Varsinais-Suomen kuntapäivä 16.4.2013 Turku Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus, vuosien 2013 2017 ennusteet PPO 27.3.2013 Prosenttia: 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos 1,6 3,7 3,0 2,4 2,4 2,7 2,7 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Kunta-alan työlliset, 1 000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 2 463 463 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 463 2,5 2,6 2,4 2,3 463 3,3 3,0 2,3 2,7 463 3,8 3,5 2,0 3,0 463 1,0 2,0 2,0 1,7 3,5 3,5 2,0 2,9 463 27.3.2013/hp
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,44 38,76 40,04 41,55 43,08 44,68 Palkat 15,65 16,23 16,62 17,03 17,46 17,98 18,52 Muut henkilöstömenot 4,67 4,83 4,98 5,07 5,18 5,30 5,42 Ostot 12,71 13,52 14,26 15,01 15,81 16,68 17,59 Muut toimintamenot 2,63 2,86 2,90 2,93 3,10 3,12 3,15 Korkomenot 0,35 0,34 0,37 0,48 0,63 0,80 0,96 Investoinnit 4,31 4,68 4,65 4,65 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 40,32 42,47 43,78 45,17 46,84 48,53 50,29 Muutos-%: Toimintamenot yht. Palkat 5,4 4,3 5,0 3,7 3,5 2,4 3,3 2,5 3,8 2,5 3,7 3,0 3,7 3,0 Ostot 8,4 6,4 5,5 5,3 5,4 5,5 5,5 Menot yhteensä 1,2 5,3 3,1 3,2 3,7 3,6 3,6 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3. 2013 3 27.3.2013/hp
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991 2017 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 3,5 3,3 3,8 3,7 3,7 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13a 14a 15a 16a 17a Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 4 27.3.2013/hp
Kuntien verotulot vuosina 2011 2017, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2013 2017 samoina) Verolaji 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,85 17,56 18,21 18,93 19,73 20,58 Yhteisövero 1,67 1,21 1,29 1,37 1,40 1,25 1,30 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 4,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Yhteisövero 18,5-27,3 6,4 6,3 2,5-11,1 4,3 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,4 4,4 4,2 3,6 3,1 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49???? Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 painelaskelman arviot PPO 27.3.2013. 5 27.3.2013/hp
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -125-125 -125-125 -237-250 -250-250 Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos - 631 milj. euroa -1200-1400 -1 118-175 -215-265 -1 306-1 346-1 396 Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013-1600 2012 2013 2014 2015 2016 2017 6 27.3.2013/hp
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelma) 2011 2012* Toimintakate -24,26-25,83 Verotulot Käyttötalouden valt.os. 19,07 7,66 19,33 8,07 Muut rahoituserät, netto 0,08 0,17 Vuosikate 2,55 1,74 Poistot -2,23-2,36 Satunnaiset erät, netto 0,12 0,27 Tilikauden tulos 0,44-0,35 2013** 2014** -26,79 20,18 8,26 0,16-27,73 21,03 8,22 0,07 1,80 1,60-2,65 1) -2,75 0,17 0,17-0,68-0,99 2015** -28,89 21,80 8,45-0,05 1,31-2,85 0,17-1,37 2016** -30,02 22,48 8,63-0,21 0,88-2,95 0,17-1,90 2017** -31,19 23,42 8,78-0,38 0,63-3,05 0,17-2,25 Tulorah. korjauserät -0,46-0,47-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,53 1,52 1,32 1,03 0,60 0,35 Investoinnit, netto -3,33-3,68-3,65-3,65-3,65-3,65-3,65 Rahoitusjäämä 2) -1,11-2,14-2,13-2,34-2,62-3,05-3,30 Lainakanta 12,30 13,91 16,11 18,51 21,16 24,26 27,56 Rahavarat 4,54 4,32 4,29 4,25 4,18 4,13 4,03 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 painelaskelman arviot PPO 27.3.2013. 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 27.3.2013/hp 7
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa (painelaskelma) Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,7 1,0 0,8 1,0 0,9 1,1 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2012 Tilastokeskus, vuosien 2013 2017 painelaskelman arviot PPO 27.3.2013. 8 27.3.2013/hp
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 0,0 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 27.3.2013/hp 9
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 2000 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 2014 2015 2016 2017 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2,7 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 10
Årsbidraget i procent av avskrivningarna 1997 2012 Egentliga Finland % 250 200 Egentliga Finland Hela landet 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Källa: Statistikcentralen. År 2012 enligt bokslutsprognoserna. 11
Kommunernas årsbidrag, avskrivningar och investeringar Egentliga Finland, /inv. 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 12 Årsbidrag Avskrivningar Egen anskaffningsutgift för investeringar (investeringsutgifter finasieringsandelar för investeringar) 0 Källa: Statistikcentralen, år 2012 enligt bokslutsprognoserna.
Kommunernas årsbidrag, avskrivningar och investeringar 800 Åboregionen, /inv. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13 Årsbidrag Avskrivningar Egen anskaffningsutgift för investeringar (investeringsutgifter finasieringsandelar för investeringar) 700 600 500 400 300 200 100 0 Källa: Statistikcentralen, år 2012 enligt bokslutsprognoserna.
Kommunernas årsbidrag, avskrivningar och investeringar 700 Egentliga Finland exkl. Åboregionen, /inv. 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 14 Årsbidrag Avskrivningar Egen anskaffningsutgift för investeringar (investeringsutgifter finasieringsandelar för investeringar) 600 500 400 300 200 100 0-100 Källa: Statistikcentralen, år 2012 enligt bokslutsprognoserna.
2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 Kommunernas lånestock och likvida medel 31.12.1997 2012, /inv. Egentliga Finland Likvida medel, Egentliga Finland Likvida medel, hela landet Lånestock, Egentliga Finland Lånestock, hela landet 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 15 Källa: Statistikcentralen, år 2012 enligt bokslutsprognoserna.
Kuntarakenneuudistustuksen aikataulu 2012 2013 2014 2015 2016 Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 / x.x.2013 Kesäkuu kriteerit Metropoliselvitys 28.2.2013 Arvio uudistuksen etenemisestä Aluekierros ja kuntien kuuleminen Kuntien toinen kuulemiskierros 7.3.2013 Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 30.11.2013 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Selvitysalueesta poikkeaminen Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista 1.4.2014 Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset 16
Uudistusten aikataulut 2012 2013 2014 2015 2016 Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä 31.12.2012 Sote-selvityshenkilöt 28.2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 17 17
Kunta- ja sote-uudistuksen aikataulu Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä. Järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan 2015 Toteutetaan vuosina 2014 2017 toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Lähidemokratiaa kehitetään Kuntalaiset keskiöön -hankkeessa vuosien 2013 ja 2014 aikana (OM ja VM). Käynnistetään lähipalveluiden kehittämishanke (STM, OKM, KL)
Lähtötilanne Uusia tehtäviä on säädetty kunnille jatkuvasti Kunnille säädettyjen tehtävien toteuttamistapaa koskevat velvoitteet ovat lisääntyneet jatkuvasti Kuntiin kohdistuva lisääntynyt norminanto ja normien kustannusvaikutusarvioiden pettäminen on yksi keskeinen syy kuntatalouden tilanteen heikkenemiseen
Milloin vuonna 2012 voimassaolevat kuntien lakisääteiset tehtävät on ensimmäistä kertaa osoitettu kunnille 134 107 89 62 40 16 27 28 29 3 20
21
Valtionosuusuudistus Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu Selvitysmiehen ehdotus mm. Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus Määräytymistekijöiden vähennys Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista Tasausrajan nosto kannustavasti Työpaikkaomavaraisuus korvaa taajamarakennekorotuksen (22 kuntaa) Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina
Kuntalain kokonaisuudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä» pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta» pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM» jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat Valmistelujaostot» Toimielimet ja johtaminen -jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto» Jaoston tehtävänä on valmistella erityisesti kunnan poliittista ja ammatillista johtamista, toimielimiä sekä kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjausta koskevat ehdotukset.» Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM» Jaoston tehtävänä on valmistella erityisesti edustuksellista demokratiaa sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia koskevat ehdotukset.» Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto» Jaoston tehtävänä on valmistella erityisesti kunnan talouden ohjaamista, yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta, talouden tasapainotusta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat ehdotukset.» Kunnat ja markkinat -jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM» Jaoston tehtävänä on valmistella tarvittavat säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuuksiin tukea yritystoimintaa.
Kuntalain kokonaisuudistus aikataulu 3.7.2012 asettamispäätös Alustavat linjaukset kuuleminen Eduskuntakäsittely syksy 2014 Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 24
Toimielinorganisaation ja johtamisen uudistamisen keskeiset tavoitteet demokratia legitimiteetti: päätösten hyväksyttävyys luottamustehtävien kiinnostavuus toiminnan kestävyys pitkällä aikavälillä strateginen näkemys päätöksentekokyky ammatillinen ja poliittinen johtaminen poliittisen ja ammatillisen johdon selkeä työnjako uudet toimintatavat mm. sähköinen hallinto 25
Nykyisen kuntalain mahdollistamia vaihtoehtoisia organisaatiomalleja Perinteinen malli» Valtuusto kunnanhallitus lautakunnat Valiokuntamalli» Valtuusto valiokunnat Ministerimalli» Kh:n jäsenet lautakuntien puheenjohtajia Pormestarimalli» Pormestari kh:n pj:na + kj:na Valtuusto kunnanhallitus-malli» Vain pakolliset lautakunnat 26
Muuta toimielimistä ja johtamisesta Kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien yhdistäminen? Kunnallisvaalien siirtäminen kevääseen? Vaalikelpoisuus, erityisesti kunnan henkilöstö kunnanhallituksessa Kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyys Parlamentaarisen vastuun laajentaminen puheenjohtajistolle epäluottamuslause? Valtuuston koko Kunnan sisäiset vaalipiirit 27
Erva-alueen palvelut 1. Suurimmat vahvat peruskunnat (vähintään n. 50 000 asukasta) järjestävät itse kaikki palvelunsa, ml. nykyiset sairaanhoitopiirin palvelut pl. tulevat Erva-alueen palvelut. 2. Pienemmät vahvat peruskunnat (vähintään n. 20 000 50 000 asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset tarpeellisesta osasta laajan perustason palveluista keskuskunnan kanssa. 3. Muut kunnat (alle vähintään n. 20 000 asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset sekä perustason että laajan perustason palveluissa rahoitusvastuu, ei järjestämisvastuuta 28
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Vaativat palvelut ERVA Laaja perustaso Perustaso Sote-alue vastuukuntamallilla, yli 50 000 asukkaan kunta vastuukuntana Vähintään n. 20 000 50 000 asukkaan kunta Alle 20 000 asukkaan kunta, sote-alueen jäsen ja rahoitusvastuu 29
TYKS-ER TYKS-ERVA, 6 aluetta 20 50 000 as: Kaarina Raisio Rauma Yli 50 000 as: Turku Pori Vaasa Salo 30
Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus 12 suurinta kaupunkiseutua + muut yli 50 000 asukkaan kaupungit Rovaniemi 12 SUURINTA KAUPUNKISEUTUA Kaupunkiseudun väkiluku yht. % maakunnan väkiluvusta Koko maakunnan väkiluku Pks 1 075 014 69 1 566 835 Muu metropolialue 280 305 18 1 566 835 Koko metropolialue 1 355 319 87 1 566 835 Joensuun 112 881 68 165 754 Jyväskylän 177 104 64 275 161 Kuopion 130 393 53 248 233 Lahden 164 913 81 202 548 Lappeenrannan 114 919 87 132 355 Oulun 235 268 59 400 670 Porin 137 506 61 224 934 Seinäjoen 108 694 56 194 058 Tampereen 364 992 74 496 568 Turun 314 023 67 468 936 Vaasan 112 063 62 179 663 MUUT YLI 50 000 ASUKKAAN KAUPUNGIT % maakunnan väkiluvusta Koko maakunnan väkiluku Kaupungin väkiluku Hämeenlinna 67 497 38 175 472 Kotka 54 873 30 181 421 Kouvola 87 296 48 181 421 Mikkeli 54 519 36 153 426 Rovaniemi 60 877 33 182 844 Salo 54 858 12 468 936 31 Maalahti Korsnäs Merikarvia Nakkila Mustasaari Vaasa Laihia Kurikka Pori Ilmajoki Vöyri Jalasjärvi Pomarkku Ulvila Pirkkala Isokyrö Ylöjärvi Hailuoto Kempele Lapua Seinäjoki Tampere Lumijoki Liminka Petäjävesi Uurainen Muurame Orivesi Oulu Tyrnävä Jyväskylä Muhos Siilinjärvi Maaninka Laukaa Hankasalmi Toivakka Mikkeli Kuopio Luvia Nokia Kangasala Taipalsaari Harjavalta Kokemäki Lempäälä Huittinen Vesilahti Hämeenlinna Asikkala Nastola Hollola Mynämäki Nousiainen Järvenpää Lahti Kouvola Rusko Orimattila Masku Hyvinkää Lieto Tuusula Mäntsälä Naantali Paimio Pornainen Kotka Raisio Nurmijärvi Kerava Turku Salo Sauvo Sipoo Kaarina Espoo Vantaa Kirkkonummi Helsinki Kauniainen Outokumpu Ruokolahti Polvijärvi Liperi Lappeenranta Rautjärvi Imatra Kontiolahti Joensuu Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus
Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Tornio Kaupunkiseutu, jossa erillinen kuntajakoselvitys Kemi Pääkaupunkiseutu Muu metropolialue Oulu Yli 50 000 as kunnat, joissa ei ole erillistä kuntajakoselvitystä Yli 20 000 as. kunnat. jotka eivät ole mukana erillisessä kuntajakoselvityksessä Raahe Kajaani Kokkola Iisalmi Vaasa Seinäjoki Äänekoski Kuopio Joensuu Jyväskylä Varkaus Jämsä Savonlinna Pori Sastamala Tampere Mikkeli Rauma Valkeakoski Heinola Hämeenlinna Lahti Kouvola Lappeenranta Turku Salo Lohja Vihti Riihimäki Porvoo Hamina Kotka 32 Raasepori Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus
Yli 20 000 ja yli 50 0000 asukkaan kunnat 31.12.2012 1. Helsinki 603 968 29. Tuusula 37 936 2. Espoo 256 824 30. Kirkkonummi 37 567 3. Tampere 217 421 31. Savonlinna 36 584 4. Vantaa 205 312 32. Kerava 34 491 5. Oulu 190 847 33. Nokia 32 354 6. Turku 180 225 34. Ylöjärvi 31 515 7. Jyväskylä 133 482 35. Kaarina 31 363 8. Kuopio 105 136 36. Kangasala 30 126 9. Lahti 103 016 37. Riihimäki 29 215 10. Kouvola 87 296 38. Raasepori 28 829 11. Pori 83 285 39. Vihti 28 674 12. Joensuu 74 168 40. Imatra 28 294 13. Lappeenranta 72 424 41. Sastamala 25 747 Yli 50 000 (20) 20 000-50 000 (36) Alle 20 000 (264) 14. Hämeenlinna 67 497 42. Raahe 25 659 15. Vaasa 65 674 43. Raisio 24 562 16. Rovaniemi 60 877 44. Tornio 22 489 17. Seinäjoki 59 556 45. Jämsä 22 354 18. Kotka 54 873 46. Varkaus 22 340 19. Salo 54 858 47. Kemi 22 257 20. Mikkeli 54 519 48. Iisalmi 22 135 21. Porvoo 49 028 49. Hollola 22 054 22. Lohja 47 516 50. Lempäälä 21 440 23. Kokkola 46 773 51. Siilinjärvi 21 431 24. Hyvinkää 45 592 52. Hamina 21 256 25. Nurmijärvi 40 719 53. Valkeakoski 21 172 26. Rauma 39 842 54. Mäntsälä 20 478 27. Järvenpää 39 646 55. Äänekoski 20 265 28. Kajaani 37 973 56. Heinola 20 051 33 Aluejaot MML, 2013 Karttakuva Kuntaliitto 26.3.2013 Lähde: Tilastokeskus
Yli 20 000 ja yli 50 0000 asukkaan seutukunnat 31.12.2012 1. Helsingin sk 1 446 798 27. Riihimäen sk 46 417 2. Tampereen sk 382 330 28. Ylivieskan sk 44 183 3. Turun sk 314 023 29. Raaseporin sk 43 634 4. Oulun sk 235 268 30. Etelä-Pirkanmaan sk 43 480 5. Lahden sk 202 548 31. Imatran sk 43 246 6. Jyväskylän sk 177 104 32. Loimaan sk 37 137 7. Porin sk 137 506 33. Forssan sk 34 917 8. Kuopion sk 130 393 34. Raahen sk 34 567 9. Seinäjoen sk 125 896 35. Varkauden sk 32 614 10. Joensuun sk 123 898 36. Saarijärvi-Viitasaaren sk 32 121 11. Vaasan sk 99 184 37. Pieksämäen sk 31 481 12. Kouvolan sk 94 251 38. Vakka-Suomen sk 31 053 13. Hämeenlinnan sk 94 138 39. Nivala-Haapajärven sk 30 196 14. Lappeenrannan sk 89 109 40. Lounais-Pirkanmaan sk 28 950 15. Kotka-Haminan sk 87 170 41. Ylä-Pirkanmaan sk 25 397 16. Mikkelin sk 73 322 42. Jämsän sk 24 792 17. Rauman sk 65 551 43. Suupohjan sk 23 738 18. Rovaniemen sk 65 104 44. Kehys-Kainuun sk 23 587 19. Salon sk 64 087 45. Äänekosken sk 23 169 20. Kemi-Tornion sk 60 099 46. Pielisen Karjalan sk 23 128 21. Porvoon sk 58 055 47. Åboland-Turunmaan sk 22 636 22. Ylä-Savon sk 57 238 48. Kuusiokuntien sk 22 553 23. Kajaanin sk 57 098 49. Pohjois-Satakunnan sk 21 877 24. Kokkolan sk 52 509 50. Järviseudun sk 21 871 Jakobstadsregionens 25. ekon. reg. 49 783 51. Oulunkaaren sk 21 144 26. Savonlinnan sk 48 623 52. Koillismaan sk 20 480 Yli 50 000 (20) 20 000-50 000 (36) Alle 20 000 (264) 34 Aluejaot MML, 2013 Karttakuva Kuntaliitto 26.3.2013 Lähde: Tilastokeskus
Kuntaliiton aiemmat linjaukset Linjaus 20.4.2011» vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus.» uudistuksen lähtökohtana alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli» kunnilla tulee olla kuntauudistusprosessissa keskeinen rooli. Linjaus 16.8.2012» tavoitteena vahvat, toimintakykyiset kunnat.» liitosten tulee perustua kuntien omaan harkintaan» toisen asteen koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto vaativat tulevaisuudessakin kuntien yhteistoimintaa» maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvojen kuntien ohella toimivat rakenteet muuallakin kuin metropolialueella.» kuntarajat ylittävät palvelut sekä palvelujen turvaaminen ruotsinkielisillä alueilla vaativat räätälöidyt ratkaisunsa 35
Palvelujen yhdenvertaisuuden tavoittelun ja kunnallisen itsehallinnon välinen ristiriita Alueiden välinen yhdenvertaisuus (samanlaiset palvelut saatavilla koko maassa) Kunnallinen itsehallinto (kuntien erilaisuuden hyväksyminen, mahdollisuus sopeuttaa toiminta vallitseviin olosuhteisiin, kuntakohtaiset ratkaisut ja toimintatavat) 36
37
Kuntaliitto tukee kuntia» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 38