Kesäkuu 2006 toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
2 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Asiakkaat tyytyväisiä yritysten palvelutarjontaan ja osaamiseen SKOLin jäsenyritysten asiakkaat ovat tyytyväisimpiä yritysten palvelutarjonnan laajuuteen ja eritysosaamiseen sekä henkilöstön yhteistyökykyyn ja suunnittelujohdon kokemukseen. Hyvän arvioinnin saavat myös suunnitelmien laatutaso, suunnittelujärjestelmät, sopimusvastuiden hoitaminen ja tavoitteita vastaavat tarjoukset. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta SKOLin asiakaspalautetutkimuksesta, johon saatiin yhteensä yli 3000 arviointia suunnitteluyritysten ja -henkilöstön toiminnasta. Psycon Oy:n toteuttama kysely on toteutettu lähes vastaavana vuodesta 1997 lähtien kolmen vuoden välein. Vaativimmat asiakkaat näyttävät löytyvän teollisuudesta. Teollisuusyritysten tilaajaorganisaatiot vaativat sekä korkeaa laatua että kustannustehokkuutta. Erityisesti suunnittelijoiden innovaatiokykyyn ja vastuunottoon tehdyistä virheistä toivottiin parannusta. Rakennussektorin asiakkaat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä hankkimiinsa suunnittelupalveluihin. Tyytyväisimpiä olivat tilaajat ja tilaajina toimivat urakoitsijat ja kriittisimpiä tilaajien rakennuttajakonsultit. Tuloksista näkyy, että varsinkin rakenne- ja talotekniikka-alojen yritykset ovat kokeneen johdon käsissä. Haasteena nähdään nuoremman suunnittelijapolven pysyminen alalla sekä heidän osaamisestaan huolehtiminen. Yritysasiakkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä saamaansa palveluun kuin asiakkaat julkisella sektorilla. Näyttääkin siltä, että julkisten hankintojen tiukka ohjeistus johtaisi heikompaan asiakastyytyväisyyteen ja yksityisen sektorin vapaus hankinnoissa parantaisi asiakastyytyväisyyttä. Valtion ja kuntien edustajat kaipasivat parempaa aikataulun pitämistä ja huolellisuutta, vaikka tulokset ovat parantuneet vuodesta 2003. Myös suunnitteluhenkilöstön osaamiseen ja koulutukseen toivotaan kehityspanoksia. Tutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että pitkäjänteisten kehitystoimenpiteiden vaikutus näkyy selvästi. Useimmilla toimialoilla on pystytty parantamaan mm. suunnitelmien laatutasoa sekä tehtävä- ja vastuunjaon selkeyttä yrityksissä. Suunnittelun asiakaskysely: Tyytyväisyys suunnitteluyritykseen Erityisosaaminen Palvelutarjonnan laajuus Suunnitelmien laatutaso Suunnittelujärjestelmien sopivuus Sopimusvastuiden hoitaminen Tarjouksen vastaavuus tavoitteisiin Toimituskyky Vastuunjaon selkeys Projektiin liittyvä raportointi Suunnittelupavelun hinta/laatusuhde Tyytyväisyys henkilöstöön Yhteistyökyky Suunnittelujohdon kokemus Johdon osaaminen Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen Sitoutuminen asiakkaan tavoitteisiin Yhteydenpidon aktiivisuus Innovaatiokyky Toiminnan huolellisuus Suunnitteluhenkilöstön osaaminen Aikataulujen pitäminen Suunnitteluhenkilöstön kokemus Vastuunotto omista virheistä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 SKOLin hallitus 2006 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on toimialajärjestö, jonka jäsenet harjoittavat omilla erikoisaloillaan puolueetonta suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. SKOLin hallituksen kokoonpano 2006 on seuraava: Puheenjohtaja Markku Kaskimies JP-Talotekniikka Oy Varapuheenjohtajat Hannu Hilli YS Sito Oy Heikki Hornborg Etteplan Oyj Jäsenet Eero Auranne ÅF-Enprima Oy Eevaliisa Härö Ramboll Finland Oy Vesa Junttila LCA Engineering Oy Harri Mäkelä Innogeo Oy Jouni Mörttinen Pöysälä & Sandberg Oy Tommi Tuominen Evata Finland Oy Samuli Törönen Air-Ix Suunnittelu Sisältö Kesäkuu 2006 Asiakkaat tyytyväisiä yritysten palvelutarjontaan ja osaamiseen... 2 SKOLin hallitus 2006... 2 VISIO 2010 Globaalit trendit toteutuvat... 3 Mallinnus haasteena... 4 Talotekniikka testattava... 6 Palvelut hankittava harkiten... 8 Urakoitsijat infratilaajina... 10 Öljy mustaa kultaa suunnittelijoille... 12 Globaalia yhteistyötä... 14 Suunnittelualalla ennätysmäärä töitä, insinööreistä pulaa... 16
SKOL Visio Kesäkuu 2006 3 VISIO 2010 Globaalit trendit toteutuvat iinteistö- ja rakennusalan keskeiset järjestöt ja yritykset päätti- K vät syksyllä 2000 aloittaa työn yhteisten vuoteen 2010 ulottuvien kehitystrendien tunnistamiseksi. Nämä ovat alkusanat ensimmäisestä VISIO 2010 -raportista toukokuulta 2001. Raportissa esitellään viisi merkittävintä muutostrendiä, jotka olivat: 1. Asiakassuhteista kasvaa kumppanuuksia. 2. Teknologia uudistaa toimintaympäristön. 3. Omistukset ja tukitoiminnat muutoksessa. 4. Ympäristöarvot korostuvat. 5. Sijoitukset ja liiketoiminnat kansainvälistyvät. SKOLin jäsenyritykset ovat 2000-luvun ensimmäisinä vuosina kasvaneet ja verkottuneet, suunnitteluyrityksistä on tullut teknologiayrityksiä, omistusrakenne on uusiutunut, ympäristökysymykset työllistävät aikaisempaa enemmän ja yritykset ovat kansainvälistyneet voimakkaasti. Kaiken kaikkiaan on hieman yllättävää, että kaikkien viiden VISIO 2010 -ryhmän kehitystrendin osalta suunnittelu- ja konsulttialan kehittyminen on kulkenut täysin esitettyjen trendien suuntaisesti. Vaikkakin SKOLin toimintaohjelman 2002 2005 strategiset teemat olivat samansuuntaiset kumppanuuksien, teknologian ja kansainvälistymisen osalta. SKOLin yhtenä teemana oli jäsenyritysten asiakkuuksien, kumppanuussuhteiden ja verkottumisen edistäminen. Viiden vuoden aikana jäsenyritykset ovat merkittävästi lisänneet kumppanuuksiaan sekä keskenään että asiakasyritysten kanssa. Suunnittelupalvelujen hankintatavat ovat kehittyneet kumppanuuksien suuntaan. Erityisesti teollisuuden asiakkaat suosivat puite- ja vuosisopimuksia ja neuvotteluun perustuvia suunnitteluhankintoja. Rakentamisessa kumppanuudet eivät ole vielä yhtä edistyneitä, tarjouskilpailun kautta tilataan vielä 43 % töistä. Suunnittelun merkitys on kasvanut entisestään ja SKOL-yritysten profiloituminen teknologiaosaajina onkin selvästi lisääntynyt. Kumppanuus sopimusten myötä yritykset ovat entistä tärkeämmässä roolissa asiakkaidensa teknologian ja tuotannon kehittämisessä ja myös tuotekehitystyötä siirtyy lisääntyvästi alan yrityksiin. SKOLin tavoitteena olikin, että jäsenyritykset ovat kehitysmyönteisiä teknologiaosaajia. Suunnitteluyritysten omistusrakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vielä kymmenen vuotta sitten SKOLin jäsenkunta muodostui miltei yksinomaan perinteisistä insinööritoimistoista. Yritykset oli nimetty perustajan mukaan ja olivat toimivan johdon omistuksessa. Tällä hetkellä SKOL-yritysten 12 000 asiantuntijasta yli 7 000 työskentelee suomalaisessa tai ulkomaisessa pörssiyhtiössä tai yrityksessä, jonka omistus on ulkopuolisella organisaatiolla. Brändit ovat tulleet alalle. Toisaalta 255 SKOLyrityksestä edelleen yli 200 on toimivan johdon omistuksessa. Ulkopuolisen omistuksen lisääntyminen on onneksemme pakottanut alan kiinnittämään entistä enemmän huomiota kannattavuuteen ja yritysten toiminnan strategiseen kehittämiseen, mikä on ollut omiaan parantamaan koko alan imagoa ja houkuttelevuutta. Ympäristöarvojen samoin kuin ympäristö- ja elinkaariosaamisen korostuminen on tuonut alan yrityksille sekä osaamishaasteita että uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Energian merkittävä kallistuminen on lisännyt yritysten tarpeita löytää energia- ja elinkaarikustannuksia alentavia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja, palvelukonsepteja ja uusia liiketoimintamuotoja. SKOLin tavoitteena oli myös, että yhä useammat jäsenyritykset toimivat kansainvälisesti. Noin sadalla jäsenyrityksellä onkin ulkomaisia projekteja tai suunnittelukohteita ja myös kohdemaita on satakunta. SKOL-yritysten ulkomaisten hankkeiden osuus on ollut jatkuvasti kolmanneksen luokkaa liikevaihdosta, mikä on suurimpia osuuksia kansainvälisestikin. Suurimmat jäsenyritykset ovat lisäksi kansainvälistyneet voimakkaasti sekä laajenemalla Suomesta maailmalle että liittymällä osaksi kansainvälisiä yritysryhmiä. Puolet jäsenyritysten henkilöstöstä työskentelee kansainvälisesti toimivissa yrityksissä ja osallistuu ulkomaisiin projekteihin. VISIO 2010 -ryhmä on arvioinut tuoreessa strategiapäivityksessään vahvistuneet muutostrendit: Kansainvälisyys kiihtyy ja syvenee. Palvelut lisääntyvät ja verkottuvat. Tiedonhallinnasta tulee yhä tärkeämpi menestystekijä. Energia- ja ekotehokkuuden merkitys korostuu. Jään mielenkiinnolla odottamaan vuotta 2010. Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 255 insinööri-, arkkitehti- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa yli 12 000 asiantuntijaa. Jäsenistön liikevaihto ja henkilöstö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2005 oli noin miljardi euroa, kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, 02100 ESPOO puhelin 020 595 5100 faksi 020 595 5111 www.skolry.fi skolry@skolry.fi YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Timo Myllys Johtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen Talous Ritva Marttila Tilastot Hilve Nurminen Julkaisut Kirsti Leskinen SKOL Visio ISSN 1457 9073 Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen
4 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Harri Tinkanen: Korkeiden rakennusten suunnittelu edustaa erittäin vaativaa rakennesuunnittelun alaa. Helsingin Vuosaaressa rakennetaan parhaillaan 86 metriä korkeaa asuinkerrostaloa, Cirrusta. Rakennesuunnittelun lähivuosien suuria haasteita on 3Dmallinnuksen käyttöönotto. Jo nyt rakennuttajat saattavat sisällyttää tarjouspyyntöihinsä vaatimuksen esimerkiksi rakennuksen rungon tarkastelusta 3D-mallinnuksen avulla. Suunnittelu elääkin nyt samanlaisten haasteiden edessä kuin 1980-1990-luvun vaihteessa, jolloin tietokoneavusteinen suunnittelu oli lyömässä itseään läpi, Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkasen suunnittelujohtaja Harri Tinkanen pohtii. Mallinnus haasteena Suunnitteluala on toisaalta toisenkin suuren haasteen edessä. Alalle ei näet tahdo löytyä päteviä ja kokeneita suunnittelijoita eikä ala houkuttele nuoria insinöörejä kouluttautumaan suunnittelutehtäviin. Kun ammattikorkeakouluista valmistuneista insinööreistä hakeutui aikaisemmin 40-50 prosenttia suunnittelutehtäviin, viime aikoina vain joka viides nuori insinööri valitsee suunnittelutoimiston työpaikakseen. Nykyinen insinööri.amk-koulutus ei riittävästi valmista nuoria käytännön tehtäviin. Opiskelussa pitäisi painottaa nykyistä enemmän tärkeitä ammattiaineita kuten lujuusoppia sekä betoni- ja teräsrakenteiden suunnittelua yleissivistävien aineiden sijasta. Sopeutumista työelämään vaikeuttaa osaltaan liian varhainen erikoistuminen esimerkiksi puurakenteiden suunnitteluun tai johonkin muuhun suppeahkoon suunnittelusektoriin, Harri Tinkanen viestittää opetusviranomaisille. Suppeaa, joskin erittäin vaativaa rakennesuunnittelun alaa edustaa korkeiden rakennusten suunnittelu. Suomessa on suunnitteilla tai rakenteilla viitisenkymmentä yli 12-kerroksista rakennusta. Pilvenpiirtäjiä joukkoon ei mahdu, sillä Pohjois-Euroopan ainut pilvenpiirtäjä sijaitsee näet Malmössä. Tämä toimistoasuintorni on 54-kerroksinen ja korkeutta sillä on 190 metriä. Suomen korkeinta, 26-kerroksista ja 86 metriä korkeaa Asunto Oy Helsingin Cirrusta rakennetaan parhaillaan Vuosaareen. Hanke valmistuu kuluvan vuoden kuluessa. Korkeiden rakennusten rakennesuunnittelija joutuu yhtäältä varautumaan tiiviiseen yhteistyöhön rakennusvalvonta- ja työsuojeluviranomaisten, muiden suunnittelijoiden, urakoitsijan ja materiaalivalmistajien kanssa. Toisaalta suunnittelija vierailee työmaalla tavallista useammin tarkastamassa suunnitelmien toteutumista. Kun Cirrusta ryhdyttiin suunnittelemaan, Helsingin rakennusvalvonta edellytti tuuliennusteen laatimista. Ilmatieteen laitos laatikin ennusteen sadan vuoden periodille. Rakennuksen vesikaton tasolla tuulen puuskanopeus voi nousta yli 43 metriin sekunnissa ja vuoteen 2100 mennessä keskimääräinen maksimituulennopeus kasvaisi 4-12 prosenttia. Tekniikan tohtori Risto Kiviluoma laati kohteesta lisäksi erillisen raportin, joka koski tuulen dynaamisen vaikutuksen tarkastelua. Tuuliennusteen ja Kiviluoman raportin perusteella tuulen dynaaminen vaikutus huomioitiinkin rakennesuunnittelussa. Rakennuksen suuren painon takia viranomaiset edellyttivät niin ikään S1-luokan väestönsuojan yläpohjan mitoitusta S3-luokan kuorman mukaan. Cirruksen rakenteet kuuluvat AAvaativuusluokkaan, joten stabiliteetin ja kuorirakenteiden osalta edellytettiin ulkopuolista tarkastusta. Tämän tekivät
SKOL Visio Kesäkuu 2006 5 WSP SuunnitteluKORTES ja Insinööritoimisto Mikko Vahanen. Kohteesta laadittiin myös erillinen rakennesuunnittelijan tarkastussuunnitelma, jonka perusteella vastuullinen rakennesuunnittelija tarkasti puolestaan työmaalla kahden kellarikerroksen sekä neljänteen kerokseen asti raudoitukset ja elementtiasennukset sekä antoi luvan betonivaluihin. Neljännestä kerroksesta ylös päin suunnittelija kävi joka kolmannen kerroksen osalta tarkastamassa paikalla valettavien välipohjien ja elementtisaumojen raudoitukset. Työmaan tarkastuskäyntejä kertyikin kaikkiaan runsaat 50 kertaa, Harri Tinkanen muistelee. Rakennuksen julkisivuelementit ovat pääosin kantavia. Erilaisia julkisivuelementtejä on kaikkiaan noin 800 kappaletta. Joka viidennen kerroksen välein saumat ovat samassa linjassa, mutta elementtien paksuus vaihtelee, joten toistoa ei esiinny tässäkään mielessä. Korkealla työskentely on edellyttänyt työmaalta normaalia yksityiskohtaisempien työturvallisuussuunnitelmien laatimista. Uudenmaan työsuojelupiiri on pitänyt työmaalla kokouksia parin, kolmen kuukauden välein. Työturvallisuuden varmistamiseksi julkisivuelementit tehtiin saumausta vaille valmiiksi ja niihin kiinnitettiin kaiteet jo maassa ennen paikalleen nostamista. Työmaalla ei ole sattunut kompastumisia lukuun ottamatta työtapaturmia ja Cirruksen kohde onkin saanut Uudenmaan työsuojelupiirin vuoden 2005 työturvallisin työmaan palkinnon, Harri Tinkanen kertoo suunnittelun erityispiirteistä. Virossa ja Venäjällä Vuonna 1984 perustettu Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen laajeni Helsinkiin kolme vuotta myöhemmin. Pääkaupunkiseudun merkitys toimistolle on oleellinen, sillä yrityksen toimeksiannoista kertyy pääkaupunkiseudulta ja ympäröivistä kehyskunnista noin 80 prosenttia. Yritys on suunnitellut toimintansa aikana noin 2 400 erilaista talonrakennusalan kohdetta Kotimaan toiminnan lisäksi Ylimäki & Tinkanen on neljänneksen osuudella mukana vuonna 1993 perustetussa Eagle Group International Oy:ssä. Tämä EGI on talonrakennussuunnittelun vientirengas, jonka muut osakkaat ovat Laitila Arkkitehdit, LVI-Insinööritoimisto Kartek, Insinööritoimisto Lausamo ja Projectam. Vientirengas tarjoaa täyden palvelun rakennesuunnittelun lisäksi projektinjohtoa, rakennuttamista ja valvontaa. EGIn liikevaihto oli viime vuonna noin kaksi miljoonaa euroa. Vientirengas on perustanut Pietariin Zao Eagle Groupin, jossa työskentelee 55 henkeä venäläisen toimitusjohtajan alaisuudessa. Toiminnan jatkuvuus on pyritty varmistamaan niin Venäjällä kuin Viroon perustetussa A/S Nord Product -yhtiössä sillä, että toimitusjohtaja on tietyllä osuudella yhtiönsä osakas. Pietarissa yhtiö on suunnittelut mm. jääkiekon vuoden 2000 MM-kisoihin valmistuneen Sports Palacejäähallin, Suomen Pietarin pääkonsulaatin, Philip Morrisille kaikkiaan neljä tupakkatehdasta sekä yhteistyössä YITn tytäryhtiön kanssa asuinrakennuksia. Virossa vientirengas on osallistunut Rocca Al Maren kauppakeskuksen suunnitteluun sekä Tornimäen kaksoistornin arkkitehti- ja rakennesuunnitteluun Tallinnassa. Viron ulkopuolella Latviassa vientirenkaalla on Klaipeidassa 1993 perustettu arkkitehtitoimisto, mutta tällä hetkellä katseet ovat kääntyneet pääkaupunkiin Riikaan, jonne perustettavasta rakennesuunnittelutoimistosta suunnitelmat ovat varsin pitkällä. Päätös asiasta tehtäneen kuluvan vuoden aikana, Harri Tinkanen paljastaa Riikaan laajentumista. RAKENNE- SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, yli 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2005 yhteensä 100 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta yli 16 prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli noin 35 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin kasvussa, vuonna 2005 vientilaskutuksen osuus oli noin 16 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet kotimaasta runsaasti uusia töitä ja tilauskanta on huippukorkealla. Suurin kohde on Olkiluodon kolmas ydinvoimala. Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen säilyvän kotimaassa nykyisellään ja viennissä paranevan edelleen. Rakennesuunnittelussa on ollut pulaa osaavasta henkilöstöstä, henkilöstön kasvun odotetaan olevan noin neljän prosentin luokkaa puolen vuoden aikana. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 35 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on miltei viisi prosenttia. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Finnmap Consulting Oy 21,5 2,5 23,5 JP-Kakko Oy 10,4 3,5 10,4 A-Insinöörit Oy 7,0 1,0 12,3 Aaro Kohonen Oy 5,2 1,2 5,2 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 5,0 1,1 6,0 WSP Group plc 4,6 1,7 16,4 Ramboll Finland Oy 4,1 37,8 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 3,6 0,3 3,7 WSP SuunnitteluKortes konserni 3,0 1,7 6,9 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 2,6 0,5 2,7 Narmaplan Oy 2,5 2,5 Vahanen Oy, konserni 2,5 8,4 Suomen Talokeskus Oy 2,3 10,6 Juva Engineering Ltd 2,0 1,7 2,0 Optiplan Oy 1,8 8,7 Ins.tsto Oy M. Ollila & Co 1,4 0,1 1,4 SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Maa ja Vesi -yhtiöt 7,4 0,1 37,9 Ramboll Finland Oy 7,2 0,5 37,8 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,6 0,6 5,2 Sito Oy 2,6 12,9 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 2,0 0,2 2,0 Ins.tsto Geotesti Oy 1,8 2,3 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 1,7 0,1 2,0 Geotek Oy 1,6 1,6
6 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Talotekniikka testattava Hyvä sisäilma on koko talotekniikkasektorin suuria haasteita, minkä saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten saumatonta yhteistyötä. Tämä edellyttää insinöörisuunnittelun lisäksi poikkitieteellistä ajattelua, lääketieteen ja luonnontieteiden asiantuntemuksen hyödyntämistä. Talotekniikkasuunnittelija on puolestaan keskeisessä asemassa, kun kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä testataan. Kiinteistön omistajan on saatava sellaista laatua, mitä on ostanut, Air-Ixin toimitusjohtaja Samuli Törönen edellyttää. Laaja-alainen ja monitahoinen hyvä sisäilmaproblematiikka edellyttää perustutkimusta ja sovelluksia sekä kansainvälisen alan uusimman tiedon käyttöönottoa. Suomalainen tutkimus on niin ikään saanut tunnustusta osakseen, kun Teknillisen korkeakoulun professori Olli Seppänen sai ensimmäisenä suomalaistutkijana 32 000 euron Rockwool-palkinnon hiljattain maaliskuussa. Vastaavasti Air-Ix pyrkii osaltaan edistämään sisäilmastoasiaa, sillä yritys on Sisäilmayhdistyksen jäsen. Yhdistykseltä on saatu arvokasta tietoa ja vastaavasti yrityksen asiantuntijat ovat levittäneet käytännön suunnittelutietoutta luennoillaan. Kiristyneet suunnittelu- ja toteutusaikataulut ovat johtaneet puolestaan siihen, että talontekniikkajärjestelmiä päästään säätämään lopulliseen formaattiin vasta rakennusten käyttöönoton jälkeen. Lämmitysjärjestelmiä on säädettävä talvipakkasilla ja jäähdytystä kesähelteillä. Kun kiinteistö toimii sitten suunnitellusti asetettujen arvojen mukaan, käyttäjien työtekokin nousee ja kiinteistön tuotto paranee, Samuli Törönen muistuttaa. Kiinteistön käyttöä ja ylläpitoa varten yhtiössä on kehitetty Air-Ix -analyysi. Siinä kerätään palautetta kiinteistön käyttäjiltä, koulutetaan käyttöhenkilöstöä, tehdään tarkistusmittauksia, seurataan veden-, energian- ja lämmönkulutusta sekä puututaan mahdollisiin poikkeamiin. Syyt selvitetään ja vikojen korjaamisesta huolehditaan. Huoltokirjan käyttöönotto on niin ikään edellytys kiinteistön pitkäjänteiselle ylläpidolle. Esimerkkinä järjestelmätestauksista ja energiankäytön valvonnasta Samuli Törönen mainitsee Tampere talon. Air-Ix oli aikanaan rakennuksen talotekniikkasuunnittelijana. Myöhemmin yhtiö testasi ja seurasi rakennuksen energian kulutusta. Testausten, säätöjen ja koulutuksen ansiosta Tampere talon energian kulutus on saatu alennettua puoleen alkuperäisestä kulutustasosta, vaikka kävijämäärät ovat huomattavasti kasvaneet. Kolme tukijalkaa Vuonna 1960 perustettu Air-Ix Oy on perheyhtiö ja sen toiminta rakentuu kolmen tukijalan varaan. Talotekniikka, tuotantotekniikka ja ympäristö toimivat omissa yhtiöissään. Lisäksi Oulussa toimii erillinen Ympäristötaito Oy ja Moskovassa parinkymmenen hengen tytäryhtiö Cabix Consulting. Kotimassa toimipisteitä on kahdeksalla paikkakunnalla ja henkilöstöä 260 henkilöä. Konsernin viime vuoden liikevaihto oli 15,5 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle on budjetoitu 18 miljoonan euron liikevaihto. Kasvun uskotaan edelleenkin jatkuvan, mitä tukee helmikuussa ostettu tuotantotekniikkaan erikoistunut yhdentoista hengen tamperelainen Teollisuusprojektit Oy. Konsernin toimintoja on tarkoitus lähitulevaisuudessa yhtenäistää, Samuli Törönen pohdiskelee. Konsernin kehittämisstrategioita pohditaan hallituksessa, johon kuuluu perheenjäsenten lisäksi kaksi ulkopuolista asiantuntijajäsentä. Toinen on suunnittelu- ja konsulttialalla pitkän päivätyön tehnyt Matti Suvanto. Toinen ulkopuolinen, Esko Mäkelä on edelleenkin YIT-Yhtymän varatoimitusjohtaja, joka on miettinyt vuosikymmeniä asioita rakennusurakoitsijan ja monialakonsernin näkökulmasta. Samuli Törönen valmistui lvi-insinööriksi Mikkelistä vuonna 1998. Tämän jälkeen hän vietti 4,5 vuotta Ranskassa kansainvälisissä tehtävissä suorittaen komennuksen aikana MBA-tutkinnon Monacossa. Suomeen hän palasi alkuvuodesta 2004 tarkoituksena keskittyä energian käyttöön liittyviin kansainvälisiin projekteihin sekä Moskovan tytäryhtiön vahvistamiseen. Isänsä Irakissa tapahtuneen traagisen kuoleman jälkeen hän joutui ottamaan konsernin ohjat käsiinsä. Tätä haltuunottoa oli kyllä valmisteltu, muttei tällä tavalla eikä näin äkkinäisesti. Konsernin henkilöstö tuki uutta toimitusjohtajaa vaikeilla hetkillä, mistä heille lämpimät kiitokset, Samuli Törönen viestittää. Peruskorjaus työllistää Talotekniikan toimeksiannoista noin 70 prosenttia on nykyisin peruskorjaushankkeita. Tämä aiheuttaa suunnittelulle omat vaatimuksensa. Eduskuntatalon suunnittelija professori J. S. Sirén piirsi Tampereelle vain yhden rakennuksen Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun kulmaukseen. Vuonna 1936 valmistunut funkistyylinen liike-asuinkerrostalo suojeltiin myöhemmin katu- ja pihajulkisivujen ja kolmen porrashuoneen osalta. Pohjaratkaisultaan neliönmuotoinen Kiinteistö Oy Varmatalo saneerattiin perusteellisesti. Rakennuksen lounaiskulma korotettiin samaan tasoon muun rakennusmassan kanssa ja sisäpihan ylle rakennettiin lasikatto. Seitsenkerroksisen talon kaksi ylintä kerrosta ovat liikuntakeskuksen käytössä. Samalla rakennuksen käyttötarkoitus muuttui, kun asuntojen tilalle tuli toimistotiloja. Kun alkuperältään painovoimainen liike-asuinkerrostalo muutetaan nykyaikaiseksi liike-toimistorakennukseksi, muutos aiheuttaa talotekniikan suunnittelijoille suuret vaatimukset. Pelkästään rakennuksen huonekorkeuden laskeminen noin 2,5 metristä 2,1 metriin, asetti suunnittelijan monen visaisen kysymyksen eteen. Tuohon ahtaaseen 40 senttimetrin tilaan on näet saatava mahtumaan välikattoineen kaikki nykyaikainen talotekniikka, Air-Ix Talotekniikan toimitusjohtaja Pekka Heikkilä selvittää peruskorjaushankkeiden erityisratkaisuja. Suunnittelijan tehtävänä on ratkaista esiin tulevat ongelmat, mutta kokeneista ja hyvistä suunnittelijoista on pulaa. Samoin myös nuoremmista. Kun aikaisemmin korkeakoulussa parikymmentä teekkaria saattoi erikoistua lvi-opintoihin, nykyisin määrä on pudonnut joillakin vuosikurssilla pariin opiskelijaan, Pekka Heikkilä hämmästelee tapahtunutta muutosta. Toivottavasti kuitenkin talotekniikan haasteelliset ja monipuolistuneet tehtävät tuovat alalle uutta kiinnostusta, Samuli Törönen toivoo lopuksi.
SKOL Visio Kesäkuu 2006 7 JUHA TERHO Samuli Törönen: Talotekniikkajärjestelmiä päästään säätämään lopulliseen formaattiin vasta rakennusten käyttöönoton jälkeen. Tampereen keskustaan vuonna 1936 valmistunut, arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema funkkistalo peruskorjattiin täysin. Samalla talon käyttötarkoitus osin muuttui. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2005 yhteensä 92 miljoonaa euroa. Toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2005 yhteensä 50 M ), sähkö ja teletekniikka (37 M ) ja rakennusautomaatio (5 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Kaikki talotekniikkatoimistot odottavat kotimarkkinoiden pysyvän muuttumattomina ja puolet uskoo viennin kasvuun. Henkilöstön arvioidaan kasvavan yli neljä prosenttia tänä vuonna. Talotekniikkayrityksiä paljolti työllistänyt korjausrakentaminen on saanut antaa tilaa uudisrakentamiselle. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on nyt viidennes töistä, talotekniikkapuolella korjaussuunnittelun 22 prosenttia aiemman 40 prosentin sijasta. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ins.tsto Olof Granlund Oy 18,2 1,7 20,5 JP-Talotekniikka Oy 8,2 1,4 12,7 Air-Ix Suunnittelu 5,3 0,2 15,0 Projectus Team Oy 5,0 0,4 5,0 Suomen Talokeskus Oy 3,9 10,6 Niemi & Co Oy 2,7 0,1 2,7 Ins.tsto Lausamo Oy 2,5 0,8 2,8 Optiplan Oy 2,5 8,7 Hepacon Oy 2,3 2,5 AX-Konsultit Oy 2,1 0,1 6,0 Tuomi Yhtiöt Oy 1,9 1,9 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,8 1,9 Vahvaselkä-yhtiöt 1,7 0,7 1,7 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,5 0,2 1,8 Sähköins.tsto Matti Leppä Oy 1,4 1,4 Kontermo Oy 1,3 1,7 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Evata Finland Oy 5,9 2,9 5,9 Vahanen Oy, konserni 2,5 8,4 CM-Urakointi Oy 2,2 6,4 Optiplan Oy 2,1 8,7 Laitila Arkkitehdit Oy 1,8 0,9 1,9 KSOY Arkkitehtuuria 1,8 0,1 1,9 Arkkit.tsto CJN Oy 1,5 1,7 Arkkit.tsto Paatela-Paatela & Co Oy 1,4 1,4 Arkkit.tsto KVA Oy 1,2 0,3 1,2 Eagle Group International Oy 1,1 1,1 2,0 Rakenn.palv. Voitto Niinikivi Oy 1,0 1,1 Suunnittelukeskus Oy 0,9 0,2 25,8 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 0,9 1,0 Maa ja Vesi -yhtiöt 0,9 0,5 37,9 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 0,7 0,3 0,8
Palvelut hankittava harkiten Asiantuntijapalvelujen hankinta on taitolaji. Hankintoja säätelevä laki annettaneen piakkoin eduskunnalle. Julkisen sektorin palvelujen hankinnoissa on siirrytty euroaikaan ja esimerkiksi tiehallinto haluaa olla kärkijoukossa hankintamallien ja välineiden kehittelyssä. Yksityisellä sektorilla asiantuntijapalveluiden hankinnassa oikea laatu on tärkeintä. Kilpailua tarvitaan sen sijaan kustannustason selvittämiseksi. Konsulttien on tehtävä itsensä asiakkaalle korvaamattomiksi. Asiakkaille on pystyttävä tuomaan projekteihin lisäarvoa. Tieto- ja tuotemallipohjainen suunnittelu edellyttää kehittyneitä hankimalleja asiantuntijoita valittaessa, SKOLin kontaktitoimikunnan puheenjohtaja, arkkitehti Juha Posti totesi avatessaan konsulttipäivän. Englannin suurimman konsulttijärjestön ACE UK:n toimitusjohtaja Nelson Ogunshakin valotti niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin valintamenetelmiä asiantuntijapalveluita hankittaessa. Järjestöön kuuluu yli 850 toimistoa, joiden palveluksessa on runsaat 55 000 asiantuntijaa ja joiden yhteinen liikevaihto on noin 5 miljardia euroa. Julkisen sektorin merkittävistä hankkeista Nelson Ogunshakin nosti esiin liikenneministeriön moottoritie- ja runkotieprojektin, Highways Agencyn. Kysymyksessä on arvoltaan 85 miljardin euron tieverkon kehittäminen, mihin on tarkoitus investoida seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes 30 miljardia euroa. Palvelujen hankintastrategiat ovat tämän projektin liikeidea. Projektin kuluessa mm. urakoitsijat ja konsultit ovat solmineet kumppanuussopimuksia ja muodostaneet työyhteenliittymiä. Projekti on onnistunut siksi hyvin, että se palkittiin vuoden 2001 asiakaspalkinnolla. Britannian lentokenttätoimijat, omistajat ja operaattorit toteuttavat parhaillaan Lontoon Heathrow n lentokentän 5. terminaalin rakentamista. Tämä noin 6 miljardin euron hanke jakautuu 16 projektiin ja 147 alihankintaan. Projekti on aikataulussaan ja pysynyt budjetissaan, joten terminaali on määrän avata liikenteelle maaliskuun 2008 lopussa. Hankinnat HILMAan Hankintalainsäädännön uudistamista selvitti hallitussihteeri Johanna Lähde kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Lain valmistelua on ohjannut hankintadirektiivi 2004/18/EY. Hankinnoissa on käytetty tähänkin asti avointa-, rajoitettua- ja neuvottelumenettelyä sekä suorahankintaa. Uusia hankintamenettelyinä voidaan käyttää kilpailullista neuvottelumenettelyä ja puitejärjestelyjä. Dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä sähköisestä huutokaupasta annetaan ohjeet myöhemmin asetuksessa. Hankinnoista on tähän asti voinut ilmoittaa ministeriön ylläpitämässä JUL- MA-järjestelmässä, jonka on vapusta lähtien korvannut sähköinen ilmoitusjärjestelmä HILMA. Kansalliset ilmoitukset on pakollista ilmoittaa tässä järjestelmässä hankintalainsäädännön voimaantulon jälkeen. EY-kynnysarvot ylittävät hankin-
SKOL Visio Kesäkuu 2006 9 Konsulttipäivä 2006 järjestettiin huhtikuun alkupuolella ensimmäistä kertaa Espoon Kulttuurikeskuksen Tapiola-salissa. Kuvassa etualalla vasemmalta SKOLin kontaktitoimikunnan puheenjohtaja Juha Posti, tilaisuuden pääpuhuja toimitusjohtaja Nelson Ogunshakin, SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys sekä Mauno Inkinen. Juha Posti: Asiantuntijapalvelujen hankintoihin on luotava selkeät pelisäännöt, mikä vähentäisi esimerkiksi markkinatuomioistuimeen tehtäviä valituksia. Hankinnat ovat jo sinänsä taitolaji, jossa tilaaja ja konsultti kohtaavat toisensa ja toimivat hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. nat on ilmoitettava HILMAssa kesäkuun alusta lukien komission vahvistamilla vakiolomakkeilla. Vuosittain ilmoittaneen 25 000 30 000 hankinnasta. Tiehallinto on luopumassa tienpitoon liittyvästä kaikesta asiantuntijapalveluiden omasta tuotannosta. Tämä kuitenkin edellyttäen, että sitä löytyy markkinoilta ja etteivät asiantuntijapalvelut ole tiehallinnon ydinosaamisaluetta, hankintapäällikkö Reijo Kukkonen tielaitoksen Kaakkois-Suomesta valotti. Tiehallinnon hankinnoissa painotetaan laatua tarjousten vertailussa. Laatuvastuuta siirretään palvelujen tuottajille sekä sovelletaan kannustavia palkkiomuotoja. Suuri muutos koskee myös hankintojen tilaamista suurempina kokonaisuuksina. Kun esimerkiksi suunnittelua hankitaan vuosittain 16,1 miljoonalla eurolla, tarkoitti se vuonna 2004 720 hankintaa, joiden keskikoko oli 22 000 euroa. Vuonna 2008 suunnitteluhankintojen määrä laskisi 300 hankintaan, joiden keskikoko kasvaisi puolestaan runsaaseen 50 000 euroon. Kesko-konsernin kiinteistöinvestoinnit vaihtelevat vuosittain 100-200 miljoonaan euroon. Uudisrakentamista on kappalemääräisesti neljännes, mutta sen arvo on rahallisesti 80 prosenttia. Kesko on säilyttänyt itsellään vain konseptikehityksen, myymäläsuunnittelun ja suunnittelun ohjauksen. Kaikki muu suunnittelu hankitaan konsulttipalveluina, Keskon suunnittelupäällikkö Matti Saksanen totesi. Suunnittelijan valinta vaihtelee Kesko hankkeissa omistussuhteista riippuen tai suunnittelijat on ehkä jo valittu. Konsernilla on kuitenkin eri puolilla Suomea puolisen tusinaa luottotoimistoja, joita halutaan työllistää. Luottamus helpottaa yhtäältä omaa työtä. Asiantuntijapalvelujen hankinnoissa oikea laatu on tärkeintä ja mielessä on pidettävä hankkeen rakentamis-, käyttö- ja elinkaarikustannukset. Kilpailua tarvitaan sen sijaan kustannustason määrittelemiseksi sekä toimintatapojen tarkistamiseksi. Nelson Ogunshakin: Julkisen sektorin hankintamenetelmiä on ryhdytty kehittämään voimaperäisemmin 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Hinta ei ole enää määräävin tekijä asiantuntijapalveluita hankittaessa. Yksityisellä sektorilla, teollisuudessa on vuodesta 1994 lähtien tehty kuusi laajaa selvitystä, joissa on etsitty vastauksia muutosten tuomiin haasteisiin. Johanna Lähde: Kilpailullista neuvottelumenettelyä voidaan käyttää monimutkaisissa hankinnoissa. Tarjoajien kanssa voidaan käydä neuvotteluja eri tarjousvaihtoehdoista. Tarjouksen valintaperusteena on oltava kokonaistaloudellinen edullisuus. Voittajan valinta on tehtävä hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaan. Reijo Kukkonen: Tiehallinto tekee vuosittain noin 1 300 asiantuntijapalveluhankintaa. Hankintojen yhteisarvo kohoaa 30-40 miljoonaan euroon. Palvelut hankitaan vastaisuudessa entistä laajempina kokonaispalveluina, joihin voidaan sisällyttää viranomaistehtäviäkin. Tämä edellyttää palvelutuottajien osaamisen yhdistämistä ja verkottumista. Matti Saksanen: Keskon kannalta on tärkeintä, miten toiminnot rakennuksessa sujuvat. Tilaaja hankkii arkkitehti-, rakenne-, talotekniikka- ja kylmälaitesuunnittelun konsulteilta. Suunnittelun ohjaus on Keskon ydinosaamista, joten se pidetään omissa käsissä. Suunnittelussa painotetaan rakennus-, käyttö- ja elinkaarikustannuksia. Eero Auranne: Konsulttien valinnassa voidaan ja on syytäkin käyttää tervettä maalaisjärkeä. Konsultin ilmoittamat referenssit voidaan tarkistaa aikaisemmalta tilaajalta ja tärkeimmät konsultit on syytä haastatella. Sopimukseen on sisällytettävä kattava laajuuskuvaus ja roolit, joiden läpikäynti on käytävä koko tiimin kanssa jo hyvissä ajoin etukäteen.
10 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Urakoitsijat infratilaajina Infrasuunnittelun viime vuosien suuria muutoksia on urakoitsijoiden tulo tilaajiksi. Näin on tapahtunut esimerkiksi elinkaarimallilla toteutettavassa E18-moottoritiehankkeessa. Tässä suurhankkeessa niin urakoitsijat kuin suunnittelutoimistot toimivat yhteistyössä yritysrajoista riippumatta, nykyisen Pöyry Infra Oy:n toimitusjohtaja Kari Sorjonen pohdiskelee. Muurla-Lohjanharju moottoritiehankkeen Elinkaari - suunnitteluryhmä käsittää satakunta suunnittelijaa. Ryhmä on muodostettu Ramboll Finland Oy:n, SITO Oy:n sekä aikaisemmin toimineiden JP-Transplanin ja JP-Suoraplanin eli nykyisen Pöyry Infra Oy:n infrasuunnittelijoista. Koko suunnitteluryhmän vetäjänä toimii Rambollin Seppo Massinen ja kolmijäsenisen suunnittelun johtoryhmän muina jäseninä Kari Sorjonen ja SI- TOn Ray Ottman. Runsaan 50 km:n pituinen moottoritie on määrä avata liikenteelle jo loppuvuodesta 2008. Tosin rakentaminen jatkuu vielä seuraavan vuoden puolelle. Tämä mahdollistui, kun tilaajan muutenkin kireää aikataulua pystyttiin lyhentämään vuodella. Suunnittelijoiden työpanos on 160 000 työtunnin suuruusluokkaa, Kari Sorjonen laskeskelee. Moottoritienhankkeen lopputilaaja, tiehallinto ryhtyi kesäkuussa 2005 neuvottelemaan kokonaistaloudellisesti parhaan ja hinnaltaan edullisimman tarjouksen jättäneen Tieyhtiö Ykköstien kanssa. Vuoteen 2029 saakka ulottuva palvelusopimus allekirjoitettiin lokakuun 2005 lopussa. Sopimus käsitti moottoritien suunnittelun, rakentamisen, rahoituksen ja kunnossapidon. Sopimuksen allekirjoitusta edeltäneen neuvotteluvaiheen aikana tieyhtiö, urakoitsijat ja suunnittelijat löysivät ratkaisut lyhentää tien valmistumisaikataulua vuodella. Tieyhtiö Ykköstien osakkaat ovat Skanska Infrastructure Development Ruotsista, Laing Roads Isosta-Britanniasta sekä suomalainen Lemminkäinen. Ykköstie on puolestaan delegoinut tiehankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitotyöt Skanska Tekran ja Lemconin muodostamalle työyhteenliittymälle, TYL E18. Urakoitsijoiden muodostama konsortio infrasuunnittelun tilaajana on uutta Suomessa ja herätti aikanaan tietynasteista epävarmuutta, mutta yhteistyö tilaajan kanssa on sujunut hyvin ja pelot ovat haihtuneet, Kari Sorjonen muistelee. E18-moottoritiehankkeen elinkaarimalli käsittää palveluntuottaja Ykköstien järjestämän projektin rahoituksen, sillä tiehallinto ryhtyy maksamaan palvelumaksua vasta tien käyttöönoton jälkeen. Tällaisessa kokonaisarvoltaan lähes 700 miljoonan euron suurhankkeessa rahoitus on jouduttu keräämään useista eri lähteistä. Rahoittajina ovatkin Euroopan ja Pohjoismaiden investointipankit, Nordea Pankki Suomesta, Svenska Handelsbanken Ruotsista sekä The Royal Bank of Scotland. Suunnittelun koko kirjo Muurla-Lohjanharjun moottoritiehankkeessa kohtaavat infrasuunnittelun kaik- JOUNI SAARISTO
SKOL Visio Kesäkuu 2006 11 ki osa-alueet. Erämaa- ja kulttuurialueiden läpi kulkevalla moottoritiellä on esimerkiksi 8 eritasoliittymää ja 16 km ramppeja sekä pohjavesisuojauksia 4,2 km. Moottoritielle rakennetaan kaikkiaan 76 siltaa 48 eri paikkaan sekä 7 kaksikaistaista kaksoistunnelia. Tunnelien suunnittelussa turvallisuusnäkökohdat ovat olleet erityisessä tarkastelussa. Suunnittelijoilla on ollut käytössään vuonna 2004 voimaan tullut tunneturvallisuutta koskeva EU-direktiivi. Tiehallinnon kanssa on lisäksi viiden vuoden ajan laadittu tietunneleiden suunnitteluohjeita. Suunnitelmissa on normaalin liikenteen hoidon lisäksi varauduttu erilaisten poikkeus- ja onnettomuustilanteiden hallintaan.. Käytön aikana pelastuslaitokset, hätäkeskukset sekä liikkuva- ja rikospoliisi harjoittelevat eri tilanteita varten erillisen toimintasuunnitelman mukaan. Suomen uudet tietunnelit ovatkin turvallisuudeltaan korkeaa kansainvälistä tasoa, Kari Sorjonen valottaa. Suomessa on ollut ja on parhaillaankin meneillään suuria infrahankkeita. Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen, Kerava-Lahti oikorata, Valtatien 6:n perusparantaminen sekä Tampere-Jyväskylä ja Seinäjoki-Eskola rataosuuksien perusparannushankkeet ovat työllistäneet infrasuunnittelijoita. Hakamäentien perusparannus Helsingissä on käynnistymässä. Pääkaupunkiseudulla on lisäksi vaativia tie- ja ratahankkeita, joiden hankintamalleista ja aikatauluista käydään keskustelua. Helsinki-Pietarin radan suunnittelu ja rakentaminen nopean liikenteen radaksi edellyttää korkea tason neuvotteluja ja päätöksiä. Infrasuunnittelun tulevaisuus näyttää siis ainakin pitkällä aikajänteellä valoisalta, Kari Sorjonen pohdiskelee. Pöyryssä organisaatiomuutos Jaakko Pöyry -konsernin viime yhtiökokouksessa päätettiin konsernin nimi lyhentää yhden nimen ja brändin Pöyryksi. Uudistuksen tavoitteena oli juridisten yhtiöiden määrän vähentäminen. Entiseen Jaakko Pöyry Infraan kuuluneet yhtiöt Maa ja Vesi, PSV-Maa ja Vesi, Geokeskus ja JP-Fintact on fuusioitu Pöyry Enviroment Oy:ksi. Aikaisemmat JP-Suoraplan ja JP-Transplan on fuusioitu Pöyry Infra Oy:ksi. Vuonna 1987 perustettu Suoraplan liitettiin Pöyry-yhtiöihin 1999. Yhtiö on erikoistunut liikenne- ja muiden tunneleiden sekä maanalaisten tilojen ja rakenteiden suunnitteluun. Kalliotilat ovat käsittäneet urheilutiloja, pysäköintilaitoksia, julkisia tiloja kuten Rovaniemen Santapark sekä johtokeskuksia. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 2,5 miljoonaa euroa. JP-Transplan on puolestaan erikoistunut väylä- ja liikennesuunnitteluun sekä liikenteen konsultointiin. Yhtiö on osallistunut viime aikojen suurien tie- ja ratahankkeiden suunnitteluun. Viime vuonna yhtiö teki 6,3 miljoonan euron liikevaihdon. Pöyry Infra Oy:n palveluksessa on noin sata henkilöä ja tämän vuoden budjetoitu liikevaihto on kymmenen miljoonaa euroa. Uusi yhtiö jakautuu rakenneja liikennedivisiooniin noudattaen aikaisempien yhtiöiden tehtäväjakoa. Vantaan päätoimiston lisäksi yhtiöllä on toimistot Tampereella, Pietarissa sekä Vilnassa. Yhtiöittämisen ansiosta toimintoja on tarkoitus tehostaa, mutta tavoitteena on rekrytoida uusia osaavia suunnittelijoita aina, kun se on mahdollista, Kari Sorjonen kiteyttää uuden yhtiön ja miksei infra-alankin tulevaisuuden näkymiä. Kari Sorjonen: E18-moottoritiehankkeessa kohtaavat infrasuunnittelun kaikki osa-alueet. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntatekniikan sektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2005 oli yhteensä 170 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 13 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä runsas viidennes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katuja aluetekniikka (laskutus vuonna 2005 yhteensä 33 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (32 M ), vesihuoltotekniikka (24 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (22 M ) sekä liikennetekniikka (16 M ). Yhdyskuntasektorin tilauskanta on pysynyt korkealla mutta markkinoiden kasvun arvioidaan hidastuvan sekä kotimaisten että vientitöiden osalta. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan kuitenkin vielä kasvavan kolmisen prosenttia tänä vuonna. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ramboll Finland Oy 15,7 0,6 37,8 Sito -yhtiöt 7,6 12,9 Maa ja Vesi -yhtiöt 5,0 0,9 37,9 WSP LT-Konsultit Oy 4,9 0,3 7,4 Suunnittelukeskus Oy 3,6 0,3 25,8 Finnmap Infra Oy 1,5 0,1 1,8 WSP Group plc 2,6 1,0 16,4 A-Insinöörit -yhtiöryhmä 2,5 12,3 YS -Konsultit Oy 1,8 0,1 2,4 WSP SuunnitteluKORTES Oy 1,7 1,0 6,9 Liidea Oy 1,5 0,2 1,5 Finnmap Consulting Oy 1,4 23,5 Plaana Oy 1,3 0,1 1,3 Strafica Oy 1,2 0,1 1,2 Traficon 1,0 0,1 1,0 Pontek Oy 0,9 1,8 SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Maa ja Vesi -yhtiöt 14,8 4,1 37,9 Suunnittelukeskus Oy 14,0 3,6 25,8 Ristola Oy 8,0 9,2 Ramboll Finland Oy 7,7 1,0 37,8 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,0 5,2 Sito -yhtiöt 1,9 12,9 Air-Ix Suunnittelu 1,1 15,0 WSP LT-Konsultit Oy 0,9 7,4 Electrowatt-Ekono Oy 0,6 0,2 16,7 WSP Environmental Oy 0,5 0,1 2,2 Ponvia ja Rantakokko Oy 0,5 0,6 Geobotnia Oy 0,4 2,0 YSP Oy 0,3 1,8 Savon Tekmi Oy 0,2 1,1 Geotesti Oy 0,2 2,3
12 SKOL Visio Kesäkuu 2006 ERKKI OLLIKKA Öljy mustaa kultaa suunnittelijoille Euroopassa investoidaan lähivuosina valtavia summia öljy-, petrokemia- ja kemianteollisuuteen. Euroopassa on runsas 100 jalostamoa, joiden investointitarve on noin15 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä. Investoinneista puolet kohdistuu tuotannon rikkipitoisuusvaatimusten saattamiseksi uusien normien mukaisiksi. Toinen puoli investoinneista tarvitaan tuotantokapasiteetin modernisoimiseen vastaamaan kysyntää sekä laatuominaisuuksien parantamiseen. Tämä tuo alan prosessiteollisuuden suunnittelijoille runsaasti uusia työmahdollisuuksia, Neste Jacobsin toimitusjohtaja Petri Jokinen pohtii. Suomessa energiateollisuuden suunnitteluosaaminen kytkeytyy vuonna 1956 perustettuun Nesteeseen. Valtionyhtiön Naantalin ja Porvoon suunnitteluosastoista muodostettiin 1980-luvulla Neste Engineering. Kun Neste laajeni voimakkaasti 1980-luvulla kemian- ja petrokemian teollisuuteen, yhtiön Engineering -palveluosasto pääsi näihin kansainvälisiin laajentumishankkeisiin mukaan. Konsernin toimintoja järjesteltiin uudestaan 1990-luvulla, jolloin mm. Borealis ja Gasum yhtiöitettiin. Samassa yhteydessä Neste Engineering yhtiöitettiin vuosituhannen viimeisenä vuonna. Viimeisin virstanpylväs suunnitteluyrityksen historiassa tapahtui kesäkuun 2004 lopussa, kun New Yorkin pörssiin listautunut Jacobs Engineering Group hankkiutui 34 prosentin osuudella suomalaisyhtiön osakkaaksi. Tällöin suunnitteluyhtiön nimi muuttui Neste Jacobs Oy:ksi. Suunnitteluyrityksen pääomistajana on edelleenkin Neste Oil Oyj, joka syntyi huhtikuussa 2005 Fortumin jakautuessa erillisiin öljy- ja sähköyhtiöihin. Neste on suomalainen suuryhtiö, mutta kansainvälisesti varsin pieni tekijä öljybusineksessa. Yhtiön onkin täytynyt erikoistua ja kehittää korkeatasoista prosessiteknologiaa, jota sisäisestä palveluosastosta ulkoiseksi yhteistyökumppaniksi muuttunut Neste Jacobs toteuttaa pääomistajalleen ja myy toteutuspalveluja kansainvälisille asiakkaille. Esimerkiksi italialaiselle Saras Spa-yhtiölle myytiin 1990-luvun lopulla TAMEbensiinikomponentin tuotantoon prosessilisenssi. Kokonaisuuteen kuului prosessilisenssin lisäksi kokonaisen tuotantoyksikön esi- ja detaljisuunnittelu, materiaalitoimituksia, rakennuttamispalvelua, koulutusta ja laitoksen käynnistäminen, mikä kuvastaa Neste Jacobsin laaja-alaista toimintamallia, toimitusjohtaja Petri Jokinen valottaa.
SKOL Visio Kesäkuu 2006 13 TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2005 oli 450 miljoonaa euroa, noin 48 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 265 miljoonalla ja vientitöitä 185 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta reilu neljännes on tehdas- ja laitossuunnittelua. Muita merkittäviä aloja olivat prosessi- ja koneenrakennustekniikka sekä sähkö-, tele- ja automaatiotekniikka. Viennissä menestyivät laiva- ja meritekniikka, tehdas- ja laitossuunnittelu sekä prosessisuunnittelu. Teollisuussektori arvioi sekä vienti- että kotimaisten markkinanäkymien hieman paranevan. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan pari prosenttia loppuvuonna. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (kokonaislaskutus vuonna 2005 yhteensä 115 M ), prosessisuunnittelu (63 M ), sähkö- ja teletekniikka (54 M ), teollisuusautomaatio (51 M ) ja koneenrakennustekniikka (40 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Sweco PIC Oy 69,0 26,0 69,1 JP-Suunnittelu Oy 45,5 11,5 45,5 Neste Jacobs Oy 45,1 6,7 45,1 Etteplan Oyj 42,6 10,0 43,3 Jaakko Pöyry Oy 35,0 30,4 35,1 Elomatic Oy 30,4 19,9 30,4 Enprima Oy 23,8 16,5 29,1 Deltamarin Oy 18,5 17,8 18,5 ÅF-CTS Oy 16,3 2,9 16,4 Electrowatt-Ekono Oy 14,1 10,0 16,7 Rintekno Oy 11,3 0,9 11,3 Polartest Oy 11,1 0,6 11,1 Rejlers Oy 8,4 3,9 9,6 Jyvästek Oy 6,2 3,4 6,3 Air-Ix Suunnittelu 6,1 1,7 15,0 Systecon Oy 5,5 5,6 Protacon Engineering Oy 5,4 4,2 5,5 Maa ja Vesi -yhtiöt 3,3 0,9 37,9 Avecon Oy Ab 3,3 0,8 5,6 AX-Konsultit Oy 3,1 0,9 6,0 LCA Engineering Oy 2,3 0,1 2,8 TSS Group Oy 2,3 0,7 3,5 Kansainvälistä uskottavuutta Euroopan markkinoilla on toteutettu ja toteutetaan useita öljyteollisuuden investointihankkeita. Niihin pääsemiseksi tarvitaan kansainvälistä uskottavuutta, mitä yhtiö on saanut lisää Jacobs Engineerin Groupin omistajuuden ansiosta. Tämä 1947 perustettu amerikkalaisyhtiö työllistää 27 000 henkilöä ja konsernin liikevaihto on vajaat 5 miljardia USAn dollaria, mikä kuvastaa toiminnan laajuutta. Neste Jacobs valittiinkin loppuvuonna 2005 Borealiksen Saksan Burghauseniin rakennettavan polypropeenitehtaan perussuunnittelijaksi. Tämä oli jatkoa Borealikselle aiemmin Itävaltaan rakennetulle polypropeenitehtaalle. tehdas. Tällainen tehdasinvestointi on 200 miljoonan euron suuruusluokkaa, josta perussuunnittelun osuus on huomattava, Petri Jokinen selvittää. Perussuunnittelun jälkeen Borealiksen Saksan tehtaan suunnitteluvastuu siirtyi Jacobs Engineerin Groupin Hollannin toimistolle, mikä osaltaan kuvastaa toiminnan kansainvälisyyttä. Tarvittavat suunnitteluresurssit kerätään maailmanlaajuisesti. Kotimaassa vilkasta Kotimaassa Neste Jacobsin resurssit on viime aikoina sidottu useaan suureen ja vaativaan projektiin. Porvoon jalostamolla valmistuu tämän vuoden loppupuolella Neste Oilin 600 miljoonan euron Diesel-hanke. Siinä rakennetaan jalostamolle neljäs tuotantolinja, jonka vaatima ala on neljän jalkapallokentän suuruinen ja lisäksi muuntamo vaatii yhden vastaavan kentän verran pinta-alaa. Hanke edellyttää suunnittelijoilta ja prosessihenkilöstöltä noin 1,2 miljoonaa työtuntia ja urakoitsijoilta noin 2,7 miljoonaa työntuntia. Prosessin raaka-aineena käytetään aikaisempaa raskaampaa ja rikkipitoisempaa raakaöljyä, joista valmistetaan rikittömiä liikennepolttoaineita. Kesällä 2007 valmistuu Neste Oilin Porvoon jalostamolle biodiesel-laitos, jonka vuosituotanto on noin 170 000 tonnia. Neste Oilin omaan kehitystyöhön perustuva tuotantolaitos on puolestaan alallaan ensimmäinen maailmanlaajuisestikin. Biodiesel viedään aikanaan markkinoille perinteiseen dieseliin sekoitettuna komponenttina. Borealis investoi Suomessa tuotantonsa kasvattamiseen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen lähivuosina yli 100 miljoonaa euroa. Näiden projektien toteutus muodostaa osaltaan huomattavan osan Neste Jacobsin nykyisestä tilauskannasta. Suomen maakaasuverkon osalta meneillään on myös useita merkittäviä Gasumin toteuttamia investointihankkeita. Petri Jokinen: Neste Oilin Porvoon jalostamolla vuonna 2005 toteutettua kuuden viikon seisokkia valmisteltiin puolitoista vuotta. Seisokissa työskenteli enimmillään 3 000 henkilöä. Suurista hankkeista huolimatta Neste Jacobsin henkilöstön määrä on kasvanut hallitusti. Vuonna 2005 henkilöstön määrä oli 435 henkilöä ja yhtiön liikevaihto noin 60 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna henkilöstön määrä kasvanee kymmenkunta prosenttia, Petri Jokinen valottaa johtamaansa suunnitteluyritystä.
14 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Globaalia yhteistyötä Uuden sukupolven loistoristeilijän suunnittelu on kansainvälistä yhteistyötä. Aker Yardsin Turun telakalta syksyllä 2009 valmistuvaa Genesis-luokan 360 metriä pitkää prototyyppiristeilijää suunnittelee parhaimmillaan noin 900 konsulttia eri puolilla maailmaa. Laivasuunnittelua kertynee peräti 1,5 miljoonan työtunnin verran, Euroopan johtavan ja suurimman laivasuunnittelutoimiston Deltamarin Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Laiterä valottaa. Tämä Royal Caribbean International -varustamon tilaama maailman suurin risteilyalus on tilavuudeltaan 220 000 bruttorekisteritonnia ja se ottaa 5 400 matkustajaa. Jättiristeilijän perussuunnittelu on jaettu kolmeen palaan, joista keskimmäisen suunnittelu on Deltamarinin vastuulla. Perussuunnittelun on määrä olla valmiina helmikuussa 2007, jolloin työhön on käytetty Deltamarinin osalta noin 30 000 tuntia, Deltamarinin toimitusjohtaja Mika Laurilehto selvittää. Suunnittelun huippu ajoittuu ensi vuoden alkupuolelle. Tällöin alkaa laivan valmistussuunnittelu, josta yhtiöllä ei vielä toistaiseksi ole sopimusta telakan kanssa. Valmistussuunnittelun suuruus on joka tapauksessa useita satoja tuhansia työtunteja. Tällaisesta työtehtävästä selviytymiseksi Deltamarin joutuisi kokoamaan oman konsernin suunnitteluresurssien lisäksi olemassa olevat verkostoyritysten voimavarat, Mika Laurilehto pohtii vuoden päähän ajoittuvaa tilannetta. Joskin Genesis-luokan risteilijän suunnittelu on globaalia, niin on myös sitä suunnittelevan Deltamarininkin. Yhtiö on perustettu 1990, mutta sen juuret tunkeutuvat vuoteen 1984. Alunperin yhtiön perustajaomistajina oli seitsemän johtohenkilöä, nyt omistajajohtajien määrä on kasvanut 26 osakkaaseen. Konsernin pääkonttori sijaitsee Raisiossa ja aluetoimistot Helsingissä ja Raumalla. Kotimaassa konserni työllistää noin 240 henkilöä ja maailmanlaajuisesti 380 henkilöä. Konsernin kotimaan viime vuoden liikevaihto oli 18,2 miljoonaa euroa, josta vientiä noin puolet. Laivasuunnittelun kansainvälisen toiminnan vuoksi Deltamarinilla on yhteisyritykset Kroatian Rijekassa ja Astrakhanissa Venäjällä. Huhtikuun alkupuolella allekirjoitettiin sopimus suunnittelutoimistosta Koillis-Kiinassa Weihain telakkakaupungissa. Kysymyksessä on Shandongin maakunnan omistama telakka Shandong New Shipbuilding Heavy Industries, joka rakentaa kolmen seuraavan vuoden aikana kokonaan uuden telakan. Telakan tilauskanta käsittää tällä hetkellä seitsemän konttialusta. Telakan 30 laivasuunnittelijaa siirtyvät suunnittelutoimiston palvelukseen kiinalaisen toimitusjohtajan alaisuudessa. Yhtiön toimintaa ja suunnittelutyötä on käynnistämässä myös Deltamarinin edustaja. Weihain telakan lisäksi yhtiö aikoo kasvattaa henkilöstöään noin 100 suunnittelijaan ja tehdä laivasuunnittelua muillekin kiinalaistelakoille. Tämä suomalais-kiinalainen toimisto on Deltamarinille myös strateginen ratkaisu. Tällä turvataan konsernin asema kansainvälisenä laivasuunnitteluyrityksenä, Jukka Laiterä täsmentää. Suunnittelusta koulutukseen Menestyminen laivasuunnittelun kansainvälisillä markkinoilla perustuu pitkäjänteiseen ja vuosia jatkuneeseen kehitystyöhön kotimaassa. Esimerkiksi 3Dmallinnusta on käytetty laivojen runkosuunnittelussa jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Tämän jälkeen 3D-mallinnusta on käytetty putkistosuunnittelussa ja konehuoneiden suunnittelussa. Suunnittelumenetelmät on kehitetty niin pitkälle, että suunnittelijan tiedot syötetään rutiininomaisesti konepajan tai
SKOL Visio Kesäkuu 2006 15 Laivasuunnittelun viimeisintä tuotekehittelyä edustaa komentosillan parametrinen 3D-mallinnus. Mika Laurilehto ja Jukka Laiterä: Deltamarin on laajentunut Kiinaan, jonne on perustettu suunnittelutoimisto paikallisen telakan kanssa. telakan työstökoneille ja roboteille. Yhtäältä teräslevyjen leikkaukseen yhtiössä on kehitetty automaattiohjelma, joka asettaa kaavat teräslevyjen päälle ja robotit leikkaavat levyt minimoiden hukkapalojen määrän. Yhtiön viimeisimpiä tuotekehityshankkeita edustaa komentosillan parametrinen 3D-mallinnus. Suunnittelija voi näyttää komentosillan eri versioita varustamon edustajalle, laivan tulevalle kapteenille, viranomaisille ja laitetoimittajille ilman, että vielä olisi piirretty ainuttakaan piirustusta. Mallinnuksessa voidaan tarkastella vaikkapa ikkunoiden lukumäärää ja kaltevuuksia, navigointilaitteiden sijoittelua sekä viranomaisvaatimuksia. Samanlaista mallinnusta voidaan käyttää myös laivan konehuoneen tilankäytön tarkastelussa, kun akselistot vaihteineen ja kytkimineen liitetään moottoriin muutenkin ahtaissa tiloissa. Huoltoa ja kunnossapitoa varten on joka tapauksessa jätettävä tilaa, Mika Laurilehto huomauttaa. Pysyäkseen laivasuunnittelun kehityksen kärjessä yhtiössä on tehty määrätietoista tutkimus- ja tuotekehitystyötä, mikä edustaa useita prosentteja yhtiön liikevaihdosta. Tuotekehitystyössä on yhteensä 46 henkilöä, joista kokopäivätoimisesti kymmenkunta on erilaisissa kehitysprojekteissa. Lisäksi asiakkaiden suunnitteluprojekteihin sisältyy varsin usein erilaisia innovaatioita, jotka hyödyttävät niin asiakkaita kuin yhtiötäkin. Deltamarin haluaa tarjota laivasuunnittelijana kokonaisvaltaista tietoa asiakkailleen. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa idean kehittelyä varustamon kanssa ja loppupäässä voi olla kokonainen alus, jonka miehistön koulutuksesta konsultti vastaa. Koulutus voi tarkoittaa erilaisten lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiojärjestelmien huoltoa, käyttöä ja säätöä. Laitetoimittajat tuntevat kyllä omat laitteensa, mutta suunnittelija hallitsee parhaiten kokonaisuuden. Konehuoneessa suunnittelija voi tutkia polttoaineen kulutusta ja säätökeinoja, jolloin muutamankin prosentin säästöt tuovat merkittäviä tuloksia. Merkittävimpiä tutkimushankkeita on nesteytetyn kaasun käyttö laivojen polttoaineena, mikä voi tulevaisuudessa mullistaa laivojen polttoainehuollon, Mika Laurilehto paljastaa varustamojen kanssa tehtävää kehitystyötä. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista runsas puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Vajaa puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia tehdään kotimaisena työnä. Vuonna 2005 vientiprojektien laskutus oli 280 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 145 miljoonaa euroa. Vientilaskutus kasvoi noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 13 prosenttia talonrakentamisesta ja kahdeksan prosenttia infrasektorilta. Loput 14 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostuu erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Yli puolet vientitöistä menee Euroopan maihin ja loput kauemmas Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus oli 34 prosenttia viennistä. Muun Euroopan osuus, 23 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2005 noin 27 miljoonan euron arvosta eli kymmenen prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu jonkin verran myös EU:n rahoittamina. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vientilaskutus Viennin osuus Kokonaislaskutus M % M Jaakko Pöyry Oy 30,4 87 % 35,1 Sweco PIC Oy 26,0 38 % 69,1 Helsinki Consulting Group Oy 20,7 99 % 20,9 Elomatic Oy 19,9 65 % 30,4 Enprima Oy 19,2 66 % 29,1 Deltamarin Oy 17,8 96 % 18,5 JP-Suunnittelu Oy 11,5 25 % 45,5 Electrowatt-Ekono Oy 10,8 65 % 16,7 Etteplan Oyj 10,4 24 % 43,3 Savcor Indufor Oy 8,6 88 % 9,8 Maa ja Vesi -yhtiöt 7,5 20 % 37,9 Neste Jacobs Oy 6,7 15 % 45,1 Suunnittelukeskus Oy 6,6 26 % 25,8 FM-International Oy 5,4 96 % 5,6 Protacon Engineering Oy 4,2 76 % 5,5 Rejlers Oy 3,9 41 % 9,6 WSP Group plc 3,8 23 % 16,4 JP-Kakko Oy 3,5 34 % 10,4 Jyvästek Oy 3,4 54 % 6,3 ÅF-CTS Oy 2,9 18 % 16,4 Evata Finland Oy 2,9 49 % 5,9 WSP SuunnitteluKORTES 2,8 41 % 6,9 Finnmap Consulting Oy 2,5 11 % 23,5
JOUKKOKIRJE Suunnittelualalla ennätysmäärä töitä, insinööreistä pulaa SKOLin jäsenyritysten kokonais laskutus kasvoi vuonna 2005 edellisvuodesta yhdeksän prosenttia ja oli 940 miljoonaa euroa. Töiden lisääntymisen seurauksena henkilöstö kasvoi viisi prosenttia yli 12 000 henkeen. Myös yritysten kannattavuus on parantunut ja useat yritykset ovat kasvaneet ja tehneet hyviä tuloksia eri tunnusluvuilla. Myös suunnittelu- ja konsulttiyritysten kokonaistilauskanta on kasvanut ennätyslukemiin ja oli huhtikuun alussa 500 miljoonaa euroa, mikä vastaa 53 prosenttia edellisvuoden laskutuksesta. Tilauskannasta 60 prosenttia on kotimaisia töitä ja 40 prosenttia vientitöitä. Tilauskannan kymmenen prosentin kasvu tuli pääasiassa vientitilauksista. Suunnittelualan kapasiteetin suurin ongelma on huutava puute osaavista suunnittelijoista. Työkannan voimakasta kasvua ei ole pystytty kompen soimaan riittävästi henkilöstöä lisäämällä. Viiden prosentin vuosikasvusta huolimatta henkilöstön vajaus on kaksi ja puoli prosenttia. Avoimia työpaikkoja on lähes 300 suunnittelijalle. Kotimarkkinat vakaat, viennissä kasvuodotuksia Myös markkina näky mät ovat vakaat, kotimarkkinoiden kasvuun uskoo 15 prosenttia alasta ja 85 prosenttia arvioi markkinoiden säilyvän nykyisellä hyvällä tasolla. Viennin suhteen ollaan optimistisempia, kasvuun uskoo lähes 40 prosenttia alasta. Kotimarkkinoiden kasvuun uskovat eniten teollisuus- ja yhdyskuntasuunnittelijat ja vientimarkkinoiden kasvuun teollisuuden ja talonrakennuksen suunnittelijat. Teollisuussuunnittelu on jälleen vientivetoista, teollisuussuunnitteluyritysten vientitilauskanta kasvoi alkuvuonna 45 prosenttia ja kotimainen tilauskanta viisi prosenttia. Vientitilausten osuus on 55 prosenttia. Yhdyskunta- ja ympäristöyritysten kokonaistilauskanta jatkoi kasvuaan aikaisempaa loivempana. Kasvua oli kotimaassa neljä prosenttia ja vien nissä viisi prosenttia. Infrasektorin vientitilausten osuus on 22 prosenttia. Talonrakennussektorin suunnittelijoiden tilauskanta on edelleen korkealla tasolla ja vastaa yli puolen vuoden työmäärää. Hyvä työkanta kasvatti talonrakennusalan suunnitteluhenkilöstön määrää noin 3,5 prosenttia puolivuotisjaksolla. Vientitöiden määrä on yli 20 prosenttia ja kasvaa edelleen. SKOLin jäsenyritysten henkilöstö ylitti 12 000 henkeä ja kokonaislaskutus lähestyy miljardia euroa. Suunnittelualan kotimainen ja kokonaistilauskanta ovat ennätyslukemissa, tilaukset takaavat täystyöllisyyden puoleksi vuodeksi.