Kauppa kamari. Miten ICT-yritykset saadaan pysymään ja kasvamaan Tampereella? lehti. Timo Hammar: Tampereen. syyskuu 2011



Samankaltaiset tiedostot
KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n ja Tampereen Messut -konsernin median joululounas

Alueraporttien yhteenveto 2/2006

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

Tilaustilanne on kohentunut, mutta heikko kysyntä on yhä yleisin kapeikkotekijä

MTL-Barometri 4Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa


Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Alueraporttien yhteenveto 1/2006

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Vientikaupan ensiaskeleet Tea Laitimo 3/19/2014

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Elinkeinoelämän foorumi ja EK:n suhdannebarometrin julkaisu

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Toimitusjohtajan katsaus

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

11. ICT-BAROMETRI klo Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pk-yritysbarometri

Suhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Pk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Elinkeino-ohjelman painoalat

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet

ALUEELLINEN VETOVOIMA

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Tilauskirjat ovat laskeneet normaalia ohuemmiksi

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Suhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo

Miten väestöennuste toteutettiin?

Venäläisten matkailu Suomeen

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Pirkanmaan yritysbarometri ll/

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto

Yritysten näkymät Pohjanmaalla Bengt Jansson

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät

Pohjois-Karjalan kauppakamarin SYYSBAROMETRI

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

Tekesin palvelut teollisuudelle

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Transkriptio:

5 syyskuu 2011 Tampereen BioMediTech yhdistää biotieteet ja tekniikan Sivu 9 Mistä 13 700 uutta työpaikkaa Pirkanmaalle? Sivu 30 Kauppa kamari lehti Timo Hammar: Miten ICT-yritykset saadaan pysymään ja kasvamaan Tampereella?

KUN HELP DESK TARVITSI APUA. Jaana oli kytkemässä serveriä, kun hän kompastui johtoihin. Olkapäässä vihlaisi ilkeästi. Onneksi työnantaja oli ottanut henkilöstölleen myös Ifin sairaanhoitovakuutuksen, sillä vammaa tutkittaessa olkanivelestä löytyi vaiva, joka ei olisi kuulunut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Ja nopea hoitoon pääsy oli tietysti sekä työnantajan että Jaanan etu. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. LUE LISÄÄ YRITYKSEN HENKILÖVAKUUTUKSISTA IF.FI/VAKUUTAHENKILOSTO TAI SOITA 010 19 15 00 if.fi /vakuutahenkilosto 010 19 15 00

MESSUOHJELMA 2 0 1 1 2 0 1 2 Vaikuta ja Verkostoidu messuilla. SYKSYN YHTEISHAKU AMK-TUTKINTO > Sairaanhoitaja (AMK), Tampere AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA > > > > > > > > > > > Agrologi (AMK), Virrat Bioanalyytikko (AMK), Seinäjoki Insinööri (AMK), Mänttä-Vilppula Metsätalousinsinööri (AMK), Jyväskylä Sairaanhoitaja (AMK), Sastamala Sairaanhoitaja (AMK), Tampere YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT TAMPEREELLA Hyvinvointiteknologia, sosiaali- ja terveysala Hyvinvointiteknologia, tekniikan ala Mediatuottaminen Teknologiaosaamisen johtaminen, tekniikan ala Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Koulutukset alkavat tammikuussa 2012 HAKU 12.9. 7.10. 2011 2011 Syyskuu ALIHANKINTA 13. 15.9. Teollisuuden alihankinnan ammattimessut Syys Lokakuu ASTA KoTI 30.9. 2.10. Kodin sisustamisen ja kunnostamisen messut Syys Lokakuu TAmpereeN TAIdemeSSuT 30.9. 2.10. Taidehankintojen ja -harrastamisen erikoismessut Lokakuu pienoisrautatiepäivät 1.10. 2.10. Pienoisrautatieharrastuksen erikoistapahtuma Lokakuu LogISTIIKKA 12. 14.10. Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut Lokakuu elintarviketeollisuus 26. 28.10. Elintarviketeollisuuden ammattimessut Lokakuu FINNCLeAN 26. 28.10. Puhtausalan kansainväliset ammattimessut marraskuu SuomeN KÄdeNTAIdoT 18. 20.11. Käsi- ja taideteollisuusmessut marraskuu KIVI & Koru 18. 20.11. Kansainväliset kivi- ja korumessut 2012 Helmikuu rekrytori 1.2. Työnantajien ja -hakijoiden kohtaamispaikka Helmikuu ASTA rakentaja 10. 12.2. Rakentamisen ja asumisen messut Huhtikuu TAmpereeN KIrJAmeSSuT 13. 15.4. Koko kansan kirjafestivaali Huhtikuu KoTImAAN matkailumessut 13. 15.4. Kotimaan matkailun messutapahtuma Huhtikuu puutarha 13. 15.4. Puutarha-alan ja piharakentamisen messut Huhtikuu KerÄILY 13. 15.4. Keräily-, antiikki- ja taide-esineiden messut Huhtikuu TAmpereeN VIINImeSSuT 13. 15.4. Viiniharrastamisen erikoismessut Huhtikuu HeVoSeT 20. 22.4. Hevosalan ammatti- ja harrastemessut Syyskuu TurVALLISuuS 5. 7.9. Turvallisuusalan kansainväliset ammattimessut Syyskuu SeCurITY 5. 7.9. Turvallisuustekniikan ja -palveluiden ammattimessut Syyskuu TYÖHYVINVoINTI 5. 7.9. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut Syyskuu ALIHANKINTA 18. 20.9. Teollisuuden alihankinnan ammattimessut Lokakuu ASTA KoTI 5. 7.10. Kodin sisustamisen ja kunnostamisen messut Lokakuu NordIC welding expo 23. 25.10. Hitsauksen, liittämisen ja leikkaamisen ammattimessut marraskuu SuomeN KÄdeNTAIdoT 16. 18.11. Käsi- ja taideteollisuusmessut marraskuu KIVI & Koru 16. 18.11. Kansainväliset kivi- ja korumessut Muutokset mahdollisia. Päivitetty messuohjelma osoitteessa www.tampereenmessut.fi Tampereen Messut Oy, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere puh. 0207 701 200, fax 0207 701 201, info@tampereenmessut.fi Katso koko ohjelma: www.tampereenmessut.fi tampereen kauppakamarilehti 3

5 41. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin (03) 253 6613 annikaisa.knuutila@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Kuva Prosilva Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 18.10. Ilmoitusaineistot 3.10. Painos 15 000 kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@ tampereenkauppakamari.fi sisältö syyskuu 2011 23 Metsäkoneyhtiö Prosilvan telakoneilla on niin hyvä kysyntä varsinkin vientimarkkinoilla, että yhtiön TUOTANTO KAKSINKERTAISTUU Kuva Annikaisa Knuutila 26 Liikunta on yhtä tärkeää kuin syöminen, sanoo Varalan Urheiluopiston rehtori Kimmo Sirainen. Yritämme vaikuttaa elintapoihin ja siihen, että pienestä pitäen saataisiin liikunta mukaan elämään Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy 18.10. / aineistopäivä 3.10. / www.tampereenkauppakamarilehti.fi KEHITÄ OSAAMISTASI JA YRITYSTÄSI JOUSTAVASTI OPPISOPIMUKSELLA Pirkanmaan oppisopimuskeskus Asiakaspalvelu 03 3155 5800 oppi.sopimus@pirko.fi Pinninkatu 45 A, 33100 Tampere ALKAVIA KOULUTUKSIA: mm. johtamisen erikoisammattitutkinto JET, tekniikan erikoisammattitutkinto (tuotantomestari 6), ympäristöhuollon ammattitutkinto, sähkölaitosasentajan ammattitutkinto, sähköasentajan ammattitutkinto, HR-valmennus, myynnin ja markkinoinnin lisäkoulutus yrittäjille sekä non-stop yrittäjävalmennus OTA YHTEYTTÄ ASIAKASPALVELUUMME! www.oppisoppi.fi > alkavat koulutukset Kokonaisvaltaista henkilöstöpalvelua yrityksesi tarpeisiin HENKILÖSTÖ- VUOKRAUS SUORAREKRYTOINTI TESTIREKRYTOINTI UUDELLEENSIJOITUS- VALMENNUS PALVELURATKAISUT KONSULTOINTI Eilakaisla Tampere Hämeenkatu 13bA 33100 Tampere puh. 030 60900 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 13 All Bright -brändikoulutukset alkavat syyskuussa 15 Tampere-Pirkkalan uuden halpalentoterminaalin suunnittelu alkaa 18 Joka toisessa ICT-yrityksessä hyvät näkymät 20 Profiilissa: ohjelmistoliiketoiminnan johtaja Timo Hammar, Insta DefSec Oy 28 CV puhuu: Leena Vestala ministeriöuralta Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi 31 Tampereen kauppakamarin gaalassa palkittiin vuoden 2011 yritysjohtajat ja elinkeinovaikuttaja 5. sivun sitaatti Kesällä puhuttiin jo, että pulloja keräämällä hankittua tuloa pitäisi verottaa. Mistä enää sen jälkeen löytyy hullunrohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat myydä ideoitaan ja tuotteitaan? Leeni Peltonen päätoimittaja Kotiliesi 16 / 2011 38 Pirkanmaalla NYT Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Huippusuoritusten takana on tiimi, jonka jokainen jäsen on oman alansa huippu Team is Money FINANSSIKESKUS Sisä-Suomen Finanssikeskus, Tampere Hämeenkatu 9, 3. krs, puh. 010 546 0000 (8,28 snt/puh+12 snt/min) Yrityksesi taloutta ajatellen, tampereen kauppakamarilehti 5

On aika kääntää uusi lehti Kurikan Osuuspankki on nyt POP Pankki Tunnistat meidät edelleen koivunlehtimerkistä ja parhaasta pankkipalvelusta. Tervetuloa kokeilemaan ihan itse! Kaikki valmiina Sinua varten - 881 Heti rakentamaan! 4 3 2 1 5 3029m 2 4 7 3289m 2 4408m 2 7 3285m 2 882 3 3830m 2 4326m 2 8 6 5 2 1578m 2 6 3786m 2 4 2362m 2 4100m 2 3 1 4100m 2 2 880 3556m 2 5 1 Mursketie Mursketie 6 3036m 2 4 883 Kalliontie Pyydä tarjous lainallesi tai talletuksellesi myös meiltä! 12722m 2 878 7161m 2 879 3 2 1 <- Tampereelle 2 3 1 4 3 2 877 1 3 Hampuntie 2 6866m 2 876 1 875 5619m 2 VT 12 Vatialantie TAMPERE Hämeenkatu 31 / p. 03-410 8100 SIURO Siurontie 45 / p. 03-447 4910 www.poppankki.fi Aidosti lähellä ihmistä Lahteen -> www.kallion.fi Hyvä johtaminen ja motivoitunut henkilökunta tuovat menestystä Ihmisissä on innoituksemme: jokainen on hyvä jossain. Juuri tästä erilaisuudesta syntyy organisaatioiden menestys. Laajalla palveluvalikoimallamme ja vankalla osaamisellamme tuemme yrityksesi yksilöiden ja ryhmien vahvuuksien siirtämistä organisaation tulokseksi kaikissa työelämän vaiheissa. Mia Kati Harri Minna Tiina Petri Auli Kirsi Jaana Palveluitamme >> Rekrytointi >> Johtamisen kehittäminen >> Osaamisen johtaminen >> Muutoksen johtaminen >> Uudelleensijoittuminen >> Hallitustyön kehittäminen ota yhteytta! Minna Silvennoinen aluejohtaja puh. 020 7469 430 Auli Nevantie rekrytointi, henkilöarviointi, esimies- ja johtoryhmätyöskentely, osaamisen kehittäminen, organisaatiotutkimukset ja toiminnan kehittäminen puh. 020 7469 695 Kati Korolainen-Kujala rekrytointi, henkilöarviointi, suorituksen johtaminen ja palkitseminen, muutoksen johtaminen, henkilöstö- ja osaamistrategiat, työsuhdeasiat puh. 020 7469 664 Harri Viitanen suorahaku, rekrytointi, henkilöarviointi, uudelleensijoittumisohjelmat puh. 020 7469 574 Petri Raivola rekrytointi, henkilöarviointi, osaamisen johtaminen puh. 020 7469 461 MPS Tampere, Keskustori 7 puh. 020 7469 501 www.mps.fi 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

pääkirjoitus juha koski apulaisjohtaja Tampereen kauppakamari Minne menet, ICT? Informaatio-, viestintä- ja teknologia -toimiala eli tuttavallisesti ICT on ollut viime aikoina paljon esillä. Nokia Oyj:ssä on tapahtunut tänä vuonna isoja muutoksia ja tapahtunee edelleen. Myös Nokian alihankintaverkosto kokenee kovia. Nämä muutokset heikentävät Pirkanmaan yleistä talouskehitystä ja siten niin yksityishenkilöiden kuin pirkanmaalaisten kuntienkin taloutta. ICT on ollut erittäin suuressa roolissa Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen teollisessa murroksessa 1980-luvun alusta alkaen. Suurin osa savupiipputeollisuuden tehdashalleista muuttui toimistotiloiksi ja punatiilisten rakennusten sisällä istuttiin jälleen koneen ääressä, mutta rakennemuutoksen jälkeen softaa tehden. Syntyi paljon uusia pieniä yrityksiä, joista osa on kasvanut isoksi tamperelaisten, pirkanmaalaisten ja suomalaisten iloksi. ICT-yritykset nostivat alueen alan terävimpään kärkeen. Nokia Oyj keskitti matkapuhelintensa, erityisesti kommunikaattorinsa, tuotekehityksen Tampereelle. Nyt olemme suuren murroksen edessä. Nokia on jälleen keskittämässä tuotekehitystään myös Tampereelle ikkunapuhelimessa voidaan nähdä uusi tulevaisuus. Emme saa unohtaa mitä kaikkea muuta ICT-alalle on alueellemme syntynyt, esimerkiksi useita muita softafirmoja, kuten pelialan yritysten keskittymä. Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunta aloitti valmistautumisen näihin suuriin toimialaa koskeviin muutoksiin jo loppuvuodesta 2008. Vuosien 2009 ja 2010 aikana rakennettiin Pirkanmaan ICT-strategia, johon osallistui sekä yritysten että Meillä oli erinomaisen vahva yhteinen tahto ICT:n edistämiseksi. julkisen sektorin edustajia. Porukka oli helppo koota yhteisen huolenaiheen vuoksi miettimään, mitä kriisitilanteessa voitaisiin tehdä. Miten käy ICT-toimialan yritysten ja Pirkanmaan? Minne menet, ICT? Strategia on saatu koottua Pirkanmaan ICT-julistus 2.0 annettiin toukokuussa 2011. Kaikki toimijat pyrkivät näiden tavoitteiden perusteella toteuttamaan omia toimiaan. Meillä on yhteinen pyrkimys parantaa alueen yritysten toimintaympäristöä ja edistää alueen talouden kehitystä. Oli hienoa nähdä eri toimijoiden halu tehdä työtä yhteisen hyvän eteen epämuodollisissa työryhmissä. Meillä oli erinomaisen vahva yhteinen tahto ICT:n edistämiseksi. Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2008 ei tunne enää ict-toimialaa, edellinen vuodelta 2002 vielä tunsi. Tilalle on tullut Viestintä ja informaatio. Tämä kuvaa alan kehitystä hyvin. ICT-yritykset tuottavat palveluja ja lisäarvoa muille yrityksille. ICT ei ole enää pelkästään oma toimialansa, vaan se on tullut pysyväksi osaksi muita toimialoja sulautuen niiden yritysten tuotannon tekijöiksi tai osaksi tuotetta. Uskon vakaasti, että Nokialta ja sen alihankkijayritysten palveluksesta vapautuvat henkilöt antavat piristysruiskeen ja uutta nostetta alueen yrityksille ja kunnille. Ajatelkaamme positiivisia asioita ja puhukaamme positiivisista tavoitteista niillä on taipumus toteutua! l tampereen kauppakamarilehti 7

Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto Tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi www.tut.fi/edutech www.deere.fi www.nordea.fi www.santen.fi www.ely-keskus.fi/pirkanmaa www.chamber.fi www.pirkanmaanlehtipaino.fi www.tamk.fi www.fi.fujitsu.com www.pirkanmaa.fi www.tapiola.fi www.kolmenkulma.fi Painotalo Tapahtumat & kokoukset www.glaston.net www.kolmenkulma.fi www.punamusta.com www.tesc.fi www.handelsbanken.fi www.mamys.fi 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi www.santaniemi.fi www.tammistoknuutila.fi

taloudessa tapahtuu Solteqin järjestelmiä Lahti Energialle ja Värisilmälle Solteq toimittaa Lahti Energialle uuden kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmän. Hanke kattaa eri puolilla Lahden seutua olevat noin 40 tuotantolaitosta sekä vuonna 2012 valmistuvan, kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän vastapainevoimalaitoksen. Värisilmä-ketjulle Solteq toimittaa toiminnanohjausjärjestelmän ja siihen integroitavat kassajärjestelmät. Epicrystals tekee älypuhelimesta projektorin Vallankumoukselliseen valolähdeteknologiaan erikoistunut EpiCrystals Oy on esitellyt uuden, markkinoiden pienimmän ja tehokkaimman vihreän projektorivalolähteen. Sen merkittävimmät käyttöalueet ovat tässä vaiheessa kämmenprojektoreissa, digitaalikameroissa ja tulevaisuudessa älypuhelimissa. RGB-laserteknologian ansiosta älypuhelimilla voi jatkossa heijastaa esimerkiksi valokuvia, videoesityksiä sekä elokuvia miltei mille tahansa pinnalle. Markkinoille valolähde tulee vuoden 2012 alkupuolella. Maailman suurin biokaasutuslaitos Vaskiluotoon Metso toimittaa polttoaineteholtaan 140 megawatin biokaasutuslaitoksen Vaskiluodon Voimalle Vaasaan. Biomassan kaasutusta sovelletaan nyt ensimmäistä kertaa maailmassa näin mittavassa kokoluokassa. Kokonaisinvestointi on noin 40 miljoonaa euroa, josta Metson toimituksen osuus on yli puolet. Metso toimittaa lisäksi maailman suurimpiin kuuluvan biomassakattilalaitoksen Gainesville Renewable Energy Centerille Floridaan. Metso toimittaa mineraalienkäsittelylaitteistoa ja palveluita Russian Copper Compa- BioMediTechin johtaja Hannu Hanhijärvi (vas.), Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie, Ihmisen varaosat -ohjelman ohjelmapäällikkö Juho Väisänen ja Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli olivat tyytyväisiä juhlijoita TTY:n ja Tay:n yhteisen yksikön avajaisissa. BioMediTech matkalla maailman huipulle Tampereella tehtiin elokuun lopussa historiaa: avajaisiaan vietti Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Institute of Biosciences and Medical Technology, BioMediTech. Se yhdistää biotieteet ja tekniikan sekä yliopistoista noin 300 tutkijaa. Sen tutkimuksen teemoja ovat muun muassa kantasolut, kudosteknologia, immunologia, syöpä, bioinformatiikka, biomateriaalit, biosensorit ja kuvantaminen. Tavoitteena on alan opetuksen, perustutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen hoitaminen tehokkaasti, kotimaisen ja ulkomaisen rahoituksen vahvistaminen sekä tamperelaisen osaamisen nostaminen maailmankartalle. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehokkuus tarkoittaa, että innovaatioista pitää pystyä kehittämään valmiita tuotteita ja uusia yrityksiä, luonnehtii yksikön johtaja Hannu Hanhijärvi. Esimerkiksi BioMediTechin Ihmisen varaosat -tutkimusohjelmassa tavoitteena ovat uuden luun kasvattamiseen, selkäydinvaurioihin ja silmän ikärappeumaan liittyvät hoitomenetelmät. Ohjelma sai juuri Tekesiltä 10 miljoonan euron rahoituksen muun muassa näiden menetelmien kehittämiseen ja tutkimukseen. Ensimmäiset kansainväliset, solu- ja kudosteknologiaan sekä biomateriaaleihin liittyvät yhteistyösopimuksetkin BioMediTech solmi jo kesällä. www.biomeditech.fi nylle Lounais-Venäjälle. Runsaan kuuden vuoden palvelusopimukseen sisältyy yli 130 Metson työntekijää sekä vara- ja kulutusosatoimitukset. Tilauksen kokonaisarvo on 200 miljoonaa euroa. Laitetoimituksen osuus tilauksesta on 75 miljoonaa euroa. Lojerilta kenttäleikkauspöytiä brittiarmeijalle Hoito- ja sairaalakalusteita Suomessa kehittävä ja valmistava Lojer Oy on nousemassa kansainvälisesti merkittäväksi kenttäleikkauspöytien toimittajaksi. Kuluneen vuoden aikana yritys on toimittanut mittavan erän kenttäleikkauspöytiä muun muassa Suomen armeijalle ja saanut päänavauksen Isoon-Britanniaan ja Puolaan. Lojer toimittaa kenttäleikkauspöytiä brittiarmeijan käyttöön Afganistaniin vielä tämän vuoden aikana. Lojerin kenttäleikkauspöytä on Suomen Punaisen Ristin kautta ollut käytössä maailmalla katastrofialueilla jo pitkään. Terveystalolle silmäsairaala Tampereelle Terveystalo on avannut Tampereen keskustaan silmäsairaalan. Kaihi- ja luomileikkauksien lisäksi silmäsairaalassa aloitetaan muun muassa taittovirhekirurgia. Sairaalassa toimii 10 12 silmälääkäriä. Motive Systemsistä M-Files Motive Systems on vaihtanut nimensä M-Files Oy:ksi. Se keskittyy jatkossakin M-Files-teknologiaan ja siihen nojautuviin tiedonhallintatuotteisiin sekä pilvi- ja konsultointipalveluihin. Motive Systems säilyy aputoiminimenä. JTA-Connection osti Elemekan Tamperelainen teknologiateollisuuden asiantuntijayritys JTA- Connection Oy on ostanut ylöjärveläisen sähkö- ja automaatiopalveluja tarjoavan Elemeka Oy:n. JTA-Connection tarjoaa asennus- ja käyttöönottopalveluja sekä sähkösuunnittelu- ja huoltopalveluja kansainvälisesti toimiville tuotantokone- ja energia-alan asiakkaille. Yhtiöön fuusioituva Elemeka on erikoistunut sähkö- ja automaatiopalveluihin. CLS-Engineering ja Kavigenu yhteen Kehitysyhtiö Tulevaisuuden omistukseen syntyy uusi automaatioratkaisujen toimittaja, kun CLS-Engineering Oy ja Kavigenu Oy liittyvät yhteen. Kavigenun enemmistöomistus on ollut Tulevaisuudella vuodesta 2009 ja CLS-Engineering pääomistus siirtyi sille keväällä. Hermia Ventures rahoittaa IGL-Technologisia Hermia Yrityskehityksen hallinnoima Hermia Ventures -rahasto on tehnyt pääomasijoituksen IGL-Technologies Oy:hyn. Samalla osa rahaston sijoittajista teki myötäsijoitukset yhtiöön. IGL-Technologies on lyhyen kantaman verkon sovelluksiin ja hallintalaitteisiin erikoistunut yritys. Se suunnitteli ja toteutti ensimmäisenä Suomessa piharasioiden internetin yli hallittavan etolppa-etäohjausjärjestelmän. tampereen kauppakamarilehti 9

taloudessa tapahtuu Kongressit värittivät kesää Kansainvälisten kongressien sesonki oli viime kesänä Tampere-talossa vilkas. Meillä järjestetään tänä vuonna 17 kansainvälistä kongressia, joista peräti kahdeksan pidettiin touko-heinäkuussa. Kaikkiaan kongresseihin osallistuu noin 4 600 kongressivierasta, kertoo Tampere-talon kongressipäällikkö Erika Eischer. Tampereen teknillinen yliopisto järjesti peräti kuusi kongressia kesän aikana Tampere-talossa. Tämän vuoden suurin kongressi on lasialan johtava maailmankongressi Glass Performance Days. Kongressivieraita oli noin 800 eri puolilta maailmaa. Tampereella järjestetään vuonna 2011 tämänhetkisen varaustilanteen mukaan kaikkiaan 31 kansainvälistä kokousta tai kongressia, joihin osallistuu 7 000 kongressivierasta. Tutkimuksessa saatujen lukujen perusteella kongressit tuovat Tampereelle tänä vuonna 8,2 miljoonaa euroa. Tamperelaisille hotelleille kongresseista kertyy 34 300 majoitusvuorokautta. Avilonilta Tuottavin Idea Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisen Tuottava Idea -kilpailun Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueiden yrityssarjan vuoden 2011 aluevoittajaksi on valittu valkeakoskelainen Avilon ja sen idea liukosellun valmistuksesta paperisellusta. Kunniamaininnan saivat Bioretecin antibioottiruuvi, Linkosuon Leipomon ruissipsi ja Suomen Lasijalostuksen Valokivi-tuoteperhe. Yritys-Suomi-verkkopalvelu uudistui Julkisten yrityspalveluorganisaatioiden palvelut löytyvät nyt kattavasti osoitteesta www.yrityssuomi.fi. Portaali tarjoaa tietoa yritystoiminnan eri tilanteisiin ja se on kanava jatkuvasti laajenevaan sähköiseen viranomaisasiointiin. Palvelua ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö.l Hyvä ikääntyminen Tampereen uusi kehittämissektori Vuonna 2030 useampi kuin joka neljäs tamperelainen on yli 65-vuotias. Uusia ratkaisuja kaivataan vanhenevan väestön palvelujen varmistamiseksi ja ikäänty vien yhteiskunnan kehittämiseksi. Tampere vastaa tähän käynnistämällä vuoden 2012 alkaessa mittavan TampereSeniorohjelman. Sen kattotavoite on, että vuonna 2020 Tampere olisi maailman paras paikka ikääntyä. TampereSeniorin ajoitus toimii hyvin, sillä ensi vuosi on EU:ssa Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Ohjelma muun muassa kokoaa jo olemassa olevat alaan linkittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä palveluinnovaatiot. Se edistää myös alaan liittyvien yritysten toimintaa ja uusien yritysten perustamista. TampereSenior-ohjelman valmistelu jatkuu vuoden 2011 loppuun. Liiketoimintaosaaminen ajan tasalle Liiketoimintayksikön johdon valmennus (alkaa 24.1.2012 General Executive MBA IX -ohjelma (alkaa keväällä 2012) Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA (alkaa keväällä 2012) Päivitä ja syvennä asiantuntijuuuttasi Certified ScrumMaster Training (alkaa 24.10.2011) Certified Scrum Product Owner Training (alkaa 27.10.2011) Pohjarakennesuunnittelun PD-ohjelma (alkaa 28.10.2011) Tavoitteellinen työssä oppiminen työyhteisön menestystekijänä -seminaari (16.11.2011) Tuloksellinen projektin johtaminen (alkaa 1.12.2011) Tehokas projektinhallinta (alkaa 2.2.2012) Osaamisen kasvu tuottaa. www.tut.fi/edutech 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

e e talouskuva Liikevaihdon ja viennin muutos (%) Pirkanmaalla 2002 2010 Liikevaihdon ja viennin muutos (%) Pirkanmaalla 2002-2010 Lähde: Pirkanmaan talous 2011/Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan ELY-keskus, Tredea / Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Hyvässä vauhdissa, mutta Pirkanmaalla 2010 l päätoimialojen liikevaihto 27,2 miljardia euroa l osuudet liikevaihdosta: teollisuus 39 %, kauppa 29, palvelut 22, rakentaminen 8 ja muut 2 % l työttömyysaste 10,2 %. Pirkanmaalla kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi viime vuonna seitsemän prosenttia. Elintarviketeollisuus oli ainoa toimiala, joka ei päässyt kasvu-uralle vuonna 2010, kertoo Tampereen kauppakamarin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tredean kokoama katsaus liikevaihtolukujen ja työmarkkinoiden kehittymiseen. Kasvu alkoi viime vuoden toisella neljänneksellä ja kiihtyi vuoden loppua kohti. Viimeisellä neljänneksellä esimerkiksi teollisuuden liikevaihto oli yli 21 prosenttia parempi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi yli kymmenen prosenttia. Hurjimmassa vauhdissa olivat kemikaali-, kumi- ja muovituotteiden valmistus, tukkukauppa ja liikenne. Työllisyyskin on parantunut. Tammi-kesäkuussa työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 26 000 kuukaudessa, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sekä alle 25-vuotiaiden että yli 50-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt vuositasolla. Pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt ennallaan. Kesäkuussa Pirkanmaan TE-toimistoihin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli noin 2000, eli 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alkuvuosi meni hyvin, nyt on kuitenkin moni asia ilmassa. Paniikkiin ei ole aihetta, mutta on mentävä huolellisesti eteenpäin. Onneksi yritysten iskunkestävyys on suhteellisen hyvä, arvioi Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila.l Pirkanmaan talouskatsaus julkistetaan seminaarissa 5.10.2011 klo10 Technopolis Yliopistonrinteessä. Suhdannenäkymät alkuvuotta epävarmemmat EK:n elokuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne kohentui Pirkanmaalla alkukesästä hieman, lähikuukausien näkymät sen sijaan ovat alkuvuotta harmaammat. Odotuksia kuvaava saldoluku on -9. Kysely tehtiin heinäkuussa, jolloin vastaajista 85 prosenttia uskoi suhdanteiden kuitenkin pysyvän ennallaan. Jos kysely olisi tehty muutama viikko myöhemmin elokuussa, olisivat ennusteet todennäköisesti olleet synkempiä, Pirkanmaan suhdannenäkymiä esitellyt aluepäällikkö Päivi Myllykangas EK:sta arveli. Teollisuuden ja rakentamisen tuotanto kasvoi Pirkanmaalla huhti-kesäkuun aikana. Tuotannon arvioidaan lisääntyvän vielä loppuvuonna. Yritykset palkkasivat alkukesällä lisää henkilökuntaa, heinäkuisten arvioiden mukaan rekrytoinnit jatkuvat hieman myös alkusyksystä. Yksityisten palvelujen myynnin kehitys alkuvuodesta oli odotuksia vaisumpaa. Heinäkuussa myynnin odotettiin kääntyvän nousuun loppukesän aikana. Tämä näkyy myös suhdanneodotuksissa. Niitä kuvaava saldoluku oli heinäkuussa +20, kun se huhtikuussa julkaistussa barometrissa oli -13. l Tehdään meistä numeroo Tontti- ja maapolitiikka, kaavoitus ja kaupan kasvumahdollisuudet nousivat päällimmäisiksi aiheiksi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja kauppakamarin yhteisessä seutuseminaarissa kesän alussa. Lähtökohtana keskustelulle oli kaupunkiseudun rakennesuunnitelma, jonka tarkoitus on osaltaan ohjata kuntien kaavoitusta ja toisaalta välittää kaupunkiseudun yhteinen näkemys alueen kehittämisestä maakuntakaavoitukseen. Suurena haasteena on kaavoituksen hitaus ja siitä seuraava investointien valuminen muualle, tiivisti seutujohtaja Päivi Nurminen. Yhteiskuntarakenteen suunnittelussa tähtäin on yli 20 vuotta, elinkeinoelämän tontti- ja toimitilatarpeissa alle viisi vuotta. Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Jukka Terhonen kaipasi kasvuasennetta ja toimivaa yhteistyötä kuntien välille tai kuntien yhdistämistä. Hänen mukaansa Ei tehdä tästä nyt numeroo -asenteesta pitää päästä eroon. Nyt olisi oikeasti tehtävä iso numero, jos aiomme jatkossakin pärjätä maailman parhaan maan parhaana maakuntana. Terhonen muistutti, että kasvu ja hyvinvointi kertyvät ainoastaan yritysten kautta. Pirkanmaan yritykset eivät kasva yksinään Pirkanmaalla, tarvitaan yhteyksiä, logistiikkaa, lentoja, junayhteydet, moottoritie. Tredean toimitusjohtaja Ari Tuulentie vaati kuntia ottamaan huomioon maapolitiikassaan yritysten tarpeet ja odotukset. Maapolitiikan pitää palvella elinkeinopolitiikkaa. Ja pitää toimia ennakoivasti ei vasta silloin, kun yritysten tarpeet ovat ajankohtaisia.l tampereen kauppakamarilehti 11

Alueiden kilpailukyky -selvitys 2011: Pirkanmaan magneetteina elinvoimainen kasvukeskus ja saavutettavuus Kuva Annikaisa Knuutila All Bright! Tampere-talossa brändi näkyy muun muassa näin. Tampereen kauppakamarialueella Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvitykseen vastanneiden yritysten mielestä yrityksen sijaintiin vaikuttavat eniten kasvukeskuksen sijainti alueella, liikenneyhteydet / hyvä saavutettavuus, yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, markkinoiden läheisyys ja yliopiston sijainti alueella. Pirkanmaan viisi tärkeintä tekijää näyttävät hyvin samanlaisilta kuin kaksi vuotta sitten. Huomionarvoista on, että yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö on päässyt Pirkanmaalla viiden joukkoon. Yhteensä 19 kauppakamarialueesta Pirkanmaan lisäksi ainoastaan kahdella alueella yliopisto/korkeakouluyhteistyö nostettiin viiden tärkeimmän joukkoon. Myönteistä on, että meidän vastaajistamme 75 prosenttia on ollut oppilaitosten kanssa yhteistyössä kolmen viime vuoden aikana. On selvää, että jos osaavan työvoiman saatavuus on ollut tärkein yrityksen sijoittumiseen vaikuttava tekijä viime vuosina, täytyy yhteistyön yritysten ja koulujärjestelmän välillä olla tiivistä. Se takaa, että työmarkkinoille tulevilla nuorilla on tuorein tieto työssä tarvittavista taidoista. Vuosi toisensa jälkeen näyttää myös siltä, että niin sanotut pehmeämmät tekijät kuten kunnan imago sekä viihtyisä ja turvallinen elinympäristö ovat entistä tärkeämpiä, Tampereen kauppakamarin asiamies Markus Sjölund kommentoi tuloksia. Liikenneväylien kunto huolestuttaa yritysjohtajia Liikenneyhteyksien kehittäminen ja työnantajamaksujen alentaminen ovat yritysten mielestä tärkeimpiä keinoja, joilla julkinen valta voi tukea aluekehitystä. Hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat yrityksiä alueille. Liikenneväylien huono kunto huolestuttaa kuitenkin yritysjohtajia. Vuonna 2011 yritysjohtajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyiset liikenneväylät kaipaavat paljon tai erittäin paljon kunnostusta. Osuus on jatkuvasti noussut, sillä vuonna 2009 osuus oli 62 prosenttia ja vuonna 2005 44 prosenttia. Yritysten mielestä kaikissa liikennemuodoissa on kehittämistarpeita. Nuorten työelämätuntemus on riittämätöntä Yrityksillä on yhteistyötä lähinnä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyö peruskoulun ala- ja yläkoulujen ja lukioiden kanssa on melko vähäistä. Koululaisten työelämän tuntemuksen ja uravalintojen kannalta on tärkeää, että yhteistyötä tehtäisiin kaikilla kouluasteilla. Yritysjohtajista 84 prosenttia on sitä mieltä, että koulutukseen on panostettava nykyistä enemmän. Lähes puolet vastaajista kehittäisi kansainvälisiä kouluja Suomessa. Yritysten mukaan ammattikoulutuksen painopisteitä tulisi muuttaa nopeammin työelämän tarpeita vastaaviksi. Lähes joka kolmannella yrityksellä oli vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Tyytymättömämpiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen olivat rakennusalan yritykset. Alueiden kilpailukyky 2011 -selvitykseen vastasi 1 280 yritysjohtajaa kaikkialta Suomesta keväällä 2011.l Koko päivän kokouspaketti 37 /hlö Tampereen Messu- ja Urheilukeskus on moni puolinen tapahtumien keskus. Meillä voit järjestää kokoukset ja yrityksenne tilaisuudet. Modernit kokoushuoneet ja ajattomat seminaarikeskuksen tilat ovat monipuolisesti muunneltavissa juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Tervetuloa tutustumaan! www.tesc.fi, puh. 0207 701 260 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

All Bright! Pirkanmaan brändi käy kaikille Tiesitkö, että osana Tampereen Puhelimen palveluvalikoimaa on saatavissa myös DNA:n tuotteet. Entistä osaavampi työkaveri. teksti päivi eskelinen Viime keväänä julkistettu Pirkanmaan kansainvälinen brändi herättää kiinnostusta. Brändihankkeen projektipäällikkö Päivi Nahkola ja viestintäpäällikkö Sari Mäkelä Tredeasta kertovat, että kyselyjä brändin käytöstä tulee säännöllisesti. Kotimaan markkinoilla toimivat yritykset ovat halunneet tietää, onko kansainvälinen brändi tehty myös niitä varten. Kyllä on. Se sopii kaikille, niin yrityksille ja yhteisöille kuin kunnille ja kaupungeillekin. Aloitamme nyt syksyllä brändin jalkauttamisen. Suunnitteilla on useita infotilaisuuksia, joita järjestämme 20. syyskuuta lähtien ensiksi Tampereen kaupunkiseudulla sen jälkeen muualla Pirkanmaalla. Tilaisuuksiin kutsutaan kuntien viestintävastaavia, yrittäjäjärjestöjä, yrityksiä ja yhteisöjä. Ne sisältävät rautaisannoksen tietoa brändin sisällöstä, tavoitteista ja soveltamistavoista. Kuntakierroksen jälkeen brändi-infoja järjestetään kysynnän mukaan. Viime keväänä avatulla brändin nettisivustolla on jo runsaasti aineistoa, jota yritykset voivat käyttää vapaasti esimerkiksi omassa markkinoinnissaan. Sivuilta löytyvät brändin esittely, esimerkkejä sen käytöstä, graafisia bränditunnuksia ladattavaksi, Powerpoint-esityksiä sekä brändipersoonien tarinoita. Nettisivujen täydentämistä jatketaan. Pirkanmaan brändi alkaa näkyä yhä enemmän messuilla ja muissa tapahtumissa kotimaassa ja ulkomailla. Toivomme, että myös mahdollisimman moni pirkanmaalainen yritys ottaisi bränditunnukset ja -materiaalia käyttöönsä, jolloin brändin näkyvyys vain paranee. Tredeasta voi hankkia lainaksi brändijulisteita vaikkapa messuille. Etsimme myös uusia brändilähettiläitä tekemään brändiä tunnetuksi omissa henkilökohtaisissa verkostoissaan, Sari Mäkelä kertoo. l! Tutustu brändiin www.tampereallbright.fi Nokia X7 + puhe- ja nettipaketti alk. 28 06 /kk/24kk (alv. 0%) Ota suoraan yhteyttä myyntitiimiimme! Sari Toivola puh. 044 347 4455 sari.toivola@ tampereenpuhelin.fi Seppo Kotro DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: Nokia X7 -puhelin, puhe- ja nettipaketti sekä DNA Mobiiliturva. Lisähintaan tilattavissa myös kiinteän verkon palvelut sekä domain- ja sähköposti-palvelut. Tarjous voimassa 30.9.2011 asti. Juha Palander puh. 044 347 4488 juha.palander@ tampereenpuhelin.fi Vesa Siren puh. 044 522 2467 seppo.kotro@ tampereenpuhelin.fi puh. 044 347 4400 vesa.siren@ tampereenpuhelin.fi Mika Ahola puh. 044 347 4499 mika.ahola@ tampereenpuhelin.fi Petri Jussila puh. 044 343 3593 petri.jussila@ tampereenpuhelin.fi www.tampereenpuhelin.fi Ota meidät avuksi! Viestintätoimisto Tammisto Knuutila Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi tampereen kauppakamarilehti 13

Kilpailukyky ja suju linjaavat teksti aila välikoski Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa ensimmäistä kertaa koko maakunnan liikenteen kehittämistarpeet ja tavoitteet. Liikenteen kehittämistä katsotaan suunnitelmassa kahdesta kulmasta: maakunnan kilpailukyvyn sekä arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos kiertää syksyn aikana lausuntokierroksella. Suunnitelman mukainen Pirkanmaan liikenteen kehittämisen aiesopimus on tarkoitus saada aikaan vuoden loppuun mennessä. Työkalu priorisointiin Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos sisältää liikenteen kehittämisen toimintalinjat ja alustavan toimenpideohjelman. Tampereen seudulla lähtökohtana on viime vuonna valmistunut Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma TA- SE 2025. Suunnitelmaluonnos on kattava ja kokonaisuus toimii varmasti maakunnan kilpailukyvyn kehittämiseksi. Hyvä, että liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaallekin nyt saadaan. Muualla vastaavat suunnitelmat on jo tehty, Tampereen kauppakamarin asiamies Markus Sjölund sanoo. Hän muistuttaa, että liikenteen kokonaisuus on Pirkanmaalla hyvin haasteellinen. Tampereen seudulla on kasvun tahdissa sovitettava yhteen eri liikennemuotoja. Toisaalta olisi pystyttävä myös aivan uusiin avauksiin liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Samaan aikaan maakunnassa on pidettävä liikennepalvelut riittävällä, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja asukkaiden sujuvaa arkea tukevalla tasolla. Tämä on hankala yhtälö tilanteessa, jossa 90 prosenttia rahoituksesta menee välttämättömään kunnossapitoon eli liikenneväylien pitämiseen edes nykyisellä tasolla. Eikä lisää rahaa ole tiedossa. Tarvitaan priorisointia ja uusia rahoitusinstrumentteja. Elinkeinoelämän kanta on, että käyttömaksuihin perustuvaa rahoitusta ei voi lisätä. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laativat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kunnat ja Liikennevirasto.l Botnia-liikennekäytävästä pohjoisen Euroopan tärkein vihreä tavaraväylä Botnian korridori pyritään saamaan osaksi Euroopan unionin TEN-T-liikenneverkkojen ydinverkkoa. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa korridori on yhtenä osana vahvistamassa maakunnan saavutettavuutta. Pirkanmaan ja Tampereen kautta kulkeva päärata on Botnian korridorin keskeinen runkoväylä. Isossa EU-hankkeessa liikennekäytävää kehitetään nyt pohjoisen Euroopan tärkeimmäksi vihreäksi tavarankuljetusväyläksi. Bothnian Green Logistic Corridor -hanke on osa EU:n Itämeri-ohjelmaa ja siinä on mukana 29 partneria viidestä maasta. Pirkanmaan liitto vastaa yhdestä osahankkeesta. Siinä selvitetään, miten infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa teollisuuteen ja sen arvoketjuihin. Koko hankkeessa tavoitteena ovat älykkäät liikenneratkaisut ja logistiset ketjut, jotka tehostavat tavara- ja henkilöliikennettä Botnian korridorin vaikutusalueella ja parantavat yhteyksiä globaaleille markkinoille. Korridori on Suomen ja Ruotsin puolella Perämeren kaarta kiertävä liikennekäytävä, joka yhdistää EU:n pohjoisimman osan ja keskiosan ja luo yhteydet Venäjälle ja esimerkiksi Barentsin alueelle. l Flybe lennättää Tallinnaan Euroopan suurimman alueellisen lentoyhtiön Flyben ja Finnairin yhdessä omistama Flybe Nordic alkaa lokakuun lopussa lentää Tampereelta Tallinnaan kolmesti päivässä. Kaikkiaan Flybe lentää 24 reittiä ja 416 viikoittaista lentoa. Uusi reittiverkosto kattaa kaikkien Finncommin aiemmin operoimien reittien lisäksi yhdeksän uutta reittiä. Pirkanmaalle nämä ovat hyviä uutisia: Lapin lennot säilyvät ennallaan, samoin Finnairille lennettävä syöttöliikenne Helsinkiin. Uutta on Tallinnan yhteys, mikä antaa mahdollisuuksia niin businessmatkailulle kuin turismillekin, arvioi Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila. 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

va arki liikennejärjestelmäsuunnitelmaa Kuva VR Pietarin-junalle kalusto ja kiskot jo valmiina Pitkään toivottu junayhteys Tampereen ja Pietarin välille ei vaadi rata- eikä kalustoinvestointeja, kertoo Tredean teettämä selvitys. Helsingin ja Pietarin välillä ajetaan tällä hetkellä kahdeksan päivittäistä junavuoroa Pendolino-tyyppisillä Allegro-junilla. Junarunkoja on kaikkiaan neljä. Tredealle selvityksen tehneen Janne Wahlroosin laskelmien mukaan nykyisten vuorojen ajamiseen tarvitaan kuitenkin vain kaksi junaa. Käytännössä VR:n varikolla seisoo siis aina kaksi Allegroa. Siellä on myös käytöstä poistunut IC-tyyppinen Sibelius-juna. Wahlroosin mukaan Tampere Pietari-yhteys voitaisiin hoitaa varsin pienillä henkilö- ja liikennöintikuluilla joko toisella varalla olevista Allegro-junista tai Sibelius-junalla. Selvityksen mukaan ratainvestointejakaan ei tarvita, Allegro-junissa on Pendolinojen tapaan ohjaamo junan kummassakin päässä. Näin pohjoisesta tuleva juna voi Riihimäellä vaihtaa kulkusuuntaansa ja jatkaa Riihimäki Lahti-radalle. Kun tavaraliikenteen tarpeisiin suunniteltu kolmioraide Riihimäellä toteutuu, voi Pietarin-juna ohittaa Riihimäen tarvittaessa pysähtymättä. Wahlroosin selvityksen mukaan Pietarin-junat mahtuvat aikataulullisesti hyvin Tampere Riihimäki Lahti-välille, päärata ruuhkautuu vasta Riihimäen eteläpuolella.l Uuden terminaalin suunnittelu käyntiin Kuva Martti Tammisto Tampere-Pirkkalan lentoaseman uuden halpalentoterminaalin rakennuttaa Tampereen kaupungin omistama kiinteistökehitysja sijoitusyhtiö Tampereen Palvelukiinteistöt Oy. Finavia vuokraa rakennuksen, sillä on mahdollisuus myös lunastaa rakennus myöhemmin omakseen. Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti elokuun lopulla käynnistää hankkeen lopullisen suunnittelun välittömästi, jotta valmistuminen ei viivästyisi vuodelle 2013. Tavoitteena on, että uusi halpalentoterminaali T2 valmistuu alkusyksystä 2012 ja voidaan ottaa käyttöön ennen lokakuussa voimaan tulevia talviaikatauluja. Hankkeen kokonaisarvoksi on arvioitu 6 miljoonaa euroa. Valtio antaa hankkeelle 1,1 miljoonan euron avustuksen. Lisäksi Tampereen kaupunki yhdessä naapurikuntien kanssa antaa hankkeelle samansuuruisen summan. Palvelukiinteistöt Oy:n rahoitettavaksi jäisi tämän hetken arvion mukaan 3,8 miljoonaa euroa.l Elokuun alussa juhlistettiin Ryanairin kolmen miljoonan matkustajan rajapyykin rikkoutumista Pirkkalan lentoasemalla. Hetkeä juhlistivat lentoaseman päällikkö Tapani Krooks (vas.), Ryanairin myynti- ja markkinointijohtaja Elina Hakkarainen, 3. miljoonas matkustajapariskunta Sirpa ja Ari Heikkinen, matkailujohtaja Pirjo Puukka ja projektipäällikkö Mikko Salo Tredeasta sekä asiantuntija Harri Ojala Tampereen kauppakamarista. tampereen kauppakamarilehti 15

www.aktia.fi Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä www.asianajajaliitto.fi Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1 33100 Tampere Puh. 010 548 6060 Faksi 010 548 6061 www.actas.fi Toimistot myös Sastamalassa ja Valkeakoskella. Hämeenkatu 26 A 33200 Tampere Puh. (03) 3142 9000 Faksi (03) 214 8946 E-mail: toimisto@alfalaw.com www.alfalaw.com YRITYSPALVELUT: - maksuliikenne - rahoitus - vakuutukset - omaisuudenhoito Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 214 9111 Faksi (03) 222 6002 E-mail: info@borenius.com www.borenius.com Pyhäjärvenkatu 5 B 33200 Tampere Puh. (03) 3138 2800 Faksi (03) 214 4810 E-mail: etunimi.sukunimi@ butzow.com www.butzow.com Meillä on aikaa sinulle! Aktia Pankki Oyj / Tampereen Yrityskonttori Aleksanterinkatu 32 (Ratinanlinna), 33100 Tampere puh. 010 247 5960* Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 273 0145 Faksi (03) 273 0140 E-mail: jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi *Kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C 33200 Tampere Puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com Rautatienkatu 21 A 33100 Tampere Puh. 029 000 6800 Faksi 029 000 6801 E-mail: etunimi.sukunimi@ krogerus.com www.krogerus.com LUOTETTAVAA PALVELUA LAKIASIOISSA Asianajaja Tapio Mäkelä YLÖJÄRVI Mikkolantie 1, 2 krs. puh. (03) 348 4346 fax (03) 348 4336 Verstaankatu 3D, Tampere Mikkolantie 1, Ylöjärvi Puh. (03) 223 3074 Faksi (03) 213 3070 tampere@lindbladlaw.fi www.lindblad.fi Jätehuoltopalvelut ammattitaidolla Jätehuollon suunnittelu Koulutus, neuvonta ja raportointi Keräysvälineiden mitoitus ja hankinta Keräys ja kuljetus Ongelmajätehuolto Jätteenkäsittely Kauppakatu 6 A 33210 Tampere Puh. (03) 260 1600 www.merilampi.com ASIANAJOTOIMISTO Paldanius & Mäkelä Oy Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 Faksi (03) 3123 5121 E-mail: etunimi.sukunimi@ paldanius-makela.fi www.paldanius-makela.fi www.pirkanmaan-jatehuolto.fi yrityspalvelu@pirkanmaan-jatehuolto.fi puh. (03) 240 5400 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

kissa pöydällä Arto Satonen Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja LIIKENTEEN SUJUVUUS LISÄÄ MAAKUNNAN VETOVOIMAA Pirkanmaan edunvalvonnassa liikennehankkeet ovat ytimessä. Tämä johtuu aidosta tarpeesta. Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen keskusseudun nopealle liikennemäärien kasvulle on kolme syytä: voimakas väestön kasvu keskusseudulla, työmatkapendelöinnin kasvu lähialueilta ja Tampereen sijainti läntisen Suomen liikenteen solmukohtana. Väestönkasvu Tampereen keskusseudulla on ollut viime vuosina keskimäärin 4500 asukasta vuosittain. Se merkitsee kokonaan uusia asuinalueita ja kahdessa vuosikymmenessä yhteensä 90 000 liikkujaa enemmän. Se on valtava haaste erityisesti lähiliikenteelle. Pikaratikan tai siihen rinnastettavan bussivaihtoehdon toteuttamisella ja kehyskunnista suuntautuvan lähiliikenteen edistämisellä alkaa olla kiire. Pendelöinti kasvaa joka suuntaan Koko läntinen ja pohjoinen Suomi hyötyy niistä investoinneista, jotka parantavat liikenteen sujuvuutta Tampereen seudulla. Pendelöinnin kasvu etäämmältä Pirkanmaalta Tampereelle tuo tarvittavaa elinvoimaa maakunnan reuna-alueille, mutta samalla se asettaa uusia vaatimuksia pääväylille Tampereelta maakuntaan. Esimerkiksi Oriveden suuntaan menee jo vilkkaimmalla alueella 20 000 autoa päivässä. Työpaikkaliikenne kasvaa joka suuntaan. Uudesta Sastamalasta Tampereen suunnalta leivän hakee päivittäin jo 1500 ihmistä. Tampereen liikenne lisääntyy myös siksi, että liikenne kasvukeskusten välillä kasvaa. Se ruuhkauttaa pääteitä Jyväskylän, Lahden, Turun, Porin, Rauman ja Pohjanmaan suuntaan. Aivan oma lukunsa on liikenne Helsinkiin päin. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere muodostaa Suomen ainoan kansainvälisen tason metropolialueen ja jatkossa yhteisen työssäkäyntialueen. Se edellyttää uutta raideparia koko matkalle. Tampereen asemanseutu puolestaan herää aivan uudella tavalla eloon, jos ja kun Keskusareena ja uusi kaupunginosa rakennetaan. Uudessa budjetissa on rahoitus Tampereen rantaväylälle, joka mahdollistaa uuden mittavan asuinalueen rakentumisen Tampereen keskustaan. Tampere Pori-radan 91 miljoonan euron peruskorjaus on tulossa tämän vaalikauden aikana. Tämä investointi parantaa matkustajaliikenteen lisäksi pirkanmaalaisten yritysten yhteyttä Porin ja Rauman vientisatamiin. Uusi hallitus valmistelee liikennepoliittista selontekoa, jossa listataan ne hankkeet, joita lähdetään toteuttamaan vuodesta 2014 eteenpäin. Tälle listalle Pirkanmaan on saatava ainakin Hämeenkyrön ohitustie ja 9-tien parannukset välille Tampere-Orivesi, koska ne ovat ruuhkaisimmat osuudet. Yhteydet Pietariin kuntoon Liikenteen ratkaisuja tehtäessä ja erityisesti tulevaisuutta visioitaessa pitää katsoa myös maan rajojen ulkopuolelle. On hyvin tärkeää, että Tampere Pirkkala-lentoaseman kehitys jatkuu. Jokainen uusi reitti tuo mukanaan uusia turisteja ja avaa uusia yhteyksiä vientiyrityksillemme. Erityisen tärkeää jatkossa on parantaa sekä raide- että lentoyhteyksiä Pietariin. On siis kiistattomia perusteita sille, miksi Pirkanmaa tarvitsee enemmän kuin oman osansa tulevista liikennehankkeista. Meidän viestimme tulee olla se, että koko läntinen ja pohjoinen Suomi hyötyy niistä investoinneista, jotka parantavat liikenteen sujuvuutta Tampereen seudulla. Kukaan ei halua käyttää enemmän aikaansa liikenteessä, vaan vähemmän. Liikenteen sujuvuus lisää siten koko maakunnan vetovoimaa.l tampereen kauppakamarilehti 17

Kauppakamarien ICT-barometri 2011: Joka toisessa ICT-yrityksessä hyvät näkymät ja henkilöstön määrä kasvussa Teksti Noora Nieminen I CT-toimialan yritysjohtajista lähes 60 prosenttia ilmoittaa kannattavuuden parantuvan, mikä kertonee markkinatilanteen kohenemisesta sekä mahdollisesti jatkossa korkeammista hinnoista ja katteista myynnissä. Taloudellinen taantuma on koulinut yrityksiä eli kulut on saatu kuriin, joten kannattavuus on kehittynyt hyvin. Kannattavuuden näkevät positiivisimmin Oulun kauppakamarialueen yritykset. Suhdanneodotukset ovat melko tai erittäin positiiviset, mikä näkyy myös henkilöstömääräarvioissa. Puolet ICT-alan yritysjohtajista uskoo henkilöstön määrän kasvavan ja vain kuusi prosenttia kertoo työntekijöiden määrän vähenevän. Eniten vaihtelua henkilöstömäärien kehityksessä on suurissa yrityksissä. Henkilöstömäärien kehityksen kärjessä ovat Pirkanmaa, Lappi ja Satakunta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti pysyy yhtäältä vaikeana ja toisaalta helppona. Erityisesti suurissa yrityksissä on pelko ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä. Alueellisesti ammattilaisten saatavuudessa on suuria eroja: vaikeuksia on odotettavissa Lapissa ja Hämeessä, helpoimmaksi se koetaan lähitulevaisuudessa Oulun ja Turun alueilla. Murroksesta syntyy uusia yrityksiä ICT-toimialan yritysjohtajista 86 prosenttia (N=44/51) pitää Pirkanmaata erinomaisena tai hyvänä toimintaympäristönä. Tosin Tampereen teknillisestä ylipistosta ja Tampereen yliopistosta sekä Tampereen ammattikorkeakoulusta toivotaan valmistu- Tietojärjestelmiä avoimin mielin, avoimin ohjelmistoin Teksti Martti Tammisto Tampereelle perustettu Valomoosuuskunta käy IT-alan murroksen kimppuun avoimuuden avulla. Valomossa avoimuus tarkoittaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen lisäksi avointa, palvelukeskeistä arkkitehtuuria ja avoimia rajapintoja. Tavoitteena on asiakkaiden kokonaiskustannusten alentaminen avoimuuden kautta. Tärkeintä on avoin mieli, yritysten ja asiakkaiden yhteistyöhön perustuva uudenlainen tuotantotapa, tiivistää uuden toimintamallin kehitystyössä keskeisesti mukana ollut Senior Advisor Teppo Sulonen Hss-Consulting Oy:stä. Uskomme vahvasti, että avoimella tavalla tehtyjen tietojärjestelmien kokonaiskustannukset jäävät kaupallisten ohjelmistojen kustannuksia pienemmiksi. Valomon konsepti on osa Tredean valmistelemaa Tampereen kaupunkiseudun uutta elinkeino-ohjelmaa. Vahvana ajurina Valomon perustamisessa on IT-alan murros sekä kuntatalouden ongelmista ja uudesta tietohallintolaista johtuva julkisen sektorin IT-markkinoiden uusjako. Keskiössä asiakkaan tarpeet Teppo Sulosen mukaan avoin lähdekoodi on kehittynyt niin pitkälle, että sillä syntyy oikeita tietojärjestelmiä. Teknologia ei kuitenkaan ole Valomossa pääasia, vaan ratkaisut lähtevät asiakkaiden tarpeista. Atk-maailmassa muutos teknologian myyjästä palveluntuottajaksi on mullistava. Valomo tarjoaa palvelujaan sekä yrityksille että julkiselle sektorille. Suurin tarve on Sulosen mukaan julkisella sektorilla, mutta ensimmäiset asiak kaat löytyvät todennäköisesti pk-yrityksistä. 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

van nykyistä enemmän ICT-alan osaajia. Käynnissä oleva alan rakennemuutos merkitsee 73 prosentin (N=37/51) mielestä uusia yrityksiä ja 22 prosentin (N=11/51) mukaan vapautuvaa osaavaa työvoimaa. Alan yrityksissä megatrendejä Pirkanmaalla lähitulevaisuudessa ovat liikkuva työ (mobiiliratkaisut) sähköinen asiointi avoimet järjestelmät sekä sosiaalinen media. Puolet yrityksistä kertoo, että viime vuosi meni odotetusti. Lähes kolmanneksessa yrityksistä kulunut vuosi on mennyt paremmin, mutta kuudesosa yrityksistä ilmoittaa sen menneen huonommin. Kuitenkin tilanne on kehittynyt keskimäärin odotettua paremmin. Keskisuurissa (50 249 työntekijää) ja isoissa yrityksissä (yli 250) suhdannekehitys on ollut suotuisampaa kuin pienissä yrityksissä. Erityisen positiivista suhdannekehitys on ollut Oulun ja Lapin alueilla. Kannattavuus on kehittynyt 12 viime kuukauden aikana odotuksiin nähden paremmin reilussa viidenneksessä yrityksistä ja vajaassa neljäsosassa kannattavuus laski odotettua heikommaksi. Kokonaisuutta katsottaessa ICT-alalla kannattavuuskehityksessä on tapahtunut melkoista hajontaa eli toiset menestyvät ja toisilla menee entistä huonommin. Isoissa yrityksissä on kyetty toimimaan kannattavammin kuin muissa. Pirkanmaalla ja Raumalla kannattavuus on toteutunut keskimääräistä paremmin kuin muilla alueilla.l Odotatteko toimialanne suhdanteiden yrityksenne näkökulmasta. Kaikki (n=286) Pirkanmaa (n=51) Helsingin seutu (n=86) Oulu (n=22) Keski-Suomi (n=25) Lappi (n=8) Satakunta (n=8) Turku (n=23) Häme (n=15) Pohjois-Karjala (n=19) Rauma (n=13) Kymenlaakso (n=16) Paranevan? Pysyvän ennallaan? Heikkenevän? Lähde: Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien ICT-barometri, kesäkuu 2011. Itella Information ja OpusCapita yhteen Taloushallinnon palveluprosesseja tarjoava Itella Information on ostanut OpusCapita Group Oy:n osakekannan. OpusCapita jatkaa liiketoimintaa itsenäisenä yhtiönä osana Itella Informationia. Pystymme tarjoamaan laajemman tuen ja palvelun kansainvälisesti toimiville asiakkaillemme. Tämän ansiosta nousemme suurimpien kilpailijoidemme rinnalle, sanoo OpusCapitan toimitusjohtaja Kari J. Mäkelä. Itella-konsernissa on 29 000 työntekijää ja Itella Informationissa 1900 työntekijää, josta 1200 Suomen ulkopuolella. OpusCapitalla on yhteensä 130 työntekijää Suomessa ja Ruotsissa. OpusCapitan henkilöstö ei vähene kaupan vuoksi. Insta DefSeciltä tietojärjestelmä Hätäkeskukselle Insta DefSec Oy toimittaa Hätäkeskukselle hätäkeskustietojärjestelmän sekä siihen liittyvät palvelut. Toimitusvaiheen hankinnan kokonaisarvo vuosina 2011 2015 on noin 30 miljoonaa euroa. Palvelutuotannon kustannukset vuosina 2016 2021 ovat noin 25 miljoonaa euroa. Käytetty hankintamalli, jossa tietojärjestelmähankinnan lisäksi sopimus sisältää koko elinjakson hallinnan mukaan lukien käyttöpalvelun, on Suomen turvallisuusviranomaisten kriittisten järjestelmien osalta uraa uurtava. Hätäkeskustietojärjestelmään kohdistuvat erittäin korkeat luotettavuusvaatimukset. Instan ratkaisu yhdistää hätäkeskuspäivystäjän tarvitsemat toiminnallisuudet yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi, joka tukee ilmoitusten käsittelyä ja nopeuttaa avun perille saamista. Järjestelmä mahdollistaa myös hätäkeskusten välisen kuorman tasaamisen sekä viranomaisten välisen saumattoman yhteistoiminnan. Erityistä huomiota on kiinnitetty järjestelmän toiminnan takaamiseen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteisöllinen tapa toimia Valomo on kaupalliseen toimintaan tähtäävä osuuskunta, ei julkisesti rahoitettu hanke. Sen ovet ovat avoinna kaiken kokoisille yrityksille, jotka ovat valmiit noudattamaan avoimen ja tasa-arvoisen verkostomallin pelinsääntöjä. Tervetulleiksi toivotetaan myös uudet, esimerkiksi Nokian muutosten mahdollisesti synnyttämät yritykset. Teppo Sulonen uskoo, että Tampereella on riittävästi osaamista, sen puutteesta konseptin onnistuminen ei jää kiinni. Pk-yritykselle suurin etu Valomosta on sen tarjoama verkosto, arvioi senior consultant Keijo Ekola mallin kehitystyössä mukana olleesta Pasaati Oy:stä. Pasaatina pystymme ratkomaan tiettyjä ongelmia, verkoston kautta mahdollisuudet moninkertaistuvat. Samalla pystymme myös kehittämään omaa osaamistamme. Toista ääripäätä Valomon jäsenistössä edustaa Tieto Oyj. Senior advisor Perttu Vilkunan mukaan Open Source -ohjelmistojen varassa pyörii jo nyt liiketoimintakriittisiä järjestelmiä. Vilkunan mukaan Tiedossa jo noin 2 000 ihmistä tekee päivittäin töitä avoimien järjestelmien parissa. Valomon konsepti julkistettiin alkukesästä, osuuskunta perustettiin virallisesti heinäkuun alussa, ensimmäisten asiakastöiden kimppuun on tarkoitus päästä syksyn aikana. Tavoitteena on alkuvaiheessa noin 30 yrityksen verkosto. Valomon taustavoimia ovat olleet Tredean lisäksi Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunta ja sen strategiatyöryhmä sekä avoimen lähdekoodin kehityskeskus COSS.l tampereen kauppakamarilehti 19

Pirkanmaan ICT-ala tarvitsee paikallisesti omistettuja kasvuyrityksiä Miten muualta johdetut ICT-yritykset saadaan pidettyä ja kasvamaan Tampereella? Tähän kysymykseen kiteyttää Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnan puheenjohtaja Timo Hammar Pirkanmaan ICT-klusterin tulevaisuuden. Jos Tampere on vain neula kartalla, se on helppo unohtaa. 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi