GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2007 Tietoisuus tukee kestävää kehitystä Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää GeoFoorumi 1
GeoFoorumi 3/2007 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Kiina ilmiö vauhdittaa kaivosalaa Vaihde: 020 550 11 Palvelunumero: 010 191 318 www.gtk.fi Päätoimittaja: Sini Autio Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Toimitusneuvosto: Sini Autio, Markku Hytönen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Kari Pääkkönen Etukansi: Jyrki Komulainen/Gorilla Takakansi: Jari Väätäinen, GTK Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy ISSN 1796-1475 GeoFoorumi on Geologian tutkimus keskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella taina.jarvinen@gtk.fi. GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL 96 02151 ESPOO Fax. 020 550 12 Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 Viime vuosien keskusteluissa Kiina ilmiöön on aina liittynyt negatiivinen kaiku. Yritykset ja työpaikat valuvat maasta. Kaivosalalla vaikutus on ollut juuri päinvastainen. Metallien ja yleensäkin raaka-aineiden kysyntä ja hinnat ovat kohonneet ennätystasolle, mikä on vauhdittanut malminetsintää ja uusien kaivosten avaamista. Suomalaiseen maaperään tehdään parhaillaan satojen miljoonien eurojen investointeja. Asiantuntijat ovat ennustaneet tästä noususuhdanteesta varsinaista megasykliä, ollaanhan nyt rakentamassa hyvinvointia yli 2 miljardille ihmiselle. Kittilän Suurikuusikon kaivospäätös vuonna 2006 katkaisi Suomessa yli 20 vuotta kestäneen hiljaiselon uusien metallikaivosten perustamisessa. Sotkamon Talvivaarassa tehtiin vielä mittavampia kaivospäätöksiä vuonna 2007. Tuntuu hyvältä nähdä GTK:n löytämien esiintymien kehittyminen maailman luokan malmikaivoksiksi, jotka luovat satoja pitkäaikaisia teollisia työpaikkoja. On arvioitu, että Talvivaaran kaivoksen taloudellinen vaikutus Kainuun bruttokansantuotteeseen olisi jopa 25 %. Ennennäkemätön kaivosbuumi on ahminut kaikki vapaana olevat ammattimiehet, geologit, geofyysikot, kaivosinsinöörit ja -teknikot. Tilanne on paljastanut ne karut virheet mitä Suomessakin tehtiin matalasuhdanteen aikana uskottelemalla, että kaivostoiminta on auringonlaskun ala, ja että alan opiskelupaikkoja voidaan vähentää tai jopa lopettaa kokonaan. Nyt eläkeläisetkin on jouduttu haastamaan uudelleen työelämään. Myös GTK on menettänyt monia geologeja tässä korkeasuhdanteessa. Työpaikkakierto on toisaalta nähtävä rikastuttavana ja positiivisena ilmiönä. Paineet suuntautuvatkin koulutuslaitoksiimme, joiden olisi kyettävä tuottamaan nopealla aikataululla yrityselämän ja tutkimuslaitosten tarvitsemia ammattilaisia. Nousukausi vauhdittaa myös muita työpaikkavaihdoksia. Itä-Suomen alue johtajamme Kari Pääkkönen on nimitetty 1.11.2007 alkaen Kainuun ympä ristökeskuksen johtajaksi Kajaaniin. Karin johdolla Kuopion aluetoimisto on verkottunut kiinteästi osaksi viiden maakunnan kaivannais teollisuuden kehittämistä ja ympä ristövaikutusten arvi oin tia sekä siitä on kehittynyt myös GTK:n luonnonkiviosaamisen keskus. Voin vain kainuulaisille todeta, että kylläpä osasitte hyvän miehen valita. Kiitokset Karille aikaansaannoksistasi GTK:ssa ja onnentoivotukset uusissa vaativissa haasteissa. Uudeksi aluejohtajaksi on nimitetty FT Mika Räisänen, nuori energinen johtaja. Kuopioon Mika siirtyy Espoosta toimialapäällikön paikalta. Mika saa vastuulleen ison ja osaavan yksikön mukaan lukien Outokummussa sijaitsevan mineraalitekniikan laboratorion. PL 1237 70211 KUOPIO Elias Ekdahl Fax. 020 550 13 pääjohtaja Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL 97 67101 Kokkola Fax. 020 550 5209 Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL 77 96101 ROVANIEMI Fax. 020 550 14
Sisällys 3/2007 4 Ajankohtaista 7 Tapahtumakalenteri 8 Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää TALVIVAARA s. 14 YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ MEGAHANKE Pekka Karhunen/Kauppalehti 11 Tietoisuus geologisista luonnonvaroista tukee kestävää kehitystä 14 Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke 16 Teollisuus tarvitsee laajan kirjon mineraaleja 17 Finlands industri har sina rötter i järnbruken 18 Markkinat kysyvät metalleja 20 Malminetsinnässä tapahtuu Fiskars Oyj Abp/ Pentti Hokkanen SUOMEN TEOLLISUUDEN JUURET s. 17 FINLANDS INDUSTRI HAR SINA RÖTTER I JÄRNBRUKEN 22 New exploration may shift Europe s mineral policy discussion 24 Tyylikäs ja kestävä sisustus syntyy luonnonkivestä 25 Kolumni 26 Mennäänkö Pirunkirkkoon vai Tulikivi Oyj LUONNONKIVI s. 24 TYYLIKÄS JA KESTÄVÄ LUONNONKIVI SISUSTUKSESSA Velhonvitunputoukselle? 27 Uutuuksia GTK:sta GeoFoorumi 3
Ajankohtaista Tasavallan presidentti tutustui geologiaan Jari Väätäinen, GTK Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi seurueineen vierailivat GTK:n toimipisteessä Espoossa syyskuussa. Tilaisuus oli luonteeltaan epävirallinen. Vierailun isäntänä toimi pääjohtaja Elias Ekdahl. Vierailun aikana tasavallan presidentille esiteltiin GTK:ta, sen roolia ja toimintaa sektoritutkimuslaitoksena sekä muutamalla hanke-esittelyllä GTK:n laajaa tutkimuskenttää. Vierailun aikana keskusteltiin vilkkaasti geologisista ilmiöistä, geologiasta ja kestävästä kehityksestä. Vierailun päätteeksi tasavallan presidentti seurueineen tutustui Geonäyttelyyn. Mannerlaatat, geologinen aikajana, mannerjäätikkö, kuukivi, mineraalit, kultahiput ja korukivet kiinnostivat yhtälailla kaikkia vieraita. Vierailu sujui avoimessa ja rennossa tunnelmassa ja tasavallan presidentti ilmaisi suuren kiinnostuksensa geologiaa kohtaan. Kiitokseksi käynnistä presidentille luovutettiin kultainen geologin vasara ja Retkeilijän kiviopas. Tasavallan presidentin Tarja Halosen vierailu GTK:ssa oli erittäin onnistunut. Kuvassa vasemmalta presidentti Tarja Halonen, GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl ja tohtori Pentti Arajärvi. GTK yhtiöitti kemian analyysipalvelunsa Valtioneuvoston päätöksellä Geologian tutkimuskeskuksen kemian analyysipalvelut on yhtiöitetty omaksi yhtiökseen. Nämä palvelut eivät kuulu GTK:n ydinliiketoimintoihin. Markkinaehtoisesti toimivan Labtium Oy:n liiketoiminta käynnistyi syyskuun alussa. Sen toimialana ovat kemian laboratorio-, mittaus- ja testauspalvelut sekä niihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Yhtiö on valtion kokonaan omistama. Yhtiöittämisen seurauksena analyysipalvelujen liiketoiminnan kehittämisedellytykset paranevat. Samalla alan kilpailutilanne selkeytyy. Yhtiöittämisen myötä noin 90 GTK:n analyysipalveluissa toimivaa henkilöä siirtyi Labtiumin palvelukseen. Labtiumista lisätietoa osoitteesta www.labtium.fi Geologia.fi kertoo kansantajuisesti geologian ilmiöistä Geologian alan internetportaali geologia.fi julkaistiin valtakunnallisten Geologian päivien yhteydessä 7.9.2007. Nettiportaalin tavoitteena on lisätä geologian valtakunnallista näkyvyyttä, edistää geologian opetusta kouluissa sekä kohottaa suuren yleisön geologista tietotasoa. Portaali sisältää yleistajuisesti kirjoitettua, suomenkielistä perustietoa geologisista ilmiöistä, Suomen kallio- ja maaperästä, maapallon synnystä, fossiileista sekä mannerten liikunnoista ja törmäyksistä. Portaalissa on myös laaja linkkivalikoima niille, jotka haluavat syventyä tarkemmin geologian alaan. Kysy geologilta -palstan kautta yleisö saa ammattitutkijoiden vastauksia mieltä askarruttaneisiin geologisiin kysymyksiin. Geologia.fi-portaalin julkaisemisesta ja ylläpidosta vastaa Suomen Kansallinen Geologian Komitea (SKGK). Komitean jäsenet edustavat kattavasti yliopistojen geotieteiden laitoksia, sektoritutkimuslaitoksia ja alan tieteellisiä seuroja. Geologia.fiportaali toteutettiin K.H. Renlundin säätiön ja Geologian tutkimuskeskuksen tuella. 4 GeoFoorumi
Väitöskirja arkeeisen kallioperän kehityksestä FM Asko Käpyaho väitöskirja Archaean crustal evolution in eastern Finland: New geochronological and geochemical constraints from the Kuhmo terrain and the Nurmes belt on hyväksytty Hel -singin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori G. Nelson Eby, University of Massachusetts, Lowell ja kustoksena professori Tapani Rämö, Helsingin yliopisto. Väitöskirjatyössä on tutkittu Kuhmon alueen ja Nurmeksen vyöhykkeen arkeeisten granitoidien, migmatiittien ja gneissien ikää sekä alkuperää geokemiallisin ja isotooppigeokemiallisin menetelmin. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa http://urn.fi/urn:isbn:978-951-690-993-9 Mika Räisänen Itä-Suomen aluejohtajaksi Jari Väätäinen, GTK GTK:n Itä-Suomen yksikön aluejohtajan virkaan on nimitetty määräajaksi 1.11.2007 31.10.2012 FT, toimialapäällikkö Mika Räisänen.10 vuotta Itä-Suomen yksikön aluejohtajana toiminut Kari Pääkkönen aloittaa 1.11.2007 Kainuun ympäristökeskuksen johtajana Kajaanissa. Filosofian tohtori, sovelletun geologian dosentti Mika Räisänen aloitti geologina 2004 GTK:n Espoon yksikön Kallioperä ja raaka-aineet -toimialalla. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat mm. kiviaines- ja ympäristötutkimukset sekä kallioperäkartoitus. Mika Räisänen on työskennellyt aiemmin kartoitusapulaisena GTK:ssa, kallioperäkartoittajana Etelämantereella, tutkijana Helsingin yliopiston geologian laitoksella ja konsulttina Nordic Envicon Oy:ssä. Hänet nimitettiin toimialapäälliköksi 1.3.2007 alkaen Kallioperä ja raaka-aineet -toimialalle GTK:n Etelä-Suomen yksikköön. Mika Räisänen on 41-vuotias ja hänen perheeseensä kuuluvat puoliso Hannele ja lapset 9-vuotias Tommi, 6-vuotias Leo ja 3-vuotias Oona. Mika harrastaa uintia, koiran kanssa ulkoilua ja rakentamista. Eskola-mitali professori Gabor Gaálille GTK/Arkisto Geologisen komisionin johtajan J.J. Sederholmin elämäkerta ilmestynyt Suomen geologisen tutkimuksen uranuurtajana tunnetun ja Geologisen komisionin johtajana toimineen J.J. Sederholmin elämänkerta Jakob Johannes Sederholm - geolog, humanist och sanningssökare on ilmestynyt. Geologinen komisioni on nykyistä GTK:ta edeltävän Geologisen toimiston nimi vuodelta 1885. LKT Barbro Scheininin ja FT Kalevi Korsmanin kirjoittaman kirjan on kustantanut Suomen Tiedeseura ja toimittanut Paul Fogelberg. GTK:n ja geologian tutkimuksen historian lisäksi kirjassa kerrotaan J.J. Sederholmin merkityksestä ulkopoliittisena asiantuntijana. Teos on ruotsinkielinen. Kirja on lainattavissa GTK:n kirjastoista ja sitä myy Tiedekirja (Kirkkokatu 14, Helsinki) 15 euron hintaan. Jari Väätäinen, GTK Suomen Geologinen Seura ry. on myöntänyt Eskolamitalin professori Gabor Gaálille. Mitali luovutettiin torstaina 6.9.2007 Säätytalolla, Helsingissä. Eskola-mitali on korkein kunnianosoitus geologian alalla Suomessa. Eskolamitali annetaan sellaiselle suomalaiselle tutkijalle, joka on ansiokkaasti suorittanut geologista, mineralogista tai niiden sovellusten tutkimusta sekä niiden kautta tehnyt maatamme kansainvälisesti tunnetuksi. Gabor Gaálilla on laaja kansainvälinen julkaisutoiminta ja useissa julkaisuissa hänellä itsellään on ollut merkittävä osuus. Gabor Gaálilla on useiden kansainvälisten tieteellisten järjestöjen luottamustehtäviä. Hän on yksi Suomen kansainvälisimmistä geologeista. Tsekkiläissyntyinen Gabor Gaál oli GTK:n palveluksessa valtiongeologina 1983 1991 ja tutkimusjohtajana 1997 2003. Nykyään hän on eläkkeellä. GeoFoorumi 5
Geoilmiö Jari Väätäinen, GTK Pääkaupunkimme nimikkokivilaji helsinkiitti Löytöpaikkansa mukaan nimetyn helsinkiitin kuvasi ensimmäiseksi nuori geologi Aarne Laitakari vuonna 1918. Kivilaji esiintyy paljastumissa Helsingissä Kalliossa Alppikadun ja I linjan kulmassa ja Eläintarhassa sekä Alppilassa Vauhtitiellä. Lisäksi tyypillistä helsinkiittiä tavataan Porvoon Jakkarbyssä sekä Venäjällä Suomenlahden Suursaaressa. Helsinkiitti koostuu albiitista, punaruskeasta epidootista ja kvartsista. Koostumus voi vaihdella runsaastikin, samoin kivilajin raekoko. Kivilaji liittyy usein kallion ruhjeisiin. Koostumukseltaan hieman poikkeavaa helsinkiittiä esiintyy Espoossa Muuralassa Mikkelänkalliolla tieleikkauksessa. Vastaavaa kivilajia esiintyy muualla Suomessa migmatiittigraniittien yhteydessä, jolloin niitä kutsutaan unakiitiksi. Maaperäkartta 1:20 000 -aineisto www-jakelussa Maaperä 1:20 000 digitaalinen paikkatietoaineisto kattaa 1257 karttalehteä lähinnä maan eteläosissa. Osasta maaperälehdistä on laadittu myös karttalehtiselitys. Aineisto on saatavilla GTK:n verkkosivuilta, ja GTK antaa organisaation sisäiset käyttöoikeudet aineistoa käyttäville. Kartoitusohjelma on päättynyt eikä jaossa olevaa aineistoa päivitetä. Maaperä 1:20 000 soveltuu maankäytön suunnittelun ja eriasteisen kaavoituksen pohja-aineistoksi sekä maaperätiedoista ja sen ominaisuuksista johdettuihin teemakarttoihin. GTK myy edelleen aineistoa ja sitä voi tilata asiakkaan toiveiden mukaan prosessoituna. Tällöin peritään työstä ja aineistosta GTK:n hinnaston mukainen korvaus. Aineisto on saatavilla osoitteesta www.gtk.fi/aineisto haku/ sekä www.gtk.fi/kartoitus/maapera/index.html Geologia ympäristötoiminnassa ilmestynyt Kirjaan on koottu uusinta tietoa geologisten tekijöiden ja olosuhteiden aiheuttamista sekä ihmistoiminnan tuottamista ympäristöongelmista, niiden lieventämisestä ja torjumisesta geologisen tiedon perusteella. Vaikka teos on tarkoitettu yliopistolliseksi oppikirjaksi, myös rakentajat ja yhteiskunnan päättäjät saavat siitä ympäristönhoidolle merkittävää perustietoa. Kirjoittajina on toiminut 29 alan asiantuntijaa ja kirjan on kustantanut Rakennusgeologinen yhdistys r.y. Teos on lainattavissa GTK:n kirjastoista ja saatavana kirjakauppojen kautta. Maaperäkarttaa käyttämään verkon kautta Harri Kutvonen, GTK Maaperäkartan käyttöopas on tarkoitettu maaperäkarttaa työssään tai harrastuksissaan tarvitseville sekä kaikille luonnossa liikkujille. Julkaisua voi myös hyödyntää eri oppilaitosten maaperägeologian opetuksessa. Opas perustuu Geologian tutkimuskeskuksen aiemmin julkaisemaan ja jo loppuunmyytyyn Maaperäkartan käyttöoppaaseen (Haavisto 1983). Oppaan tarkoituksena on perehdyttää kartankäyttäjiä maaperäkartoituksen perusteisiin: maalajien luokitukseen ja tunnistamismenetelmiin, kartan kuvaus ohjeisiin sekä geologisten ja hydrogeologisten tietojen taustaan. Oppaan loppuun on koottu maaperägeologiaa käsittelevää kirjallisuutta. Maaperäkartan käyttöopas verkkoversio: www.gtk.fi/aineistot/mp-opas/ pdf-muotoinen tulostus versio: http://gtk.fi/export/sites/fi/kartoitus/maapera/mp_21_6.pdf GeoFoorumi
Tapahtumakalenteri TAATA-hanke etenee suunnitelmien mukaisesti Yhteisrahoitteinen Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke, Taata, etenee suunnitelmien mukaisesti. Hanke kartoittaa kattavasti erilaisin geologisin, geofysikaalisin ja geokemiallisin menetelmin alueen maaperää ja kallioperää yhdyskuntien käyttöön. Maastotöitä on alueellisen tutkimuksen lisäksi suunnattu myös kohdetutkimuksiin, esimerkkinä näistä on Tampereen Veden jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkaselvitykset ja Hämeen tiepiirin kiviainesselvitykset. Tiedot tallennetaan Tampereen seudun GeoTIETO-järjestelmään, jonka käyttöliittymän ensimmäinen versio valmistuu vielä kuluvan vuoden aikana. Hankkeen kokonaissuunnitelmassa alueellisen kartoituksen päävaihe on vuosi 2008. Tämän vuoden kenttätyöt saadaan päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Goodshoot 7.11.2007 Kalliomekaniikan päivä 2007. Sokos Hotelli Vantaa, Vantaa 7.11.2007 Ympäristöasiantuntijapäivä. Forum Marinum, Turku 7. 8.11.2007 Sovelletun geofysiikan XVI neuvottelupäivät. Radisson SAS hotelli, Oulu 16. 18.11.2007 Kansainväliset koru- ja kivimessut. Tampereen Messukeskus, Tampere 20. 23.11.2007 International Ecological Fair, POLEKO 2007. Poznan, Poland Antero Lindberg, GTK Osa Taata-alueen kartoittajista yhteisessä neuvonpidossa Tampereen Vuoreksen alueella. Kuvassa vasemmalta lukien: tutkimusassistentti Tuomo Turunen, erikoisasiantuntija Ossi Ikävalko, tutkija Aimo Kuivamäki ja opiskelija (kesäapulainen) Noora Salminen. 27. 28.11.2007 Euromin 07. London, UK 27. 29.11.2007 6th Fennoscandian Exploration and Mining Conference FEM 2007. Rovaniemi 10 11.12.2007 Developing Policies and Adaptation strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region (ASTRA), Final International Conference. GTK, Espoo EU-rahoitteinen RAMAS päättyy marraskuussa Arseeniprojekti RAMAS on selvittänyt arseenin esiintymistä ja arvioinut siitä mahdollisesti aiheutuvaa terveydellistä tai ympäristöllistä riskiä Pirkanmaan alueella. Hanke linjaa keskeisimmät ja kiireellisimmin toimenpiteitä vaativat ongelmakohdat. Hanke on saanut rahoitustukea EU:n LIFE ENVIRONMENT -ohjelmasta ja sen toteutuksesta ovat vastanneet GTK, Teknillinen korkeakoulu, Pirkanmaan ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Esko Rossi Oy sekä Kemira Oy. RAMAS-hankkeen raportit ja kartat ovat saatavilla projektin kotisivuilla www.gsf.fi/projects/ramas/index.php. RAMAS-hankkeen loppuseminaari pidetään Tampereella tiistaina 6.11.2007. 18. 19.12.2007 Geological Remote Sensing and Developing Countries. London, UK 7. 10.1.2008 28th Nordic Geological Winter Meeting. Aalborg, Danmark 10. 11.1.2008 Maan ytimestä avaruuteen from the Core of the Earth to the Space. Helsingin yliopisto, Physicum, Kumpula 23. 25.2.2008 The 2nd IASME / WSEAS International Conference on Geology and Seismology (GES 08). Cambridge, UK 2. 5.3.2008 PDAC 2008 International Convention, Trade Show & Investors Exchange Mining Investment Show. Toronto, Ontario, Canada GeoFoorumi
Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää Sini Autio, GTK Kansainvälinen geologiryhmä tutustuu Kittilän Suurikuusikon kultamalmiin. Kaivos avataan kesällä 2008. 8 GeoFoorumi
Kaivannaistoiminta on suomalaisen elinkeinoelämän tukipilari. Hyöty kaivoksista yhteiskunnalle koituu alueellisen elinkeinotoiminnan vilkastumisena ja parempana työllisyytenä. Uudistuvan kaivoslain myötä Suomessa pyritään turvaamaan kestävän kehityksen mukaiset edellytykset malminetsinnälle ja kaivostoiminnalle myös tulevaisuudessa. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Kaivannaisteollisuus on yritystoimintaa, jolla on mittavat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Suomessa alan toimintaedellytykset perustuvat kaivoslakiin ja kaivosasetukseen, joita ollaan parhaillaan uudistamassa siten, että ympäristönäkökohtien, kansalaisten perusoikeuksien ja elinolojen turvaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon. Samalla kuntien vaikutusmahdollisuuksia ja maanomistajan oikeuksia pyritään kehittämään. Toisaalta lain tavoitteena on varmistaa edellytykset malminetsinnän ja kaivostoiminnan kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Kaivannaisteollisuuden osuus Suomen kansantaloudesta on noin kolme prosenttia, mutta välillinen merkitys on huomattavasti laajempi, sillä toimiala tuottaa raaka-aineita noin kolmasosalle teollisuutta ja koko rakennussektorille. Laajasti käsitettynä kaivannaisteollisuuteen luetaan kuuluviksi metalliset malmit, teollisuusmineraalit ja -kivet, kiviainesala, luonnonkiviteollisuus, raaka-aineiden etsintä, laitevalmistajat sekä urakoitsijat ja kaivannaisteollisuutta tukevat palvelut. Vuoden 2004 tilastojen mukaan kaivannaisteollisuuden palveluksessa oli noin 13 400 henkilöä, mikä vastaa 2,9 prosenttia kaikista teollisista työpaikoista (458 000) kyseisenä vuonna. Mukaan on luettu myös raaka-aineiden etsintä ja urakoitsijat ja toimialaa selvästi tukevat palvelut. Samaan aikaan kaivannaisteollisuuden tuotteita tai palveluja käyttäneet asiakastoimialat työllistivät noin 211 000 ihmistä eli 39 prosenttia kaikista teollisista työpaikoista. Suljetusta taloudesta kansainväliseksi yritystoiminnaksi Kaivostoiminta on kokenut viime vuosien aikana suuria muutoksia. 1990-luvun puoliväliin saakka malminetsintää harjoittivat kotimaiset toimijat, lähinnä valtionyhtiöt sekä Geologian tutkimuskeskus (GTK). Suomen liityttyä Euroopan unioniin etsintä- ja kaivostoiminta on siirtynyt valtaosaltaan ulkomaisten tai monikansallisten yritysten haltuun. Metallien kysyntä, maailmanmarkkinahinnat ja kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat uudet rikastusmenetelmät ovat kasvattaneet Suomen malminetsintävolyymin Euroopan kärkimaiden joukkoon: sen arvo on vaihdellut viime vuosina 30 40 miljoonan euron välillä. Aktiivisia malminetsintäprojekteja on käynnissä useita kymmeniä, ja niiden työllistäväksi vaikutukseksi arvioitiin vuonna 2004 noin 400 henkilötyövuotta. Toiminnan painopiste on Itä- ja Pohjois-Suomessa, joskin etsintää tehdään koko maassa. Vuonna 2006 maassamme toimi 44 kaivosta, ja useita lupaavia hankkeita on parhaillaankin vireillä. Kaivosten yhteenlaskettu kokonaislouhinta oli 30 miljoonaa tonnia, josta noin kaksi kolmasosaa oli malmia ja loput sivukiveä. Kiviteollisuuden merkitys korostuu haja-asutusalueilla Kivi- ja maa-aineksen sekä luonnonkivien hyödyntäminen edustaa merkittävää osaa kaivostoiminnasta. Yhdyskuntarakentamisessa tarvittavia hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita käytetään Suomessa vuosittain noin 90 100 miljoonaa tonnia eli noin 20 tonnia asukasta kohden. Kiviainesalalla toimii yli 400 yritystä, joista suurin osa on pieniä. Ala työllistää noin 3 000 ihmistä. Luku sisältää tuotannon, myynnin ja kuljetuksen. Luonnonkiviteollisuuden merkitys korostuu erityisesti Pohjois-Karjalan ja Kainuun haja-asutusalueilla, samoin kuin Lounais- ja Kaakkois-Suomessa. Suomessa on noin sata luonnonkivilouhimoa, joiden vuotuinen hyötylouhintamäärä on 600 000 800 000 tonnia ja kokonaislouhintamäärä on noin kolme miljoonaa tonnia. Rakennuskiviteollisuuden noin 200 miljoonan euron vuotuisesta liikevaihdosta 45 % tulee vuolukivituotannosta ja 55 % graniittituotteista. Liuskekivituotannon arvo on vähäinen. Luonnonkivien viennin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Kaivoshankkeet parantavat syrjäseutujen työllisyyttä Uuden kaivoslain avulla pyritään edistämään kaivostoiminnan kehitystä elinkeino-, innovaatio- ja työvoimapoliittisin keinoin. Hyöty yhteiskunnalle toteutuu pääosin alueen elin- GeoFoorumi 9
Jari Väätäinen, GTK Kivilaatan työstöä vuolukiviuunia varten. keinotoiminnan vilkastumisena ja työllisyyden kohentumisena sekä verotuloina. Kerrannaisvaikutusten ansiosta kaivosten epäsuorat myönteiset vaikutukset yhteiskunnalle ovat usein suuremmat kuin välittömät vaikutukset. Työllisyys on vakava ongelma juuri sellaisilla alueilla Suomessa, joissa kaivostoiminnan käynnistämiseen on parhaimmat mahdollisuudet. Kaivoshankkeet synnyttävät tuhansia uusia työpaikkoja sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa. Toisaalta ongelmana on jo nyt ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja pysyvyys syrjäisimmillä seuduilla. Varsinaisten kaivostyöpaikkojen lisäksi hankkeet työllistävät lähiympäristöään ostamalla logistiikkapalveluja, korjaamopalveluja jne. Palveluala työllistää muutamia tuhansia henkilöitä, minkä taloudellinen vaikutus näkyy paikallisesti työllistämisenä ja verokertyminä. Esimerkiksi Kainuussa kaivostoiminnan suorat ja kerrannaisvaikutukset työvoiman kysyntään saattavat olla niin suuria, että kaikkea työvoimaa ei saada maakunnan sisältä. Yhteiskunnalliset vaikutukset sopusoinnussa Kaivoshankkeiden rahoituksessa ei tarvita mittavaa yhteiskunnan panostusta. Etsinnästä valtiolle koituvat menot kompensoituvat osittain mm. valtaus- ja varausmaksuilla, päätösmaksuilla ja esiintymien myyntirojaltein. Kansainväliset yritykset sijoittavat Suomessa tehtävään malminetsintään vuosittain 20 30 miljoonaa euroa. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa on annettu suoraa julkista tukea kaivosten avaamiseen. Suomessa kaivosprojektit ovat saaneet yhteiskunnan tukea lähinnä infrastruktuuri-investointeihin. Kaivannaisteollisuutta voidaan myös tukea lainatakuin ja verotuksellisin keinoin. Vuolukivi odottaa siirtoa louhokselta jalostukseen. Suoria tai välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle saattavat aiheuttaa kaivostoiminnan vaikutukset ympäristöön. Ne kohdistuvat pääosin kaivoksen lähialueelle ja kestävät yleensä koko toiminnan ajan, joskus pitempäänkin. Ympäristövaikutuksista vastaa kaivostoimintaa harjoittava yritys. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti kaivostoimintaa kannattaa harjoittaa maassa, jossa on toimiva lainsäädäntö ja ympäristöasiat hoidetaan hyvin. Eurooppa käyttää 20 30 prosenttia hyötymineraaleista, ja on järkevää harjoittaa kaivostoimintaa lähellä jatkojalostuslaitoksia. Suomen kaivokset ovat kansainvälisesti vertaillen tehokkaita, kalusto on modernia, automaatio ja kauko-ohjaus on viety hyvin pitkälle. Kansainväliset toimijat pitävät Suomea turvallisena toiminta- ja investointiympäristönä, jossa on myös hyvä infrastruktuuri. Jari Väätäinen, GTK GeoFoorumi
Geologisten luonnonvarojen kestävällä käytöllä tarkoitetaan eri raaka-aineiden laatutietoista hyödyntämistä ja saannin turvaamista myös tulevaisuudessa. GTK:n tavoitteena on puolueettoman tiedon avulla tarjota päätöksentekijöille edellytyksiä kauaskantoisiin ympäristö tekijöitä huomioiviin ratkaisuihin. Lisäksi GTK pyrkii parantamaan geologisia luonnonvaroja hyödyntävien yritysten toimintaedellytyksiä sekä nostamaan yleistä tietoisuutta geologisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kantavana ajatuksena on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen EU:n tasolla, vaikka tuotanto ja elintaso kasvaisivat. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Pekka Karhunen/Kauppalehti Talvivaaran kaivoksen rakennusvaihe etenee. Kaivos on tarkoitus avata loppuvuonna 2008. Tietoisuus geologisista luonnonvaroista tukee kestävää kehitystä GeoFoorumi 11
Jari Väätäinen, GTK Tienrakennuksessa käytettävä kalliomurske otetaan mahdollisimman läheltä käyttökohdetta. GTK:n rooli luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvässä toiminnassa on hyvin konkreettinen. Tutkimuskeskuksen työnsarkaan kuuluvat mm. raaka-ainevarantojen tilinpito, erilaisissa prosesseissa syntyvien sivukivien tuotteistamisedellytysten selvittäminen ja sivukivien hyötykäytön edistäminen. Lisäksi siihen kuuluvat mineraalisten raaka-aineiden laatukysymykset, eko- ja resurssitehokkuusajattelun edistäminen maankäyttöön ja kierrätykseen liittyvissä asioissa sekä materiaalivirta- ja elinkaarianalyysit. Mineraaliset raaka-aineet elintason perustana Länsimaisen talouden kasvu ja vakaus perustuvat pitkälti geologisten luonnonvarojen hyödyntämiseen, sanoo erikoistutkija Saku Vuori, joka työskentelee GTK:n mineraalisten raaka-aineiden materiaalivirtoja ja kestävää käyttöä koskevan hankkeen parissa. Yleinen väestömäärän kasvu ja elintason nousu yhdistettynä reippaisiin kulutustottumuksiin lisäävät myös tulevaisuudessa paineita mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämiselle. Suomessa geologisten raaka-aineiden materiaalivirta esimerkiksi kiviaineksissa on tällä hetkellä noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain, ja kevyessä turpeessa 25 miljoonaa kuutiometriä eli noin 13 mt. Vertailun vuoksi vuoriteollisuuden kaivoskivennäisten tuotanto on vuodessa 22 mt. Voimakkaasti kasvavan metallimalmisektorin osuus tästä on 4 miljoonaa tonnia. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö yhdistetään usein kierrätykseen, mutta siihen liittyy oikeastaan koko raakaaineen arvoketju aina louhinnasta jätteiden hyötykäyttöön saakka. Lisäksi vastuullisuuteen kuuluvat raaka-aineiden tarpeen ennakoiminen ja oikeanlainen hyödyntäminen, jatkaa Vuori. Raaka-aineen laadulla on väliä Vastuulliseen mineraalisten raaka-aineiden käyttöön liittyvät olennaisesti myös laatuasiat, toteaa Saku Vuori. Esimerkiksi hyvälaatuisen raaka-aineen käyttäminen rakennuskohteeseen, johon soveltuisi myös heikompi materiaali, on GeoFoorumi
Tietoa päätöksenteon tueksi Jari Väätäinen, GTK Maa-aines seulotaan ennen käyttöä. tuhlausta. Päinvastainen tilanne voi taas johtaa taloudellisiin menetyksiin. Aluejohtaja Mika Räisänen kertoo GTK:n kartoituksiin viitaten, että moottoriteille soveltuvan asfaltin kiviaineslaadun saatavuus on rajallista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla hyödynnettäviä asfaltin kiviaineksia tuotetaan Hyvinkään länsipuolella sekä Pernajassa Itä-Uudellamaalla, eli kaukana tierakennushankkeista. Kuljetuksen rooli luonnonvarojen hyödyntämisessä kasvaa koko ajan. Kiviainesta hyödyntävillä yrityksillä noin puolet kustannuksista aiheutuu kuljetuksista. Niinpä olisi tärkeää, että kuljetuskustannusten kasvua voitaisiin hillitä hyödyntämällä sopivalla etäisyydellä sijaitsevat, yhteiskunnan kannalta merkittävät kiviainesalueet tehokkaasti, jopa pohjaveden pinnan alapuolelta, sanoo Räisänen. GTK:ssa on tehty pohjatyötä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi sekä yhteiskunnan kannalta välttämättömän kiviaineshuollon turvaamiseksi muun muassa keräämällä varantotietoa kiviaineksista yli 10 000 kallioalueelta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kaavoituksen ja kiviaineshuollon ottoalueiden sijainnin optimoinnissa sekä erilaisten kehitysprojektien lähtötietona. Varantotietoa voidaan käyttää esimerkiksi betonin valmistukseen soveltuvien kallioalueiden tutkimusprojekteissa, Räisänen kuvaa. Metallien kysynnän kasvun vuoksi useita entuudestaan tunnettuja raaka-aine-esiintymiä on otettu viimeaikoina uudelleen tutkittaviksi yritysten toimesta. Raaka-ainehintojen kohotessa kynnys myös heikompilaatuisten tai pienempien esiintymien hyödyntämiseen laskee, toteaa Räisänen. Maankäytön suunnittelu on yksi konkreettisimmista asioista, jossa mineraalisten luonnonvarojen hyödyntäminen ja päätöksenteko kohtaavat. Mineraalisten raaka-aineiden, erityisesti metallien hyödyntämiseen sopivilla sijainneilla on usein vain rajallisesti vaihtoehtoja. Sen vuoksi erilaista geologista tietoa on hyvä olla saatavilla esimerkiksi maakuntakaavoittajien käyttöön. Kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä ja häiriötä aiheuttavien, mutta välttämättömien toimintojen keskittämisellä voidaan ympäristöhaittoja vähentää, sanoo Mika Räisänen. Tietoa mineraalisista luonnonvaroista on saatavana melko runsaasti, mutta tiedon hyödynnettävyyttä hankaloittaa sen sijoittuminen erillisiin tietokantoihin tai tilastoihin. GTK:n lisäksi aineistoa mineraalisista raaka-aineista keräävät tulli, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Tilastokeskus. Yksi selvityksemme kohteista ovatkin tilastoaineistot ja niiden muokattavuus vaikkapa helpommin lähestyttäviksi paikkatietopohjaisiksi www-sivustoiksi, sanoo Saku Vuori. Yleisen tietoisuuden lisääminen mineraalisista luonnonvaroista on myös tärkeää oikeansuuntaisen kehityksen tueksi. Geologia ei ole oppiaine peruskouluissa, mutta kestävä kehitys tullee aikanaan mukaan opetukseen jossain muodossa. Jos kuluttajat olisivat paremmin tietoisia, että useimpien tuotteiden alkuperä on kivessä, se nostaisi geologisen tiedon arvostusta, uskoo Vuori. GTK ja geologisten luonnonvarojen kestävä käyttö Luonnonvaroista GTK:n toimialaan kuuluvat metalliset malmit, teollisuusmineraalit, luonnonkivet, kivi- ja maa-ainekset, turve ja pohjavesi. Geologisten luonnonvarojen tilinpitojärjestelmä otetaan lähivuosina laajamittaisesti käyttöön. Siihen kytketään kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden sekä soveltuvin osin muiden korvaavien ainesten seuranta. Bioenergiataseiden laskentaa varten tilinpitoa laajennetaan ja tarkennetaan turvevaroihin. Turpeen käyttökelpoisuutta energiahuollon tarpeisiin, moninaiskäyttöä sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia tutkitaan uusien käyttömuotojen, tuotteiden ja teknologioiden löytämiseksi. GeoFoorumi 13
Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke Suomen ajankohtaisimpiin ja merkittävimpiin kaivoshankkeisiin lukeutuva Sotkamon Talvivaaran kaivos käynnistyy vuoden 2008 lopussa. Tuleva kaivos hyödyntää Euroopan suurimpia sulfidisia nikkeliesiintymiä. Rakentamisen kiivain vaihe on käsillä kaivoksen tuotannon alkaessa vuoden 2008 lopussa. TEKSTI: MARIE-LOUISE WIKLUND Talvivaaran kaivosalue on Suomen suurimpia rakennustyömaita. Kuvassa toimitusjohtaja Pekka Perä. Talvivaaran mineraalivaranto Pekka Karhunen/Kauppalehti Tunnettu kokonai smineraalivaranto on 340 miljoonaa tonnia sisältäen: 0,27 % Ni 0,14 % Cu 0, 02 % Co 0,55 % Zn 9,0 % S 7,5 % C 14 GeoFoorumi
Malmikairausta Talvivaaran kaivoksella. Pekka Karhunen/Kauppalehti Tulevassa Talvivaaran kaivoksessa käytetään rikastusmenetelmänä Suomessa uutta bioliuotusta. Vihreä neste on rikastustulos. Kuvassa Klaus Lius. Talvivaara Mining Company Ltd GTK aloitti Talvivaaran alueen malmitutkimukset jo 1900- luvun alussa, jolloin Kainuussa tehtiin geologista kallioperätutkimusta. Talvivaaran malmiesiintymät löytyivät GTK:n tekemissä malmitutkimuksissa 1977 83. Kolmisopen esiintymä paikallistettiin 1977 ja Kuusilammen esiintymä 1978. Outokumpu tutki aiheita 1978 92. Sotkamon Talvivaarassa on Euroopan suurimpia sulfidisia nikkeliesiintymiä. Mineraalivaranto on arvioitu 337 miljoonaksi tonniksi, mikä vastaa 2,3 prosenttia maailman nikkelituotannosta. Tulevan kaivoksen tuotannon arvo on 6 700 miljoonaa euroa, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu 25 vuotta. Kaivoksen avaaminen käsillä Alkuinvestointimme on ollut 450 miljoonaa euroa, Talvivaara Mining Companyn toimitusjohtaja Pekka Perä kertoo. Alkurahoitus kaivoshankkeelle saatiin 2004 kun Tekes ja TE-keskus avusti hanketta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Jatkorahoitus hankittiin kahdella rahoituskierroksella vuosina 2005 2006. Kesäkuussa 2007 Talvivaara Mining Company Ltd listautui Lontoon pörssiin päälistalle. Listautumisannissa yhtiö keräsi 302 miljoonaa euroa. Pekka Perän mukaan Talvivaaran kaivoksen rakentamisen vaatima rahoitus on kokonaisuudessaan koossa. Talvivaara tullee elinikänsä aikana tuottamaan 33 000 tonnia nikkeliä, 65 000 tonnia sinkkiä, 10 000 tonnia kuparia ja 1 200 tonnia kobolttia. Liikevaihtomme pitkän aikavälin hintaennustein asettuu 310 miljonan euron tasolle. Valtio osallistuu hankkeen vaatiman infrastruktuurin rakentamiskustannuksiin 53,5 miljoonalla eurolla. Avattava kaivos luo suoraan 400 ja välillisesti 2 000 uutta työpaikkaa Kainuuseen. Talvivaara on mittava myös pinta-alaltaan 60 neliökilometriä, rakennettava alue noin 20 neliökilometriä. 25 kilometriä teitä yhdistää kaivosalueen eri osia. Mistään pienestä kaivoksesta ei siis ole kyse. Alueen rakentaminen käynnistyi maaliskuussa 2007, ja työt ovat edenneet vauhdikkaasti ja aikataulussaan. Kaivoksen rakennusvaiheessa projektiorganisaatio käsittää noin 60 henkilöä. Lisäksi työmaalla on noin 400 henkilöä kaivosta rakentamassa. Taitaa Talvivaara olla Suomen toiseksi suurin rakennustyömaa, Pekka Perä hymähtää. Biokasaliuotus on ympäristöystävällistä Talvivaaran nikkelin rikastamisessa käytetään uutta, ympäristöystävällisempää tekniikka. Kaivoksen ympäristövaikutukset jäävät Pekka Perän mukaan pieniksi. Käytössämme on uudentyyppinen, ympäristöystävällinen bioliuotusmenetelmä mineraalien talteenotossa. Menetelmä on perinteisiä menetelmiä ympäristöystävällisempi ja tehokas, kertoo Pekka Perä. Bioliuotus perustuu luonnossa esiintyvien bakteerien kykyyn hapettaa epäorgaanisia rauta- ja rikkiyhdisteitä. Bakteereina käytetään muun muassa Acidithiobacillus-sukuun kuuluvia, malmiesiintymien yhteydessä eläviä bakteereita. Biokasaliuotuksessa malmimurskeeseen lisätään laimeaa rikkihappoa ja bakteereita, agglomeroidaan vettä ja ilmaa läpäiseväksi ja kuljetetaan 8 metriä korkeisiin kasoihin. Kasan pohjalla toimii keräysputkisto, johon kasaa kasteleva rikkihappo-bakteeriliuos kerää liuenneen metallin. Kasaa kastellaan jatkuvasti, jotta malmi saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen. Happea ja hiilidioksidia tarvitaan bakteerien toiminnan turvaamiseksi, koska bakteerit saavat energiansa raudan ja rikin hapetusreaktiosta. GTK:n mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa on ollut mukana kehittämässä bioliuotukseen perustuvaa rikastusmenetelmää. Kaivosalue on vaikuttavan kokoinen. Sen pinta-ala on runsaat GeoFoorumi 15
Teollisuus tarvitsee laajan kirjon mineraaleja Teollisuutemme tarvitsee toimiakseen valtavasti erilaisia teollisuusmineraaleja. Käyttökohteita on lähes rajattomasti prosessien lisäainetasosta ylöspäin. Koostuvathan vaikkapa määrätyt hienopaperilaadut yli puoliltaan kiviperäisistä täyte- ja pinnoiteaineista. TEKSTI: HARRIET ÖSTER, KUVA: JARI VÄÄTÄINEN, GTK Puhuttaessa kallioperän rikkauksista, metallit ovat aina esillä. Teollisuusmineraaleja on Suomessa kuitenkin louhittu hyvin pitkään ja niitä louhitaan huomattavasti metallimalmeja enemmän, sanoo GTK:n geologi Timo Ahtola. Kiteisen kalkkikiven, eli kalsiittimarmorin, louhinta Lounais-Suomessa alkoi jo vuonna 1329. Voimakkaaseen nousuun mineraaliteollisuus lähti 1960-luvulla. Viime vuonna Suomessa louhittiin 16 miljoonaa tonnia teollisuusmineraaleja ja teollisuuskiviä. Teollisuuskiviksi kutsutaan kiviä, jotka murskattuna ja jauhettuna kelpaavat vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Suomen suurimmalla kaivoksella Siilinjärvellä tuotetaan apatiittia, josta valmistetaan fosforihappoa kemian ja lannoiteteollisuuden tarpeisiin. Sivutuotteena syntyy kipsiä, josta pieni osa käytetään päällystyspigmenttinä paperiteollisuudessa. Apatiitin jälkeen toiseksi eniten louhittu teollisuusmineraali on kalkkikivi, jota käytetään hyvin monipuolisesti. Murskattuna se käy sellaisenaan täyteaineena rakennuselementeissä ja asfaltissa. Kalkkikivi on pääkomponentti sementinvalmistuksessa. Vaahdottamalla puhdistettuna sitä käytetään paperin ja kartongin päällystämiseen, sekä täyteaineena paperi-, muovi- ja maaliteollisuudessa. Polttamalla kalkkikivestä muodostuu poltettua kalkkia, joka on teollisuuden laajimmin käytettyjä peruskemikaaleja. Sitä käytetään suuria määriä happamien aineiden neutraloimiseen erilaisissa prosesseissa. Teräksen valmistuksessa se toimii kuonanmuodostajana poistettaessa haittayhdisteitä. Sellunkeitossa poltettua kalkkia käytetään lipeän regeneroimiseksi. Sitä tarvitaan myös muissa metallurgisissa prosesseissa, jäteveden ja savukaasujen puhdistukseen, kemikaalien valmistukseen sekä hyvin monipuolisesti rakennusaineteollisuudessa. Suomalaisin kaikista teollisuusmineraaleista on talkki. Suomi on Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin talkintuottajamaa. Suurin osa talkista menee paperiteollisuuden täyte- ja päällystysaineeksi. Pienempiä määriä myydään lähinnä muovi- ja maaliteollisuudelle. Kvartsia louhitaan kemian ja metallurgian teollisuuden käyttöön, lasin ja keraamien valmistukseen. Maasälpiä käytetään keraamisessa ja rakennusaineteollisuudessa. Keraamisen teollisuuden käyttöön menee myös harvinainen mineraali wollastoniitti, jota tuotetaan Lappeenrannassa. Tärkeimmät Suomessa käytettävistä tuontimineraaleista ovat paperiteollisuuden käyttämä kaoliini sekä ilmeniitti, josta Porissa valmistetaan valkoista pigmenttiä titaanidioksidia, Ahtola toteaa. Teollisuusmineraalien osalta GTK keskittyy uusien esiintymien etsintään. Kohteena on myös suomalaisittain uusia mineraaleja, kuten litiummineraali spodumeeni. Litiumin tuotantoa on tarkoitus aloittaa Keski-Pohjanmaalla vuonna 2009. Litiumin kysyntä kasvaa sitä käytetään kevyissä akuissa esimerkiksi kannettavissa tietokoneissa ja matkapuhelimissa. Tulevaisuudessa litiumakkuja saatetaan käyttää myös autoissa. Lisääntyneen rakentamisen myötä betoniin tarvittavan kalkkikiven tarve kasvaa.
Finlands industri har sina rötter i järnbruken Järn är det centrala elementet i Finlands äldsta industrihistoria. Industrialiseringen tog sin början med att Finlands första gruva grundades i Ojamo i Lojo 1540. Järnbruken som under första halvan av 1600-talet växte upp i Västra Nyland var själva kärnan i utvecklingen. TEXT: HARRIET ÖSTER BILD: FISKARS OYJ ABP/ PENTTI HOKKANEN Kopparsmedjan och FiskarsForum, Fiskars. Sedan tidigare kunde man tillverka smidesjärn genom att smälta sjö- och myrmalm, men masugnen gjorde det möjligt att bryta malm ur berggrunden och tillverka råjärn i en kontinuerlig process. Det krävdes ett särskilt privilegium av den svenska kronan för rätten att förädla järnmalm och industriellt tillverka gjutna och smidda produkter. Den industriella anläggning som tilldelats privilegiet kallades järnbruk och skulle bestå av masugn och stångjärnssmedja. Finlands första järnbruk anses vara en tackjärnshytta som grundades 1560 i Svartå. Där tillverkades stångjärn som såldes på Järntorget i Stockholm. Svartå bruk grundades 1616 och inom några årtionden fick fyra nya järnbruk i samma västnyländska trakter sina privilegier: Antskog 1630, Billnäs 1641, Fagervik 1646 och Fiskars 1649. Det mesta av stångjärnet fraktades till Stockholm, men nu kunde man också tillverka spik, tråd, knivar, hackor och järnbeslagna hjul för eget bruk. Järnmalmen till bruken bröts till en början i gruvan i Oja- mo, men snart visade det sig att brytningen var olönsam. Då började man frakta järnmalm med pråm från Stockholm till Skuru vid Pojoviken och därifrån vidare upp längs Svartån. I trakten fanns stora skogar med virke att kola och forsar som gav vattenkraft till bruken. Under 1600-talet och in på 1700- talet var Sverige Europas viktigaste järnproducent. Eftersom svenskarna hade mer malm än resurser av skog och vattenkraft var det lönsamt att transportera malmen till Finland för förädling. Under de följande 250 åren bredde kunnandet om hur man ur malm tillverkar järn, stål och andra metaller ut sig i trakter där förutsättningarna för verksamheten var gynnsamma. Bruken växte upp, många tynade bort och lades ner efter en kortare eller längre tid och några har överlevt till våra dagar. Totalt räknar man med att det har funnits över 80 metallbruk runt om i landet. På de flesta gamla bruksorter finns spår kvar av verksamheten: ståtliga bruksbyggnader, masugnstorn och byggnader uppförda av slagg från masugnarna. Av de gamla bruksorterna har få kvar metallindustri i någon större omfattning: i stort sett bara Billnäs (där Fiskars tillverkar sina saxar), Dalsbruk och Högfors. Bruksorterna påminner fortfarande besökarna om var rötterna till Finlands industri finns: i bergsbruket och järntillverkningen. Och de gamla bruksprodukterna från 1600-talet finns kvar åtminstone i andanom: kallvalsad tråd i specialstål tillverkas av Ovako i Dalsbruk. Knivar och hackor finns i sortimentet bland Fiskars husgeråd och trädgårdsredskap. Några järnbeslagna hjul har inte synts till på länge, men Fiskars började tillverka saxar i Finlands första finsmedja redan på 1830-talet. GeoFoorumi
Jari Väätäinen, GTK GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa asiakkaalla on käytössään koetehdas rikastusprosessin kehittämistä varten. Markkinat kysyvät metalleja Outokummussa tutkitaan lupaavia löydöksiä kaikkialta maailmassa Outokummussa käy ajoittain rekkaralli, kun jostakin päin maailmaa tuodaan usean sadan tonnin malmierä tutkittavaksi GTK:n mineraalitekniikan laboratorioon. GTK:n laboratorio on ainut laatuaan Euroopassa, eikä muualtakaan löydy kuin kourallinen kilpailijoita. Asiakas saa palvelua mineralogisesta analyysistä aina prosessisuunnitteluun. TEKSTI: HARRIET ÖSTER 18 GeoFoorumi
Harriet Öster Harriet Öster Ryhmäpäällikkö Saija Luukkanen esittelee laboratoriossa rikastusprosesseja. Erikoistutkija Pekka Mörsky näyttää vaahdotusprosessia koetehtaassa. Suurin osa laboratorioon tuotavista näytteistä tulee toki Suomesta ja muista Pohjoismaista, mutta GTK on tutkinut eriä niin Afrikasta, Aasiasta, Pohjois-Amerikasta kuin Australiastakin. Suurilla kaivosyhtiöillä on omat tutkimus- ja kehitystoimintansa ja ne myyvät palvelujaan myös ulkopuolisille. Mutta yhtiöt ovat yleensä erikoistuneet johonkin määrättyyn metalliin ja harva asiakas haluaa ostaa tutkimuspalvelua kilpailijaltaan, sanoo GTK:n mineraalitekniikan laboratorion laboratoriopäällikkö Kauko Ingerttilä. Neljä, viisi vuotta sitten kaivosala eli syvintä lamaansa 50 vuoteen, mutta nyt kansainvälinen kysyntä tarjoamistamme palveluista on suuri, hän toteaa. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet etenkin niin sanottujen elintasometallien osalta Kiinan ja Intian talouskasvun myötä. Köyhempikin malmiesiintymä kannattaa nyt hyödyntää. Ingerttilän mukaan kysytyin metalli on tällä hetkellä nikkeli, josta on huutava pula ja jonka hinta on noussut taivaisiin. Nikkeliä tarvitaan teräksen tuotantoon. Mineraalitekniikan laboratorion tutkimuksen pääpaino on viime aikoina ollut nikkelin, kullan, platinan ja niobiumin tuotannossa. Myös perusmetallit kupari, lyijy ja sinkki ovat tulossa takaisin kohonneiden hintojen vuoksi. Junioriyhtiöt tilaavat tuotannon perussuunnittelua Kaivosala Suomessa on rakenteeltaan muuttunut kokonaan. Aikaisemmin kaikki malmiesiintymät menivät suomalaisille yrityksille, mutta EU-jäsenyyden myötä portit avautuivat kansainväliselle kilpailulle. Suomessa arvomineraaleja etsivät nyt pienet juniorifirmat, jotka ostavat kairauksia ja tutkimuspalveluja muualta ja pyrkivät myymään pois löytönsä jollekin isolle yhtiölle tai joskus itse lähtevät tuotantoon. Aikaisemmin asiakaskuntamme oli suuria yrityksiä, joilla oli paljon tietoa ja omaa suunnittelua. Kun asiakkaat ovat junioriyrityksiä, tilanne vaatii toisenlaista asiantuntemusta kuin aikaisemmin, Ingerttilä toteaa. Mineraalitekniikan laboratorio tekee myös omarahoitteista tutkimus- ja kehitystyötä, mutta noin 3 miljoonan euron liikevaihdosta noin 70 % tulee asiakkaiden tilaustöistä. Isot asiakkaat tilaavat rajoitettuja projektitehtäviä, kun taas junio- Kevitsan malmi vaatii rikastuakseen täsmällistä tasapainoa GTK:n mineraalitekniikan laboratorion suurimpia hankkeita on ollut Kevitsan löydön prosessitekninen kehitystyö. Outokumpu Oy yritti 1990-luvulla kehittää rikastusprosessin Sodankylän Kevitsan malmille, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kevitsan omistaa nyt junioriyhtiö Scandinavian Minerals Ltd. Mineraalitekniikan laboratorio on yhteistyössä omistajan kanssa kehittänyt toimivan rikastusprosessin malmille. Nyt Kevitsaan rakennetaan nikkelikupari-platina-kaivos, jonka toiminta voi alkaa vuonna 2010. Kevitsan malmi on monimutkainen ja hankala rikastaa. Mikään yksittäinen ongelma ei ole yli muiden, vaan monen asian pitää olla täsmälleen tasapainossa, jotta rikastus toimii. Onnistumiseen vaikuttavat niin ph-arvo, käytetyt vaahdotuskemikaalit kuin reaktioaika, sanoo omistajan tytäryhtiön Kevitsa Mining Oy:n toimitusjohtaja Krister Söderholm. Mineraalitekniikan laboratorio on ainut tämän kokoluokan testilaboratorio Euroopassa ja lisäksi sillä on osaava henkilökunta. Kevitsan malmia on koetehtaassa parin vuoden ajan ajettu yli 500 tonnia prosessin optimoimiseksi, Söderholm jatkaa. Tuskin olisimme päässeet näin hyvään lopputulokseen ilman GTK:n laboratoriota. GeoFoorumi 19
Harriet Öster Metalliesiintymien rikastustekniikka on noussut esiin, kun metallien hinnat ovat korkealla. Kuvassa laboratoriopäällikkö Kauko Ingerttilä GTK:n mineraali tekniikan laboratoriosta. riyhtiöt haluavat perussuunnittelua koko tuotantoprosessille. GTK on harvoja puolueettomia tutkimuslaitoksia, jolla on tarjolla kaikissa kokoluokissa tutkimus- ja kehityspalveluja. Laboratoriomittakaavassa käsitellään yleensä kilo gramman eriä. Isohko näyte usein kairasydämestä murskataan ja siitä otetaan pieni erä jauhettavaksi ja tutkittavaksi eri menetelmillä sopivan rikastustekniikan löytämiseksi. Jokainen malmilöydös on yksilöllinen ja vaatii omat ratkaisunsa. Varsinkin tärkein rikastustekniikka, vaahdotus, vaatii toimiakseen räätälöidyn yhdistelmän vaahdotuskemikaaleja yhdistettynä optimiolosuhteisiin. Maa-aineksen puhdistuksesta uusi tukijalka Minipilot-mittakaavassa käsiteltävät erät ovat muutamasta sadasta kilosta kahteen tonniin, mikä sopii esimerkiksi porarei istä saatavien näytteiden tutkimiseen. Laitteisto on rakennettu siirrettävään konttiin, joten kokonaisuus voitaisiin periaatteessa siirtää jonkin rikastamon viereen ja ohjata prosessin pieni sivuvirta minipilotin kautta tutkittavaksi. Prosessisuunnittelua varten Outokummussa on pilottiskaalan täysi koetehdas, jolla on kapasiteettia käsitellä tonnin verran materiaalia tunnissa. Tutkittavat näyte-erät ovat tavallisesti kooltaan 300 400 tonnia. Tehtaan toimintaa voidaan räätälöidä kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan rakentamalla sopiva kokonaisuus erilaisista laitteistovaihtoehdoista. Tutkimuspalveluihin kuluu vielä mineraloginen analyysi, jossa selvitetään missä rakennemuodossa ja minkälaisina pitoisuuksina arvomineraalit esiintyvät malmeissa ja rikastustuotteissa. Näytteet tutkitaan elektronimikroskooppilaitteistolla, jonka antamista kuvista suuri määrä tietoa analysoidaan ja prosessoidaan laskennallisesti. Prosessikehityksen kokonaispalvelua haluavalle asiakkaalle mineraalitekniikan laboratorion lopputuote on virtauskaavio prosessista sekä tuotannon kannattavuusarvio. Materiaalinkierrätyksestä ja ympäristön puhdistamisesta ollaan rakentamassa laboratoriolle uutta tukijalkaa. Esimerkiksi lyijy- ja kuparijätteet vanhoilta ampumarata-alueilta voidaan ottaa talteen rikastusteknisin menetelmin. Tuloksena on puhdistettu maa-aines ja uusiokäyttöön menevät metallit. Tutkimusvaiheessa tai harkinnassa on muidenkin maaaineisten käsittely, missä saastuttajana on jokin muu metalli, dioksiinit, furaanit, jäteöljy, kreosootti tai vaikkapa bitumilla kontaminoitu hiekoitushiekka. Malminetsinnässa tapahtuu syyskuu/2007 Talvivaara Kaivososakeyhtiön nikkelikaivoksen rakentaminen on vauhdissa. Yhtiö on otettu Lontoon pörssin ja The Financial Timesin ylläpitämään FTSE 250 -indeksiin. Talvivaaran kuuluminen indeksiin lisää kansainvälisten sijoittajien mielenkiintoa. Talvivaara listautui Lontoon pörssin päälistalle 1.6.2007 Scandinavian Mineralsin lopullinen kannattavuuslaskelma ja täydennyskairaukset Kevitsassa valmistuvat alkuvuonna 2008. Avolouhos- ym. suunnitelmat tekee Outotec Oy. GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa tehdyt rikastus- ym. kokeet ovat onnistuneet hyvin. Belvedere Resourcesin Leppävirran Särkiniemen nikkelikaivoksen tuotanto on alkanut. Hituran kaivoksessa alkaa maanalainen tutkimuskairaus. Hälvälän nikkeliesiintymää tutkivat yhteistyössä FinMetal Mining ja Magnus Minerals OY. FinMetal Mining tutkii muitakin nikkeliaiheita Enonkosken ympäristössä. Sunrise Diamonds Plc:n timanttitutkimukset jatkuvat kol mella kimberliittiesiintymällä Kaavi Kuopio-alueella. Northland Resources Inc ilmoittaa Hannukaisen (Kolari) kokonaismalmivaroiksi 84,6 milj. tonnia (34,6 % Fe, 0,20 % Cu, 0,093 g/t Au). Mahdollisia malmivaroja on lisäksi 81,6 milj. tonnia (35,7 % Fe, 0,13 % Cu, 0,036 g/t Au). Alustavat metallurgiset testit ovat onnistuneet hyvin. Tertiary Minerals on aloittamassa kairaukset Kolarin Sivakkalehdon esiintymällä (alueen voimakkain magneettinen anomalia). Inmet Mining ja Tertiary Minerals tutkivat yhteistyössä Tervolan Vähäjoen Fe-Cu-Au-esiintymää. Vulcan Resourcesin Kylylahden (Polvijärvi) Au-Cu-Co -kaivoksesta tehdään päätös lokakuussa. Kairaukset Hietaharjun ja Peura-Ahon (Suomussalmi) Ni-Cu-PGE-esiintymillä ovat antaneet hyviä tuloksia. Dragon Miningin kultakaivostoiminta Orivedellä (Kutemajärvi, Sarvisuon malmio) on aloitettu uudelleen. Täysi tuotanto alkaa vuoden loppuun mennessä. Yhtiö uudelleenarvioi Stormin ja Ekojoen (Vammala) Ni-Cu-esiintymät. Nordic Minesin Laivakankaan kultaesiintymän alustava kannattavuusselvitys on positiivinen. Raahe on aloittanut osayleiskaavan laadinnan suunnitellulle kaivosalueelle. Agnico-Eaglen Suurikuusikon kultaesiintymällä on syvyyttä ainakin 1 km. Uusi kultavyöhyke on tavattu 4 km pohjoiseen Suurikuusikosta. GeoFoorumi