Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 2/2014
Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi Puhelinnumerot Toimisto 045 135 1351 Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja 050 373 3562 Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori 0400 686 698 Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja 050 408 8474 Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 10.30-15 Toimisto on kesälomalla 20.6. - 27.7. Olohuone avoinna toimiston kesäloman ajan joka päivä klo 13-17. Muuten olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo 13-17 Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti marika.vartiainen@taimiry.fi toimisto@taimiry.fi puheenjohtaja@taimiry.fi ritva.merinen@taimiry.fi tomi.suomalainen@taimiry.fi ritva.merinen@taimiry.fi Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantaloon on helppo tulla.
kipunoita 2 / 2014 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere, www.taimiry.fi toimisto@taimiry.fi Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Päätoimittaja Marika Vartiainen marika.vartiainen@taimiry.fi puh. 050 373 3562 Toimitussihteeri Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi puh. 0400 686 698 Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 3 / 2014 ilmestyy viikolla 35 Juttutarjoukset viimeistään 15.6. mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, 33200 Tampere tai sähköpostitse: ritva.merinen@taimiry.fi sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus: Kohtaaminen ei vaadi taikatemppuja 5 Taimissa tapahtuu: Kesäretki / Tallipiha 6 Puheenjohtajalta: Kesän kynnyksellä 7 Taimissa tapahtuu 8 Kuvataiteilija Teemu Saukkonen 11 Grafi ikkasalkkuja myytävänä 12 Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutos 14 Taimi ry tilastojen valossa 17 Taimin toimistossa tavataan 18 Sosiaalialan opiskelijat olohuoneessa / Syrjinnästä vapaa alue 19 Kuka: Rosa Meriläinen 20 Keskiaukealla 22 Asiaa syömishäiriöistä / Kokemuspuheenvuoro 25 Gallup: Mitä kesäsuunnitelmia sinulla on? 26 Diabetes yleistyy huimaa vauhtia 28 Ryhmätoiminnan palautteet 29 Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2017 30 Ruusan Kahvilan liiketoiminnan lopettaminen 31 Hän ei voinut sitä enää salata 32 Mielenterveystalo.fi -nettipalvelu 33 Keinulaudalla on kypsä esikoisromaani 34 Vertaisneuvojat päihde- ja mielenterveyspalveluissa 35 Taimin tapahtumia / Työosuusrahan vaikutus toimeentulotukeen 36 Vaikuttajafoorumissa pääsi vaikuttamaan Taimin toimintaan 37 Tuttu Taimista 38 Toimintakalenteri 39 Kuvasivu Taimin hallitus 2014-2015 Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja
Pääkirjoitus Marika Vartiainen KUVA! Kohtaaminen ei vaadi taikatemppuja Strategioissa ja suunnitelmissa korostetaan niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin asiakaslähtöisyyttä ja ennalta ehkäisyä. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että hänet huomioidaan yksilönä, ei vain tilastollisena todennäköisyytenä tai diagnoosinsa edustajana. Jokaisella meistä on yksilölliset toiveet ollessamme autettavan roolissa. Toisten avun varaan joutuessaan, jokainen meistä varmasti kuitenkin toivoo tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tulevansa kuulluksi. Tärkein asiakaslähtöisyyttä toteuttava keino lienee kuitenkin yksinkertainen. Siihen ei tarvita sirkustemppuja, kuten opiskelijatkin sivun 18 jutussa toteavat. Kohtaamistilanteessa riittää vain kun on läsnä. Ennalta ehkäisy nähdään usein jonakin vaikeasti todennettavana ja mitattavana. Valtion ja kuntien painiessa taloutensa kanssa, ennalta ehkäisy jää usein välittömän ensiavun jalkoihin. Kun kaikesta pitää säästää, säästetään siitä mitä ei ole ns. pakko tehdä. Mielenterveyden hoidossa tärkeää ennalta ehkäisyä on hoitoon pääsyn nopeus. Oikeaan aikaan annettu tuki vaikuttaa oireen voimakkuuteen ja kestoon. Näinhän on fyysistenkin vaivojen kohdalla. Mitä nopeammin diabeetikko saa hoidon säärihaavaansa, sitä todennäköisemmin hän välttyy jalka-amputaatiolta. Mielenterveyden edistämistä on esim. sosiaalinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus. Tiedämme, että omista asioista kannattaa puhua muille eikä padota asioita sisälleen. Tänä päivänä myös tutkimuskenttä on ollut kiinnostunut liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen. Väestötasolla ymmärrämme kuitenkin mielenterveysongelmat vielä jonkun tietyn porukan ongelmaksi, vaikka yhä useampi julkisuuden henkilö uskaltaakin puhua mielenterveysongelmistaan. Usein kuitenkin edelleen pyrimme ymmärtämään ihmisiä diagnooseista käsin. Ymmärtämättä, että jokaisella meistä on mielenterveys, toisilla se vain on enemmän kuormitettu. Asenteisiin vaikuttaminen mielenterveyden edistämiseksi vaatinee vielä aikaa ja kulttuurin muuttumista. Mielenterveyden ennalta ehkäisystä puhuttaessa emme välttämättä ymmärrä, että ennalta ehkäisyä voisi olla esim. kuuntelu, läsnäolo tai tasa-arvoinen kohtelu. Jos kohtelemme ihmisiä tasa-arvoisesti, luomme avointa ja kunnioittavaa ilmapiiriä sekä samalla myös edistämme yksilöiden mielenterveyttä. Kohtaamisessa tärkeää on yksilön kokemus. Mikäli tuttavamme kokee, että kuuntelemme aidosti ja olemme oikeasti kiinnostuneita hänen asiastaan, luomme ymmärryksen ja yhteisyyden kokemusta, joka taas suoraan vaikuttaa yksilön kokemukseen itsestään ja tilanteestaan. Mikäli kuulemme ja kohtaamme, autamme itse asiassa jo tekemättä vielä varsinaisesti mitään. Siitä ennalta ehkäisyssä pohjimmiltaan on kyse. Se ei oikeastaan vaadi muuta kuin asennoitumista. Asennoitumista siihen, että tulokset rakentuvat sisäisiksi piilossa oleviksi ja näkyvät haittojen vähyytenä tulevina vuosikymmeninä. Aurinkoista ja kohtaamisten täyteistä kesää toivottaen, Marika Vartiainen Toiminnanjohtaja marika.vartiainen@taimiry.fi p. 0503733562 4
Taimissa tapahtuu TAIMIN JÄSENTEN KESÄRETKI KORKEASAAREEN TORSTAINA 26.6.2014 Lähtö torstaina 26.6.14 klo 9.00 Taimin edestä (Koulukatu 11). Paluu klo 16.00 Korkeasaaresta. Tampereelle saavutaan noin klo 18.30. Retken kokonaishinta jäsenille on 20. Matkalle lähtijöiltä edellytetään omatoimisuutta. Hintaan sisältyvät matkat, ruokailu ja sisäänpääsymaksu. Retkellä on mahdollisuus käydä uimassa Mustikkamaan uimarannalla omatoimisesti. Matkanjohtajina toimivat puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen ja toiminnanjohtaja Marika Vartiainen. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 19.6.2013 Taimin toimistoon puh. 045 135 1351. Maksun voi suorittaa käteisellä Taimin toimistoon tai yhdistyksen pankkitilille FI53 4726 5020 0003 49. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä maksutapasi ja mahdolliset ruokarajoitteesi. OHJELMA Juonto: Teatteri Lysti Päättömät miehet esiintyvät lavalla klo 13.15 14.00 (Muu lavaohjelma tarkentuu myöhemmin. Seuraa tiedotteitamme Taimin nettisivuilta ja Ruusantalon ilmoitustaululta) Terapia-alpakat tapahtumassa mukana. Tapahtumapisteitä ympäri Tallipihan. Lisäksi avoinna Tallipihan putiikit ja kahvilat! Mielenkevennystä TALLIPIHALLA 15.6.2014 klo 13 16 TAPAHTUMAN JÄRJESTÄVÄT YHTEISTYÖSSÄ TALLIPIHAN KANSSA: Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, Kriisikeskus Osviitta, Sopimusvuori ry ja Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Tervetuloa! Vapaa pääsy! 5
Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Kesän kynnyksellä Hyvät Kipunoita- lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Kuten viimeksikin, täytyy taas todeta, että edellisen lehden ilmestymisen jälkeen on paljon tapahtunut, valitettavasti myös surullisia asioita. Kerroin viime kirjoituksessani, että hallitus on käsitellyt ja seurannut tiiviisti Ruusan Kahvilan taloudellista tilannetta. Totesin tuolloin tammikuun lopussa, että pahimmassa tapauksessa joudumme laittamaan kahvilan kiinni ja sitä kukaan meistä ei todellakaan halua. Pahin pelkomme kävi valitettavasti toteen ja jouduimme tekemään surullisin mielin päätöksen, että Ruusan Kahvila suljetaan 31.3.2014. Samalla jouduimme luopumaan yhdestä pitkäaikaisesta, ahkerasta työntekijästämme sekä monista hyvistä keittiöapulaisista. Ruusan Kahvila sai vuosien myötä monia uskollisia asiakkaita, jotka kävivät miltei päivittäin nauttimassa hyvästä ruoasta ja herkullisista oman keittiön leivonnaisista. Haluan vielä kiittää kaikkia kahvilan työntekijöitä ja asiakkaita menneistä vuosista! Hävittyämme viime vuoden alussa Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan tarjouskilpailussa, sinnittelimme vielä vuoden taloudellisesti kannattamattoman, mutta meille rakkaan kahvilan aukipitämiseksi. Vaikka tilanne on nyt tämä, elämme toivossa, että ehkä seuraavassa kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksessa pärjäämme paremmin. Korostan, että yhdistyksen toiminta ja lukuisat vertaistukeen perustuvat toimintaryhmämme jatkavat edelleen normaalisti eikä kahvilan toiminnan sulkemisella ole mitään vaikutusta niiden toimintaan. Myös olohuone ja yläkerran kahvilatila ovat auki päivittäin. Valitettavasti olohuoneen isoin huone on toistaiseksi suljettu remontin vuoksi, mutta avaamme sen heti, kun remontti on ohi. Jätimme tammikuun lopussa Tampereen kaupungille toiminta-avustushakemuksemme. Viime vuonna avustuksemme nousi todella kiitettävästi. Maaliskuussa tuli päätös, että avustus pysyy suurin piirtein samana, josta olemme kiitollisia Tampereen kaupungin Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnalle sekä virkamiehille. Kesän lähestyminen merkitsee taas suositun kesäretkemme suunnittelua. Hallitus valitsi ehdotuksista tämän kesän kohteeksi Korkeasaaren, johon lähdemme tutustumaan nyt poikkeuksellisesti kesäkuun lopussa eli matkapäivä on torstai 26.6.2014. Tervetuloa mukaan! Onnelliseen elämään tarvitaan hyvin vähän. Kaikki on ihmisen sisimmässä, hänen ajattelutavassaan. - Marcus Aurelius Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille mukavaa ja aurinkoista kesää! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen puheenjohtaja@taimiry.fi. Aila Dündar-Järvinen 6
MINIGOLFIA! Taimilaisilla on mahdollisuus pelata minigolfia halvemmalla hinnalla koko kesän. Pelipaikkana toimii Koulukadun ratagolfkenttä. Halvempi hinta on jäsenille. Alennuksen saat esittämällä keskusliiton jäsenkortin tai Taimin jäsenmaksusta saadun käteiskuitin. Jos sinulla ei ole kumpaakaan ja olet jäsen, saat Taimin toimistolta tarvittavan käteiskuitin. Jäsenhinta on 4 kierros. Taimissa tapahtuu MINIGOLFIN KESÄTURNAUS Torstaina 19.6.2014. Kokoontuminen koulukadun minigolfkentällä klo 12.00. Kolme parasta pelaajaa palkitaan. TAIMIN KESÄN AIKATAULUT Taimin toimisto on kesälomalla 20.6. 27.7. Tällöin toimisto on kokonaan kiinni. Olohuonetoiminta jatkuu läpi kesän seuraavanlaisesti: ma-pe avoinna klo 15 18 ja la-su klo 13 17 PAITSI toimiston loma-ajan (20.6. 27.7.) joka päivä klo 13 17. Olohuonetoiminnan ajan avoinna ovat alakerran biljarditila ja yläkerran kahvilatila. Saunavuorot ovat joka keskiviikko kesäkuun alusta elokuun loppuun: Naiset klo 14 15. Miehet klo 15 16.45. 7
KUVA: TEEMU SAUKKONEN KUVATAITEILIJA TEEMU SAUKKONEN: Haluan elää elämääni aina tässä hetkessä. RITVA MERINEN Kuvataiteilijan ammatti on sielullinen Tavatessamme Teemu Saukkonen on juhlanäyttelyn järjestelyjen keskellä. On maalaamisen lisäksi suunniteltava kutsukorttia ja ripustusta, järjestettävä kuljetukset ja avajaiset. - Taiteilija työ on vaativaa, Teemu Saukkonen toteaa, tässä ammatissa on kestettävä kritiikkiä, pitää sietää jatkuvaa epävarmuutta niin taiteen kuin toimeentulonkin suhteen. Teemu Saukkonen on aika pian taiteilijajuuden löydettyään myös toiminut päätyökseen taiteilijana. - Opiskeluaikanaan hän työskenteli mm. tehtaissa, kaupassa ja puistotyössä. - Lukion jälkeen kaikki kaverini menivät joko armeijaan tai opiskelemaan minne tahansa. Minun täytyi tehdä jotain, mikä oli sydämeni asia. Sitä miettiessään hän meni töihin. - Palkallani ostin kaitafilmivälineet ja pyrinkin elokuvaohjaajan linjalle Taideteolliseen korkeakouluun. Kun en päässyt, lähdin tienaamillani rahoilla reissuun. - Menin pitkin Etelä-Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Sillä reissulla aloin piirrellä ja maalailla. Äitini oli laittanut mukaani vesivärit niistä se alkoi. Takaisin tullessani pyrin ja pääsin Kankaanpään kuvataidekouluun. - Valmistuin taidekoulusta 1978. Siitä asti intohimoni on ollut tämä taide. Olen tehnyt sitä päätyökseni. Se tarkoittaa, että paineensietokyky pitää olla hyvä. 8
KUVA: TEEMU SAUKKONEN Teemu Saukkosen työhuone. Seinällä teos NEW DAY. KUVA: JYRKI RÖNKKÖ Tärkeä henkilö, Teemu Saukkosen työ Taimille lahjoitetussa grafiikan salkussa. - Kohtuullisesti olen pärjännyt - olemme kasvattaneet vaimoni kanssa kolme lasta jo itsenäisiksi. Ihmisen puolella Hänellä on ollut kymmeniä näyttelyitä, yksin ja yhteisiä. Ne ovat vieneet häntä moneen erilaiseen paikkaan, ympäri maailman. Vuodenvaihteessa hänellä oli yksityinen näyttely kahden kuukauden ajan Indonesiassa Balilla. - Olin siellä kolme kuukautta ennen sitä. Sen pystyttäminen ja järjestäminen vaativat aikansa. Saukkonen ei ole elämässään jossitellut. - Olen aina halunnut tehdä nyt, heti ja koko ajan. Minä en ole halunnut tehdä sitten joskus, kun on aikaa. Olen siihen nyt hyvin tyytyväinen. Ei ole jäänyt jossittelua. Saukkonen haluaa kommunikoida taidettaan katsovan kanssa. - Haluan liikuttaa. Haluan olla ihmisen puolella. Minulla on tärkeää vuorovaikutus taiteeni katsojan kanssa. Kyllä minulla on myös vaikuttamisen halu. - Ihminen kiinnostaa minua ja ihmisten väliset suhteet. Kaikki, mikä liittyy toiseen ihmiseen: empatiaa, rakkautta, vallankäyttöä, vieraantumista Tokihan olen kiinnostunut monesta asiasta, esimerkiksi kulttuurista ja urheilusta. Mutta aina minua kaikessa kiinnostaa se, miten ihmisten täällä pallolla käy. 9
T eemu Saukkonen on tamperelainen kuvataiteilija. Hän on syntynyt Savonlinnassa ja kasvanut Valkeakoskella. Hänellä on kolme jo aikuista lasta. Taiteilijana hän on toiminut vuodesta 1978. Saukkosesta puhuttaessa käytetään muun muassa määritettä taidesosiologi. Ihminen ja ihmisen elämäntilanne ovat hänen taiteensa kuvauskohteina. Saukkosen taide on hyvin fyysistä. Se voi näkyä teosten suurena kokona, vaihtelevan paksuisina väripintoina ja myös erilaisina kollaasiratkaisuina. Hän on syntynyt 1954. Eli tänä vuonna hän täyttää 60 vuotta. Syntymäpäivänsä kunniaksi hänellä on Maallisia iloja -juhlanäyttely. Myös joukko taimilaisia pääsi toukokuussa tutustumaan Saukkosen näyttelyyn ja kuulemaan näyttelyn tarinaa taiteilijan itsensä kertomana. Näyttely on avoinna 8.6.2014 saakka. TR1 Taidehalli sijaitsee Tampereella Finalysonin alueella, Väinö Linnan aukio 13. Se on avoinna ti-pe 9 17, la-su 11 18. Maanantaisin tila on suljettu. Perjantaisin sinne on vapaa pääsy klo 15 17. Teemu Saukkosen teos Tärkeä henkilö on mukana Taimille lahjoitetussa grafiikan salkussa. Salkun myyntituotot käytetään Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n vertaistoiminnan kehittämiseen. KUVA: JYRKI RÖNKKÖ Taiteilijan työkengät. 10
Eturivin graafikkojen teoksia myytävänä Taimi ry:n hyväksi 11
Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutos MATKALLA KOHTI PAREMPAA? Syksyllä 2013 yhdistyivät yhdeksän psykiatrista aluepoliklinikkaa kolmeksi psykiatrian keskukseksi (Hallituskatu, Sarvis ja Tipotie). Saadun potilas- ja omaispalautteenkin perusteella muutos oli välttämätön. Muutoksen tavoitteena oli parantaa potilaiden hoitoon pääsyä ja tarjota entistä laadukkaampia psykiatrisen avohoidon palveluja. Muutos oli suuri sekä potilaiden, läheisten että henkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Muutosta valmisteltiin jo vuoden 2012 syksystä lähtien erilaisin selvityksin ja käymällä keskusteluja muutoksen mukana tuomista mahdollisuuksista ja myös uhkakuvista. Mukana keskusteluissa ja kuulemistilaisuuksissa olivat niin palveluita käyttävät kuin omaisetkin. Kuntalaisille suunnattiin Tampereen kaupungin nettipohjainen Valma-kysely ja yhteistyötahoja kuultiin monissa tilaisuuksissa. Henkilökunta oli aktiivisesti mukana työpajoissa suunnittelemassa uusien yksiköiden hoidon sisältöä ja myös näihin foorumeihin pyydettiin potilas- ja omaiskokemusasiantuntijat sekä järjestöjen edustajia mukaan. Tiedottaminen muutoksesta kuntalaisille ja potilaille nähtiin tärkeänä ja sitä yritettiin kaiken aikaa kuljettaa prosessissa mukana. Tiedottamista oli sekä lehdistön, erilaisten tiedotteiden että suullisten keskustelujen muodossa. Suuri panostus oli myös uusien tilojen suunnittelussa ja kalustehankinnoissa, jotta tiloista tulisi mahdollisimman toimivat ja viihtyisät. Miten muutoksessa onnistuttiin? Tässä vaiheessa rakenteiden muutoksesta on kulunut runsas puoli vuotta. Nyt näyttää siltä, että potilaat ovat löytäneet uudet hoitopaikkansa, vaikka viime kesänä ja syksyllä asiassa oli tiedottamisesta huolimatta paljon epätietoisuutta. Henkilökunta on uusissa yksiköissä täydessä työn touhussa ja parhaillaan keskitytään edelleen hoidon sisältöjen kehittämiseen, jotta vastataan mahdollisimman hyvin potilaiden erilaisiin hoidon tarpeisiin. Esimerkiksi nyt tarjotaan entistä enemmän ryhmähoitoja ja tehdään aktiivisesti perhetyötä. Omaisille on tarjolla yksilöllistä omaisneuvontaa ja uusia hoitomuotoja kehitetään, kuten traumahoidot ja hoidot neuropsykologisiin ongelmiin sekä syömishäiriöihin. Sairaalan ja avohoidon yhteistyötä on tiivistetty ja on esimerkiksi nimetty kotiutustyöpari, johon voi ottaa yhteyttä, kun potilas kotiutuu sairaalasta. Viikoittain toimii kaikille potilaille avoin kotiutusryhmä, jonne voi mennä ennen varsinaista oman hoidon käynnistymistä. Hoitoa tarvitsevissa potilaissa oli myös aiempiin vuosiin verrattuna tapahtunut merkittävä muutos. Kolmasosa hoitoon tulevista potilaista oli alle 30-vuotiaita ja hoitojärjestelmä ei entisellään tähän tarpeeseen vastannut. Muutoksen yhteydessä perustettiinkin oma työryhmä 18-25-vuotiaillle nuorille. Tähtäimenä on auttaa nuoria mahdollisimman aikaisin, jotta vältyttäisiin ongelmien kroonistumiselta ja monimutkaistumiselta. Uusissa psykiatrian yksiköissä on enemmän henkilökuntaa paikalla kuin ennen oli pienillä aluepoliklinikoilla. Tämä näkyy esimerkiksi ensi kesänä, jolloin kaikki poliklinikat ovat auki koko kesän ja sen lisäksi toimii myös 12
ensimmäistä kertaa kesäpäiväsairaala. Jos on tarpeen, liikkuva psykiatrinen työryhmä, joka auttaa mm. kotikäynnein, voi olla entistä tiiviimmin mukana hoidossa ja näin voidaan kenties välttää sairaalahoitoja. Uutta on myös se, että puhelinajan lisäksi poliklinikoilta saa päivystyksellisesti hoitotyöntekijän langan päähän, jos omassa voinnissa tapahtuu muutos, josta olisi hyvä hoitavan henkilön kanssa ennen seuraavaa vastaanottoaikaa keskustella. Näidenkin muutosesimerkkien ja saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että muutoksessa on onnistuttu ainakin siinä, että hoitovalikoima on monipuolistunut. Hoito muodostaa yhden kokonaisuuden, kuntalaiset saavat samanlaista hoitoa asuinalueesta riippumatta ja hoidon saatavuus on parantunut. Myös oma hoitava työntekijä pysyy samana, vaikka muuttaisi kaupungin sisällä asuinalueelta toiseen. Apu on entistä asiantuntevampaa, kun henkilökunta erikoistuu tiettyihin sairausryhmiin ja hoitomuotoihin, joihin omalla poliklinikalla keskitytään. Yksi merkittävimmistä muutoksista potilaiden kannalta on se, että psykiatrinen erikoissairaanhoito ei enää pääsääntöisesti ole pysyvää, vaan hoidot ovat määräaikaisia. Kun hoito yhdessä potilaan, läheisten ja hoitavan työntekijän kanssa todetaan saavuttaneen tavoitteensa, hoito päätetään. Jokaiselle potilaalle tietenkin varmistetaan tarvittavan lääkehoidon jatkuvuus esimerkiksi omalääkärin tai työ- ja opiskeluterveydenhuollon toimesta. Lisäksi jokaiselle potilaalle mietitään räätälöiden mielekästä tekemistä. Tässä ovat apuna koordinaattorit, jotka tarjoavat apuaan mm. joka toinen viikko kokoontuvassa hoidon päättymisen ryhmäinfossa. On sovittu, että jos potilaan tilanne uudelleen vaikeutuu, hoitoon pääsee tarpeen mukaan uudelle jaksolle. Myös omalääkäreiden osaamista mielenterveysongelmien hoitamiseksi tuetaan siten, että yksi psykiatri antaa päätyökseen konsultaatioapua terveysasemille. Olemme tunnistaneet, että hoitojen määräaikaisuus on joidenkin potilaiden kohdalla merkittävin ja pelottavinkin muutos ja siksi entisestään kehitämme tätä osa-aluetta yhteistyössä potilaiden, läheisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tähän aihealueeseen on nimetty oma erillinen kehittämisprojektikin. Tampereella onkin siltä osin hyvä tilanne, että täällä toimii lukuisa määrä yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka tarjoavat monenlaista toimintaa. Mitä vielä kehitteillä? Seuraava kehittämisen vaihe on parhaillaan menossa, eli A-klinikan alkoholipäihdehoitojen integroiminen mielenterveyspalveluiden rinnalle. Tässä muutoksessa tavoitteena on Tampereen kaupungin Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyössä suunnitelman mukaisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena sekä asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuuden lisäämisen kautta. Paljon on siis mielenterveyspalveluiden parantamiseksi tehty, mutta paljon on vielä kehitettävääkin. Kun kyse on merkittävästä rakenteellisesta ja hoitoideologisesta muutoksesta, voidaan puhua jopa kulttuurin muuttumisesta osana yhteiskunnan muutosta. Tämän laajemman näkökulman huomioiminen antaa toki perspektiiviä muutokseen kuluvaan aikaan, mutta silti katse on hyvä uudelleen suunnata yksilöön, joka on muutoksessa mukana: potilas, läheinen, henkilökunta, yhteistyökumppanit ja myös johtajat. Joidenkin kohdalla muutos on ollut liiankin nopeaa, toiset taas pitävät sitä tuskastuttavan hitaana - se on kuitenkin varmaa, että matkalla ollaan, yhdessä. ANU VÄHÄNIEMI hoitotyön päällikkö Tampereen kaupunki, avopalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut 13
Mielenterveysyhdistys Taimi ry vuonna 2013 TILASTOJEN T VALOSSA S A MARIKA VARTIAINEN Yhdistyksellä oli vuoden 2013 lopussa 1056 jäsentä. Suurin osa jäsenistöstä on Tampereen alueelta, mutta jäseniä on myös Pirkanmaan ulkopuolelta. Kaikkiin yhdistyksen järjestämiin ryhmiin (olohuonetoiminta ja jäsenkahvila mukaan laskettuna) osallistumiskertoja vuonna 2013 oli yhteensä 20004. Tapahtumat mukaan laskettuna osallistumiskertoja oli 23197. Osallistumiskerrat nousivat 1359 kerralla vuodesta 2012. Vertaisryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa tammi-toukokuun ja syys-joulukuun välisenä aikana. Ryhmiä kokoontui viikossa yhteensä 35. Kokonaisuudessaan ryhmät kokoontuivat 912 kertaa. Osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli yhteensä 4948. Uusia ryhmiä olivat terveys- ja hyvinvointi -ryhmä ja luonto- ja lähiliikuntaryhmä. Uudelleen tauon jälkeen aloitettiin myös ääniä kuulevien ryhmä. Toiminnalliset ryhmät kokoontuivat tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä 12 kertaa viikossa. Kesäkuukausina ryhmiä järjestettiin 11 kertaa viikossa. Yhteen- 14
Iloinen soittopoika Taimin joulupuuroillassa. KUVA: RITVA MERINEN sä ryhmät kokoontuivat vuoden 2013 aikana 468 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli 5005. Toiminnallisten ryhmien osallistujamäärät kasvoivat edellisestä vuodesta 250 osallistumiskerralla. Jäsenkahvilassa järjestettiin ohjelmaa 16 iltana. Esimerkiksi Taimin nimipäiväjuhlat, joulujuhlat, kulttuuri-illat sekä tietoillat sosiaalipalveluista, työttömien terveystarkastuksista ja mielenterveyspalvelujen organisaatiomuutoksista olivat jäsenkahvilaillan ohjelmistossa vuonna 2013. Yhteensä jäsenkahvila oli avoinna 35 kertaa, joissa osallistujia oli yhteensä 1035 eli noin 30 henkilöä/ilta. Olohuoneessa kokoonnuttiin vuoden 2013 aikana 364 kertaa, osallistumiskertoja oli yht. 8 779. Olohuoneen kävijämäärä lisääntyi vuodesta 2012 yhteensä 1030 käyntikerran verran. Tapahtumia yhdistyksellä oli yhteensä 27, joista retkiä oli 5: kesäretki Raumalle, Helvetinjärven vaellus, Suklaatilaan tutustuminen, Mielenterveysmessut ja SeaLife sekä Heureka tulee hulluksi -näyttely. Elokuvissa käytiin yhteensä 6 kertaa. Liikuntatapahtumissa Taimin joukkue oli mukana 15 kertaa. Näitä olivat Likkojen lenkki, alueen yhdistysten yhteiset urheilutapahtumat ja MTKL:n järjestämät liikuntatapahtumat. Yhdistys oli mukana järjestämässä Mielenkevennystä Tallipihalla -tapahtumaa kesäkuussa ja Lunarock-tapahtumaa mielenterveysviikolla marraskuussa. Tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen, Kriisikeskus Osviitan, Sopimusvuori ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n kanssa. Tallipihan tapahtumassa osallistujia oli 1200 ja Lunarock-tapahtumassa 150. Mielenterveysviikolla järjestettiin yhteistyössä Tampereen seurakuntien kanssa Kynttilähetki itsemurhan tehneiden muistoksi. Tässä tapahtumassa osallistujia oli noin 30. Yhdistys ylläpitää omaa keskustelupalstaa osana internetsivujaan. Internetsivuilla oli vuonna 2013 yhteensä noin 105000 kävijää. Keskustelupalstalle oli vuoden 2013 lopussa 638 kirjautunutta käyttäjää. Yhdistyksen toimintaan kävi vuoden aikana tutustumassa ryhmiä alueen hoitolaitoksista, muista järjestöistä ja alan oppilaitoksista. Toimintaa esiteltiin myös yksittäisille toiminnasta kiin- 15
nostuneille säännöllisesti. Esittelyjä oli viikossa 1-2. Yhdistyksestä käytiin esittelemässä toimintaa myös Pitkäniemen sairaalassa ja eri kuntoutusyksiköissä. Kokonaisuudessaan toiminnan esittelyjä oli vuoden 2013 aikana 41 ja yhteensä 425 henkilöä tavoitettiin esittelyiden kautta. Toimintaa esittelivät yhdistyksen henkilöstö sekä vertaiset. Kahvilassa kävi vuonna 2013 yhteensä 35456 maksavaa asiakasta. Tämä on 18544 maksavaa asiakasta vähemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2013 yhdistyksen hallituksen varsinaisia jäseniä ovat olleet: Aila KUVA: TOMI SUOMALAINEN Taimin nimipäivänä avattiin syksyn toiminta kakkukahveilla. Dündar-Järvinen (puheenjohtaja), Jyrki Rönkkö/Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Noomi Nelimarkka, Jussi Lehtonen, Tapani Matilainen Merja Mattila, Mika Vikstén. Varajäseniä vuonna 2013 olivat: Ipa Rautio, Veikko Vepsäläinen, Tiina Hänninen ja Erik Kamila. Hallitus kokoontui 14 kertaa vuonna 2013. KUVA: RITVA MERINEN Nuotiohetki Seitsemisen luontoretkellä. KUVA: MIKA VIKSTÉN Mitro Repo vierailulla Taimin jäsenkahvilassa. 16
toimistossa Taimin tavataan KAISA VUORINEN Olen Kaisa Vuorinen ja aloitin helmikuussa opintoihini liittyvän puolen vuoden pituisen työssäoppimisjakson Taimin toimistossa. Opiskelen Tredussa eli Tampereen seudun ammattiopistossa sihteerin ammattitutkintoa, joka suoritetaan aidoissa työtehtävissä. Olen valmistunut ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi ja ennen Taimiin tuloa olen työskennellyt mm. teatterissa. Harjoittelupaikkaa etsiessä lähdin miettimään, mikä muu ala minua kiinnostaisi kulttuurialan lisäksi, ja ajatukseni lähtivät sosiaalialan suuntaan. Tiesin Taimin ja yhdistyksen tekemän tärkeän työn entuudestaan, ja nettisivuja selatessa minulle vielä vahvistui, että Taimissa voisi olla mielenkiintoisia ja monipuolisia työtehtäviä myös sihteerityön näkökulmasta. Toimistossa olen päässyt hyvin kiinni toimistotyön ja Taimin rutiineihin. Toimisto tuntuu olevan varsinainen tietopankki ja hermokeskus, jonka puoleen käännytään monenmoisessa asiassa! Olen viihtynyt taimilaisten keskuudessa erinomaisesti avoimen, hyväntuulisen ja kannustavan ilmapiirin ansiosta. Kotona vietän paljon aikaa keittiössä avomieheni kanssa ruokaa kokkaillen ja leipoen. Tykkään pitää kotini siistinä, ja pyykinpesukin on mielestäni ihan mukavaa. Kaisa työpöytänsä ääressä Sihteerityöni jatkuu usein myös kotona, sillä toimin aktiivisesti harrastajateatteri Tukkateatterin tuotanto- ja hallintopuolella, mikä vaatii ajoittain aika paljon sähköpostien vaihtoa, nettisivujen päivitystä ym. järjestelemistä. Luonnossa liikkuminen on lähellä sydäntäni; pyöräilykaudella teen pyöräretkiä kamerani kanssa ja syksyllä suuntaan sienimetsään. Hyötyliikunnan lisäksi käyn pilateksessa ja erilaisissa jumpissa vuoden mittaan. Tervetuloa moikkaamaan minua toimistoon! KUVA: RITVA MERINEN 17
TUPPEA JA PUHETTA sosiaalialan opiskelijat olohuoneessa Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. sosionomiopiskelijat tekivät maisemanvaihdoksen Tampereen ammattikorkeakoulun luokkahuoneista eri yhdistysten tiloihin. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista koostuva ryhmämme pääsi tutustumaan Taimi ry:n olohuoneeseen. Astelimme sinne odottavin mielin, ja osalla oli jopa perhosia vatsassa. Jännittäminen osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä jo eteisessä saimme tuntea itsemme tervetulleiksi. Ihmiset ottivat meidät avosylin vastaan ja tulivat juttelemaan. Otettuamme pelikortit esiin opimme pelaamaan tuppea. Luimme runoja ja kuulimme tarinoita esimerkiksi talon historiasta. Myös naurua riitti. Tunnit hupenivat nopeasti, kun keskustelimme vakavistakin aiheista, kuten köyhyydestä ja yksinäisyydestä. Lisäksi puhuimme ympäristön vaikutuksesta ja siitä, miten erilainen tämäkin kohtaaminen olisi ollut, jos olisimme tavanneet kolkossa luentosalissa. Tuskin olisimme keskustelleet yhtä luontevasti ja avoimesti keskenämme kuin kotoisassa olohuoneessa. Jopa meille ulkopuolisille avautui olohuoneen merkitys turvallisena oleskelu- ja kohtaamispaikkana, jossa vallitsee rento ja lämmin tunnelma. Kaikki, jotka mahdollistavat olohuoneen aukiolon ja huolehtivat siitä käytännössä, tekevät arvokasta työtä yhteisönsä eteen. On yksi koulutuksemme hyvistä puolista, että pääsemme näkemään uusia paikkoja, joissa ihmiset välittävät toisistaan. Huomasimme myös, että aina ei tarvitse etukäteen suunnitella suuria sirkustemppuja, vaan jo pelkästään olemalla läsnä omana itsenään voi olla mukana luomassa hienoja hetkiä. Näin myönteisen kokemuksen jaamme mielellämme muiden opiskelijoiden kanssa. Haluamme kiittää koko olohuoneen porukkaa vieraanvaraisuudesta, yhdessäolosta ja mielenkiintoisista keskusteluista. Aurinkoista kesää kaikille! Sanna, Iida, Sini, Tiia ja Vera Syrjinnästä vapaa alue KAISA VUORINEN Taimi ry on julistautunut Syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Kampanjaan sitoutuminen on merkki siitä, että kaikkia jäseniä, henkilökuntaa ja vierailijoita kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka nojaa Suomen perustuslakiin. Lisäksi yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla. Syrjintää on esimerkiksi: 1) se, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) se, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohje tai käsky syrjiä. Yhdenvertaisuusperiaatteisiin sitoutuminen on Taimin arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaista. Kampanjaan sitoutumisesta päätti Taimin hallitus. Mikäli koet kohtaavasi syrjintää, ota ensisijaisesti yhteyttä toiminnanjohtajaan. Lisätietoja yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä: www.yhdenvertaisuus.fi. 18
A S RO RITVA MERINEN Olen paljasjalkainen tamperelainen, enkä kaipaa muualle. Toki töiden takia käyn paljon Helsingissä ja aikoinaan minulla oli siellä kymmenen vuoden ajan kakkoskämppä. Tavallisia päiviä yritän välttää, mutta arkisimmillaan päiväni alkaa kirjoittamisella. Jossain vaiheessa käyn uimahallilla uimahyppytreeneissä ja iltasella leikin lapsen kanssa. Kaipaan ja metsästän onnistumisen kokemuksia. Olen suurten hetkien ja tunteiden ystävä. Surulliseksi minut tekee tuhlattu aika. Se, jos koen päiväni valuneen hukkaan. Joskus myös maailman tapahtumat aiheuttavat voimattomuu- ILÄINEN R E M on suurten hetkien ja tunteiden ystävä den ja osaamattomuuden tunnetta. Suutun vääryyden edessä. Pidän suuttumusta hyvänä tunteena, joka antaa kimmokkeen tekoihin. Jos oikeasti suutun, en koskaan jätä asiaa silleen. Käytän paljonkin aikaa virkistykseen. Tarvitsen virkistäytymistä, koska olen sairastanut masennuksen. Virkistäytymistä tarjoaa minulle liikunta ja kulttuuri. Syön terveellisesti ja teen vähemmän töitä kuin ennen. On hienoa, että nykyään ihmiset uskovat mielisairauden kaipaavan hoitoa ja lääkitystä. Itseni lisäksi minulla on useita ystäviä ja läheisiä, KUVA: HEINI LEVÄSLAIHO joiden mieli on järkkynyt. Olen iloinen jokaisen puolesta, joka on sairaalahoitoa tarvitessaan sairaalan päässyt. Mielenterveyskuntoutujien asema on ollut tuttua juttua lapsuudesta asti, sillä isäni Jussi Särkelä työskenteli aikaisemmin Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajana.? KUKA Rosa Meriläinen on tamperelainen kirjailija ja poliitikko. Hän on syntynyt vuonna 1975. Meriläinen opiskeli Tampereen yliopistossa valtio-oppia ja hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2001. Hän oli jo opiskeluaikanaan aktiivisesti mukana poliittisessa vaikuttamisessa. Meriläinen valittiin 25-vuotiaana Vihreän liiton edustajana Tampereen kaupunginvaltuustoon vuonna 2000. Hän toimi Tampereen kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana 2001 2002. Meriläinen istui myös eduskunnassa yhden kauden vuosina 2003 2007. Eduskunnassa Meriläinen oli suuren valiokunnan ja hallintovaliokunnan jäsen sekä perustuslakivaliokunnan ja Kansaneläkelaitoksen valtuuston varajäsen. Tämän jälkeen hän on kirjoittanut useita tietokirjoja ja yhden romaanin. Hän on myös tunnettu kolumnisti ja blogisti. 19
Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Alajärvellä Sitä lasten riemua, sitä aalloilla keinuntaa. Auringonpaistetta, Joskus mietteissäin mä aattelin näin Mut nykyään ain mä nyt tanssin vain On elo ihanaa kun sen oikein oivaltaa sitä surut ja murheet, ei voi, musertaa Jarmo sitä rannalla lojuntaa. Rusketuksen toivossa, auringon paahdetta. Auringon säteet laineilla, tuulenvire silmien edessä. Kesäinen Hellepäivä tätä kaikkea suo, ilmaista nautintoa meille tuo! Aune Rissanen Sininen ilta edestakainen huoku kämmenviivalla Lea Iskelmä Pohjois-Karjala kaljan huuruinen ilta risat verkkarit lottokuponki helppo raha mielessä joudun pettymään Eeva 20