yleishyödyllisten yhteisöjen, tutkimuslaitosten sekä yritysten innovaatiohankkeita, joilla tähdätään asumisen energiatehokkuuden

Samankaltaiset tiedostot
Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Maatilojen energiasuunnitelma

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Energiatuki Kati Veijonen

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Savon ilmasto-ohjelma

ClimBus Business Breakfast Oulu

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen

HE 184/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi suhdanneluonteisista

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta. energiakampanjoitsija

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

EU:n rakennerahastokausi

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Soveltamisala:

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Yrityksen kehittämisavustus

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ohjelmakausi

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Taina Nikula, YM

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Korjausrakentamisen strategia

Talousarvioesitys 2016

Rakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017

Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Transkriptio:

GORILLA

Euroopan aluekehitysrahasto tukee kuntien, yleishyödyllisten yhteisöjen, kehittämis- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten innovaatiohankkeita, joilla tähdätään asumisen energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen korjausrakentamisen avulla. Tietoa hankekäytännöistä ja lisätiedon lähteistä tämän esitteen sivulla 7. Suomalainen rakentamisen energiaosaaminen ja sen määrätietoinen kehittäminen auttavat meitä saavuttamaan tavoitteemme kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) tukee korjausrakentamisen innovaatio- ja verkostohankkeita, jotka tehostavat asumisen energiankäyttöä. nustehokasta, ja erilaisille toimialoille on löydettävissä selkeitä ja helposti toteutettavia säästökohteita. Hyviä käytäntöjä ja tekniikoita on jo olemassa, ja uusia innovaatioita syntyy toimintoja kehitettäessä. Kansainvälisten arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet kohdistuvat erityisesti rakennuksiin ja kotitalouksiin. Suomessa rakennuskannan energiankäyttöä halutaan tehostaa niin, että kulutus laskee vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan Euroo- Energiatehokkuuden parantaminen on todettu tehokkaimmaksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta. Energiankäytön tehostaminen on usein myös kustanpan unionin direktiiviohjauksen ja uudisrakentamista ohjaavien kansallisten rakentamismääräysten tiukentamisen ohella vapaaehtoisia tehostamistoimia. Yhteiset ilmastotalkoot Suomi on sopinut yhdessä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa kasvihuonekaasujen vähentämisestä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää muun muassa nykyistä laajempia energiatehokkuutta ja energiansäästöä edistäviä toimenpiteitä.

GORILLA Suomen sitoumukset: Kasvihuonekaasujen vähentäminen: vuoteen 2020 mennessä 20 % (30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään), vuoteen 2050 mennessä 60 80 % vuoden 1990 tasosta Uusiutuvan energian osuus vuonna 2020: 38 % Liikenteen biopolttoaineet vuonna 2020: 10 % Energiankäyttö 308 TWh Muut 5 % Rakentaminen 5 %* Rakennusten Liikenne 16 % energiankulutus 39 % Muu teollisuus 35 % *Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia Kasvihuonepäästöt 85,6 Mt Maatalous, teollisuus, jätteet ym. 15 % Liikenne 16 % Rakentaminen 5 %* Rakennusten energiankulutus 30 % Teollisuusprosessit 35 % Rakennusten kokonaisenergiankulutus lohkaisee Suomen energiankulutuksesta noin 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia. Rakennusten lämmityksen osuus on yli viidenneksen ja käyttöveden lämmitys noin viisi prosenttia energian loppukäytöstä. Vuonna 2010 asuin- ja palvelurakennusten kasvihuonekaasupäästöjen on arvioitu olevan yli 20 miljoonaa tonnia. LÄHDE: TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO JUHANI HELJO

Korjausrakentaminen elvyttää Kun talouden suhdanteet heikkenevät, rakennustoiminta elvyttää. Etenkin korjausrakentamisella on myönteinen vaikutus työllisyyteen, ja se tukee koko rakennusalaa suhdanteiden vaihtelussa. Taantumassa korjausrakentamisen osuus nouseekin yli puoleen kaikista asuntorakentamisen investoinneista. Energiaosaamista peruskorjaukseen Olemassa olevan rakennuskannan energiatalouden perusparantaminen tuottaa merkittäviä säästöjä. Se tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden selvittää uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä rakennusten lämmityksessä. Suomessa on noin 55 000 kerrostaloa, joista enemmistö on rakennettu 1970 90-luvuilla. Näistä aravarahoitteisia kerrostaloja on kolmannes. Suurin perusparannustarve on 1970- luvun rakennuksissa, joissa korjausten arvo on vuosittain noin 240 miljoonaa euroa. Ilmastotavoitteet lisäävät rakennusten energiakorjausten tarvetta. Tällä hetkellä vuokrataloissa käynnistetään vuosittain alle tuhat korjaushanketta, joista vain seitsemän prosenttia kohdistuu energiatalouden parantamiseen. Energia- ja ilmastonäkökulma on nostettava entistä enemmän esille asuinrakennusten korjausrakentamisessa. Peruskorjauksilla voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta, siirtyä uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä ja ohjata energiatehokkaaseen asumiseen. Kustannustehokkaat ratkaisut pienentävät lämmityskuluja samalla kun lämmityksen kasvihuonepäästöt pienenevät. Suomessa on paljon rakentamisen energiaosaamista, mutta sen jalostaminen on vielä kesken. Asiantuntijuuden ja teknologioiden tuotteistaminen palvelukokonaisuuksiksi innovaatioverkostoissa avaa uusia markkinoita ja tarjoaa yrityksille ja yhteisöille kansainvälistä imago- ja kilpailuetua.

VASTAVALO Ympäristöinnovaatioista liiketoimintaa Yksittäisten menetelmä- ja tuoteratkaisujen rinnalle tarvitaan uusia toimintamalleja, yhteistyötä ja näkemystä, joista syntyy kilpailukykyisiä palvelukokonaisuuksia kotija vientimarkkinoille. Aikaisemmin energian hinta ja sen korotuspaineet olivat selvä korjausrakentamista ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista vauhdittava tekijä. Ilmasto- ja energiastrategian sekä valtioneuvoston korjausrakentamista koskevan periaatepäätöksen myötä näkökulma muuttuu entistä voimakkaammin asumisen ilmastovaikutusten arviointiin sekä rakennusten lämmityksestä ja käyttöveden lämmityksestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Valtio on mukana käynnistämässä energiatehokkuutta parantavia sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviä toimia. Päävastuu kehittämisestä ja toimenpiteiden toteutuksesta on alan toimijoilla. Ympäristöinnovaatioiden ja uusien ratkaisujen kehittäminen korjausrakentamisen tarpeisiin edellyttää aktiivisuutta ja halua soveltaa energiateknologiaa uudella tavalla. Pysyviä vaikutuksia ja etuja on saavutettavissa, mikäli energiatehokkuuden parantamiseen löytyy markkinaehtoisia ratkaisuja ja palvelumalleja. Korjausrakentamisen innovatiiviset ratkaisut voivat olla suuria kokonaisuuksia suunnittelusta toteutukseen, mutta kehittyvä toimiala tarjoaa kehittämismahdollisuuksia myös erikoistuneille osaratkaisuille ja uudenlaisten verkostojen kehittämiselle. Yhteistä näille on, että toiminta, tuotteet ja palvelut perustuvat osin tai kokonaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävään kehitykseen. Kansainvälisillä markkinoilla tuotteiden ja palveluiden energiatehokkuutta pidetään tärkeänä laatuun ja hankintapäätökseen vaikuttavana tekijänä. Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeä olla eturintamassa luomassa palveluita, tuotteita ja liiketoimintaa korjausrakentamisen toimialalla. Järjestelmällinen panostus teknologian kehittämiseen alentaa pitkällä aikavälillä varmimmin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannuksia.

GORILLA Rahastot ja tukitoimet vauhdittavat hankkeita Energiankulutuksen vähentäminen on kiinteä osa kaikkea peruskorjaus- ja rakennustoimintaa. Ympäristöinnovaatioihin ja ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä hankkeita varten on olemassa valmiita rahoituskäytäntöjä. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) tukee innovaatiohankkeita, jotka vahvistavat alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Rahaston avulla edistetään ympäristönäkökulman sisällyttämistä alueiden ja yritysten kehittämiseen ja vahvistetaan synergiaa ympäristön, talouden ja työllisyyden välillä. Korjausrakentamista ja yksittäisiä energiatehokkuutta edistäviä hankkeita tuetaan kansallisilla järjestelmillä, kuten suhdanneluontoisilla avustuksilla, investointituella sekä rahoitus- ja takausjärjestelmillä. EAKR-hankkeiden lähtökohta on, että ne parantavat alueellisen elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia esimerkiksi uusia palveluja kehittämällä tai tuotantoa sopeuttamalla. Rahoitusta suuntaavat suuraluekohtaiset ohjelma-asiakirjat, joissa energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvien energialähteiden edistämisen pilottihankkeet ovat mahdollisia. Alueiden omaleimaisuus ja kullekin alueelle keskeiset kehittämistarpeet ohjaavat rahastosta tuettavia energiaja ympäristöhankkeita. Ohjelma kannustaa uudenlaiseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen kuntien, yhteisöjen, kehittämis- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten välillä. Innovaatioiden, tuote- ja palvelukonseptien sekä teknologioiden yhdistäminen tuottaa myös korjausrakentamiseen tehokkaita työkaluja energiankäytön tehostamiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Verkostoi ideat innovaatioiksi 1. Tutustu EU-ohjelmiin ja toimintalinjojen tavoitteisiin, rahoituksen hakuaikoihin ja muihin ehtoihin internetissä www.rakennerahastot.fi 2. Muodosta kehittämisryhmä työstämään ideaa, joka soveltuu rakennerahaston ohjelmaan. 3. Ota yhteys alueesi ELY-keskukseen jo suunnitteluvaiheessa. ELY-keskus voi tarjota asiantuntija-apua hankkeen suunnitteluun ja käynnistämiseen. www.ely-keskus.fi 4. Tutustu rakennerahasto-ohjelman lisäksi maakuntaohjelmien strategioihin ja toteuttamissuunnitelmiin. 5. Tee hankesuunnitelma, josta ilmenee hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet, yhteistyökumppanit, työnjako, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma sekä toteutusaikataulu. Hyviä hankekäytäntöjä haetaan Energiatehokkuuden kehittämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen korjausrakentamisessa kaivataan lisää verkostoosaamista ja innovaatiotoimintaa, joita Euroopan aluekehitysrahasto tukee alueellisten ohjelmiensa mukaisesti. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi matalaenergiarakentamisen tuotteistamiseen, peruskorjauspalveluihin liittyvien energiakonseptien kehittämiseen tai asumisen ekotehokkuuden edistämiseen uusilla teknologioilla. Tuotekehityksen ohella tähdätään kuntien, yritysten ja yhteisöjen välille syntyvään alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta lisäävään yhteistyöhön. Esimerkiksi Itä-Suomessa on käynnistymässä kiinnostava verkostohanke, jossa tuotetaan tietoa energiatehokkaan korjausrakentamisen vaikutuksista kiinteistöjen rakenteisiin, sisätilojen laatuun ja terveellisyyteen. Samalla kehitetään arviointimalli energiatehokkuuden parannustoimenpiteiden vaikutuksista. Hankekokonaisuudessa toimivat yhdessä Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kaupunki ja useita alan yrityksiä. 6. Täytä rakennerahaston tukihakemus EURA2007-järjestelmässä www.eura2007.fi. ELY-keskusten myöntämää yritysrahoitusta, Tekesin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta sekä Finnvera Oyj:n lainoja ja takauksia haetaan omilla hakulomakkeillaan. Kysy lisätietoja suoraan rahoittajilta.

YMPÄRISTÖMERKKI 441/002 Euroopan aluekehitysrahasto tukee kuntien, yleishyödyllisten yhteisöjen, kehittämis- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten innovaatiohankkeita, joilla tähdätään asumisen energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen korjausrakentamisen avulla. ELY-keskukset: www.ely-keskus.fi EU:n rakennerahastot: www.rakennerahastot.fi Ympäristöministeriö: www.ymparisto.fi Työ- ja elinkeinoministeriö: www.tem.fi