Siirtolapuutarhojen geenivarat

Transkriptio

1 Siirtolapuutarhojen geenivarat Maarit Heinonen, Luonnonvarakeskus Hortonomien yhdistyksen tammiseminaari Kuvat: Maarit Heinonen / Luke (esityksestä poistettu muiden kuvat) 1

2

3 Siirtolapuutarha aatteesta 1700-l Englannissa kaupunkilaisille palstoja, laki köyhien puutarha- ja viljelypalstoista 1819 Saksalainen nuorison kasvatukseen ja kansanterveyteen perehtynyt lääkäri Daniel G.M. Schreber (raitis ilma, hyödyllinen tekeminen), Leipzigissä siirtolapuutarha 1869 Englannista Tanskaan, Saksaan ja Ruotsin kautta Suomeen 1900-luvun alussa

4 Siirtolapuutarha aate rantautuu Suomeen Tarkoituksena hankkia kaupunkilaisille, etenkin työläisväestölle, sitä työniloa ja virkistystä mitä oman palstan viljely tuottaa Siirtolapuutarha nähtiin aseena aikakauden varallisimpia tauteja, keuhkotautia ja rasittuneita hermoja, vastaan Elintarvikepulaan helpotusta palstaviljelyllä Opettaja E. J. Reinilä ( ): kaupunkityöläiselle mahdollisuus siirtolapuutarhojen kautta kiinnittyä sydänjuuriaan myöten maahan Sisällissodan jälkimainingeissa ajateltiin myös kapinahalujen hillitsemistä Ossian Lundén ( ) kiersi esitelmöimässä kehottaen kaupunkien sosiaalitoimia ja puutarhalautakuntia perustamaan ryhmäpuutarhoja ulkomaisten esimerkkien mukaisesti

5 Tampere. Tampereen kaupungin matkailutoimikunta. Matkailuesite 1935 Helsingin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin ensimmäisen kerran siirtolapuutarhan perustamisesta v Hatanpään siirtolapuutarha 1916 (siirretty v Niihamaalle), Tampere Ruskeasuon siirtolapuutarha 1918, Helsinki (vanhin alkuperäisellä paikalla oleva) Puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth Koch ( ) vaikutti etenkin Helsingin siirtolapuutarhojen kasvivalintoihin korostaen luonnonmukaista viehättävyyttä Suomen siirtolapuutarhaliitto 1930 (ensimmäinen pj. Reinilä) Kupittaan siirtolapuutarhayhdistys 1929, Turku

6 Kupittaanpuiston viljelypalstat TS Elintarvikepulaa helpottamaan Turun kaupunki antoi keväällä 1917 ilmaisia viljelypalstoja eri puolilta kaupunkia. Kupittaanpuistosta oli saatavana palstoja kolmeksi vuodeksi perunanviljelyyn. Paikallisella marttayhdistyksellä oli Kupittaan puiston alueella oma palstaalueensa, josta jäsenet saivat vuokrata palstan vuoteen 1923 asti Marttayhdistys jakoi palkintoja parhaiten hoidetuista kasvimaista

7 Kupittaan siirtolapuutarha syntyy Turun kaupungin puutarhalautakunta ehdotti v Kupittaan perunapalstojen sijaan perustettavaksi siirtolapuutarhoja ulkomaiseen malliin (TS ) Tampereen siirtolapuutarhayhdistys Turun vierailullaan 1924 (TS ): Turun puistot hyvin kauniita ja hyvin hoidettuja, mutta ihmettelivät siirtolapuutarhojen vähyyttä Turun seudulla Seuraavina vuosina Turussa vieraili useampia siirtolapuutarhayhdistyksistä Ruotsista, Helsingistä ja Tampereelta tutustuen Kupittaaseen, myös tuleva Suomen siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Reinilä (UA ; TS ) Turun eteläisellä takamaalla" sijaitseva Turun Siirtolapuutarhayhdistys aloitti toiminnan v Turun Siirtolapuutarhayhdistys r.y. perustettiin Yhdistyksen nimeksi muutettiin Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys r.y (Yhdistyksen toimintakertomukset 1929-)

8 Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma organisoi viljelykasvien monimuotoisuuden suojelua, jotta vaativiin suomalaisiin oloihin sopeutuneet viljelykasvit säilyisivät jälkipolvillekin Suomen perustuslaki: Vastuu luonnosta, luonnon monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille kansalaisille perustettu v tehostamaan maa- ja metsätalouden geenivarojen suojelua, kestävää käyttöä ja lisäämään tietoisuutta perustettu toimeenpanemaan kansainvälisiä alan sopimuksia (CBD, FAO) Luonnonvarakeskus vastaa maa- ja puutarhatalouden geenivarojen suojelusta (eläimet ja kasvit) sekä metsäpuiden geenivarojen suojelusta Syke vastaa luonnonvaraisten kasvien ja eläinten monimuotoisuuden suojelusta Geenivarallisia tutkimushankkeita

9 Kansallisesti arvokkaat suomalaiset kasviaineistot ja suomalaisiin olosuhteisiin sopeutuneet kasvikannat Suomessa jalostetut lajikkeet tietyt arvokkaiksi katsotut kasvinjalostuksen aineistot suomalaiset maatiaiskasvit / paikallislajikkeet /eräät perinnekasvit viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaiset Ravintokasvit, rehukasvit, koristekasvit

10 Mitä kasvigeenivarojen suojelu on? luonnossa ja viljelyssä suojelu suojelua muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä Alla: Varmuusvarasto Norjan Huippuvuorilla maailman siemenvarastossa org/sgsv

11 Kasvimuistot ja kansallisten geenivarakokoelmien kartuttaminen Kasvigeenivaraohjelma etsii säilytyskokoelmista puuttuvia kasvilajeja ja niiden lajikkeita tai kasvikantoja. Kansalaisilla on tärkeä rooli arvokkaan kasvikannan tunnistamisessa, tietojen keräämisessä, tietolähteinä ja kasvin tutkittavaksi lähettämisessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoille. Usein laadimme kasvikuulutuksen, jolla yritämme tavoittaa niitä ihmisiä, jotka tietävät vanhojen viljelykasvien kasvupaikan ja niiden viljelyhistoriaa. Keräyskohteena ovat yli 50 vuotta vanhat kasvikannat. Kuuluttamalla olemme saaneet arvokasta tietoa esimerkiksi noin sadasta suomalaisesta paikallisomenalajikkeesta. Tutustu kasvikuulutuksen vaiheisiin GeenivaraOppi peda.net materiaali:

12 Perinnelajikkeiden vaalimisesta on viime vuosina muodostunut todellinen buumi monissa länsimaissa. Se ei ole ihme, sillä on vaikeaa kuvitella koukuttavampaa harrastusta kuin perinnelajikkeet. Siinä yhdistyvät seikkailu salapoliisityö, löytämisen ja onnistumisen riemu sekä yhteisöllisyys. Samalla tulee tehneeksi jotakin, jolla voi olla suuri merkitys tulevaisuuden kannalta. Perinnelajikkeet innostavat, koska ne ovat ruokaa, jolla on paikka ja historia. On eri asia käydä kaupassa kuin etsiä, kasvattaa ja vaalia vanhoja lajikkeita kuin aarteita. Minkä hartaasti kasvatat, sen hartaasti syöt. Perinnelajikkeiden avulla liitymme sukupolvien ketjuun: tällaista ruokaa isovanhempamme ja isoisovanhempamme söivät. Tiedetoimittaja, tietokirjailija, kolumnisti ja kääntäjä Jani Kaaro (Leia, 2/2016)

13 Kasvien historia ja tarinat talteen LÄHTEITÄ: KASVIN TIETOJA: Suomalainen puutarhahistoria Pitäjänhistoriat Muistelmateokset Sukukirjat Puutarhojen vanhat kartat ja suunnitelmat Vanhat valokuvat Arkistot (kotiseutuarkistot jne) Haastattelut (muistitieto) Kasvin historia: kuka tuonut, mistä tuotu tai hankittu, milloin tuotu puutarhaan, kuka kylvänyt, mitä tietoa on kasvin vielä varhaisemmista vaiheista Kasvin viljelytiedot (ominaisuudet, viljelymenetelmät) Kasvin käyttö (sato) Kasvin paikalliset nimitykset Kasviin liittyvät muistot Kasvupaikan historia

14 Kupittaan siirtolapuutarha Turun keskustassa

15 Alkutilanne kevättalvi 2016: Kasvillisuuden selvitystarve Kupittaan siirtolapuutarhassa Ainutlaatuisen pitkä viljelyhistoria Suomen puutarhakulttuurin kannalta keskeisessä kaupungissa (per kaupunkiviljelyn paikaksi Kupittaan perinteikkääseen puistokaupunginosaan) Kasvillisuuskartoitusta ei tehty (ei myöskään rakennusinventointia) Paikan tulevaisuuden suunnitelmat (vuokrasopimus 2020 asti) Alkuhavaintoja: mm. vanhoja omenapuita ja koristekasveja (lajikevalikoima saattaa olla erittäin kiinnostava kansallisen kasviperinnön näkökulmasta) Turkulaisen luontoharrastajan Pertti Dahlströmin (kesä 2015) lajilistaus: yli 500 eri kasvilajia (vanhoja ja uusia viljelykasveja, luonnonkasveja, rautakautisen ja keskiaikaisen asutuksen seuralaisia) erittäin monimuotoinen kaupunkiympäristön osa (=ekosysteemipalvelujen tuottaja: ravinto&veden suodatus; sääntelijä: puhdistaminen, pölytys, melun vaimennus, elinympäristöjen tarjoaja; kulttuurihyötyjä: virkistäytyminen, taide, tieto, tutkimus, oppiminen)

16 Kupittaan siirtolapuutarhan kasvillisuusselvityksiä 2016 (2017)

17 TY/Museologian tutkija Sirkku Pihlman & harjoittelija Petri Pulli (1 kk): laativat palstapohjakartat, kasvilistoja, valokuvasivat ja tekivät kasvillisuuden ikämääritystä haastattelemalla palstalaisia huomio etenkin omenapuissa, kevätkukkijoissa (liittyvät Luken meneillä oleviin hankkeisiin)

18 Kupittaan Citymarket

19 Luken tutkija Sirkka Juhanoja teki valokuvien perusteella sipulikukkien tunnistuksia. Tulppaaneista, narsisseista, sinililjoista, lumikelloista ja varjoliljoista on otettu v kasvinäytteitä Luken koekentälle Piikkiöön vertailtavaksi ja dna-kantavertailuun (tulokset vuoden 2018 lopulla). Luken tutkijat Maarit Heinonen ja Sirkka Juhanoja & HAMK harjoittelija Veera Lentilä & omena-asiantuntija Hilma Kinnanen (2 vk): omenapuiden lajiketunnistusta hedelmästä pistonäyttein ja 23 kpl DNA-analyysillä/Luke labra), kevätkukkijoiden lajitunnistusta pistonäyttein, syysleimujen ikämääritystä) (Hankkeet: Nurkkapuu, Vanhat sipulikukat)

20 Luken tutkija Maarit Heinonen ja omena-asiantuntija Hilma Kinnanen tekivät omenapuiden lajiketunnistusta hedelmästä pistonäyttein ja 23 kpl valittiin dna-kantavertailuun (erikoistutkija Lidija Bitz / Luke kasvigenomiikkalaboratorio)

21 Tuloksista: Kupittaan yli 80-vuotias siirtolapuutarha Palstoja 67, joista 9 mökittömiä Uudenmaankadun levennystöissä poistuneita Mökit ovat edelleen pienempiä kuin missään muualla Suomessa, sähköttömiä ja vedettömiä, muunneltuja vastaamaan kunkin palstalaisen tarpeita joko asumuksina tai kalustovajoina Palstanhoitajista moni on eläkeiässä, joukossa useampi yli 80- vuotias rautarouva, jonka kuntoa ja elämälaatua puutarhaviljely ja siirtolapuutarhayhteisöelämä pitävät yllä Puutarhassa tuotetaan edelleen suuria määriä lähiruokaa, käsivoimin, nykyisin ilman kemiallisia torjunta-aineita, kiertotaloudessa Puutarhassa kasvaa eri vuosikymmenten suosikkikasvien kirjo ja myös harvinaisempia kasveja Puutarhassa pidetään yllä vanhoja kasvikantoja ja kokeillaan uusia, hoidetaan kaupunkieläimiä maaperän eliöistä pölyttäjiin, siileihin ja lintuihin

22 Tuloksista: Kupittaan kukkijoita Erittäin runsaasti idän-sinililjaa, metsätulppaania, kevättähteä, pikkukäenrieskaa Monia kurjenmiekkalajeja Erittäin runsaasti nurmilaukkaa Syysleimuja kasvaa useilla palstoilla, valtaosa on uudempaa alkuperää tai risteymiä, mutta maatiaislajikkeitakin on (1940-luvulta vaalean lila) Vanhoja tulppaaneja, narsisseja, sinililjoja, lumikelloja ja varjoliljoja Pionitietojen keruu 2018 Syysleimu Lumikello Syysleimu Metsätulppaani Runoilijannarsissi

23 Tuloksista: Kupittaan omenalajikkeita Kaikkiaan yli 300 omenapuuta, useita kymmeniä vanhoja lajikkeita (vain parilla palstalla uudempia puita) Harva tietää omenapuittensa lajikenimet, yllättävän hyväkuntoisia runkoja (hyvin hoidettuja puita) myös suoja-alueella Monille tuttuja vanhoja ulkomaisia lajikkeita: Antonovka, Kanelin eri muotoja, Åkero, Lobo, Valkea kuulas Muita vanhoja ulkomaisia lajikkeita: Borovinka, Bergius, Sokerimiron, Astrakaanien eri muotoja, Melba, Syysviiru, Wealthy, Valkea Nalif, Tallinnan päärynäomena, Harlamovsky, Sävstaholm, Moskovan päärynäomena Suom. paikallisomenalajikkeita: Sariola, Viikari, Pieksämäen omena, Huvitus, Valkealan syys, Linnan omenamahdollisesti muitakin Harvinaisuuksia: Ananasomena?, Aleksanteri?, useita tuntemattomaksi toistaiseksi jääneitä lajikkeita

24 Antonovka Toistaiseksi tunnistamattomia Kaneli Åkero Lobo Bergius Borovinka Linnan omena

25 Kasvillisuusselvitysten jatkotarpeet (rahoitus tarvitaan) Kattava omenapuukohtainen lajiketunnistus (hedelmä, DNA); muiden hedelmäpuiden ikä- ja lajikemääritystä Kattava palstakohtainen monivuotisten (perennat, arkeoflyytit) ja yksivuotisten (vanhat keittiökasvit) kasvillisuusselvitys (viljelykasveista ikä- ja lajikemäärityksiä) Monimuotoisen kasvillisuuden ylläpidon turvaaminen (viljelyohjeita, taimien uusiminen & jakaminen) ja hyödyntäminen (opetus, tunnistamiskurssit jne)

26 Kupittaan siirtolapuutarha avaa porttinsa kaikille kaupunkilaisille Kolmena kesänä 4H-laisten kesäkahvila kerhotalossa. Alue tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia tutkailla kaupunkiluontoa itsenäisesti ja maksutta. Omatoiminen liikkuminen siirtolapuutarhan kaikilla yleisillä alueilla on sallittua. Vain portein suljetut yksityiset viljelypalsat ovat rajoitettuja alueita. Satokauden aikana on mahdollista järjestää käynti alueella toimivan mehiläishoitajan luona. Läheisen palvelutalon väelle ulkoilukierroksia (retkikaveripäivät) Opastettuja pihakierroksia Yleisöluentoja alueen kasvillisuudesta Puistoshakin mestaruusturnauksia Valokuvanäyttelyitä Koulu- ja päiväkoti-ikäisille oppimisympäristö "luonnolliseksi puistoksi" nimetyllä alueella (mökitön palsta-alue) Alueella suojellaan vanhoja ja arvokkaita kasveja ja osa puistoalueesta on suunniteltu siten, että kesän kuluessa se houkuttelisi myös erilaisia perhoslajeja niittyalueelle. Koululaisten 26 linnunpöntöt

27 Kiitos! kupittaansiirtolapuutarha.yhdistysavain.fi/