Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi
Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5. Yhteistyön kehittäminen Varman ylilääkäri LKT, vakuutuslääketieteen dosentti @JukkaKivekas Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen tai terveyspalveluyrityksiin
Työkyvyttömyys vähenee
Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet vuosina 1996 2015 sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) 250 000 225 000 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 Eläkkeensaajat 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 27 500 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 Eläkkeelle siirtyneet 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet 4 Lähde: Eläketurvakeskus
Vuonna 2014 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (18 806) Sairauspääryhmittäin Ikäryhmittäin 29 % 36 % 9 % 11 % 7 % 54 % 26 % 5 28 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Alle 35-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 62-vuotiaat Lähde Eläketurvakeskus
Työkyvyn arviointi tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa Toimintakykyä alentaa yleensä liikerajoite, kestävyys, kipu, lihasvoiman heikkous Alaselkä, niskahartiaseutu, olkapäät, lonkat, polvet Pääsääntöisesti rappeumasairauksia, äkillinen toimintakyvyn lasku harvinaista Kuvantamistuloksilla ei suoraa suhdetta toimintakykyyn Ikääntymisen myötä kehittyy oireettomia rappeumamuutoksia Tarkat kuvantamismenetelmät tuovat paljon löydöksiä, joita ei voida kytkeä mihinkään oireisiin Kliininen tilankuvaus (status) tärkeä tietolähde kuvaamaan toimintakykyä 6
Työkyvyn arviointi mielenterveyden häiriöissä Toimintakykyä rajoittavat masentunut mieliala, keskittymiskyvyttömyys, aloitekyvyttömyys, toiminnanohjauksen ongelmat Mielialahäiriöt Oireiden jaksottaisuus Kyselylomakkeella selvitetty masennuksen vaikeusaste ei korreloi kliiniseen tilaan Psykoottinen masennus työkyvyttömyyden peruste Persoonallisuushäiriö yksinään ei työkyvyttömyyseläkkeen peruste Alkoholisairauksissa edellytetään toimintakykyyn vaikuttavia liitännäissairauksia Tutkimukset 3 kk abstinenssin jälkeen 7
Osasairauspäiväraha yleistynyt nopeasti 18 000 Osasv-päivärahan saajat 16 000 Osasairauspäiväraha on työterveyshuollolle räätälöity työkalu Edellyttää täyttä työkyvyttömyyttä "voi terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta tehdä osan työtehtävistään" 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2 015 Lähde: Kela
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä vuosina 2005 2014 % 35,0 32,5 30,0 Naiset 27,5 25,0 22,5 Kaikki 20,0 17,5 15,0 Miehet 12,5 10,0 7,5 5,0 2,5 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 9 Lähde: Eläketurvakeskus
Vuosina 2005 2014 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin 2 500 2 250 55 59 2 000 1 750 1 500 1 250 60 1 000 750 50 54 500 40 49 250 40 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 10 Lähde: Eläketurvakeskus
Osatyökyvyttömyyseläke Yleistynyt ikääntyvillä työntekijöillä Hyvä keino vähentää työstä aiheutuvaa kuormittuneisuutta Nuorilla kroonisten sairauksien yhteydessä Hidas toimintakyvyn alenema MS-tauti, diabetes Edellyttää työkyvyn alenemista 2/5 Työkyvyn alenema vähintään vuoden ajan Lisääntyvästi osatke hakemuksia osasv:n tai työkokeilun jälkeen Työkyvyttömyyden kriteerit erilaisia
Mistä hyvä kehitys johtuu? Työpaikkojen työkykyjohtaminen Tehostunut työterveyshuolto Lisääntynyt työeläkekuntoutus Varhaisen tuen mallit Parantunut esimiestyö Osittaisten etuuksien yleistyminen Kustannusten ymmärtäminen Työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on erikoissairaanhoidon ja työpaikan välissä Käynnistyy aiempaa varhemmin Tuloksellisuus säilynyt volyymin kasvaessa
Varmassa enemmän kuntoutujia kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Uudet työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutujat - 21 % + 50 % 5000 4000 3000 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle siirtyneet Kuntoutujat 13
Työeläkekuntoutus antaa mahdollisuuden jatkaa työssä 14
Kuntoutustahot Vakuutusyhtiöt Työtapaturmat, ammattitaudit ja liikennevahingot Ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta Työeläkeyhtiöt Vakiintuneesti työelämässä olevat Ammatillista kuntoutusta TE-toimistot Työttömät työnhakijat Ammatillista kuntoutusta Kela Nuoret ja vaikeavammaiset Ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta Terveydenhuolto Lääkinnällistä kuntoutusta 15
Kuntoutujat vuosina 1992-2014 iän mukaan 14 000 13 607 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 541 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 alle 45-vuotiaat väh. 45-vuotta 16 Lähde Eläketurvakeskus
Työeläkekuntoutus Mitä Tavoitteena tukea työntekijää jatkamaan työelämässä sairaudesta huolimatta Työkokeilut, työhönvalmennus Uudelleenkoulutus, elinkeinotuki Kenelle Työkyvyttömyyden uhka/ kuntoutustuella olevat Työelämään vakiintunut, yhteys työelämään säilynyt Ansioita väh. 34 508, 16 viiden edeltävän vuoden aikana Miten Yhdessä työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa Työhönkuntoutumisen palveluverkosto 17 Pitää voida estää tai siirtää henkilön työkyvyttömyyden uhkaa ja säästää eläkemenoa.
Työeläkekuntoutus milloin ja mitä? Paluu työhön pitkän sairausloman jälkeen Työkokeilu työhön paluun tukena Yksilölliset järjestelyt työajassa ja työtehtävissä; aloitus kevennetysti työaikaa ja kuormitusta asteittain lisäten Ammatin vaihtaminen terveydentilan takia Kouluttautuminen uuteen ammattiin työeläkeyhtiön tuella Siirtyminen terveydentilalle paremmin soveltuviin työtehtäviin Soveltuvien työtehtävien etsiminen työkokeilun avulla uuden työn oppiminen työhönvalmennuksen avulla tai oppisopimuskoulutuksena Elinkeinotoiminnan muuttaminen tai aloittaminen terveydentilaperustein Yrittäjän työkokeilu Elinkeinotuki 18
Työkokeilu tukee työhön paluuta Työntekijä on toipumassa ja palaamassa pitkän sairausloman jälkeen työhön. Tavoitteena on paluu työhön joustavasti ja voimavarojen mukaan. Yksilölliset järjestelyt työajassa ja työtehtävissä. Kesto tavallisimmin 1-3 kk, enintään 6 kk. Päivittäinen työaika voi vaihdella 4-8 tunnin välillä. Työaikaa pidennetään ja työn kuormitusta lisätään työkokeilun aikana asteittain. Eläkeyhtiö maksaa kuntoutujan toimeentulon (kuntoutusraha/ kuntoutustuki ja -korotus) ja ottaa työtapaturmavakuutuksen. Työkokeilusta laaditaan kirjallinen sopimus. 19
Kuntoutusetuudet Kuntoutusohjelma esim. työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus Työelämästä kuntoutukseen Kuntoutusraha Osakuntoutusraha Normikorvaukset Kuntoutustuelta kuntoutukseen Kuntoutuskorotus eläkkeen lisäksi Normikorvaukset
Kuntoutuksen tuloksellisuus Varmassa vuonna 2015 Kuntoutuksen päättäneistä 1654 henkilöstä palasi työelämään 73 % Kuntoutus maksaa itsensä takaisin alle 2 vuodessa. Kuntoutukseen käytettiin Varmassa n. 33,9 milj. euroa, jolla eläkemenona säästettiin n. 372 milj. euroa.
Yhteistyön kehittäminen
Yhteistyö työkykykoordinaattorien kanssa Työkykykoordinaattorien yhteystiedot? Työeläkekuntouttajien yhteystiedot http://www.tela.fi/kuntoutuksen_yhdyshenkilot Rohkeasti kysymään 23
Kiitos 24