VIHTI ILMASTOSTRATEGIA Luonnos 9.12.2009 1
ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA YK:n ensimmäiset ilmastonmuutosneuvottelut käytiin Rio de Janeirossa v 1992. Kiotossa pöytäkirjassa sovittiin vuonna 1997 teollisuusmaiden päästövähennystavoitteista 5,2% vuoteen 2012 mennessä vuoden 1990 tasosta. EU otti siinä yhteydessä yhteisen päästövähennystavoitteen 8%, joka jäsenmaiden kesken tehdyllä ns. taakanjakosopimuksella merkitsi Suomelle paluuta päästöissä vuoden 1990 tasolle eli 0- tavoitetta. Myöhemmin päätöksensä mukaan (2007) EU sitoutui vuoteen 2020 mennessä 20% päästövähennykseen sekä 20 % energian säästöön ja siihen, että liikenteessä biopolttoaineiden osuus on 10%. Maakohtaisesti Suomella uusiutuvan energian osuus on 38%. Vertailuvuotena on edelleen 1990. Merkittävä osa vuoden 2012 jälkeen tehtävistä päästövähennyksistä toteutetaan EU:n yhteisen päästökaupan avulla energiantuotannossa ja teollisuudessa sekä ns. joustomekanismien keinoin kehittyvissä ja kehitysmaissa. EU:n jäsenmaat tekevät muita sektoreita, kuin päästökaupan piirissä olevia, koskevat päästövähennystoimenpiteet omien kansallisten ohjelmiensa pohjalta. Suomen uusin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on vuodelta 2008. Se ulottuu vuoteen 2020 ja sillä pyritään toteuttamaan EU:n vähentämistavoitteita. Joulukuussa 2009 päätetään YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa Kioton jälkeisestä uudesta sopimuksesta. Oletettavasti päästövähennystarpeet vuoden 2020 jälkeen ovat entistä rajummat. Jo nyt puhutaan eri yhteyksissä, esim. Valtioneuvoston ilmastopoliittisessa selonteossa (2008), vuonna 2050 tarvittavasta 60-80% päästövähennyksestä! Tässä valossa Vihdin ilmastostrategialuonnoksessa vuoteen 2020 mennessä esitettävä vähennystavoite, ainakin 20% vuoden 1990 tasosta ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi, eivät pitkällä tähtäimellä ole riittäviä. Tulevat tavoitteet edellyttävät mm. laajempaa seudullista yhteistä ilmastopolitiikkaa. 2
Vihdin kunta liittyi Suomen kuntaliiton koordinoimaan ilmastonsuojelukampanjaan vuonna 1999. Kampanja liittyy kansainväliseen kuntien ympäristöjärjestön ICLEI:n (The International Council for Local Environmental Initiatives) käynnistämään kampanjaan Cities for Climate Protection, joka on tarkoitettu paikallishallintotasolle. VIHDIN SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEKSI Vihdin kunta on kartoittanut ilmastokampanjan yhteydessä kasvihuonekaasupäästönsä vuosina 1990, 1997, 2000, 2003 ja 2006 sekä tehnyt alustavan luonnoksen päästöjen kehityksestä ja päästöjen vähentämisestä vuoteen 2025 asti (ympäristölautakunta 2004). Viimeisen selvityksen (2006) mukaan Vihdin suurimmat CO2- päästölähteet muodostuvat liikenteestä (39%), sähkönkulutuksesta (28%) ja lämmityksestä (13%). Nopea väestönkasvu (noin 2%) ja autoliikenteen aiheuttama suuri päästöosuus on pääkaupunkiseudun työpaikoista riippuvalle kehyskunnalle, kuten Vihdille, tunnusomaista johtuen kuntaa halkovista kolmesta valtatiestä, kunnan läpi kulkevasta suuresta, ei-vihtiläisestä autovirrasta ja rahtiliikenteestä sekä päivittäiseen työmatkaliikenteeseen soveltuvan joukkoliikenteen kehittymättömyydestä ja matkustajaraideliikenteen puuttumisesta. Tämä asettaa kunnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet erityisen haasteelliseksi ja riippuvaksi mm. auton käyttövoiman kehityksestä ja valtiovallan päätöksistä raideliikenteen toteutumisessa. Yksistään Nummelan eteläosiin pyritään kaavoittamaan asuntoja noin 15000 asukkaalle ja työpaikka-alueita noin 6000 työpaikkaa varten. Vihdin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat seuranta-aikana kasvaneet 8,5-9,4 t CO2-ekv/asukas ja ovat samansuuruisia kuin esimerkiksi naapurikunnista Nurmijärven, mutta suuremmat kuin pääradan raideliikenteen varrella olevien kuntien ja pienemmät kuin energiaintensiivisten teollisuuspaikkakuntien päästöt. Kasvihuonekaasujen päästökehitys ja rakenne Suomen eri kunnissa vaihtelee. Kuvaavaa on muuttovoittoalueilla tapahtuva päästöjen kasvu erityisesti liikenteen ja rakennusten lämmityksen osalta sekä 3
toisaalta väestöään menettävillä tai hiipuvilla teollisuuspaikkakunnilla muutosten aiheuttama päästövähenemä. Päästöjen ja Vihdin kunnan asukasluvun kasvu ovat kulkeneet käsi kädessä. Päästöjen kasvu vuosina 1990-2006 on ollut noin 17%. Kioton ilmastosopimuksen mukaan pitäisi päästöjen vuonna 2012 olla Suomessa vuoden 1990 tasossa ja EU-komission päätöksen mukaan vuonna 2020 20 %, tai jos kaikki teollisuusmaat tulevat mukaan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, 30%. Vihdin alustavan (2004), varsin karkean päästöennusteen mukaan päästöjen kasvun taittuminen voisi tapahtua vasta 2025 paikkeilla ja edellyttäisi mm. joukkoliikenteen kehittymistä pääväylillä ja uutta Länsiratayhteyttä Nummelaan sekä kiinteistöjen lämmityksessä ja sähkönkulutuksessa siirtymistä uusiutuviin ja vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin energialähteisiin erilaisten energiansäästötoimien ohella. Vihdin kunnanhallitus päätti 2.3.2009, että kuntaan perustetaan ilmastostrategiatoimikunta valmistelemaan Vihdin ilmastostrategiaa. Toimikunta koostui luottamushenkilöistä ja palvelukeskusten johtajista seuraavasti: Pentti Pulkkinen pj, Aili Bertling, Mirja Juselius, Jari Kouhi, Kalevi Luoma, Nippe Nikander, Pekka Ranta, Sari Virta, Aira Elolampi, Rauno Kujanpää ja Marjo Ojajärvi. Toimikunnan sihteerinä oli Risto Salomaa. Toimikunta kokoontui kuusi kertaa ja kuuli Uudenmaan liiton ilmasto-vastaavaa Jarkko Hintsalaa sekä Motivan johtavaa asiantuntijaa Päivi Laitilaa. Toimikunnan jäsen, Kalevi Luoma, toimii Kuntaliiton llmastonsuojelukampanjan koordinaattorina. Toimikunta luovuttaa laatimansa ilmastostrategialuonnoksen kuntalaisten arvioitavaksi ja kehitettäväksi 9.12.2009 pidettävän yleisötilaisuuden yhteydessä. Täydennetty ja kunnanvaltuustossa hyväksytty ilmastostrategia jalkautetaan kesäkuussa 2010. VISIO Vihti huomioi toiminnassaan oman vaikutuksensa kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastonmuutokseen. 4
Vihti vähentää tavoitteellisesti aiheuttamiensa ja vaikutusmahdollisuuksissaan olevien päästöjen määrää. YHTEINEN TAHTOTILA Luodaan eri hallinnonalojen ja yhteistyöorganisaatioiden yhteiset käytännöt ja kehitetään seudullista yhteistyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kannustetaan ja ohjataan kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä huomioimaan ja vähentämään omien toimintojensa kasvihuonekaasupäästöjä (hiilijalanjälkeä). TAVOITTEET Ilmastostrategian tavoite 2009 2020: Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 20% vuoden 1990 tasosta (212,7 1000 t CO2-ekv). Tämän saavuttamiseksi Vihti asettaa seuraavat toiminnalliset tavoitteet: 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään - edistämällä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä tehostamala kunnan henkilö- ja tavarakuljetusten logistiikkaa 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään -täydentämällä taajamarakennetta ja hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria 3. Sähkön kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään - parantamalla energiatehokkuutta, kunnan omien toimintojen sähkönkulutusta vähentämällä ja suosimalla uusiutuvaa ja vähän hiilipäästöjä aiheuttavaa sähköä 4. Kiinteistöjen lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöjä vähenetään 5
-parantamalla kunnan nykyisten rakennusten ja uudisrakennusten energiatehokkuutta sekä edistämällä niissä tehokkaaseen energiantuotantoon ja uusiutuviin sekä vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin siirtymistä 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla -painottamalla energian, materiaalien ja palvelujen hankinnoissa ilmasto- ja energiavaikutuksia ja muita ympäristönäkökohtia huomioiden tuotteen koko elinkaari. Ehkäistään jätteiden syntyä 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja vapaa-ajan asukkaille 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Kuva 1. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 1990-2006 250 240 230 220 210 kok.päästo 200 190 1990 1997 2003 2006 6
Kuva 2. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen jakauma 2006 (%). Lähde Uudenmaanliitto 2009. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjakauma vuonna 2006 2 % 8 % 3 % 15 % Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkönkäyttö 39 % 13 % Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineet Liikenne Jätehuolto 13 % Maatalous 7 % ILMASTOSTRATEGIA OHJAA TOIMENPITEITÄ Ilmastostrategia on kunnavaltuuston hyväksymä pitkäjänteinen suunnitelma, joka ohjaa kunnan hallintokuntien ja niiden eri tulosalueiden määrätietoista toimintaa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Se liitetään osaksi Vihdin kuntastrategiaa. Vihdin kunnan eri tulos- ja vastuualueet liittävät vuosisuunnitelmiin yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat ilmastostrategian toteuttamiseksi. Strategian kautta kunnan henkilöstön, kuntalaisten ja paikallisten yritysten tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisen välttämättömyydestä lisääntyy ja toimintatavat muuttuvat. Ilmastostrategia toimii kahdella tasolla käsittäen Vihdin kunnan oman toiminnan sekä kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimet. Ilmastonmuutoksen torjunta merkitsee henkilökohtaisia ja kotitalouskohtaisia toimintatapojen muutoksia sekä elinkeinoelämän toimin- 7
taympäristön muutosta. Tämä edellyttää kaikkia osapuolia osaltaan aktiivisesti etsimään ja toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ILMASTOSTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN Vihdin kunnan ilmastostrategia hyväksytään valtuustossa. Se päivitetään valtuustokausittain yhdessä muiden strategioiden kanssa ja on osana kuntastrategiaa. Nyt valmistelussa oleva ilmastostrategian luonnos huomioidaan kuntastrategian päivityksessä vuoden 2010 alussa. Se siirretään kunnnan eri hallintokunnille otettavaksi huomioon niiden omissa toimintasuunnitelmissa. Ilmastostrategialuonnos lähetetään lautakunnille lausuntokierrokselle. Luonnos julkaistaan myös kunnan nettisivuilla avoimesti kommentoitavaksi ja kuntalaisten palaute huomioidaan. Ilmastostrategian on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2010. TOIMENPITEET, VASTUUT JA SEURANTA Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta Toimenpide: Kaikessa päätöksenteossa arvioidaan päätöksen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja toimitaan päästöjä vähentäen Vastuu: Kaikki toimialat Seuranta: Kasvihuonekaasupäästöt kartoitetaan joka 3. vuosi 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Edistetään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä tehostetaan kunnan henkilö- ja tavarakuljetusten logistiikkaa 8
Toimenpide Työssäkäynti-/joukkoliikenteen suunnittelu perustuu raide- ja bussiliikenteeseen Liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan pyörä- ja jalankulkutiet sekä muu kevytliikenne Kunnan omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä vähennetään Tehdään julkinen liikenne houkuttelevaksi vaihtoehdoksi sekä taloudellisesti että toiminnallisesti esim. liityntäpysäköintiä ja vuoroja lisäämällä Lisätään työpaikkaomavaraisuutta Kunnan omien autojen ja työmatka-ajojen polttoaineen kulutus, taloudellisen ajotavan kurssit, sähköautot käyttöön ja seurantaan Vastuu Hankinta- ja liikennevastaava, kaavoitustoimi, kunnallistekniikka Kaavoitustoimi, kunnallistekniikka Hankinta- ja liikennevastaava, kaikki toimialat Hankinta- ja liikennevastaava, kaavoitustoimi Elinkeino- markkinointivastaava Kaikki toimialat Seuranta/Mittarit Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus joka 3. vuosi Liikennetutkimus joka 5. vuosi Taloudellisen ajotavan kurssit, osallistujamäärät Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Kevyenliikenteen väylästön pituus, km Kunnan omistamat, vaihtoehtoista polttoainetta/energiaa käyttävät ajoneuvot kpl/suht.%-osuus Kunnan omien autojen polttoaineen kulutus Bussivuorojen määrä ja liityntäpysäköintipaikat 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Taajamarakennetta täydennetään hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria Toimenpide Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parannetaan Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään suunnitteluvaiheessa Seuranta/Mittarit Vastuu Kaavoitustoimi,tekninen toimi Kaavoitustoimi, kaikki toimialat 9
Asukastiheys taajamissa/asemakaavoitetuilla alueilla Selvitys miten kasvihuonekaasupäästöt on huomioitu kaavoituksessa Ilmastonsuojelukysely kuntalaisille joka 3. vuosi päivityksen yhteydessä Kuntalaisille jatkuva palautteenantomahdollisuus 3. - 4. Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Parannetaan energiatehokkuutta, kunnan omien toimien sähkönkulutusta vähennetään ja siirrytään uusiutuvaan ja vähän kasvihuonekasuupäästöjä aiheuttavaan sähköön Parannetaan olemassa olevien rakennusten ja uudisrakennusten energiatehokkuutta sekä edistetään tehokkaaseen energiantuotantoon ja uusiutuviin energialähteisiin ja vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin siirtymistä Toimenpide Vihdin kunta tekee energiatehokkuussopimuksen ja toteuttaa toimintasuunnitelman sähkön- ja lämmitysenergiankulutuksen vähentämisen mukaisia toimenpiteitä Sähkönkulutukseltaan energiatehokkaiden toimintatapojen ja laitteiden käyttöönotto kaikissa toiminnoissa, esim. kaukovalvonta Edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa kiinteistöjen lämmityksessä Edistetään aluelämpöverkon laajentamista Nummelassa ja selvitetään rakentamisedellytyksiä muissa taajamissa Tehdään energiatehokkaiden kiinteistöjen investointiohjelma Kiinteistöjen lämmitysenergiankulutusta seurataan jatkuvasti ja raportoidaan valtuustolle vuosittain Lisätään vuorovaikutusta kuntalaisten, yritysten ja sidosryhmien kanssa Seuranta/Mittarit Vastuu Tilapalvelu, kaikki toimialat Kaikki toimialat, Nummelan aluelämpö Tekninen toimi, Nummelan aluelämpö Kaavoitustoimi, tekninen toimi, Nummelan aluelämpö Tekninen toimi Tekninen toimi Kaikki toimialat 10
Sähkön- ja lämmitysenergian kulutuksen päästöt kartoitetaan joka 3. vuosi Sähkön- ja lämmitysernergian kulutusseurantatiedot kohteittain Kunnan kiinteistöjen sähkön- ja lämmitysenergian kulutus vuosittain Energiansäästöä edistävien hankkeiden toteutuminen (kpl/a) Kuinka paljon Vihti investoi energiatehokkaisiin laitteisiin (euroa/v) Sähkönkulutusta seurataan jatkuvasti ja raportoidaan valtuustolle vuosittain Energiatehokkuussopimuksen (Motiva ) tehneiden yritysten määrä kunnassa Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksessa Aluelämpöverkkoon liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä ja verkoston pituus 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Toimenpide Huomioidaan energia- ja materiaalitehokkuus kaikissa arkipäivän toimissa; hankinnoissa, toimistoissa, sairaalaja opetustyössä jne. Lisätään sähköistä asiointia Henkilöstön koulutus Jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä edistetään Huomioidaan hankintojen ympäristönäkökohta- ja elinkaarikustannuskriteerien vaikutus hankintaohjeissa Seuranta/Mittarit Kotitalouksissa syntyvä jätemäärä Hankintojen vaikutusten seuranta khk-päästöihin Vastuu Hankinta-vastaava, kaikki toimialat Tietohallinto, kaikki toimialat Hankinta-vastaava, kaikki toimialat Rosk`n Roll, ymp.valvonta Hankinta-vastaava, kaikki toimialat 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta Toimenpide Ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteistä annetaan opetusta Vastuu Kasvatus- ja koulutus, päivähoito,nuorisopalvelut, ympäristövalvonta 11
Rakennetaan ympäristöjärjestelmä (esim. vihreä lippu), jossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on etusijalla, mm. energiansäästöviikko Jokikunnan, Tervalammen ja Ojakkalan koulujen sekä Vihdin lukion koulukiinteistöjen sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen vähentäminen sekä koulujen opetuksen profiloituminen llmastonmuutokseen Kasvatus ja koulutus, päivähoito, nuorisopalvelut, ympäristövalvonta Jokikunnan, Terva - lammen ja Ojakkalan koulut sekä Vihdin lukio, tilahallinto Seuranta/Mittarit Ilmastostrategiaan osallistuvien koulujen ja päiväkotien lukumäärä. Vihreä lippu- ym. ympäristöjärjestelmiä rakentavien koulujen ja päiväkotien lukumäärä 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja vapaa-ajan asukkaille Toimenpide Vihtiläiset ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin Tiedotetaan Vihdin ilmastostrategiasta ja miten toimii ympäristötietoinen ja vastuullinen kuntalainen ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vastuu Ympäristövalvonta, kaikki toimialat Ympäristönvalvonta Tiedotetaan energiatehokkaista toimintatavoista sekä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Kunnan henkilöstöä ja kuntalaisia neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Laaditaan esite/opas, järjestetään tilaisuuksia ja kursseja Kaikki toimialat Kaikki toimialat Ympäristövalvonta, kaikki toimialat Kaikki toimialat Kaikki toimialat Valitaan ilmastonsuojeluvastaava joka vastuualueelle Lisätään vuorovaikutusta yritysten ja sidosryhmien kanssa Kartoitetaan yritykset, jotka haluavat profiloitua ilmastonmuutoksen torjumisessa nointivastaava Elinkeino- ja markki- Seuranta/Mittarit Tehdään otantakysely kuntalaisille ja yrityksille kunnan ilmastostrategian toimenpiteiden suorittamisesta llmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteiden huomioivien kuntalaisten ja yritysten määrän muutos 12
8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Toimenpide Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin Vesihuollossa huomioidaan äärevöityneet säät ja tulvahuiput Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset otetaan huomioon kunnan valmiussuunnitelmassa ja toimialojen riskikartoituksissa Tunnistetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysriskit ja varaudutaan niihin Vastuu Kaavoitus Kaavoitus, kunnallistekniikka Vesilaitos, kunnallistekniikka Kaikki toimialat Karviainen, Länsi- Uudenmaan ympäristöterveys Seuranta/Mittarit Hulevesien käsittely kaavoissa, hulevesiputkikokojen uusiminen/suurentaminen Tulvariskien kartoituksen ja riskien hallinnan toimenpiteiden määrä KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Lisätään bussikapasiteettia Bussivuorot Espoon juna-asemille Bussiliittymät kehä III, II ja I kautta Helsingin keskustaan Suositaan kimppakyytejä Nummelan keskustan ruuhkan purkaminen Länsiratahanketta edistetään Parannetaan/perustetaan kevyen liikenteen väyliä: Vihti-Nummela, Vihti-Ojakkala, Vihti- Olkkala, Huhmari-Tervalampi-Ojakkala Yksittäiset väylät liitetään verkoistoiksi Kartoitetan puutteet Vihdin sisäisessä liikenteessä, esim. lukiolaisten kulku kylistä Nummelaan Järjestetään taloudellisen ajotavan kursseja kunnan henkilöstölle ja kuntalaisille Motivoidaan ihmisiä työmatkaliikuntaan erilaisin kampanjoin ja tarjotaan mahdollisuus esim. työsuhdepolkupyörään Hiekoitus ja auraus on kevyenliikenteenväylillä hoidettu pääsääntöisinä töihinmeno aikoina Luodaan sellainen järjestelmä, että kunnossapito on jatkuvasti tietoinen kevyenliikenteenväylien kunnosta (päivystysnumero) Nummelaan ja muihin taajamiin järjestetään hyvä liityntäpysäköintimahdollisuus 13
2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Hyödynnetään ja täydennetään olemassa olevia taajamien infrastruktuuria Kehitetään Nummelan ja päätaajamien kevyen liikenteen ja palvelujen saavutettavuutta Kauppakeskukset ja vapaa-ajan palveluiden sijoittamisessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioimalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarve Tarkennetaan rakennusmääräyksiä ja tontin luovutusehtoja huomioiden energiatehokas rakentaminen Edistetään energiatehokasta uudis- ja korjausrakentamista tarjoamalla tietoa eri vaihtoehdoista Asetetaan asemakaavassa liittymisvelvollisuus tehokkaan energiantuotannon alueellisiin verkkoihin, mikäli sellainen on kohtuullisen matkan päässä rakennuspaikasta tai vähähiiliseen energian käyttöön Tehostetaan jätteiden lajittelua erottelemalla mm. energiajäte kuivajätteen joukosta Selvitetään jätevedenpuhdistamon lietteen energian hyödyntäminen 3.-4. Sähkö- ja lämmitysenergiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Toteutetaan energiatehokkuussopimuksen mukaiset kiinteistöjen energiakatselmukset ja toteutetaan tarpeelliseksi todetut toimenpiteet Laaditaan ohjeistus energiatehokkaista toimintatavoista kullekin yksikölle (valaistus, tietokoneet, tulostimet, ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet jne.) Kehitetään palkitsemissysteemi energiansäästäjille. Edistetään hakkeen, pelletin ym. biopolttoaineiden, maalämmön, ilmalämpöpumppujen, tuulivoiman, kaukolämmön, vesivoiman käyttöä Kaavassa suunnitellaan alueittain sopiva lämmitysmuoto suurempina yksikköinä Kunta toimii esimerkkinä vaihtoehtoista energiaa/polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankinnassa Kunta antaa asukkaille energianeuvontaa 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla Huomioidaan hankinnat(palvelut, kiinteistöjen ylläpito ja kulutustavarat) kaikissa toimissa Energiatehokkuus huomioidaan kone-, laite ja ajoneuvohankinnoissa Sähköinen allekirjoitus Web-videotilaisuudet, luottamushenkilökokoukset,tiedotustilaisuudet, vanhempainillat ym. RR:n jäteneuvoja kiertää kunnassa, jätteen määrää vähennetään, jätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä edistetään 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta Kaikessa opetuksessa annetaan tietoa Valitaan kasvihuonepäästöjen vähentämisessä esimerkkikoulu(ja) ja päiväkoti(eja) Jaetaan vuosittain ilmastonsuojelukoulun tunnustukset kouluille, jotka ovat opetusohjelmassaan ja toiminnassaan huomioinneet esimerkillisesti ilmastonsuojelun Päivitetään Vihdin opetussuunnitelma vastaamaan ilmastostrategian tarpeita 14
7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kuntalaisille ja yrityksille Kaikki vihtiläiset ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin Laaditaan kunnan työntekijöille "Työntekijän käsikirja", missä käsitellään energiatehokkuutta ja yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämiseen Laaditaan kuntalaisille vastaava opas, missä on käytännön esimerkkejä kotitalouksien mahdollisuudesta vähentää energiankulutusta ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjä Järjestetään yleisöluentotilaisuuksia, tapahtumia ja haastekampanjoita 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu Ranta-alueilla määritellään rakennusten lattiataso riittävän korkealle huomioiden tulvariski Hulevedet imeytetään ja asfaltti-ym. tiivispintaisiksi rakennettuja alueita vähennetään Hulevesien ja ojarumpujen putkikoot mitoitetaan kasvavien tulvahuippuja mukaan Tehdään hulevesitulvariskien hallintasuunnitelma ja päivitetään kunnan muut valmiussuunni telmat ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden ILMASTONMUUTOSSANASTOA Biokaasumädätys -Yhdyskuntajätteiden, jäteveslieteen tai lannan hallittu mädättäminen biokaasuksi eli metaniksi Biopolttoaine -Biomassasta prosessoitu polttoaine, esim. puuhake ja rypsiöljy. Uusiutuva energialähde Elinkaariarviointi -Mitä ympäristövaikutuksia tuotteella tai toiminnalla on alusta loppuun Energiatehokkuussopimus -Kunnan ja työ- ja elinkeinomnisteriön välinen sopimus vuosille 2008-2016, jolla tähdätään kunnan energiatehokkuuteen ja energiansäästön lisäämiseen Fossiiliset polttoaineet -Vuosimiljoonien aikana eloperäisestä aineesta syntyneet polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu Hiilijalanjälki -Jonkin tuotteen tai toiminnan aiheuttama kasvihuonekaasukuorma (tai CO2- kuorma) niiden elinkaaren aikana. Esim. ihmisen, kunnan tai valtion hiilijalanjälki. Hulevesi -Sade-, sulamis-, ja rakennusten tai maaperän kuivatusvesi ICLEI -Kuntien kansainvälinen organisaatio, joka edistää kestävää kehitystä Ilmastonmuutos -Sääolojen muuttuminen pitkällä aikavälillä, viitataan usein kasvihuoneilmiön voimistumiseen 15
Infrastruktuuri -Tiet ja väylät, vesi-,viemäri- ja kaukolämpöverkostot,tietoliikenneverkostot, julkiset ja ksityisetpalvelut IPPC -Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli, joka koostuu maailman johtavista ilmastoasiantuntijoista Joustomekanismit -Kioton pöytäkirjaan sisältyvät keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Kasvihuonekaasut (khk) -Vesihöyry (H20), hiilidioksidi (CO2) metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), CFCyhdisteet, otsoni (O3). Ihminen lisää esim. CO2- pitoisuutta polttamalla fossiilisia polttoaineita Kioton pöytäkirja Ilmastosopimus vuodelta 1997, joka sisältää mm. sitovat maakohtaiset päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille. Mukana ei esim. USA ja Kiina Kustannustehokkuus -Ohjauskeino, jolla voidaan saada halutunsuuntaisia vaikutuksia alhaisemmin kustannuksin Läpäisyperiaate -Ympäristönsuojelussa periaate, jossa ympäristönsuojelu tulee huomioida kaikilla sektoreilla ja tasoilla Nielu (hiilinielu) -Prosessi, joka poistaa ainetta. Ilmastonsuojelun yhteydessä tärkeimpiä nieluja ovat valtameret ja kasvavat metsät -Päästökauppa -Yhteisnimitys erilaisille markkinamekanismeille, joilla käydään kauppaa päästöoikeuksilla Taakanjakosopimus - EU:n sopimus, jonka puitteissa Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen päästö- vähennysvelvoite (EU -8% vuoden 1990 tasosta) jaettiin jäsenmaakohtaiseksi velvoitteeksi Taloudellinen ohjaus -Ohjauskeino, joka perustuu taloudellisiin kannustimiin Uusiutuva/Uusiutumaton energianlähde -Energianlähde, joka palautuu nopeasti ja on jatkuvasti käytettävissä, esim. aurinkoenergia, vesivoima ja biomassa/energianlähde, joka ei uusiudu tai uusiutuu hyvin hitaasti, esim.fossiiliset polttoaineet ja turve sekä ydinvoima (uraani) 16