Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto
Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä
Merkkipaaluja V. 1949 ensimmäinen peruskarttalehti (HYRKÄS 3421 12) julkaistiin Puolustusvoimien Topografikunta aloitti omat kartoituksensa Pohjois-Suomessa 14.8.1975 peruskartoituksen ensimmäisen kierroksen valmistumista juhlittiin MMH 2854 karttalehteä (77 %) Topografikunta 858 karttalehteä (23 %) V. 1986 runkomittaus satelliittiaikaan
Merkkipaaluja V. 1992 maastotietokantatuotanto aloitetaan V. 2000 uusi tuotantojärjestelmä JAKOmtj ja uudet stereotyöasemat V. 2000 tiestön ja osoitteiden jatkuva ajantasallapito alkaa 1.1.2003 Ylä-Lapin kartastotehtävät MML:lle V. 2006 peruskartan valmistus uudessa TM35- lehtijaossa alkaa 24.9.2007 MTK 100 %
Merkkipaaluja V. 2008 digitaalinen kuvaus aloitetaan (testilennot) V. 2008 valtakunnallinen laserkeilaus ja 2 metrin korkeusmallin valmistus alkaa V. 2011 KRK:n perusparannus kokonaan valmis
Ilmakuvaukset Ensimmäiset ilmakuvaukset peruskartoituksen koetöitä varten tehtiin v. 1946 MMH hankki v. 1956 kaksi konetta kuvauskäyttöön Kuvauksia suoritettiin vuosittain keskimäärin 25 000-30 000 km² 1960 luvun alkupuoliskolla kuvausmäärät kohosi yli 50 000 km²
Ilmakuvaukset V. 2009 siirryttiin tuotannossa käyttämään digitaalista ilmakuvakameraa Kuvatuotanto Suomessa v. 2012 yli 100 000 km² (MML, MAVI) Pohjanmaalla kuvattiin v. 2012 n. 10500 km² Ilmakuvausalueet v. 2010-2012 Kuvatuotteiden tuotantoprosessi nopeutunut huomattavasti
Ajantasaistus Määräaikainen Ajantasaistusväli 5-8 v Kuvauksiin, stereotyöhön, ilmakuvatulkintaan, maastotarkastuksiin perustuva Ajantasaistus 2010-2016 Jatkuva Tie- ja osoiteaineisto Maks. 3 kk viive Rakennukset, hallintorajat, suojelualueet, nimistö
Tiedonhankintaa Yhteistyö kuntien/kaupunkien, muiden tiedontuottajien kanssa Ylimääräiset kuvaukset (MAVI) Palautteet aineistojen ja karttojen käyttäjiltä Karttapaikka Sähköposti (maasto.poh@nls.fi) Palautteet omalta väeltä Internet OpenStreetMap Google Bing Maps
Laserkeilaus EU:n tulvadirektiivi edellyttää luotettavia tulvavaarakarttoja v. 2013 mennessä Kansainvälinen ilmailujärjestö International Civil Aviation Organization (ICAO) vaati tarkkoja maastomalleja lentokenttien läheisyydestä Testikeilauksia v. 2006-2007 Ensimmäinen tuotantokeilaus 2.4.2008 Keväällä 2012 keilattiin Suomesta n. 50 000 km2 Keilaukset 2008-2012
Laserkeilaus Perustuu laserkeilaimen lähettämään ja vastaanottamaan laserpulssiin Keilaimen tarkka sijainti saadaan GPS tiedoista ja tieto lentokoneen kallistuksista tallennetaan Pulssin kulkema aika keilaimesta maan pinnalle ja takaisin mitataan tarkasti Nämä tiedot yhdistämällä pulssiosuman saaneen kohteen tasosijainti ja korkeus saadaan tarkasti selville Laserpulssi voi osua useampaan kuin yhteen kohteeseen maanpinnalla ja tällöin laserpulssista tallennetaan useampi paluupulssitieto, eli kaiku
Laserkeilaus Keilaus ei vaadi toimiakseen aurigonvaloa Ei saa olla pilviä, sadetta, usvaa, lunta, tulvavettä Pistetiheys 0,5-1,5 pistettä/m² Yksittäisen pisteen korkeustarkkuudeksi on määritelty 15 cm ja tasotarkkuudeksi 60 cm
Stereomalliavusteinen luokittelu Stereomalliavusteisesti luokiteltu (matala kasvillisuus (low vegetation), matalat virhepisteet (low point), maanpintapisteet (ground), luokittelematon (unclassified), vakavedet (water), virtavedet (stream), sillat (bridge)
Uusi valtakunnallinen korkeusmalli Laserkeilausaineistoista tuotetaan korkeusmalli, joka tallennetaan valtakunnalliseen Maastotietokantaan. Uusi valtakunnallinen korkeusmalli on kahden metrin jaotuksella oleva ruutuverkkokorkeusmalli, jonka korkeustarkkuus on 30 cm Kuvassa visualisointikuva laserkeilausaineistosta tehdystä korkeusmallista
Laserkeilausaineistoista ja tarkemmasta korkeusmallista hyötyä monille Suunnittelu: - metsäsuunnittelu - tiesuunnittelu - kaavoitus - yhdyskuntasuunnittelu - puhelinverkkosuunnittelu Kartoitus: - Maastotietokanta - ortokuvat - maaperäkartoitus - tulvakartoitus - lentokenttäkartat -puolustusvoimat -arkeologia Ympäristönsuojelu: - valunnan mallintaminen - melumallinnus - Ympäristövaikutusten arvionti (YVA)
Varautuminen ilmastonmuutokseen Kuvat: Petri Ruostetoja
Suomen maastotietojärjestelmä Toimintakokonaisuus, jonka avulla tuotetaan, hallitaan ja jaetaan perusmaastotietoa Laaja kokonaisuus, joka edellyttää yhteisiä standardeja, sujuvia yhteistyömalleja ja yhteiskäyttöisyyttä Maastotietojärjestelmä on yksi julkisen hallinnon keskeinen perustietovaranto
Toimintaympäristön kehitys Julkisen sektorin tietohallinnon kehittyminen Tieto yhteiskäyttöistä Tiedolla tietovastuullinen Tietoturvallisuus huomioitava Teknologian kehittyminen Satelliittipaikannusjärjestelmät Ilmakuvauskameroiden ja laserkeilainten kehittyminen Henkilökohtaiset ja liikuteltavat tietokoneet/puhelimet Karttojen ja paikkatietojen käytön kehittyminen Paikkatietojen ja karttojen käyttö ja kysyntä lisääntyy
Toimintaympäristön kehitys Aineistojen ajantasaisuus yhä tärkeämpää Googlen kaltaiset yritykset jatkavat palvelutoimintansa kehittämistä Open Street Map palvelun kaltaiset yhteisölliset järjestelmät kasvattavat suosiotaan
Kiitos!