SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kuntoutuksen osaamisala, Oulaisten ammattiopisto
2
Sisällys 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA... 4 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 5 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 5 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS... 5 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS... 6 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 1.9 KUNTOUTUKSEN OSAAMISALASSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 9 KUNTOUTUKSEN OSAAMISALA... 9 Liite 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 21 3
4 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteita, OPH:n määräys pvm 17.2.2010, Dno (17/011/2010) ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 20.5.2014 Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (120 ov) valmistavan koulutuksen laajuus määräytyy henkilön aikaisempien opintojen, työkokemuksen ja osaamisen perusteella niin, että tutkinnon perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset on mahdollista saavuttaa. Jos tutkinnon suorittaja ei ole aiemmin suorittanut sosiaali- ja/tai terveysalan tutkintoa, valmistavan koulutuksen tulee sisältää pakollisia tutkinnon osia siten, että ne kattavat vähintään 80 opintoviikkoa perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa kuntoutuksen osaamisalassa vaadittavan osaamisen. Kuntoutuksen osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata ja tukea voimavaralähtöisesti erilaisten ja eri-ikäisten kuntoutujien kuntoutumista sekä edistää kuntoutujan toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia kuntouttavalla työotteella moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työskentelyssään kuntoutukseen liittyvää tietoperustaa. Lähihoitaja ohjaa kuntoutujaa päivittäisissä toiminnoissa ja hyödyntää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä. Kuntoutuksen osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata kuntoutujalle terveyttä edistävää liikuntaa. Hän osaa soveltaa kuntoutusalan ammattihenkilöiden tekemiä toimintakyvyn mittauksia, tehdä toimintakyky- ja suorituskykytestejä lähihoitajan vastuualueella sekä ohjata kuntoutujaa tarpeellisten liikkumisvälineiden ja PT- apuvälineiden käytössä ja hankinnassa. Hän osaa hyödyntää kuntoutujan sosiaalista verkostoa ja käyttää verkostotyön menetelmiä sekä tukea kuntoutujaa osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan kuten esim. työ-, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Tyypillisiä tämän osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat kuntoutujan kotiympäristö, kotihoidon ja välimuotoisen asumisen ympäristöt, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, kylpylät, terveyskeskusten vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt sekä erilaiset kuntoutumiseen liittyvät kolmannen sektorin työpaikat. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Valmistavaan koulutukseen voivat hakeutua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusopinnot suorittanut henkilö. Valmis lähi-, perus-, apu- tai kuntohoitaja voi tulla osaamisalaopintoihin täydennyskoulutukseen. Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista valmistavassa koulutuksessa: http://www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuki/ http://www.kela.fi/aikuiskoulutustuki http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/05_omaehtoinen_opiskelu/ http://www.opintoluotsi.fi/ Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista oppisopimuskoulutuksessa: http://www.oppisopimus.net/
5 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032 ja 1033/2011) määritellyissä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos eikä estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Lähihoitajan ammattitaito muodostuu ammattieettisestä osaamisesta (eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu, vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta ja ammattietiikan noudattaminen) tiedollisesta osaamisesta (ammatin tietoperustan hallinta, elinikäinen oppiminen, kyky hankkia ja soveltaa uutta tietoa ja perustella tekemiään ratkaisuja ja yrittäjämäinen ajattelu) taidollisesta osaamisesta (vuorovaikutus- ja viestintätaidot, sosiaaliset taidot ja ammatilliset taidot) osaamisesta esteettisestä osaamisesta (työ- ja elinympäristön esteettisyyden huomioon ottaminen, positiivisen ilmapiirin luominen ja toisten huomioon ottaminen)
6 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Sosiaali- ja terveysalalla työskennellään ihmisten kanssa ja heitä varten. Alalla tarvitaan laaja-alaista osaamista ja erikoisosaamista. Asiakasryhmät ovat erilaisia ja heidän kanssaan tehdään työtä monenlaisissa toimintaympäristöissä. Asiakkaiden kulttuuritaustat ovat myös hyvin erilaiset. Työssä korostuvat ammatilliset, eettiset sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä alan tietotekniikan ja teknologian hallinta. Sosiaali- ja terveysalan työ vaatii työntekijältä joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä valmiutta omaksua uusia tietoja ja taitoja. Sosiaali- ja terveysalalla palvelujen tuottajia ovat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee moniammatillisissa työryhmissä erilaisissa toimintaympäristöissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa lähihoitaja tekee terveyttä edistävää, ehkäisevää ja kuntouttavaa kasvatus-, hoito- ja huolenpitotyötä. Mahdollisia sosiaalihuollon työympäristöjä ovat mm. varhaiskasvatuspalvelujen ja lastensuojelun yksiköt sekä lapsiperheet, vammais-, mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt, kotihoito sekä vanhusten erilaiset avohuollon ja laitoshoidon yksiköt. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa lähihoitajat työskentelevät esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoilla ja poliklinikoilla, suun terveydenhuollon yksiköissä, päivystyksessä, perioperatiivisissa yksiköissä, ensihoidossa ja kotisairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan toiminnan tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen sekä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen edistäminen. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelujen tarvetta lisää väestön ikääntyminen, lapsiperheiden tuen tarve, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä muut kansansairaudet. Työ sisältää yhä enemmän varhaista puuttumista sosiaalisiin ongelmiin ja kansanterveydellisiin riskeihin, yhteisöllisiä toimintatapoja sekä kumppanuusyhteistyötä verkostojen kanssa. Lähihoitaja työskentelee eri kulttuureista tulevien asiakkaiden, potilaiden ja työtekijöiden kanssa. Kodeissa tapahtuva hoito, huolenpito, kuntoutus, kasvatus ja vanhemmuuden tukeminen lisääntyvät ja monipuolistuvat. Uusia palvelumuotoja kehitetään tukemaan kaikkien väestöryhmien kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella on hyvät vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelutaidot sekä kyky toimia moniammatillisissa työryhmissä, projekteissa ja yrittäjänä. Hän osaa toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä ja on kielitaitoinen. Hänellä on vahva osaaminen sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kuntoutus- ja kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Hän hyödyntää työssään kuntouttavaa työotetta ja edistää asiakkaiden hyvinvointia. Lähihoitaja hallitsee ihmiseen, hänen sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöönsä ja yhteiskuntaan liittyvän ammatillisen tietoperustan ja ottaa sen huomioon työssään. Hän noudattaa työssään tietosuojaa, työturvallisuutta ja ergonomiaa. Työ edellyttää lähihoitajalta hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä halua huolehtia oman osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä, työkyvyn ylläpidosta ja työhyvinvoinnista. Lähihoitaja kohtaa työssään asiakkaan kokonaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Työn tekemisessä korostuu voimavaralähtöinen ajattelu. Lähihoitaja kunnioittaa asiakkaiden ja potilaiden vakaumusta, arvoja ja kokemuksia. Lähihoitajan ammattitaitoa ja persoonallista osaamista on myös hiljainen osaaminen: tasapaino omien tunteiden, arvojen ja asenteiden kanssa, oman persoonan luova käyttö, oma elämänhallinta ja usko omiin kykyihin. Lähihoitaja toimii työssään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ja säännösten mukaan, jotta potilas- ja asiakasturvallisuus ja potilaan ja asiakkaan oikeudet toteutuvat. Lähihoitajan työtä ohjaavat keskeiset periaatteet ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Ammattieettisten ohjeiden mukaan lähihoitaja on vastuussa tekemästään työstä ensisijaisesti asiakkaalle ja myös yhteiskunnalle. Tämä vastuu edellyttää lähihoitajalta jatkuvaa alansa seuraamista, tietojen päivittämistä sekä lisä- ja täydennyskoulutusta ammatillisen osaamisen syventämiseksi. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Kuntoutuksen osaamisalan suorittanut lähihoitaja voi työskennellä kuntoutujan kotiympäristössä, kotihoidon ja välimuotoisen asumisen työpaikalla, toiminta- ja työkeskuksessa, työpajalla, palvelukeskuksessa, kylpylässä, terveyskeskuksen vuodeosastolla tai kuntoutumisyksikössä tai kuntoutumiseen liittyvässä kolmannen sektorin työpaikassa.
7 1.9 KUNTOUTUKSEN OSAAMISALASSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Ammattitaito osoitetaan seuraavissa työkokonaisuuksissa: kuntoutujan kuntoutumisen suunnitelman laatiminen, toteutus ja arviointi, kuntoutujaa koskevien tietojen kirjaaminen, kuntoutujaryhmien ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi, osaamisen tuotteistamisen suunnittelu, kuntoutujan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen, rentouttavien menetelmien ja tuki- ja liikuntaelimistön hoitojen käyttö, kuntoutujan ohjaaminen apuvälineiden käytössä ja liikunnassa, lääkehoito, kuntoutujan mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoitoonohjaus, eri kommunikaatiomenetelmien hyödyntäminen sekä teknisten apuvälineiden ja turvajärjestelmään liittyvien laitteiden käytössä ohjaaminen. Lisäksi on hallittava kuntoutustyötä koskeva tieto ja kielitaito kuntoutustyössä jonkin edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.
8 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot t tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/download/111047_mehilaistarhaaja_ammattitutkinto.pdf SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (30 OV) PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Katso Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja koulutussuunnitelma VALINNAISET TUTKINNON OSAT TAI OSAAMISALA Kuntoutuksen osaamisala Kuntoutuksen osaamisala 30 ov K 1. Ammatillisuus kuntoutustyössä 5,5 ov K 2. Fyysisen toimintakyvyn tukeminen 7 ov K 3. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukeminen 4,5 ov K 4. Asiakkaan tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov
9 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN KUNTOUTUKSEN OSAAMISALA 30 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa laatia, toteuttaa ja arvioida kuntoutujan kuntoutumisen suunnitelmaa lähihoitajan vastuualueella osana moniammatillista työryhmää suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisia kuntoutujaryhmän ohjaustilanteita arvioida kuntoutujan toimintakykyä yhteistyössä kuntoutujan ja moniammatillisen työryhmän jäsenenä sekä soveltaa ja käyttää kuntoutusalan ammattihenkilöiden tekemiä toimintakyvyn mittauksia ja arviointeja lähihoitajan vastuualueella tukea ja edistää kuntoutujan terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja toimintakykyä sekä osallistua haitallisten elintapojen ehkäisyyn ja niiden haittojen vähentämiseen avustaa, tukea ja ohjata kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista suoriutumisista päivittäisissä toiminnoissa kuntoutujan erilaisissa toimintaympäristöissä hyödyntäen erilaisia menetelmiä tukea kuntoutujaa sosiaalisissa suhteissa ymmärtäen kuntoutujan sosiaalisen verkoston ja toimintaympäristön merkityksen kohdata haasteellisesti käyttäytyvän kuntoutujan ja tunnistaa väkivallan uhkan ohjata ja tukea kuntoutujaa erilaisten apuvälineiden ja kodintekniikan ja turvajärjestelmien hankinnassa ja käytössä käyttää eri kommunikaatiomenetelmiä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä järjestää sekä ohjata terveyttä edistävää liikuntaa toteuttaa lääkehoitoa hyödyntää kuntoutustyötä ohjaavaa lainsäädäntöä ja kuntoutuspalveluita kuntoutustyössä hyödyntää kielitaitoaan kuntoutustyössä suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta sekä arvioida omaa osaamistaan kuntoutustyössä toimia moniammatillisessa kuntoutusyhteistyössä tiedostaen lähihoitajan vastuun ja rajat toimia kuntoutuksen arvoperustan ja eettisten periaatteiden mukaan huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja ergonomiaa.
10 TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Kuntoutujan kuntoutumisen suunnitelman laatiminen, toteutus ja arviointi lähihoitajan vastuualueella Kuntoutujaa koskevien tietojen kirjaaminen Kuntoutujaryhmien ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi Taloudellinen ja laadukas toimiminen Osaamisen tuotteistamisen suunnittelu Kuntoutujan toimintakyvyn arviointi lähihoitajan vastuualueella Kuntoutujan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Apuvälineiden hyödyntäminen kuntoutustyössä Eri kommunikaatiomenetelmien hyödyntäminen kuntoutustyössä Terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja toimintakyvyn tukeminen Kuntoutujan mielenterveys - ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoitoonohjaus Lääkehoito Kuntoutumisen tukemista ja edistämistä koskevan tiedon hallinta Lääkehoitoa koskevan tiedon hallinta Kuntoutuspalvelujen ja lainsäädännön tunteminen Yrittäjyyttä ja osaamisen tuotteistamista koskevan tiedon hallinta Työehtosopimusta, työnhakuasiakirjoja ja työsopimusta koskevan tiedon hallinta Kielitaidon hyödyntäminen asiakaspalvelussa Alakohtainen kielitaidon hallinta suomenkielisillä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opintojaksot: K 1. Ammatillisuus kuntoutustyössä 5,5 ov K 2. Fyysisen Toimintakyvyn Tukeminen 7 ov K 3. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukeminen 4,5 ov K 4. Asiakkaan tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov K 1. AMMATILLISUUS KUNTOUTUSTYÖSSÄ 5,5 OV K 1.1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Opiskeluympäristöön tutustuminen Opintojen esittely, opintojen tukipalvelut HOPS:n laatiminen Oppimaan oppiminen Yhteisöllisyys Opiskelijan vastuut ja velvollisuudet Yhteiset peli- ja järjestyssäännöt Itsenäinen opiskelu Arviointi- ja opintorekisteri Opiskelijahuoltopalvelut ja päihdeongelmaisen opiskelijan hoitoonohjausmalli Oppilaitoksen turvallisuussuunnitelma Opiskelijatutorointi ja oppilaskuntatoiminta Ammatillinen kasvu Työelämätietous ja jatko-opintomahdollisuudet Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, yhteisökokoukset Itsenäinen opiskelu: Annettuihin materiaaleihin tutustuminen, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen
11 K 1.2. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen 2 ov Opinnäytetyön aiheiden ideointi Työn kehittäminen ja ammatillinen kasvu Kuntoutuksen ja toimintakyvyn tukemisen osaamisen vahvistaminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, kirjallisen raportin tekeminen yksin tai ryhmässä K 1.3. Kuntoutuksen laatutyö ja yrittäjyys 1 ov Laatutyö Taloudellisuus, kustannustietoisuus Yrittäjyys ja osaamisen tuotteistamisen suunnittelu ja arviointi Sisäisen yrittäjyyden periaatteet Kestävän kehityksen periaatteet Työehtosopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet Työnhakuasiakirjojen ja työsopimuksen laadinta Potilaan oikeusturva Tiedottaminen ja kirjaaminen potilasasiakirjoihin Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu K 1.4. Työhyvinvointi 0,5 ov Työnohjaukselliset keskustelut ja niiden hyödyntäminen Työpaikan hyvinvointi- ja työsuojeluohjeet Paikallisen työsuojeluorganisaation toimintatavat Oman työkyvyn ylläpitäminen ja ergonomia Työilmapiiri Työuupumus Kiusaaminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos, työyhteisöt, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, verkko-opinnot, harjoitukset Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, kirjallisen raportin tekeminen
12 K 1.5. Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Elottoman ensiapu (PPE= Puhallus-painallus-elvytys) Hätäensiapu (äkilliset sairauskohtaukset, kuten sydän- ja aivoinfarkti, diabeettinen sokki, kouristuskohtaus, äkillinen hengenahdistus) Koulutusalan riskitilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen Vedestä pelastaminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos, uimahalli Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, pienryhmätyöskentely, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, valmistautuminen harjoitustunneille ja ensiapuharjoituksiin K 1.6. Ruotsin kieli 0,5 ov Asiakkaan kuntoutukseen, hoitoon ja tukemiseen liittyvä sanasto ja vuorovaikutus Erilaisista palvelutilanteista suoriutuminen ruotsin kielellä Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen kielen opiskelu K 1.7. Englannin kieli 0,5 ov Asiakkaan kuntoutukseen, hoitoon ja tukemiseen liittyvä sanasto ja vuorovaikutus Erilaisista palvelutilanteista suoriutuminen englannin kielellä Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen kielen opiskelu K 2. FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN 7 OV K 2.1. Kuntoutuksen palvelujärjestelmä 0,5 ov Kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja kuntoutustyön keskeinen lainsäädäntö Ajankohtaiset terveyspoliittiset ohjelmat ja asiakkaan asuinkunnan paikalliset ohjelmat Vammaisjärjestöjen toiminta Kuntoutusta järjestävät tahot Kuntoutuksen arvoperusta Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, verkko-opinnot Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkkotehtävät
13 2.2. Kuntoutusasiakkaiden sairaudet ja lääkehoito 1 ov Sydän- ja verisuonisairaudet ja lääkehoito (verenpainetauti, ateroskleroosi, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta) Diabetes ja lääkehoito Hengityselimistön sairaudet ja lääkehoito (keuhkoahtaumatauti, astma) Vanhuksen neurologiset sairaudet ja lääkehoito (mm. Parkinsonin tauti, aivoverenkiertohäiriöt, TIA) Iäkkäiden sekavuusoireyhtymä Hauraus- ja raihnausoireyhtymä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, verkko-opinnot Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkkotehtävät K 2.3. Fyysisen toimintakyvyn tukemisen prosessi 0,5 ov Kuntoutumista tukeva työote Moniammatillinen yhteistyö kuntoutumisen tukemisessa Kuntoutusalan ammattitien työn sisällöt Moniammatillisen yhteistyöryhmän toiminta Moniammatillisesti laaditut hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat Elämäntarina Fyysisen toimintakyvyn arviointi haastattelun, havainnoinnin ja eri mittarien avulla (toimivatesti, UKK terveyskuntotestit, Barthelin testi, nivelten liikkuvuuden mittaaminen, ryhdin arviointi, liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineiden tarpeen arviointi) Fyysiseen toimintakykyyn liittyvien voimavarojen ja ongelmien tunnistaminen Toimintakyvyn tukemisen suunnittelu ja kirjaaminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö, hoitoyhteisöt Opetusmenetelmät: Lähiopetus, verkko-opinnot, harjoitukset, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkkotehtävät, harjoitustunneille ja seminaariin valmistautuminen, kuntoutujan toimintakykyä tukevan suunnitelman laatiminen. K 2.4. Fyysisen toimintakyvyn tukemisen menetelmät ja aktiviteetit I 2 ov Fyysisen toimintakyvyn tukemisen harjoitukset: (kävely, koko kehon liikuttaminen, tasapaino, lihasten vahvistaminen ja venyttäminen, liikehoito, asentohoito, liikkuminen ja siirtyminen, ryhti, rentoutuminen, hengittäminen, aistien harjoittaminen) PADL-, IADL-, AADL -toimintojen ohjaaminen ja tukeminen, liikkumisen ja asentojen avustaminen ja ohjaus, rentouttavat menetelmät (klassinen hieronta, lämpö- ja kylmähoidot, vesihoidot, TNS-hoito, kipuhoidot) Apuvälineprosessi ja liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt, uimahalli Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely ja yksilötyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu ja harjoitustunneille valmistautuminen, toimintakyvyn tukemisen aktiviteettien suunnittelu
14 K 2.5. Fyysisen toimintakyvyn tukemisen menetelmät ja aktiviteetit II 2 ov Fyysisen toimintakyvyn tukemisen harjoitukset: (kävely, koko kehon liikuttaminen, tasapaino, lihasten vahvistaminen ja venyttäminen, liikehoito, asentohoito, liikkuminen ja siirtyminen, ryhti, rentoutuminen, hengittäminen, aistien harjoittaminen) Erityis- ja soveltava liikunta Asahi, tanssi, allasvoimistelu Lääkehoito Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt, uimahalli Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely ja yksilötyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu ja harjoitustunneille valmistautuminen, toimintakyvyn tukemisen aktiviteettien suunnittelu K 2.6. Fyysisen toimintakyvyn tukeminen erityistilanteissa 1 ov Neurologista ja muistisairautta sairastavan kuntoutumisen tukeminen Lonkkaleikkauskuntoutujan tukeminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, itsenäinen opiskelu, yksilötyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu, perehtyminen asiakasesimerkkiin ja sen pohjalta tunnin alustus K 3. PSYKOSOSIAALISEN JA HENGELLISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN 4,5 OV K 3.1. Muistisairaudet ja lääkehoito 1 ov Muistisairauksien diagnostiikasta ja testeistä Muistisairaan käytösoireet Muistisairaudet ja lääkehoito (mm. Alzheimerin tauti, Lewyn kappaletauti, verisuoniperäinen dementia, aivojen otsalohkoja vaurioittavat sairaudet, alkoholidementia) Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, verkko-opinnot Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkkotehtävät
15 K 3.2. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukemisen prosessi 0,5 ov Kuntoutumista tukeva työote Elämäntarina Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi haastattelun, havainnoinnin ja eri mittarien avulla (minimental, verkostokartta, depressioseula, audit, psyto, keto) Hengellisen toimintakyvyn arviointi Psykososiaaliseen ja hengelliseen toimintakykyyn liittyvien voimavarojen ja ongelmien tunnistaminen Toimintakyvyn tukemisen suunnittelu ja kirjaaminen Moniammatillisesti laaditut hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat Verkostotyö Lähihoitajan vastuu, oikeudet ja velvollisuudet Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö, hoitoyhteisöt Opetusmenetelmät: Lähiopetus, verkko-opinnot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkkotehtävät, kuntoutujan toimintakykyä tukevan suunnitelman laatiminen. K 3.3. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukemisen menetelmät ja aktiviteetit I 1,5 ov Psykososiaalisen toimintakyvyn tukemisen harjoitukset (vuorovaikutus, kommunikaatiomenetelmät ja sosiaaliset taidot, minäkuva, itseluottamus, oppimiskyky, muisti, mieliala, havaitseminen, päätöksenteko) Hengellisen toimintakyvyn tukemisen keinot (uskonnollisuus ja elämänkatsomus, arvot, elämä ja kuolema) Apuvälineet (kuulon apuvälineet, näkemisen apuvälineet, ympäristön hallintalaitteet, turvajärjestelmän apuvälineet, kommunikaation apuvälineet) Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu ja harjoitustunneille valmistautuminen, toimintakyvyn tukemisen aktiviteettien suunnittelu K 3.4. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukemisen menetelmät ja aktiviteetit II 1 ov Psykososiaalisen toimintakyvyn tukemisen harjoitukset (vuorovaikutus, kommunikaatiomenetelmät ja sosiaaliset taidot, minäkuva, itseluottamus, oppimiskyky, muisti, mieliala, havaitseminen, päätöksenteko) TunteVa -toimintamalli Draama Hengellisen toimintakyvyn tukemisen keinot (uskonnollisuus ja elämänkatsomus, arvot, elämä ja kuolema) Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu ja harjoitustunneille valmistautuminen, toimintakyvyn tukemisen aktiviteettien suunnittelu
16 K 3.5. Psykososiaalinen tuki erityistilanteissa 0,5 ov Mielenterveys- ja päihdekuntoutujan tukemisen haasteet Haasteellisesti käyttäytyvän kuntoutujan huomioiminen Lähi- ja perhesuhdeväkivallan uhka Saattohoito ja surevan kohtaaminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu K 4. ASIAKKAAN TUKEMINEN ERILAISISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ 13 OV K 4.1. Toimiminen kuntoutuksen toimintaympäristössä 4 ov Moniammatillinen yhteistyö Kuntoutuksen arvoperusta Moniammatillinen yhteistyö Työssäoppimisen tavoitteiden asettaminen omalle toiminnalle kuntoutustyössä Fyysisen toimintakyvyn arviointi Toimintakykyyn liittyvien voimavarojen ja ongelmien tunnistaminen Toimintakykyä tukevan toiminnan suunnittelu Toimintakyvyn tukeminen Perusliikkumisen ohjaaminen Liikkumisen ja siirtymisen avustaminen Asento- ja liikehoito Hieronta Lämpö-, kylmä- ja vesihoidot TNS-hoito Ryhmäliikunnan ohjaus Ergonominen työskentely Työhyvinvointi ja työturvallisuusohjeiden ja määräyksien noudattaminen Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen Sisäinen yrittäjyys Oman toiminnan ja ammatillisen kehittymisen arviointi sekä palautteen hyödyntäminen Vieraat kielet Oppimisympäristöt: Hoitoyhteisöt, oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Työssäoppiminen, itsenäinen opiskelu, lähiopetus Itsenäinen opiskelu: Työssäoppimiseen liittyvän teoreettisen tiedon hankinta ja siihen perehtyminen
17 K 4.2. Toimiminen erilaisissa hoito- ja hoivatyöyhteisöissä 8 ov Kuntoutumista tukeva työote Kuntoutuksen arvoperusta Moniammatillinen yhteistyö Työssäoppimisen tavoitteiden asettaminen omalle toiminnalle kuntoutustyössä Toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Toimintakykyyn liittyvien voimavarojen ja ongelmien tunnistaminen Toimintakykyä tukevan toiminnan suunnittelu Toimintakyvyn tukeminen Päivittäisten toimintojen ohjaus Perusliikkumisen ohjaaminen Liikkumisen ja siirtymisen avustaminen Apuvälinetarpeen arviointi ja ohjaus Toimintaympäristössä liikkumisen ohjaus Asento- ja liikehoito Rentouttavat hoidot Erilaisten toimintatuokioiden ohjaus Ergonominen työskentely Työhyvinvointi ja työturvallisuusohjeiden ja määräyksien noudattaminen Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen Sisäinen yrittäjyys Oman toiminnan ja ammatillisen kehittymisen arviointi sekä palautteen hyödyntäminen Vieraat kielet Oppimisympäristöt: Hoito- ja hoivayhteisöt, oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Työssäoppiminen, itsenäinen opiskelu, lähiopetus Itsenäinen opiskelu: Työssäoppimiseen liittyvän teoreettisen tiedon hankinta ja siihen perehtyminen K 4.3. Tutkintotilaisuus ja itsearviointi 1 ov EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Tutkinnon suorittaja voi osallistua tutkintotilaisuuteen kun hän on suorittanut kasvun tukemisen ja ohjauksen, hoidon ja huolenpidon ja kuntoutumisen tukemisen tutkintotilaisuudet hyväksytysti. Lisäksi tutkinnon suorittajalla tulee olla kaikki kuntoutuksen tutkinnon osan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset opinnot suoritettuina ja hän on osallistunut tutkintotilaisuuden infotunneille.
18 OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että tutkinnon suorittaja tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi on kuvattu tarkemmin tutkinnon osan yhteydessä. Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikkoa: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Tähän otteeseen merkittävissä tiedoissa on tärkeää, että siitä selviää, mitä ja millaisia opintoja on sisältynyt valmistavaan koulutukseen. Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittajan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikkoa: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Kuntoutuksen osaamisalan valmistavan koulutuksen opintosuoritusten arviointi muodostuu seuraavasti: K 1. Ammatillisuus kuntoutustyössä 5,5 ov K 1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen palaute ja itsearviointi. Aktiivinen osallistuminen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). K 1.2. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen 2 ov Oppimisen arviointi: Seminaarityöskentely, suullinen palaute kehittämistehtävän prosessin aikana. Kehittämistehtävän prosessin ja kirjallisen raportin arviointi arvosanalla T1-K3. K 1.3. Kuntoutuksen laatutyö ja yrittäjyys 1 ov Oppimisen arviointi: Itsearviointi, opettajan antama suullinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S) K 1.4. Työhyvinvointi 0,5 ov Oppimisen arviointi: Itsearviointi, opettajan antama suullinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). K 1.5. Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Oppimisen arviointi: Itsearviointi ja vertaisarviointi, opettajan antama suullinen palaute. Ensiapuharjoituksiin osallistuminen. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). K 1.6. Ruotsin kieli 0,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen palaute, itsearviointi, vertaisarviointi, tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3 K 1.7. Englannin kieli 0,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen palaute, itsearviointi, vertaisarviointi, tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3 K 2. Fyysisen toimintakyvyn tukeminen 7 ov K 2.1. Kuntoutuksen palvelujärjestelmässä 0,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. K 2.2. Kuntoutusasiakkaiden sairaudet ja lääkehoito 1ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. Tehtävä arvioidaan arvosanalla T1 K3.
19 K 2.3. Fyysisen toimintakyvyn tukemisen prosessi 0,5 ov Oppimisen arviointi: Kuntoutujan toimintakykyä tukevan suunnitelman laatiminen pienryhmässä, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S), vertaisarviointi, opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. K 2.4 Fyysisen toimintakyvyn tukemisen menetelmät ja aktiviteetit I 2 ov Oppimisen arviointi: Kuntoutujaryhmän toimintakykyä tukevan tuokion suunnittelu, toteutus ja arviointi pienryhmässä, vertaisarviointi, opettajan antamasuullinen ja kirjallinen palaute, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S), työn perustana olevan tiedon hallinta tentillä (yhdessä 3.3 ja 3.4 opintojaksojen kanssa), arvioidaan arvosanalla T1-K3. K 2.5. Fyysisen toimintakyvyn tukemisen menetelmät ja aktiviteetit II 2 ov Oppimisen arviointi: Kuntoutujaryhmän toimintakykyä tukevan tuokion suunnittelu, toteutus ja arviointi pienryhmässä, vertaisarviointi, opettajan antamasuullinen ja kirjallinen palaute, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S), työn perustana olevan tiedon hallinta tentillä (yhdessä 3.3 ja 3.4 opintojaksojen kanssa), arvioidaan arvosanalla T1-K3. Uima- ja hengenpelastustaidot altaalla simuloidussa tilanteessa arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). K 2.6. Fyysisen toimintakyvyn tukeminen erityistilanteissa 1 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen tunneille, opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. K 3. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukeminen 4,5 ov K 3.1. Muistisairaudet ja lääkehoito 1 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. Tehtävä arvioidaan arvosanalla T1 K3. K 3.2. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukemisen prosessi 0,5 ov Oppimisen arviointi: Kuntoutujan toimintakykyä tukevan suunnitelman laatiminen pienryhmässä, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S), vertaisarviointi, opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. K 3.3. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukemisen menetelmät ja aktiviteetit 1 1,5 ov Oppimisen arviointi: Kuntoutujaryhmän toimintakykyä tukevan tuokion suunnittelu, toteutus ja arviointi pienryhmässä, vertaisarviointi, opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, arviointi arvosanalla suoritettu (S), työn perustana olevan tiedon hallinta tentillä (yhdessä 2.4 ja 2.5. opintojaksojen kanssa) arvioidaan arvosanalla T1-K3. K 3.4. Psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukemisen menetelmät ja aktiviteetit 2 1 ov Oppimisen arviointi: Kuntoutujaryhmän toimintakykyä tukevan tuokion suunnittelu, toteutus ja arviointi pienryhmässä, vertaisarviointi, opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, arviointi arvosanalla suoritettu (S), työn perustana olevan tiedon hallinta tentillä (yhdessä 2.4 ja 2.5 opintojaksojen kanssa) arvioidaan arvosanalla T1-K3. K 3.5. Psykososiaalinen tuki erityistilanteissa 0,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. Tehtävä lähi- ja perhesuhdeväkivallan uhkatilanteista arvioidaan arvosanalla T1-K3 K 4. Asiakkaan tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov K 4.1. Toimiminen kuntoutuksen toimintaympäristössä 4 ov Oppimisen arviointi: Työpaikkakouluttajan ja opettajan antama suullinen palaute, itsearviointi, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). K 4.2. Työssäoppiminen erilaisissa hoito- ja hoivatyöyhteisöissä 8 ov Oppimisen arviointi: Työpaikkakouluttajan ja opettajan antama suullinen palaute, itsearviointi, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). K 4.3. Tutkintotilaisuus ja itsearviointi 1 ov
20 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotilaisuudet suoritetaan pääsääntöisesti valmistavan koulutuksen yhteydessä. Tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitävissä ammateissa edellytetään tutkinnon suorittajan osallistuvan tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen henkilökohtaistamisen ja henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan. Tutkinnon suorittaja voi mennä tutkintotilaisuuteen, kun kaikki sen tutkinnon osan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu ja hän on osallistunut tutkintotilaisuuksien infoihin. Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa kaikille pakolliset tutkinnon osat hyväksytysti ennen osaamisalan tutkintotilaisuutta. http://www.oph.fi/download/124811_sote.pdf s.36 47 AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Opiskelija perehdytetään tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin.