2016 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja kirjoittajat. Kustantaja: MDI Public Oy Kansi, ulkoasu ja taitto: Anssi Kumpula

ALUEPROFIILIT 2016

2016 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja kirjoittajat Kustantaja: MDI Public Oy Kansi, ulkoasu ja taitto: Anssi Kumpula ISBN 978-952-93-7719-0 (nid.) ISBN 978-952-93-7720-6 (PDF) Oy Fram Ab, Vaasa 2016 mdi.fi

SISÄLLYS 1 ALUSSA OLI ALUEPROFIILIT 7 2 KANSALLISEN KEHITYKSEN KUVA 10 3 ALUEPROFIILIT 17 UUSIMAA 18 HELSINGIN SEUTUKUNTA 20 LOVIISAN SEUTUKUNTA 22 PORVOON SEUTUKUNTA 24 RAASEPORIN SEUTUKUNTA 26 VARSINAIS-SUOMI 28 LOIMAAN SEUTUKUNTA 30 SALON SEUTUKUNTA 32 TURUN SEUTUKUNTA 34 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA 36 ÅBOLAND-TURUNMAAN SEUTUKUNTA 38 SATAKUNTA 40 POHJOIS-SATAKUNNAN SEUTUKUNTA 42 PORIN SEUTUKUNTA 44 RAUMAN SEUTUKUNTA 46 KANTA-HÄME 48 FORSSAN SEUTUKUNTA 50 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA 52 RIIHIMÄEN SEUTUKUNTA 54 PIRKANMAA 56 ETELÄ-PIRKANMAAN SEUTUKUNTA 58 LOUNAIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNTA 60 LUOTEIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNTA 62 TAMPEREEN SEUTUKUNTA 64 YLÄ-PIRKANMAAN SEUTUKUNTA 66 PÄIJÄT-HÄME 68 LAHDEN SEUTUKUNTA 70 KYMENLAAKSO 72 KOTKAN-HAMINAN SEUTUKUNTA 74 KOUVOLAN SEUTUKUNTA 76 ETELÄ-KARJALA 78 IMATRAN SEUTUKUNTA 80 LAPPEENRANNAN SEUTUKUNTA 82 ETELÄ-SAVO 84 MIKKELIN SEUTUKUNTA 86 PIEKSÄMÄEN SEUTUKUNTA 88 SAVONLINNAN SEUTUKUNTA 90 POHJOIS-SAVO 92 KOILLIS-SAVON SEUTUKUNTA 94 KUOPION SEUTUKUNTA 96 SISÄ-SAVON SEUTUKUNTA 98 VARKAUDEN SEUTUKUNTA 100 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 102 POHJOIS-KARJALA 104 JOENSUUN SEUTUKUNTA 106 KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA 108 PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA 110

KESKI-SUOMI 112 JOUTSAN SEUTUKUNTA 114 JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA 116 JÄMSÄN SEUTUKUNTA 118 KEURUUN SEUTUKUNTA 120 SAARIJÄRVEN-VIITASAAREN SEUTUKUNTA 122 ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA 124 ETELÄ-POHJANMAA 126 JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA 128 KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA 130 SEINÄJOEN SEUTUKUNTA 132 SUUPOHJAN SEUTUKUNTA 134 POHJANMAA 136 JAKOBSTADSREGIONEN 138 KYRÖNMAAN SEUTUKUNTA 140 SYDÖSTERBOTTENIN SEUTUKUNTA 142 VAASAN SEUTUKUNTA 144 KESKI-POHJANMAA 146 KAUSTISEN SEUTUKUNTA 148 KOKKOLAN SEUTUKUNTA 150 POHJOIS-POHJANMAA 152 HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUTUKUNTA 154 KOILLISMAAN SEUTUKUNTA 156 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA 158 OULUN SEUTUKUNTA 160 OULUNKAAREN SEUTUKUNTA 162 RAAHEN SEUTUKUNTA 164 YLIVIESKAN SEUTUKUNTA 166 KAINUU 168 KAJAANIN SEUTUKUNTA 170 KEHYS-KAINUUN SEUTUKUNTA 172 LAPPI 174 ITÄ-LAPIN SEUTUKUNTA 176 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 178 POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNTA 180 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 182 TORNIOLAAKSON SEUTUKUNTA 184 TUNTURI-LAPIN SEUTUKUNTA 186 4 ALUEKEHITYKSEN 2008 2016 ARVOSANAT 188 ALUEKEHITYKSEN 2008-2016 KOULUARVOSANAN MUODOSTAMINEN 191 5 KATSE TULEVAAN KEHITYSNÄKYMÄT KUNNISSA JA ALUEILLA 192 LIITTEET & LUKUOHJE 195 LUOKITUKSET 196 TILASTOJEN JA TIETOJEN SELITTEET 197

1JOHDANTO

ALUSSA OLI ALUEPROFIILIT Aluekehittämistä voi ohjata kolmella tavalla: pykälillä, rahoituksella tai tiedolla. Pykälät ja rahoituskanavat ovat viranomaisten käyttöön soveltuvia vahvoja työkaluja, mutta tiedon vaikutusvalta on käytännössä toimivin. Alueprofiileihin on koottu perustietoa Suomen alueista, maa- ja seutukunnista, sekä niiden kehityksestä ja kehittämisestä. Numerot kertovat karua kieltään. Alueiden kehittäjät, päättäjät, tutkijat ja muut tulkitsijat tuntevat niiden taustat. Tämä aluekehittämisen tietopaketti koostuu ensin lyhyestä kansallisen kehityksen analyysistä, jonka jälkeen tarkastelussa on kukin Manner- Suomen maakunta erikseen ja jokaisen maakunnan osalta taso vielä tarkemmin. Seutukunnittain koottu tieto ja vertailu pitää sisältää Manner-Suomen 67 a. Julkaisun lopussa olemme keskustelun herättämiseksi antaneet aluekehityksen (2008-2016) arvosanat näille 67:lle seudulle. Julkaisun lopusta alueprofiilien lukuohjeesta löydät tiedon lähteet ja tulkinta-apua kootuille tiedoille. Heikot arvosanat eivät ole syy lamautua, vaan ne ovat herätyssignaali. Pienetkin alueet pärjäävät, kun saavat oman alueen aidoista vahvuuksista ja maailman tuulista oikein kiinni. Hyvät arvosanat eivät saa tuudittaa toimijoita. Käppyrät kääntyvät muutamassa vuodessa laskuun, jos levy jää pyörimään paikalleen. Hyvä rakenne kannattelee toki pidempään, mutta sekin haperoituu ajan saatossa. Menestyvillä alueilla on olemassa vahvat kärjet, mutta jatkuvasti myös uusia avauksia kasvamassa ekosysteemistä löytyy elinkeino- ja innovatiivista monimuotoisuutta. 7

Maailmankirjat menivät sekaisin 2008 finanssikriisin ja sen jälkeisten talouden mataamisen vuosina. Se on heijastunut myös suomalaisten alueiden kehitykseen. Alueprofiileissa olemme halunneet seurata alueiden kehitystä 1990-luvun puolivälin nousukiitovuosista finanssikriisiin asti ja tämän jälkeen talouden mateluvuosien kehitykseen. Logiikka on muuttunut, 1990-luvun puolivälin viiden voittajan rinnalle ovat kirineet vahvimmat maakuntamoottorit. 36 KAUPUNKISEUTUA, 31 MAASEUTUMAISTA SEUTUA Kaupunkiseudut on valittu Kaupunkiverkkotutkimuksen perusteella (www.mdi.fi/kaupunkiverkko). Kaupunkiseutujen joukkoon on otettu mukaan kaupunkiverkossa sen historiallisen tarkastelun (eli vuodesta 1995 lähtien) aikana mukana olleet kaupunkiseudut. Yhteensä kaupunkiseutuja on mukana 36, edustaen kuutta erilaista kaupunkityyppiä. Muut seudut on luokiteltu maaseutumaisiksi seuduiksi, jotka on jaoteltu kahteen joukkoon taajamoitumisen perusteella. Seutujen sisäisessä tarkastelussa on käytetty sekä jaottelua keskuskaupunkiin että kehyskuntiin sekä Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyä paikkatietoon perustuvaa kaupunki-maaseutu-alueiden luokittelua. Alueprofiilien luokituksia, muuttujia ja sisältöä on avattu tarkemmin julkaisun lopussa lukuohjeissa (liitteet). Laitoimme seutukunnat järjestykseen (Taulukot 2-3, sivu 190) niiden kehityksen mukaan vuosina 2008 2016. Kehityksen perustana ovat rakenteelliset tekijät, jotka korostavat alueen monipuolisuutta ja volyymia, eli tasoa. Dynaaminen tarkastelu tarkoittaa kehityksen muutosta, eli trendiä aluekehityksen perusmuuttujissa. Tilastotuotannon viiveistä johtuen, jotka muuten ovat nopeutumassa ensi vuonna, perusmuuttujissa päästään kauttaaltaan vain vuoteen 2013 asti. Viime vuosien kehityksestä on käytössä kaksi indikaattoria: väestön ja työttömyysasteen muutokset, joiden avulla on tuotu kehityskuva vuoteen 2016 asti. Tarkastelussa rakennetekijöitä on painotettu 70 %, dynaamisia muuttujia 10 % ja nopeita muuttujia 20 %. Metropolialue ja monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat ovat kehityksen moottoreita kirkkaimmassa kärjessä ovat Vaasa ja Helsinki, mutta vuosien 2008 2016 kehityksen arvosanat eivät ole kaikilta osin aivan totutussa järjestyksessä. Kun tarkastelee erityisesti nopeita muuttujia, on huolestuttava merkki, että monilla rakenteellisesti vahvoilla seuduilla tuoreimmat luvut ovat keskinkertaisia. Ja kääntäen: on hienoa että synkässä taloustilanteessa heikosti pärjänneet seudut, kuten Jyväskylä ja Oulu, ovat jälleen nopeissa muuttujissa kärjessä. Maaseutumaisilla alueilla taajaan asutut ja matkailuun väkevästi satsanneet alueet ovat kehityksen kärjessä, heikoimpia arvosanoja on harvaan asutuilla ja saavutettavuudeltaan haasteellisilla alueilla erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Maaseutumaisilla seuduilla rakenteellisten ja dynaamisten muuttujien välillä hieman kaupunkiseutuja vahvempi yhteys, eli rakenteellisesti vahvat seudut ovat pärjänneet kohtalaisen hyvin myös dynaamisissa muuttujissa. ALUEKEHITTÄMISEN MONINAISET PAINOPISTEET Toimme alueprofiileihin mausteeksi mukaan maakuntien ja eri alueiden kehittämisen sisältöjä kertomaan lukujen ohella myös alueilla tehtävää työtä kehityksen eteen. Summasimme 18 maakuntaohjelman teemat ja erityisenä näkökulmana lisäksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikan painotukset, joita kussakin maakunnassa kuvataan älykkään erikoistumisen käsitteen alla hieman eri tavoin. Lisäksi kokosimme suurimpien kaupunkien kehittämisen ajankohtaisia teemoja haastattelemalla kaupungin edustajia 39:stä kaupungista, jotka on poimittu tähän kaupunkiverkkotutkimuksen perusteella. Maaseudun kehittämisen luonteesta ja teemoista taas kertovat 52:n Leader-strategian painotukset. Kuluvalla maakuntaohjelmien toteutuskaudella (2014 2017) maakuntaohjelmissa yleislinjat ovat kaikkialla Suomessa hyvin samanlaiset ja niissä korostetaan kaikkein vahvimmin elinkeinoelämän uudistumista, kansainvälistymistä, osaamistarpeita ja niihin vastaamista sekä hyvinvoinnin edistämistä ja hyvää, vetovoimaista asuin- ja toimintaympäristöä. Maakunnat ovat keskittyneet ainakin retorisella tasolla älykkään erikoistumisen kärkiin vahvistamalla alueen poikkileikkaavia osaamisalueita ja kehittämällä laajempia yritys- ja innovaatioekosysteemejä ja näin ollen kumppanuuksia elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välillä. Silti valinnat ovat usein perinteisen toimialapohjaisia, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kärkiä riittää laaja kattaus ja erityisen uskaliaita ja rohkeita valintoja on harvassa. Biotalouden kehittäminen ja cleantech ovat kaikkien maakuntien älykkään erikoistumisen yhtenä painopisteenä, mutta sisältöpainotuksissa onneksi erojakin löytyy. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan painotuksissa tulevat esille vahvasti ylipäätään perinteisen teollisuuden (metsä-, kone- ja metalli- ja teknologiateollisuus) ja elinkeinorakenteen uudistuminen bio-, digi- ja 8

kiertotalouden avulla. Lisäksi paljon pyritään uudistamaan myös palveluja ja parhaimmissa tapauksissa, kuten Pirkanmaalla, jättämään erityistä tilaa kehittämistyön mustille hevosille. Kaupungit rakentavat uutta kuntaa elinvoimapolitiikan näkökulman pohjalta. Edelläkävijät ja etunenässä kulkevat kokeilijat ovat jo pidempään järjestäneet ja jäsentäneet kaupunkikonsernin toimintoja ja palveluja elinvoimanäkökulmasta, miettineet digitaalisuuden hyödyntämistä palveluissa ja vahvistaneet osallisuuden ja kuntalaisaktivismin näkökulmaa. Teollisuuden ja perinteisten toimialojen uudistaminen koettelee useita kaupunkeja ja työllisyyden edistämisen parissa työskennellään joka puolella. Pahimmilla rakennemuutosalueilla paukut ovat kuluneet tulipalojen sammuttamiseen työllisyyden hoitamiseksi ja toimintaympäristön vahvistamiseksi. Toisaalta uusia näkökulmia haetaan vahvistamalla elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä panostamalla ja investoimalla merkittäviin kehittämisympäristöihin ja tekemällä aktiivisesti työtä uusien sijoittumisten ja kansainvälisten investointien eteen. Tätä varten kaupungit ovat joutuneet tekemään myös edelleen työtä vetovoiman edistämisen, täsmämarkkinoinnin, uusien kumppanuuksien rakentamisen ja profiilien kirkastamisen eteen. Joka puolella Suomea saavutettavuus ja toimivat palvelut on nostettu ydinkysymyksiksi alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Vyöhykkeisiin perustuva kehittäminen on alueilla edelleen vahvasti mukana ja kymmenen maakuntaa kahdeksastatoista nostaa vyöhykkeet ja niihin perustuvan kehittämisen hyvin keskeiseksi näkökulmaksi maakunnan kehittämisessä. Suurimmassa osassa korostuu nimenomaan kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Suurin merkitys kehittämisvyöhykkeistä näyttää olevan keskisuurille kaupungeille ja maakuntien kakkoskaupungeille sekä etelän seutukaupungeille kytkeytyä suurempien kasvukeskusten imuun, liikennejärjestelmän valtimoihin ja muihin virtoihin mukaan. Maaseutualueilla kehittämisen painotuksena on maaseudun elinvoimaisuus. Panoksia suunnataan tukemaan MAAKUNTAOHJELMAT Elinkeinoelämän uusiutuminen, osaamiskärkien vahvistaminen Osaamistarpeet ja niihin vastaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvä ja kestävä asuin- ja toimintaympäristö (ml. kestävä aluerakenne, saavutettavuus sekä luonnonympäristö) KAUPUNKISEUDUT Uusi kunta (elinvoima-, verkosto- ja kumppanuuskunta sekä osallisuuden ja aktivismin vahvistaminen) Työllisyyden edistäminen Elinkeinojen ja elinkeinorakenteen uudistuminen Saavutettavuus ja liikenneratkaisut Vetovoiman edistäminen: profilointi, aluemarkkinointi ja suorien (kansainvälisten) elinkeinoinvestointien houkuttelu, ydinkeskustan kehittäminen (investoinnit ja elävöittäminen), uudet kumppanuudet ja verkostot Kehittämisympäristöt ja innovaatioalustat Taulukko 1. Koonti eri alueiden kehittämisen painopisteistä. ja aktivoimaan yrittäjyyttä ja elinkeinotoimintaa sekä arjen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Merkittävä osa maaseudun elinvoimapolitiikkaa on nuoriin panostaminen sekä elävien kylien sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittäminen. Paljon korostetaan myös perinteisten maa- ja metsätalouden elinkeinojen sekä matkailun merkitystä. Lisäksi osa nostaa erikseen myös maaseudun kansainvälisyyden vahvistamisen keskiöön. Taulukossa 1 on lyhyt summaus näistä painotuksista. Sote-rakenteiden järjestely on kaikkialla ajankohtaista ja siksi niitä ei ole erikseen mainittu taulukossa. Jokaisen maakunnan kohdalla esitetyt koonnit ja nostot ELINKEINO- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN KÄRKITEEMAT Biotalous, cleantech ja kiertotalous (erit. puu- ja biojalostus, metsäteollisuus, uusiutuva energia ja energiateknologia, elintarvikkeet, jätteettömyys) ICT ja digitaalisuus Terveys ja hyvinvointi Luova talous MAASEUTUALUEET Yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan aktivointi ja tukeminen (erit. pienyrittäjyys, perinteiset maaseutuelinkeinot ja matkailu) Arjen osallisuus, yhteisöllisyys ja paikallisuus Nuoret Elävät kylät ja toimivat palvelut Luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittäminen ja säilyttäminen kehittämisen sisällöistä tuo pehmeyttä ja tulevaisuuden suuntaa myös koville luvuille ja arvosanoille. TIETOA KÄYTETTÄVÄKSI Tieto on tarkoitettu käyttöön. Toivottavasti se antaa alueille parempaa tietoa omasta ja muiden kehityksestä. Vertailun vivuttava voima on suuri. Tiedon pohjalta löydetään vertailukohtia ja rakennetaan yhteyksiä, verkosto. Tiedon kautta saadaan ymmärryksen lisäksi potkua oman alueen kehittämiseen. 9

2 KANSALLISEN KEHITYKSEN KUVA

VÄESTÖ 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A2 Metropolialueen lähiseudut E2 Erikoistapaus KOKO MAA C Maakuntaveturit E1 Pikkukaupungit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut nkehitys 1995-2015 (1995=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus nkehitys 2008-2015 (%). Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus 11

TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit C Maakuntaveturit B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat M1 Taajaan asutut seudut KOKO MAA E1 Pikkukaupungit M2 Maaseutumaiset seudut A Metropolialue A2 Metropolialueen lähiseudut E2 Erikoistapaus 4/2006 4/2007 4/2008 4/2009 4/2010 4/2011 4/2012 4/2013 4/2014 4/2015 4/2016 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta huhtikuu 2006 - huhtikuu 2016. Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus & TEM Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta huhtikuussa 2016. Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus & TEM 12

BKT / ASUKAS 170 A2 Metropolialueen lähiseudut 160 150 B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A Metropolialue 140 M1 Taajaan asutut seudut KOKO MAA 130 M2 Maaseutumaiset seudut 120 E2 Erikoistapaus 110 C Maakuntaveturit 100 E1 Pikkukaupungit 90 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Bruttokansantuotteen kehitys 2000-2013 (2000=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus Bruttokansantuote asukasta kohden 2013. Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus 13

TYÖPAIKAT 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A2 Metropolialueen lähiseudut KOKO MAA C Maakuntaveturit E2 Erikoistapaus M1 Taajaan asutut seudut D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M2 Maaseutumaiset seudut E1 Pikkukaupungit Työpaikkojen määrä 1995-2013 (1995=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus 14

KORKEA-ASTEKOULUTETUT 30 A Metropolialue 25 B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat KOKO MAA 20 E2 Erikoistapaus % 15 A2 Metropolialueen lähiseudut C Maakuntaveturit 10 5 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit E1 Pikkukaupungit M1 Taajaan asutut seudut 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 M2 Maaseutumaiset seudut Korkea-astekoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulutusaste sekä tutkijakoulutus) osuus 15 v. täyttäneistä 1995-2014. Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde:Tilastokeskus 15

LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS ENNUSTE 2040 ennuste 2040 KOKONAISNETTOMUUTTO ENNUSTE 2040 ennuste 2040 VÄESTÖNKASVU ENNUSTE 2040 ennuste 2040 (2014=100) 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 A Metropolialue E2 Erikoistapaus A2 Metropolialueen lähiseudut E1 Pikkukaupungit B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat M1 Taajaan asutut seudut 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat C Maakuntaveturit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut 125 120 115 110 105 100 A Metropolialue E2 Erikoistapaus B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat KOKO MAA A2 Metropolialueen lähiseudut C Maakuntaveturit E1 Pikkukaupungit 0-500 -1 000-1 500 M2 Maaseutumaiset seudut D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit 2 000 1 000 0 A2 Metropolialueen lähiseudut E1 Pikkukaupungit 95 90 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut -2 000-2 500-3 000 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 C Maakuntaveturit -1 000-2 000 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 E2 Erikoistapaus 85 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 M2 Maaseutumaiset seudut Luonnollisen väestönlisäyksen, kokonaisnettomuuton ja väestönkasvun ennuste vuoteen 2040. Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde Tilastokeskus 16

3 ALUEPROFIILIT UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA KANTA-HÄME PIRKANMAA PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO ETELÄ-KARJALA ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI

UUSIMAA ALUEKEHITTÄMISEN PAINOTUKSET HELSINGIN SEUTUKUNTA LOVIISAN SEUTUKUNTA PORVOON SEUTUKUNTA RAASEPORIN SEUTUKUNTA 1 2 3 KASVUN MAHDOLLISUUDET Metropolialueen älykäs erikoistuminen sekä tietotekniikan, avoimen datan, osallisuuden ja uusien innovaatioalustojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen palvelujen tarjonnassa ja yritystoiminnassa. TOIMIVA ARKI Viisas ja sujuva liikkuminen, viihtyisä asuminen ja elinympäristö, hyvä työ, maahanmuutto ja kotoutuminen, paikallisuus, lähidemokratia ja nuorten osallistuminen. KESTÄVÄ LUONNONTALOUS Monimuotoinen luonto ja luonnonvarat, vesien ja Itämeren tilan parantaminen, ympäristöviisaat elintavat sekä hiilineutraali Uusimaa. ELINKEINO- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN PAINOPISTEVALINNAT Luova talous ja luova osaaminen (media- ja peliala nopeasti kasvavina kansainvälisiä kasvualoina ja digitaaliseen talouteen siirtyminen tuo kokonaisuutena uuden kasvun mahdollisuuden Uudellemaalle) MAASEUTUALUEIDEN PAINOTUKSET Ympäristöliiketoiminta (cleantech): resurssitehokasta toimintatapa toimialasta riippumatta. Urbaani ruokahuolto: elintarvikkeiden aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentäminen ja lähiruuan markkinaosuuden kasvattaminen MAASEUDUN KEHITTÄMIS YHDISTYS SILMU RY Yritystoiminta ja työllisyys Elinvoimaiset kylät Ympäristö ja luonto Saaristo POMOVÄST RF Luonto kehittämismahdollisuutena Paikallisuus voimavarana Nuoret Länsi-Uudenmaan tulevaisuutena EMO ETELÄISEN MAASEUDUN OSAAJAT RY Sosiaalinen pääoma ja osallistuvuus Hyvä arki ja asuminen Lapset ja nuoret osana yhteisöä Yrittäjyydellä kestävää kasvua SUURIMPIEN KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN AJANKOHTAISET HELSINKI Hallinto: kaupungin johtamisjärjestelmä sekä erillisratkaisut maakuntauudistuksessa Elinkeinoelämä ja osaaminen; työttömyystilanteen parantaminen (ratkaisut kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan) Liikenneratkaisut ja yleiskaava Toimintaympäristö ja vetovoima: markkinointistrategia ja brändikonsepti Aktivismi (esim. Helsinki lab, käyttäjälähtöinen kehittäminen ja muotoilu) ESPOO Länsimetro ja siihen liittyvät investoinnit ja vaikutusten ennakointi. Sote ja itsehallinto (erityisratkaisut) Aalto-yliopiston kampuksen vahvistuminen (kansallisesti merkittävä lokaatio) Aktivismi ja joukkoistamisen työkalut (uudenlainen yhteisöllinen tekeminen) Kiertotalous VANTAA Vilkkaan muuttoliikkeen hallinta (väyläratkaisujen yhteydessä tullut kaavoitusvelvoite realisoituminen): kaavoitettujen työpaikka-alueiden ja kehäradan tuoman liikerakentamisen hyödyntäminen Osaamisintensiivisten työpaikkojen tukeminen Aktivismi ja co-design (esim. Myyrmäki) PORVOO Ympäristöliiketoiminta (erit. sähköinen talotekniikka ja energiatuotanto). Hyvinvointi ja sote-alan yrittäjyys kasvualana Kasvuyritykset HYVINKÄÄ Uuden kunnan rooli (maakunta- ja soteuudistus) ja talous Työttömyyden vähentäminen ja talouden tasapainottaminen. Kiinan suuntaan viritelty yhteistyötä (esim. uusi ystävyyskaupunkisopimus). Elinkeino-ohjelmassa teemoja ovat erityisesti markkinointi (yritystontit), luontomatkailuyrittäjyys, nostamiseen liittyvä klusteri. KERAVA Saavutettavuus (väyläinfra ja logistiikka) Soten eteen tehdään erillistä selvitystä ja vahvaa työtä Ei erityisiä toimialakohtaisia valintoja 18

UUSIMAA HELSINGIN SEUTUKUNTA LOVIISAN SEUTUKUNTA PORVOON SEUTUKUNTA RAASEPORIN SEUTUKUNTA väkiluku UUSIMAA 1 310 680 1 501 511 2015: 1 620 261 7,9 % maakuntien vertailu 1/18 1/18 1/18 1/18 työttömien työnhakijoiden UUSIMAA 2/2008: 5 % 2/2016: 11,1 % 6,1 %-yks. osuus työvoimasta maakuntien vertailu 2/18 4/18 16/18 BKT/asukas UUSIMAA 2000: 36 224 48 767 2013: 49 168 400 maakuntien vertailu 1/18 1/18 1/18 13/18 VÄESTÖ TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT BKT / ASUKAS 130 120 110 100 90 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Helsingin UUSIMAA Porvoon KOKO MAA Raaseporin Loviisan % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4/2006 4/2007 4/2008 4/2009 4/2010 4/2011 4/2012 4/2013 4/2014 4/2015 4/2016 Loviisan KOKO MAA Helsingin UUSIMAA Raaseporin Porvoon euroa 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Helsingin UUSIMAA KOKO MAA Porvoon Loviisan Raaseporin nkehitys 1995 2015 (1995=100). Lähde: Tilastokeskus Työttömien osuus työvoimasta huhtikuussa 2006 2016. Lähde: TEM ja Tilastokeskus Bruttokansantuote asukasta kohden 2000 2013. Lähde: Tilastokeskus 19

UUSIMAA HELSINGIN SEUTUKUNTA väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus LUOKKA A METROPOLIALUE KESKUSKUNNAT ESPOO, HELSINKI, HYVINKÄÄ, JÄRVENPÄÄ, KERAVA, LOHJA, VANTAA KEHYSKUNNAT KARKKILA, KAUNIAINEN, KIRKKONUMMI, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN, SIPOO, SIUNTIO, TUUSULA, VIHTI 1995 2008 uusin tieto keskuskunnat 1 030 281 1 177 042 2015: 1 282 624 9,0 % kehyskunnat 165 230 204 752 2015: 217 770 6,4 % Helsingin 1 195 511 1 381 794 2015: 1 500 394 8,6 % seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 2/67 keskuskunnat 70,4 % 70,8 % 2015: 67,8 % -3 %-yks. kehyskunnat 67,4 % 65,9 % 2015: 63,3 % -2,7 %-yks. Helsingin 70,0 % 70,0 % 2015: 67,1 % -2,9 %-yks. seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 5/67 keskuskunnat 9,8 6,3 2015*: 8,2 1,9 -yks. kehyskunnat -2 9,3 2015*: 3,3-6 -yks. Helsingin 8,2 6,8 2015*: 7,5 0,7 -yks. seutukuntien vertailu 2/67 5/67 1/67 22/67 keskuskunnat 3,2 % 8,2 % 2014: 12,4 % 4,3 %-yks. kehyskunnat 1,0 % 2,3 % 2014: 3,9 % 1,6 %-yks. Helsingin 2,9 % 7,3 % 2014: 11,2 % 3,9 %-yks. seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 1/67 *ennakkotieto ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Helsinki Työssäkäynti. Työllisten määrä. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta 1995 2005 2013 1995 2005 2013 Helsinki 181 324 216 661 229 241 81,8 79,0 77,4 Kauniainen 1 387 1 486 1 520 40,0 40,9 39,5 Vantaa 34 198 40 080 39 434 44,5 42,4 39,2 Espoo 33 475 44 823 45 936 38,6 38,4 36,7 Sipoo 2 110 3 211 3 106 31,1 35,9 34,6 Kerava 4 638 5 403 5 062 35,6 33,3 30,8 Kirkkonummi 3 176 4 634 4 940 26,0 28,0 27,9 Järvenpää 4 344 5 687 5 327 29,5 30,4 27,8 Tuusula 3 371 5 056 4 947 27,4 29,8 27,1 Nurmijärvi 3 661 5 365 5 233 28,0 29,6 26,7 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus kaupunki- ja maaseutualueilla 2014. 20 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto 20 40 60 80 100 120 140 160 180 arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas 1995 2008 uusin tieto keskuskunnat 489 461 673 411 2013: 668 578-0,7 % kehyskunnat 47 095 64 495 2013: 63 849-1,0 % Helsingin 536 556 737 906 2013: 732 427-0,7 % seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 11/67 keskuskunnat 131 96 2014: 113 17 kehyskunnat 135 103 2014: 118 15 Helsingin 131 97 2014: 114 17 seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 38/67 keskuskunnat - 4/2008: 5,3 % 4/2016: 11,6 % 6,3 %-yks. kehyskunnat - 4/2008: 3,4 % 4/2016: 8,4 % 5 %-yks. Helsingin - 4/2008: 5,0 % 4/2016: 11,2 % 6,2 %-yks. seutukuntien vertailu - 8/67 19/67 56/67 Helsingin 2000: 37 434 49 717 2013: 50 560 843 seutukuntien vertailu 2/67 2/67 1/67 44/67 keskuskunnat - 2,5 % 2014: -0,7 % 3,2 %-yks. kehyskunnat - 2,8 % 2014: -1,2 % 4 %-yks. Helsingin - 2,6 % 2014: -0,8 % 3,3 %-yks. seutukuntien vertailu - 17/67 40/67 20/67 keskuskunnat 11 918 2005: 11 312 2014: 11 638 2,9 % kehyskunnat 11 571 2005: 11 624 2014: 11 720 0,8 % Helsingin 23 489 2005: 22 936 2014: 23 358 1,8 % seutukuntien vertailu 1/67 3/67 3/67 62/67 1995 2008 uusin tieto keskuskunnat 15,8 % 24,3 % 28,7 % 4,4 %-yks. kehyskunnat 11,0 % 18,6 % 21,7 % 3,1 %-yks. Helsingin 15,1 % 23,5 % 27,7 % 4,2 %-yks. seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 5/67 Helsingin kevät 2000: 41 936 kevät 2008: 49 146 kevät 2015: 41 982-14,6 % yliopistoseutukuntien vertailu 1/21 1/21 1/21 18/21 Helsingin 1027,1 2786,5 2014: 2948,2 Lohjan 3,8 20,9 - seutukuntien vertailu 1/67 1997 2008 uusin tieto keskuskunnat 16,87 17,81 2016: 18,66 0,85 %-yks. kehyskunnat 17,43 18,65 2016: 19,71 1,06 %-yks. Helsingin 16,95 17,93 2016: 18,81 0,88 %-yks. seutukuntien vertailu 1/67 1/67 1/67 8/67 keskuskunnat 944 1377 2014: 2662 1284 kehyskunnat 779 1707 2014: 2314 607 Helsingin 921 1427 2014: 2611 1184 seutukuntien vertailu 52/67 25/67 31/67 47/67 UUSIMAA HELSINGIN SEUTUKUNTA 21

M1 UUSIMAA LOVIISAN SEUTUKUNTA Työssäkäyntikunta Loviisa Työssäkäynti. Työllisten määrä. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta 1995 2005 2013 1995 2005 2013 Loviisa 4 800 4 611 4 065 80,0 68,4 63,2 Lapinjärvi 115 135 170 10,4 11,7 14,6 Pyhtää 124 129 182 6,3 6,0 8,5 Myrskylä 27 26 32 3,6 3,2 4,0 Porvoo 130 266 302 0,7 1,2 1,3 Kotka 85 146 249 0,4 0,7 1,2 Askola 9 10 17 0,5 0,5 0,7 Kouvola 53 73 115 0,2 0,2 0,3 Hamina 11 23 26 0,1 0,3 0,3 Sipoo 5 13 27 0,1 0,1 0,3 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus kaupunki- ja maaseutualueilla 2014. 22 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET LUOKKA M1 TAAJAAN ASUTTU SEUTU KUNNAT LAPINJÄRVI, LOVIISA 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas 1995 2008 uusin tieto Loviisan 19 486 18 628 2015: 18 085-2,9 % seutukuntien vertailu 57/67 55/67 53/67 34/67 Loviisan 63,5 % 63,6 % 2015: 59,1 % -4,5 %-yks. seutukuntien vertailu 57/67 35/67 35/67 45/67 Loviisan -9,3-0,8 2015*: -5,1-4,3 -yks. seutukuntien vertailu 52/67 31/67 44/67 52/67 Loviisan 0,7 % 2,2 % 2014: 3,6 % 1,4 %-yks. seutukuntien vertailu 22/67 16/67 16/67 18/67 Loviisan 6 571 6 993 2013: 6 430-8,1 % seutukuntien vertailu 55/67 54/67 54/67 43/67 Loviisan 174 128 2014: 149 21 seutukuntien vertailu 23/67 15/67 22/67 51/67 Loviisan - 4/2008: 5,9 % 4/2016: 13,1 % 7,2 %-yks. seutukuntien vertailu - 14/67 30/67 62/67 Loviisan 2000: 22 229 41 730 2013: 30 054-11 676 seutukuntien vertailu 20/67 5/67 27/67 66/67 Loviisan - 2,2 % 2014: -0,7 % 2,9 %-yks. seutukuntien vertailu - 30/67 37/67 28/67 Loviisan 3 413 2005: 3 581 2014: 3 677 2,7 % seutukuntien vertailu 47/67 52/67 52/67 60/67 Loviisan 5,8 % 9,5 % 11,9 % 2,4 %-yks. seutukuntien vertailu 30/67 33/67 34/67 36/67 Loviisan kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu - - - - Loviisan 0 0,5 2014: 0,6 - seutukuntien vertailu 50/67 1997 2 008 uusin tieto Loviisan 18,10 19,31 2016: 19,87 0,55 %-yks. seutukuntien vertailu 41/67 34/67 6/67 5/67 Loviisan 614 973 2014: 1 739 765 seutukuntien vertailu 28/67 4/67 8/67 29/67 UUSIMAA LOVIISAN SEUTUKUNTA *ennakkotieto 23

UUSIMAA PORVOON SEUTUKUNTA väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus LUOKKA A2 METROPOLIALUEEN LÄHISEUDUT KESKUSKUNNAT PORVOO KEHYSKUNNAT ASKOLA, MYRSKYLÄ, PUKKILA keskuskunnat 43 315 48 227 2015: 49 928 3,5 % kehyskunnat 8 176 8 796 2015: 9 044 2,8 % Porvoon 51 491 57 023 2015: 58 972 3,4 % seutukuntien vertailu 24/67 22/67 20/67 9/67 keskuskunnat 67,4 % 67,0 % 2015: 63,2 % -3,8 %-yks. kehyskunnat 63,4 % 64,2 % 2015: 60,8 % -3,4 %-yks. Porvoon 66,8 % 66,5 % 2015: 62,8 % -3,7 %-yks. seutukuntien vertailu 11/67 10/67 10/67 22/67 keskuskunnat 1,2 5,1 2015*: 1,7-3,4 -yks. kehyskunnat -9,7 4,5 2015*: -4,9-9,4 -yks. Porvoon -0,5 5 2015*: 0,7-4,3 -yks. seutukuntien vertailu 10/67 10/67 15/67 53/67 keskuskunnat 1,6 % 3,5 % 2014: 5,4 % 1,9 %-yks. kehyskunnat 0,7 % 1,7 % 2014: 2,1 % 0,4 %-yks. Porvoon 1,5 % 3,2 % 2014: 4,9 % 1,7 %-yks. seutukuntien vertailu 3/67 9/67 8/67 10/67 *ennakkotieto ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Porvoo Työssäkäynti. Työllisten määrä. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta 1995 2005 2013 1995 2005 2013 Porvoo 14 127 14 892 14 632 78,0 67,4 65,3 Askola 517 675 724 29,7 31,0 31,2 Loviisa 488 882 1 058 8,1 13,1 16,4 Myrskylä 55 81 88 7,3 10,1 11,1 Lapinjärvi 39 89 116 3,5 7,7 9,9 Pornainen 97 127 145 6,5 5,8 6,0 Pukkila 28 47 50 4,1 5,4 5,6 Sipoo 246 385 421 3,6 4,3 4,7 Pyhtää 6 10 33 0,3 0,5 1,5 Mäntsälä 71 122 134 1,2 1,5 1,4 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus kaupunki- ja maaseutualueilla 2014. 24 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas keskuskunnat 17 045 21 104 2013: 20 668-2,1 % kehyskunnat 2 235 2 390 2013: 2 349-1,7 % Porvoon 19 280 23 494 2013: 23 017-2,0 % seutukuntien vertailu 23/67 21/67 19/67 15/67 keskuskunnat 139 106 2014: 124 18 kehyskunnat 158 117 2014: 129 12 Porvoon 142 108 2014: 124 16 seutukuntien vertailu 2/67 2/67 2/67 37/67 keskuskunnat - 4/2008: 5,6 % 4/2016: 10,2 % 4,7 %-yks. kehyskunnat - 4/2008: 4,8 % 4/2016: 9,9 % 5,1 %-yks. Porvoon - 4/2008: 5,4 % 4/2016: 10,2 % 4,7 %-yks. seutukuntien vertailu - 11/67 10/67 36/67 Porvoon 2000: 25 578 43 967 2013: 36 206-7 761 seutukuntien vertailu 12/67 3/67 8/67 63/67 keskuskunnat - 2,9 % 2014: -0,1 % 3 %-yks. kehyskunnat - 3,4 % 2014: -2,4 % 5,8 %-yks. Porvoon - 3 % 2014: -0,5 % 3,5 %-yks. seutukuntien vertailu - 9/67 28/67 18/67 keskuskunnat 2 999 2005: 3 219 2014: 3 697 14,8 % kehyskunnat 1 367 2005: 1 350 2014: 1 391 3,0 % Porvoon 4 366 2005: 4 569 2014: 5 088 11,4 % seutukuntien vertailu 35/67 38/67 37/67 3/67 keskuskunnat 9,2 % 15,9 % 19,2 % 3,3 %-yks. kehyskunnat 4,4 % 8,4 % 11,0 % 2,5 %-yks. Porvoon 8,5 % 14,7 % 18,0 % 3,2 %-yks. seutukuntien vertailu 9/67 9/67 9/67 18/67 Porvoon kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu - - - - Porvoon 0 83,9 2014: 61,9 seutukuntien vertailu 13/67 1997 2008 uusin tieto keskuskunnat 17,00 18,75 2016: 19,75 1 %-yks. kehyskunnat 17,59 19,09 2016: 20,90 1,81 %-yks. Porvoon 17,09 18,80 2016: 19,93 1,12 %-yks. seutukuntien vertailu 5/67 12/67 7/67 12/67 keskuskunnat 1025 2706 2014: 2328-377 kehyskunnat 520 1677 2014: 2468 792 Porvoon 945 2547 2014: 2350-197 seutukuntien vertailu 53/67 56/67 26/67 2/67 UUSIMAA PORVOON SEUTUKUNTA 25

UUSIMAA RAASEPORIN SEUTUKUNTA väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus LUOKKA E1 PIKKUKAUPUNGIT KESKUSKUNNAT RAASEPORI KEHYSKUNNAT HANKO, INKOO keskuskunnat 28 567 28 834 2015: 28 405-1,5 % kehyskunnat 15 625 15 232 2015: 14 405-5,4 % Raaseporin 44 192 44 066 2015: 42 810-2,9 % seutukuntien vertailu 28/67 29/67 30/67 32/67 keskuskunnat 62,9 % 63,5 % 2015: 60,0 % -3,5 %-yks. kehyskunnat 66,5 % 64,9 % 2015: 58,6 % -6,3 %-yks. Raaseporin 64,1 % 64,0 % 2015: 59,5 % -4,5 %-yks. seutukuntien vertailu 41/67 31/67 32/67 44/67 keskuskunnat -3,8 5,6 2015*: -6,9-12,5 -yks. kehyskunnat -14,4 4,9 2015*: -7,4-12,3 -yks. Raaseporin -7,6 5,4 2015*: -7,1-12,5 -yks. seutukuntien vertailu 44/67 8/67 54/67 65/67 keskuskunnat 1,4 % 2,8 % 2014: 4,1 % 1,3 %-yks. kehyskunnat 1,0 % 2,7 % 2014: 3,9 % 1,2 %-yks. Raaseporin 1,2 % 2,8 % 2014: 4,0 % 1,3 %-yks. seutukuntien vertailu 5/67 11/67 12/67 21/67 *ennakkotieto ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Raasepori Työssäkäynti. Työllisten määrä. kaupunki- ja maaseutualueilla 2014. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta 1995 2005 2013 1995 2005 2013 Raasepori 9 394 9 430 8 820 84,2 77,0 74,9 Inkoo 172 203 208 9,2 8,4 8,3 Hanko 167 253 255 3,7 5,6 7,4 Kemiönsaari 10 40 48 0,3 1,3 1,8 Siuntio 29 29 44 1,5 1,1 1,5 Lohja 207 261 296 1,2 1,2 1,4 Kökar 0 0 1 0,0 0,0 1,0 Salo 122 135 130 0,6 0,6 0,6 Brändö 1 0 1 0,4 0,0 0,5 Kirkkonummi 37 43 64 0,3 0,3 0,4 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus 26 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas keskuskunnat 10 549 11 280 2013: 10 626-5,8 % kehyskunnat 6 040 6 419 2013: 5 088-20,7 % Raaseporin 16 589 17 699 2013: 15 714-11,2 % seutukuntien vertailu 28/67 27/67 29/67 58/67 keskuskunnat 156 124 2014: 146 22 kehyskunnat 147 116 2014: 151 35 Raaseporin 153 122 2014: 148 26 seutukuntien vertailu 5/67 7/67 21/67 61/67 keskuskunnat - 4/2008: 5,3 % 4/2016: 10,7 % 5,4 %-yks. kehyskunnat - 4/2008: 4,6 % 4/2016: 11,3 % 6,6 %-yks. Raaseporin - 4/2008: 5,1 % 4/2016: 10,9 % 5,8 %-yks. seutukuntien vertailu - 9/67 15/67 52/67 Raaseporin 2000: 19 914 28 312 2013: 27 974-338 seutukuntien vertailu 32/67 31/67 38/67 52/67 keskuskunnat - 2,3 % 2014: 0,6 % 1,7 %-yks. kehyskunnat - 1,2 % 2014: -0,7 % 1,9 %-yks. Raaseporin - 2 % 2014: 0,2 % 1,8 %-yks. seutukuntien vertailu - 35/67 10/67 49/67 keskuskunnat 5 126 2005: 6 128 2014: 6 495 6,0 % kehyskunnat 2 297 2005: 2 754 2014: 3 008 9,2 % Raaseporin 7 423 2005: 8 882 2014: 9 503 7,0 % seutukuntien vertailu 18/67 18/67 17/67 21/67 keskuskunnat 8,2 % 12,8 % 15,8 % 3 %-yks. kehyskunnat 7,3 % 12,1 % 14,5 % 2,4 %-yks. Raaseporin 7,9 % 12,6 % 15,4 % 2,8 %-yks. seutukuntien vertailu 12/67 14/67 19/67 26/67 Raaseporin kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu - - - - Raaseporin - - 2014: 10 Tammisaaren 4,7 9,2 - seutukuntien vertailu 31/67 1997 2008 uusin tieto keskuskunnat 18,40 20,36 2016: 22,00 1,64 %-yks. kehyskunnat 18,17 18,93 2016: 21,37 2,43 %-yks. Raaseporin 18,32 19,87 2016: 21,79 1,92 %-yks. seutukuntien vertailu 56/67 61/67 62/67 54/67 keskuskunnat 1108 2820 2014: 4194 1373 kehyskunnat 1147 4172 2014: 5645 1474 Raaseporin 1122 3287 2014: 4683 1396 seutukuntien vertailu 60/67 66/67 65/67 52/67 UUSIMAA RAASEPORIN SEUTUKUNTA 27

VARSINAIS-SUOMI ALUEKEHITTÄMISEN PAINOTUKSET LOIMAAN SEUTUKUNTA SALON SEUTUKUNTA TURUN SEUTUKUNTA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA ÅBOLAND-TURUNMAAN SEUTUKUNTA 1 2 3 4 TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa. SAAVUTETTAVUUS - LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI Varsinais- Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia. RESURSSIVIISAUS - INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. SUURIMPIEN KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN AJANKOHTAISET TURKU Osaamisen kehittäminen: osaamisen saatavuus sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaanto (esim. meriteollisuusklusterin kasvun turvaaminen) Kaupunkiorganisaation kehittäminen kumppanina elinkeinoelämälle (Smart city -teema, innovatiiviset hankinnat ja tietovarantojen avaaminen) Digitaalisuuden hyödyntäminen, kiertotalouden kehittäminen (esim. Smart Chemistry Park) ja merkittävät kehittämisympäristöt (esim. telakan ympärille Blue Industry Park) Liikkuminen ja matkaketjuajattelu: pikaraitiotie, sähköbussit, tunnin junayhteys Helsinkiin (ml. On Hyperloop -juna). SALO Elinvoimapolitiikan ydinkysymykset ovat rakennemuutoksesta johtuen työpaikat ja työllisyys (/työttömyyden hoitaminen) sekä saavutettavuuden edistäminen ja sijainnin hyödyntäminen. Teollisen internetin osaamiskeskittymä: vuosikymmenten varrella kertyneen osaamisen hyödyntäminen (langaton tiedonsiirto) Tuotannon työpaikat ja toimitilarakentaminen UUSIKAUPUNKI Laajempi yhteistyö alueen elinvoiman eteen Raide- ja tieyhteydet (elinvoiman edistäminen muiden kaupunkien kanssa ja osana vyöhykkeitä) Investoinnit alueelle Profiloituminen ja erottuminen merkittävänä seutukaupunkina (houkuttelevuus satamakaupunkina ja tulevaisuutta rakentava kunta) Palvelu- ja teollisuustyöpaikat Sujuvat arjen palvelut ja elävät taajamat Asuinpaikkapreferenssien ja elintapamuutosten (erit. liikkuminen) huomiointi osana maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja ELINKEINO- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN PAINOPISTEVALINNAT MAASEUTUALUEIDEN PAINOTUKSET Tulevaisuuden terveys (räätälöity terveys ja hyvinvointi; lääkekehitys sekä diagnostiikka ja sairauksia ehkäisevä innovointi; toiminnalliset ja interaktiiviset materiaalit sekä biopankki) Materiaali- ja kemian prosessitekniikka (biotieteiden ja insinööritieteiden yhdistely) I SAMMA BÅT RF Asuminen ja ympäristö Työ Palvelut Yhteisöllisyys VARSIN HYVÄ RY Uudistuva asukas- ja yhdistystoiminta Kehittyvä paikallistalous luo uusia työpaikkoja Kulttuurista ja ympäristöstä vetoa ja voimaa Ekologisuus etusijalla VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY Voimistuva yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen Mikroyritykset maaseudun voimavarana YKKÖSAKSELI RY Vahvistuva paikallisuus Toimivat yhdyskunnat ja huolenpito ympäristöstä Alueen elinkeinoelämä ja paikallinen yrittäjyys 28

VARSINAIS-SUOMI LOIMAAN SEUTUKUNTA SALON SEUTUKUNTA TURUN SEUTUKUNTA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA ÅBOLAND-TURUNMAAN SEUTUKUNTA väkiluku VARSINAIS-SUOMI 435 119 461 177 2015: 474 323 2,9 % maakuntien vertailu 3/18 3/18 3/18 5/18 työttömien työnhakijoiden VARSINAIS-SUOMI 2/2008: 6 % 2/2016: 12,6 % 6,6 %-yks. osuus työvoimasta maakuntien vertailu 3/18 6/18 17/18 BKT/asukas VARSINAIS-SUOMI 2000: 26 074 36 449 2013: 33 836-2 612 maakuntien vertailu 3/18 2/18 6/18 18/18 VÄESTÖ TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT BKT / ASUKAS 120 115 110 105 100 95 90 85 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Turun VARSINAIS-SUOMI KOKO MAA Salon Loimaan Åboland- Turunmaan % 16 14 12 10 8 6 4 2 4/2006 4/2007 4/2008 4/2009 4/2010 4/2011 4/2012 4/2013 4/2014 4/2015 4/2016 Salon Turun KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI Loimaan Vakka-Suomen euroa 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turun KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI Åboland-Turunmaan Vakka-Suomen Loimaan Salon nkehitys 1995 2015 (1995=100). Lähde: Tilastokeskus Työttömien osuus työvoimasta huhtikuussa 2006 2016. Lähde: TEM ja Tilastokeskus Bruttokansantuote asukasta kohden 2000 2013. Lähde: Tilastokeskus 29

M2 VARSINAIS-SUOMI LOIMAAN SEUTUKUNTA Työssäkäyntikunta Loimaa Työssäkäynti. Työllisten määrä. kaupunki- ja maaseutualueilla 2014. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta 1995 2005 2013 1995 2005 2013 Loimaa 5 664 5 726 5 160 86,4 79,6 77,9 Oripää 58 82 101 10,7 14,5 17,6 Ypäjä 82 132 152 8,2 12,1 14,7 Pöytyä 91 168 216 3,0 4,8 6,1 Koski Tl 28 36 53 2,6 3,5 5,7 Humppila 20 48 54 2,1 4,3 5,7 Punkalaidun 22 54 54 1,6 4,2 4,6 Marttila 7 19 30 0,8 2,1 3,6 Aura 13 47 54 1,0 2,7 3,0 Jokioinen 32 51 70 1,4 2,0 3,0 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus 30 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto LUOKKA M2 MAASEUTUMAINEN SEUTU KUNNAT AURA, KOSKI TL, LOIMAA, MARTTILA, ORIPÄÄ, PÖYTYÄ ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä Osaaminen ja T&K korkea-astekoulutettujen osuus 15-vuotta täyttäneistä yliopisto-opiskelijat T&K menot milj. Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas VARSINAIS-SUOMI Loimaan 36 087 35 244 2015: 34 819-1,2 % seutukuntien vertailu 37/67 33/67 32/67 23/67 Loimaan 61,6 % 62,2 % 2015: 58,3 % -3,9 %-yks. seutukuntien vertailu 37/67 50/67 43/67 26/67 Loimaan -4,1 0,1 2015*: -5,9-6 -yks. seutukuntien vertailu 27/67 27/67 48/67 59/67 Loimaan 0,5 % 1,2 % 2014: 2,6 % 1,5 %-yks. seutukuntien vertailu 34/67 40/67 29/67 13/67 Loimaan 12 031 13 250 2013: 12 688-4,2 % seutukuntien vertailu 37/67 34/67 34/67 25/67 Loimaan 168 133 2014: 151 18 seutukuntien vertailu 15/67 21/67 25/67 39/67 Loimaan - 4/2008: 4,9 % 4/2016: 9,5 % 4,6 %-yks. seutukuntien vertailu - 6/67 7/67 34/67 Loimaan 2000: 17 365 22 514 2013: 25 809 3 295 seutukuntien vertailu 42/67 51/67 48/67 17/67 Loimaan - 2 % 2014: -0,4 % 2,3 %-yks. seutukuntien vertailu - 36/67 26/67 41/67 Loimaan 2 102 2005: 2 268 2014: 2 387 5,2 % seutukuntien vertailu 59/67 60/67 60/67 35/67 Loimaan 4,8 % 8,8 % 10,9 % 2,1 %-yks. seutukuntien vertailu 45/67 40/67 42/67 53/67 Loimaan kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu - - - - Loimaan 3,1 3,6 2014: 3,2 - seutukuntien vertailu 38/67 1997 2 008 uusin tieto Loimaan 17,46 18,89 2016: 20,70 1,82 %-yks. seutukuntien vertailu 11/67 16/67 29/67 49/67 Loimaan 528 1 591 2014: 1 853 262 seutukuntien vertailu 21/67 31/67 10/67 11/67 LOIMAAN SEUTUKUNTA *ennakkotieto 31

VARSINAIS-SUOMI SALON SEUTUKUNTA väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus *ennakkotieto LUOKKA D PIENET KAUPUNKISEUDUT KESKUSKUNNAT SALO KEHYSKUNNAT SOMERO keskuskunnat 50 922 54 777 2015: 53 890-1,6 % kehyskunnat 9 894 9 465 2015: 9 093-3,9 % Salon 60 816 64 242 2015: 62 983-2,0 % seutukuntien vertailu 21/67 18/67 19/67 29/67 keskuskunnat 65,0 % 64,5 % 2015: 60,3 % -4,2 %-yks. kehyskunnat 61,8 % 59,2 % 2015: 56,3 % -2,9 %-yks. Salon 64,5 % 63,8 % 2015: 59,7 % -4 %-yks. seutukuntien vertailu 39/67 34/67 30/67 29/67 keskuskunnat 8,6 5 2015*: -4,2-9,2 -yks. kehyskunnat 1,3 1,7 2015*: 1,4-0,3 -yks. Salon 7,4 4,5 2015*: -3,4-7,9 -yks. seutukuntien vertailu 4/67 11/67 35/67 61/67 keskuskunnat 1,1 % 4,4 % 2014: 5,6 % 1,2 %-yks. kehyskunnat 0,6 % 1,4 % 2014: 2,8 % 1,4 %-yks. Salon 1,0 % 4,0 % 2014: 5,2 % 1,2 %-yks. seutukuntien vertailu 8/67 5/67 7/67 24/67 ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Salo Työssäkäynti. Työllisten määrä. kaupunki- ja maaseutualueilla 2014. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta 1995 2005 2013 1995 2005 2013 Salo 19 199 20 802 16 284 90,7 86,2 78,6 Somero 298 442 347 8,0 11,4 9,9 Koski Tl 70 103 87 6,4 10,0 9,4 Paimio 318 445 353 7,6 9,4 7,4 Marttila 73 96 60 8,5 10,6 7,3 Sauvo 60 130 85 5,4 10,0 6,6 Kemiönsaari 76 117 99 2,6 3,9 3,7 Kaarina 213 448 329 1,9 3,3 2,3 Aura 12 42 36 0,9 2,4 2,0 Sottunga 2 1 1 3,8 1,7 1,9 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus 32 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto 40 60 80 100 120 140 160 180 200 arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus

Talous, työpaikat ja elinkeinot työpaikat taloudellinen huoltosuhde työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta BKT asukasta kohden yritysten nettoperustanta suhteessa yrityskantaan kesämökkien määrä VARSINAIS-SUOMI keskuskunnat 22 162 26 102 2013: 19 822-24,1 % kehyskunnat 3 101 3 083 2013: 2 903-5,8 % Salon 25 263 29 185 2013: 22 725-22,1 % seutukuntien vertailu 18/67 18/67 20/67 67/67 keskuskunnat 141 124 2014: 163 39 kehyskunnat 167 146 2014: 167 21 Salon 145 127 2014: 163 36 seutukuntien vertailu 3/67 13/67 35/67 67/67 keskuskunnat - 4/2008: 6,1 % 4/2016: 15,7 % 9,6 %-yks. kehyskunnat - 4/2008: 5,6 % 4/2016: 11,1 % 5,5 %-yks. Salon - 4/2008: 6,0 % 4/2016: 15,0 % 9 %-yks. seutukuntien vertailu - 15/67 43/67 67/67 Salon 2000: 44 497 59 327 2013: 24 602-34 725 seutukuntien vertailu 1/67 1/67 53/67 67/67 keskuskunnat - 1,9 % 2014: -0,2 % 2,1 %-yks. kehyskunnat - 4,4 % 2014: -1,9 % 6,3 %-yks. Salon - 2,3 % 2014: -0,5 % 2,8 %-yks. seutukuntien vertailu - 23/67 29/67 30/67 keskuskunnat 6 386 2005: 6 963 2014: 7 238 3,9 % kehyskunnat 1 883 2005: 2 109 2014: 2 173 3,0 % Salon 8 269 2005: 9 072 2014: 9 411 3,7 % seutukuntien vertailu 17/67 17/67 18/67 54/67 SALON SEUTUKUNTA Osaaminen ja T&K keskuskunnat 6,3 % 11,6 % 13,7 % 2,2 %-yks. korkea-astekoulutettujen kehyskunnat 4,2 % 7,5 % 9,5 % 2 %-yks. osuus 15-vuotta täyttäneistä Salon 6,0 % 11,0 % 13,1 % 2,1 %-yks. seutukuntien vertailu 28/67 29/67 30/67 50/67 yliopisto-opiskelijat Salon kevät 2000: - kevät 2008: - kevät 2015: - - yliopistoseutukuntien vertailu - - - - T&K menot milj. Salon 60,5 273,4 2014: 228,2 seutukuntien vertailu 5/67 Kuntatalous kunnan tuloveroprosentti kunnan lainakanta /asukas 1997 2008 uusin tieto keskuskunnat 17,28 18,21 2016: 20,75 2,54 %-yks. kehyskunnat 17,50 18,50 2016: 19,50 1 %-yks. Salon 17,32 18,25 2016: 20,57 2,32 %-yks. seutukuntien vertailu 9/67 3/67 23/67 64/67 keskuskunnat 415 1204 2014: 2101 897 kehyskunnat 524 450 2014: 1341 891 Salon 433 1093 2014: 1991 898 seutukuntien vertailu 11/67 8/67 19/67 37/67 33

VARSINAIS-SUOMI LUOKKA B MONIPUOLISET KORKEAKOULUPAIKKAKUNNAT TURUN SEUTUKUNTA KESKUSKUNNAT TURKU KEHYSKUNNAT KAARINA, LIETO, MASKU, MYNÄMÄKI, NAANTALI, NOUSIAINEN, PAIMIO, RAISIO, RUSKO, SAUVO väkiluku työikäisten osuus muuttotase vieraskielisten osuus *ennakkotieto keskuskunnat 164 744 175 582 2015: 185 908 5,9 % kehyskunnat 115 158 131 746 2015: 137 277 4,2 % Turun 279 902 307 328 2015: 323 185 5,2 % seutukuntien vertailu 3/67 3/67 3/67 7/67 keskuskunnat 68,1 % 69,5 % 2015: 67,0 % -2,5 %-yks. kehyskunnat 67,0 % 65,5 % 2015: 61,8 % -3,7 %-yks. Turun 67,6 % 67,8 % 2015: 64,8 % -3 %-yks. seutukuntien vertailu 4/67 4/67 7/67 7/67 keskuskunnat 12,6 1,4 2015*: 9,6 8,2 -yks. kehyskunnat -1 7,4 2015*: 1,1-6,3 -yks. Turun 7 4 2015*: 6 2 -yks. seutukuntien vertailu 5/67 14/67 2/67 14/67 keskuskunnat 2,3 % 6,7 % 2014: 9,6 % 2,9 %-yks. kehyskunnat 0,6 % 1,9 % 2014: 3,0 % 1,1 %-yks. Turun 1,6 % 4,7 % 2014: 6,8 % 2,1 %-yks. seutukuntien vertailu 2/67 2/67 4/67 7/67 ARVONLISÄYS JA TYÖLLISET Työssäkäyntikunta Turku Työssäkäynti. Työllisten määrä. kaupunki- ja maaseutualueilla 2014. Työssäkäyntiprosentti. Kunnassa työskentelevien osuus asuinkunnan työllisistä. Asuinkunta 1995 2005 2013 1995 2005 2013 Turku 52 551 59 504 59 368 83,7 78,0 76,9 Kaarina 5 257 6 713 7 225 48,0 49,3 51,6 Raisio 4 595 5 394 5 096 48,2 48,6 48,2 Rusko 1 064 1 363 1 350 50,9 50,2 48,0 Lieto 2 708 3 636 4 017 43,9 45,7 46,9 Masku 1 323 1 769 1 918 40,0 42,5 42,6 Naantali 2 172 3 020 3 122 33,3 36,8 38,1 Nousiainen 587 771 813 34,0 36,9 36,1 Aura 405 576 603 29,9 33,2 33,9 Paimio 736 1 094 1 318 17,6 23,1 27,8 Työssäkäynti seudun merkittävimpään työpaikkakeskittymään. Lähde: Tilastokeskus 34 elintarvike hoivapalvelut julkinen hallinto kauppa koti ja asuminen koulutus ja kulttuuri liikenne ja matkailu metalli metsä rahoitus ja yrityspalvelut rakennus ja kiinteistö tieto ja viestintä yhdyskuntahuolto 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 arvonlisäys työlliset Seudun arvonlisäys ja työlliset klustereittain vuonna 2013 sijaintiosamääränä suhteessa Manner Suomeen (Manner-Suomi =100). Lähde: Tilastokeskus