VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Samankaltaiset tiedostot
SELVITYS & SUUNNITELMA

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SELVITYS & SUUNNITELMA

CW Solutions Oy (11) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo

SELVITYS & SUUNNITELMA Tehostettu maasuodattamo kumpuna AVL 5 henkilöä

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (10) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (11) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA Panospuhdistamo AVL 15 henkeä

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen


TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?


Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Sivu 1. MRL-lupa nro:

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Jätevesienkäsittely kuntoon

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Hakkapeliitantie Tammela

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä;

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh (ma-ti, pe) gsm

PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

6XXQQLWWHOXRKMHLWD. MlWHYHVLHQNlVLWWHO\ +$-$$6878.6(1-b7(9(6,(1.b6,77(/<±.28/87867,/$,6886. /Kari Kohtala. Aika: Torstai klo 16:00 20:00

VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ

Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto

Puhelin kotiin /työhön. Kylä Kiinteistön nimi RNo

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA. Ohjeversio 08/11

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen

WAVIN-LABKO OY Labkotie KANGASALA Tel: +358 (0) Fax: +358 (0) tanks@wavin-labko.

PÄÄTÖS VESI- JA/TAI VIEMÄRILIITTYMÄN

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

IMEYTYS IN-DRÄN PLUS MODUULILLA

Raita PA bio ja biokem puhdistamot - ASENNUSOHJE

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJE JA PÄIVÄKIRJA. Selvitys jätevesijärjestelmästä

raita.com Jätevedenpuhdistus BioModuuleilla Suojele ympäristöäsi seuraaville sukupolville!

Transkriptio:

CW Solutions Oy 18.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNKI / KUNTA: TILAN NIMI: TILAN OMISTAJA: Eura SELVITYKSEN LAATIJA : CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä suunnitelma on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VnA 542 / 2003, 6 ja 7 )

SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT... 3 1.2. TILAN OMISTAJA... 3 1.3. LAATIJA... 3 2. MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET... 4 3. SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 4 3.1. VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS... 4 3.2. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT... 5 3.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS... 5 4. SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 5 4.1. VALINTAPERUSTEET... 5 4.2. LAITTEISTON VALINTA... 6 4.3. KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 7 4.4. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS... 8 5. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN... 9 6. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET... 10 7. ALLEKIRJOITUS... 10 8. LIITTEET... 10

1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT Osoite: Asuinrakennuksen pinta-ala: Nykyinen 120 m 2 Laajennuksen jälkeen 176 m 2 Käyttötarkoitus: Jatkuva asuminen 1.2. TILAN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puh: Email: 1.3. LAATIJA Selvityksen ja suunnitelman on laatinut toimeksiannosta CW Solutions Oy Yritystunnus: 1442896-4 Osoite: Hurstipolku 3 A1 21200 RAISIO

2. MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty kohteen nykyinen vedenkulutus ja kuormitusarviolaskennassa käytetyt arvot. Taulukko 1. Kiinteistön nykyisen tilanteen laskennassa käytetyt arvot. Selvitys/Nykyinen Suunnitelma Kiinteistön asumispinta-ala 120 m² 176 m² Asukasmäärä 3 kpl 5 kpl Vuorokausikulutus / henkilö 47 l 150 l Asumispäivät / vuosi 365 kpl 365 kpl Taulukko 2. Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/ p d). Orgaaninen aine Kokonaisfosfortyppi Kokonais- Kuormituksen alkuperä BHK7 g/p d g/p d g/p d Uloste 15 0,6 1,5 Virtsa 5 1,2 11,5 Muu 30 0,4 1 Kuormitusluku 50 2,2 14 3. SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 3.1. VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS Kohde sijaitsee Euran kunnassa. Kohteessa on asuinrakennus, jota tullaan lähitulevaisuudessa laajentamaan. Tontilla sijaitsevat lisäksi piharakennus, jossa on varastotilaa ja sauna, sekä autotalli. Alue ei ole ns. yleistä pohjavesialuetta. Talousvesi asuinrakennukseen ja ulkosaunaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Tontilla on lisäksi oma pihakaivo. Talon vesijohdot on kytketty siten, että kaivon vettä voidaan haluttaessa ottaa talon käyttövedeksi ja kunnan vesi sulkea. Pohjaveden pinta kaivossa oli 5,5 m talon sokkelin alapuolella. Suurin osa naapureista on kohteen tavoin liittynyt kunnan vesijohtoverkkoon, mutta lähes kaikilla on pihallaan edelleen oma kaivo. Kaivojen käyttöasteesta ei ole tietoa. Merkittävää on, että lähin naapuri ei ole liittynyt kunnan verkkoon. Tämä naapuri ottaa vetensä omasta kaivosta, jonka etäisyys talosta on noin 30 m. Jätevedet johdetaan asuinrakennuksesta kahteen, arviolta 60-luvulla rakennettuun, sarjassa olevaan betonirengaskaivoon. Sakokaivojen jälkeen vesi johdetaan viemärillä tontin rajaojaan. Myös saunan vedet johdetaan omalla viemärilinjalla ensimmäiseen sakokaivoon. Kuva 1. Sakokaivo ja sen sijainti

3.2. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT Talousveden kulutus oli kiinteistöllä vuoden 2004 aikana 51 m 3 eli noin 140 l/d. Jätevettä syntyy kiinteistöllä normaaleista lähteistä keittiöstä, suihkusta ja WC:stä. Kiinteistön ulkosaunan vedenkulutuksen voidaan arvioida olevan vähäistä, koska saunassa ei ole suihkua vaan tarvittava pesuvesi lämmitetään padassa. Koska jätevesianalyysejä ei tehty, perustuu kiinteistön talousjätevesien laskennallinen kuormitus Vn:n asetuksessa 542/2003 määritettyihin kuormituslukuihin (taulukko 2) ja muihin yleisiin mitoitusperusteisiin. Talousjätevesikuormaa laskettaessa on otettu myös huomioon kiinteistön arvioitu henkilökuorma / vuosi. Taulukossa 3 esitetään arviot nykyisen käyttöasteen kuormituksesta. Taulukko 3. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut nykyisellä vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC 39 60,0 5,40 39,0 WC-tilan pesuallas 28 25,0 0,33 0,83 Suihku 47 41,7 0,56 1,39 Keittiö 19 16,7 0,22 0,56 Sauna 7 6,7 0,09 0,22 Kuormituspitoisuus mg/l 1074 47,2 300,6 Kokonaiskuormitus 3 henkilöä 3.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS g/d 140 l/d 150 6,6 42,0 kg/a 51 m³/a 55 2,4 15,3 Nykyinen jätevesijärjestelmä käsittää kaksi betonirenkaista tehtyä sakokaivoa. Renkaiden halkaisija on 80 cm. Sakokaivot ovat vanhoja, ne on rakennettu arvion mukaan 60-luvulla. Kaivojen purkuputki oli osittain jäässä, ja niiden vesipinta oli päässyt nousemaan melko korkealle. Tästä johtuen kaivojen välistä putkea ja lähtevää putkea ei päästy tarkastelemaan. Putkilähtöjä ei ilmeisesti ole toteutettu T-haaroin, vaan omistajan muistin mukaan niiden tilalle on asennettu alaspäin käännetty ns. U-putki. Nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä Valtioneuvoston asetuksen N:o 542/2003 asettamia jäteveden puhdistuksen ehtoja, vaan järjestelmä tulee uusia asetuksen ehdot täyttäviksi. 4. SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1. VALINTAPERUSTEET Kohde sijaitsee Eurassa alueella, jonne ei vielä ole rakennettu viemäriverkkoa. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on kuitenkin esitetty, että alueelle tullaan rakentamaan viemäri vuosien 2 008 2 012 aikana. Kohde tarvitsee itsenäisen jätevesien käsittelyjärjestelmän siihen asti, että suunnitelmassa esitetty viemäri toteutetaan.

Kohde on käytössä vakituisena asuntona. Uuteen järjestelmään käsiteltäväksi tulevat kiinteistön kaikki jätevedet lukuun ottamatta saunan vähäisiä vesiä, jotka voidaan edelleen johtaa nykyisiin sakokaivoihin. Tontin talousvesikaivon pohjaveden pinta on yli 4,5 m syvyydellä maanpinnasta. Lähimmän naapurin kaivo sijaitsee läheisellä mäellä noin 30 m etäisyydellä kohteesta. Maaperän imeytyskoetta ei voitu suorittaa, koska maa oli vielä jäässä. Maan laatu on kokemuksen mukaan tiivistä silttimoreenia. Imeytysominaisuuksista huolimatta naapurin kaivon läheisyys estää imeytyksen käytön. Kenttäkäynnin yhteydessä sopivaksi suodatuskentän paikaksi katsottiin tonttitien viereinen niittymaa joko tien pohjois- tai eteläpuolelta. 4.2. LAITTEISTON VALINTA Yllämainitusta sekä arvioituihin kuormitusarvoihin perustuen kohteeseen suunnitellaan maasuodatusjärjestelmä. Kohteen jätevesien käsittelyyn riittää viidelle hengelle mitoitettu maasuodatus (750 l/d), jolla saavutetaan Vn:n asetuksen mukainen puhdistustulos. Taulukossa 4 on esitetty laitteiston valintaan ja suunnitteluun perustuvat kuormitusluvut. Huoneistoala on uudistuksen jälkeen 176 m². Vn asetuksen liitteen 1 kohdassa 2c jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus pitää perustua vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, ollen vähintään kuitenkin 5. Kohteen suunnittelun perustana käytetään esitettyä minimiasukaslukua 5. Taulukossa 4 on laitteiston mitoitukseen ja suunnittelun perustana olevat kuormitusluvut.

Taulukko 4. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC 210 100,0 9,00 65,0 WC-tilan pesuallas 150 41,7 0,56 1,39 Suihku 250 69,4 0,93 2,31 Keittiö 100 27,8 0,37 0,93 Sauna 40 11,1 0,15 0,37 Kuormituspitoisuus mg/l 333 14,7 93,3 Kokonaiskuormitus 5 henkilöä g/d 750 l/d 250 11,0 70,0 kg/a 274 m³/a 91 4,0 25,6 4.3. KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Puhdistusjärjestelmä: Toimittaja: Järjestelmä: Maasuodatusjärjestelmä Maasuodatus: Pääasuinrakennuksen kaikki jätevedet käsitellään yhteisesti saostussäiliöja maasuodatusratkaisulla. Saostussäiliössä erotetaan pääosa jäteveden kiinteästä jäteaineksesta ja suodatuskentässä tapahtuu veden lopullinen mekaaninen ja mikrobiologinen puhdistus. Saunan nykyinen viemäri pidetään ennallaan ja saunan vedet johdetaan olemassa olevaan sakokaivojärjestelmään. Saostus: Vanhoja sakokaivoja ei hyödynnetä uutta maasuodatusjärjestelmää suunniteltaessa. Kiinteistön jätevedet johdetaan vanhan talousvesikaivon läheisyyteen sijoitettaviin saostuskaivoihin, joissa lähes hapettomassa tilassa (anaerobinen) tapahtuu ns. primäärinen puhdistusprosessi. Saostussäiliöiden tilavuus on 2 x 1 m 3 ja jälkimmäinen kaivo on kaksiosastoinen. Saostussäiliöiden pohjalle laskeutuva kiintoaines, "pohjaliete", poistetaan loka-autotyhjennyksin tarvittaessa tai noin kaksi kertaa vuodessa. Vettä kevyemmän aineksen virtaus saostussäiliöistä eteenpäin on estetty sijoittamalla säiliön poistoyhteet pinnan alapuolelle. Saostussäiliöstä selkeytetty vesi johdetaan maasuodatukseen. Maasuodatus: Jakokaivo on maasuodatuksen ensimmäinen vaihe. Se mahdollistaa kirkasteen tasaisen virtauksen jakokerroksen imeytysputkille. Tarkkaile virtauksen jakautumista putkistolle jakokaivossa kuukausittain. Tarkista vesivaa alla vähintään kerran vuodessa tai jos virtaus ei jakaudu tasaisesti, onko jakokaivo suorassa. Suorista jakokaivo tarvittaessa. Jakokaivoon kertynyt kiintoaines on poistettava tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa.

Imeytysvaihe koostuu kahdesta imeytysputkesta ja noin 0,4 m kerroksesta seulottua sepeliä. Putkien rakenne edesauttaa veden tasaista imeytymistä koko jakokerroksen matkalle. Jakokerros peitetään eristekankaalla ja routaeristeellä, joiden päälle tulee vielä peitemaa. Varsinainen mekaanis-biologinen puhdistus tapahtuu suodatuskerroksessa. Suodatuskerroksen paksuus on noin 0,8 m. Suodatuskerroksessa mikrobit kasvavat hiekanjyvästen pinnalla (biofilminä) ja hajottavat jäteveden likaainekset pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Suodatuskerrokseen jäävät myös ne pienet kiintoainehiput, joita ei ole saatu erotettua saostussäiliöissä. Suodatuskerroksen alla on kokoomakerros, joka koostuu kokoomaputkista ja noin 0,3 m kerroksesta seulottua sepeliä. Kokoomaputket johtavat puhdistetun veden kokoomakaivoon. Täältä vesi johdetaan purkuputkella maantien vierusojaan. Taulukossa 5 ja 6 on esitetty jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot tontilla. Taulukko 5 ja 6. Jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot. Etäisyys m Korkeusero m Asuinrakennus 0,00 Kivijalka 10,00 Piharakennus 8,00 sakokaivo 2 (lietteen pinta) 8,45 Sakokaivo 1 (uusi) 7,90 sakokaivo 2 kansi 9,00 Sakokaivo 2 (uusi) 8,60 vanhan viemärin lähtökorkeus 8,42 Pihakaivo 12,00 purkuoja uusi (vj. arvio) 6,64 Purkuoja 32,00 viemärilinja uusi +5 m talosta 9,28 Suodatuskenttä 11,00 Maanpinta sakokaivojen kohdalla (uusi) 9,10 Sakokaivo 1 (vanha) 21,80 Maanpinta puhdistamon kohdalla 8,30 Sakokaivo 2 (vanha) 23,50 Pohjavesi kaivossa 4,49 Naapurin kaivo 30,00 Pohjavesi naapurin kaivossa 4,64 4.4. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS Jätevesijärjestelmän asennuksessa tulee noudattaa toimittajan ohjeistusta: Liitteessä on jätevesijärjestelmän taso- ja leikkauskuvat, joissa laitteiden etäisyys- ja korkeussuhteet on esitetty ohjeellisesti perustuen mittaushetkellä vallinneisiin maaston korkeuksiin. Asennuksessa huomioitavia seikkoja: Asennus aloitetaan kiinnittämällä rakennuksen lähtöviemärin kohdalla oleva kivijalan yläreunan korkeus + 10,00 metriä.

Saostussäiliöt ja viemärilinjat: Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle ja ne tulee peittää puhtaalla hiekalla. Viemärilinja pitää eristää vähintään 50 mm eristekerroksella jäätymisen välttämiseksi, ellei viemäriä asenneta routarajan alapuolelle. Saostussäiliön ja viemärilinjojen tuuletusputket tulee viedä laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti esim. talon katolle sellaiseen kohtaan, jossa se ei häiritse talon ilmanvaihdon sisäänottoa. Kaivetaan esiin vanha tuloviemäri ja liitetään siihen uusi viemärilinja, joka asennetaan vähintään 1,5 %:n kaadolla uudelle saostussäiliölle. Saostussäiliöt asennetaan liitteenä olevien laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostussäiliöt on ankkuroitava betonilaattaan laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostussäiliöt on eristettävä päältä ja sivuilta jäätymisen estämiseksi. Saostussäiliöiden alle, ympärille ja päälle on käytettävä puhdasta ja kivetöntä hiekkaa. Suodatuskenttä: Kokoomaputket tulee asentaa 0,5 %:n laskulla kokoomakaivoon. Imeytysputket asennetaan 0,5 %:n kaadolla. Sekä imeytys- että kokoomaputkien päälle asennetaan suodatinkangas maa-ainesten sekoittumista ehkäisemään. Suodatuskenttä ja sen kaikki laitteistot on eristettävä (50 mm kerros) jäätymistä vastaan. Suodatuskentän sivut ja pohja voidaan eristää muovilla pohja- /pintavesien sekoittumisen estämiseksi jäteveteen. Kentän ympäristön salaojittaminen on myös suositeltavaa. Kokoomaputkien päähän asennetaan tarkastus-/näytteenotto- /kokoomakaivo, josta jätevesi puretaan purkuojaan. Purkuviemäri tehdään 1 %:n vietolla, jotta se pysyy tyhjänä jäätymisen ehkäisemiseksi. Purkuoja on perattava ja sen lasku on varmistettava, ettei sinne sadeaikoina jää vesi makaamaan purkuputken pään korkeuden yli. 5. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN Järjestelmä pystyy toimittajan ilmoittamien suoritusarvojen mukaan täyttämään asetuksen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Taulukossa 7 on esitetty puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimikuormituksella. Taulukko 7. Kiinteistön puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Puhdistettu vesi Virtaus BHK7 Fosfori Typpi mg/l 33 2,2 56 Kokonaiskuormitus g/d 750 l/d 25,0 1,7 42,0 kg/a 274 m³/a 9,1 0,60 15,3 Puhdistustehokkuus Reduktio-% 90 85 40

6. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ovat liitteessä: Liitteessä on malli huoltopäiväkirjalle. 7. ALLEKIRJOITUS Raisiossa 18.05.2005 Toimitusjohtaja CW Solutions Oy 8. LIITTEET 1. Ajo-ohjekartat 2. Tontin rajakartta 3. Asemapiirros Nro AS 024-0001 nykyisestä jäteveden puhdistusjärjestelmästä. 4. Asemapiirros Nro S1 024-0002 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1:200 5. Asemapiirros Nro S1 024-0003 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1:500 6. Taso- ja leikkauspiirros Nro L1 024-0004 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A4 / 1:120 7. Leikkauspiirros Nro L1 024-0005 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1:75 8. Tasopiirros Nro L1 024-0006 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1:75 9. Leikkauspiirros Nro L1 024-0007 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1:50 10. Maasuodatuksen asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 11. Huoltopäiväkirja 12. Tarvikeluettelo ja kustannusarvio