Lukuhaaste 2015 tietopaketti
LUKUTAITO - askel kohti uutta alkua Vietämme kansainvälistä lukutaitopäivää 8.9. Täällä Suomessa olemme onnekkaita, sillä saamme opetella lukemaan jo pienenä. Kaikkialla ei niin ole. Koko maailman mittakaavassa 781 miljoonaa aikuista ovat lukutaidottomia. Heistä 496 miljoonaa ovat naisia. Lukutaidottomuus tekee arkisistakin asioista vaikeita aina kaupankäynnistä reseptien lukemiseen ja allekirjoittamiseen. Pakolaisten keskuudessa lukutaidottomuus on yleistä, koska konfliktialueilla koulut eivät ole voineet toimia normaalisti. Lukutaito avaa pakolaiselle lukuisia uusia mahdollisuuksia. Se antaa kaikkensa menettäneelle uuden alun. Lukutaito mahdollistaa mm. Allekirjoittamisen Vaihtorahan laskemisen Paremman itsetunnon Reseptien lukemisen Huijatuksi tulemisen estämisen Lasten koulukäynnin seuraamisen Rohkeuden osallistua yhteisön päätöksentekoon Elinkeinon harjoittamisen
Suomen Pakolaisapu Suomen Pakolaisapu vähentää köyhyyttä kouluttamalla aikuisia pitkittyneissä pakolaistilanteissa. Koulutuksella pyritään antamaan pakolaisille keinoja pitää huolta itsestään ja läheisistään sekä parantamaan toimeentuloaan ja hyvinvointiaan. Kansalaisjärjestö edistää myös pakolaisten oikeuksien toteutumista. Lisätietoa osoitteessa www.pakolaisapu.fi.
Mistä lukutaitopäivässä on kyse? Vuonna 1965 UNESCO nimitti 8. syyskuuta lukutaitopäiväksi korostaakseen lukutaidon merkitystä yksilöille, yhteisöille ja kansakunnille. Lukutaitopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Tammikuussa 2003 YK julisti päätöslauselmallaan lukutaidolle omistetun vuosikymmenen alkaneeksi. Vuosikymmenen 2003 2012 erityisteemana on peruskoulutuksen ulottaminen kaikille. Lukutaito on muistamisen arvoinen asia, sillä maailman ihmisistä neljä viidesosaa osaa lukea. Lukutaito ei ole kuitenkaan itsestään selvä asia kaikille, joten päivän avulla halutaan tiedottaa lukutaidon merkityksestä ja tuoda esille lukutaitoprojektien tärkeyttä. Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Mistä lukutaidottomuus johtuu Suomessa on yleinen oppivelvollisuus ja kaikki oppivat lukemaan, mutta maailman aikuisista noin 781 miljoonaa on luku- ja kirjoitustaidottomia. Tämä tarkoittaa, että joka kuudes maailman aikuisista on lukutaidoton. Useissa maissa puoletkin väestöstä saattaa olla lukutaidottomia. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Sierra Leone ja Kongon demokraattinen tasavalta. Suuren lukutaidottomuuden taustalla on usein köyhyys. Suomessa koulutus on maksuton, mutta useissa maissa koulu maksaa. Köyhässä perheessä lastenkin on tehtävä töitä, eikä vanhemmilla ole varaa laittaa heitä kouluun. Tytöt joutuvat usein auttamaan pienempien sisarusten hoitamisessa ja kotitöissä, eivätkä he siksi pääse kouluun. Lukutaidottomuus voi myös johtua siitä, ettei koulua tai opettajia ole lähettyvillä ja koulumatkat ovat liian vaarallisia. Syynä lukutaidottomuuteen voi olla myös sota. Jos maassa on sota, koulujärjestelmä ei toimi. Monien koulu jää kesken, kun he joutuvat pakenemaan sotaa. Pakolaisuus voi kestää useita vuosia. Sen lisäksi monet syntyvät pakolaisleirillä ja viettävät siellä koko elämänsä, missä heillä ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Myös Suomessa koulut keskeytettiin sodan ajaksi. Tiesitkö, että Arviolta 72,1 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun. Lukutaidottomia aikuisia on noin 781 miljoonaa. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. 98 % maailman lukutaidottomista ihmisistä asuu kehitysmaissa
Tapoja havainnollistaa lukutaidon vaikutuksia Alla oleva kertomus havainnollistaa lukutaidon vaikutuksia. Se voidaan esimerkiksi lukea aamunavauksena ja heijastaa halutessa samalla kuva/kuvia Pakolaisavun lukutaitoryhmistä. Tarinaan liittyvät kuvat ovat Ugandan suurimmalta pakolaisasutusalueelta Nakivalesta. Alueella asuu noin 60 000 pakolaista, joista suurin osa on kongolaisia. Kuvat löytyvät osoitteesta pakolaisapu.fi/lukuhaaste Miksi lukutaito on tärkeää? Usein, kun mietitään, miten ihmisiä köyhissä maissa voisi auttaa, tulee mieleen ruoka, vaatteet, tietokoneet ja erilaiset tarvikkeet, joita köyhiin maihin voi lähettää. Kun hätä on suuri, tällaiset lähetykset ovatkin tarpeen, mutta ne tarjoavat vain väliaikaista apua. Kun ihminen oppii lukemaan, hänen elämänsä helpottuu pysyvästi. Erityisesti naisten lukutaito helpottaa koko yhteisön elämää, koska nainen pitää usein huolta koko perheestä. Frediana Nyirabagenzi on oppinut lukemaan vasta aikuisena Pakolaisavun lukutaitoryhmässä. Nyt Frediana pystyy lukemaan kaupungin kylttejä ja löytää esimerkiksi lääkärin vastaanoton, jos hänen lapsi sairastuu. Lukutaidon ansiosta hän osaa myös annostella lääkettä ohjeen mukaisesti. Opittuaan lukemaan Frediana saa tärkeää tietoa ilmoituksista, varoituksista ja sanomalehdistä. Hän voi lukea esimerkiksi siitä, että on tärkeää käyttää hyttysverkkoa öisin suojautuakseen malarialta, tai siitä, että sadekausi on myöhässä ja ruokaa ja vettä on sen vuoksi säästettävä. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi Frediana osaa nyt tehdä laskutoimituksia, ja hän voi myydä esimerkiksi viljelemiään tuotteita. Perheen hyvinvointi kasvaa, kun hän saa tuloja. Fredianalle on lukutaidosta paljon hyötyä, ja siksi hän haluaa, että myös hänen lapsensa pääsevät kouluun ja oppivat lukemaan. Kun kouluja käyneet lapset kasvavat aikuisiksi he ovat itsenäisiä ja osaavat kehittää yhdessä omaa yhteisöään, eivätkä tarvitse avustuslähetyksiä.
Lukutaito pakolaisten keskuudessa Lukutaito on monelle pakolaiselle ja paluumuuttajalle ensimmäinen askel kohti uutta alkua. Lukutaito parantaa suoriutumista arjessa sekä lisää sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia mahdollisuuksia. Se myös edistää elintasoa sekä henkilökohtaisella, että perhetasolla. Suomen Pakolaisapu järjestää lukutaitokoulutusta pakolaisille ja paluumuuttajille tällä hetkellä Sierra Leonessa, Liberiassa, Ugandassa ja Myanmarissa. Lukutaitoa opetetaan käytännönläheisesti. Oppilaat eivät opi vain lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan, mutta he saavat samalla tietoa myös hygieniasta, sairauksista, terveellisestä ruokavaliosta, maanviljelystä ja kaupankäynnistä. Näin lukutaidon vaikutukset ovat hyvin laajat. Lukutaidon ohella Suomen Pakolaisapu opettaa myös englantia ja ranskaa. Esimerkiksi Ugandassa, jossa elää yli 400 000 pakolaista, virallinen kieli on englanti. Pakolaiset tulevat usein ranskankielisiltä alueilta, joten englanti on heille täysin vierasta. Kielitaidon avulla arki helpottuu ja viralliset asiat on helpompi hoitaa. Koulutus ei vaikuta vain pakolaisuusaikaan. Paluumuuton yhteydessä ihmiset voivat viedä opitut asiat kotiin. Erityisesti jälleenrakennusvaiheessa koulutuksessa korostuu yhdessä oppimisen merkitys koko yhteisölle. Pakolaisnuorten arkea Ugandassa Pakolaisista suuri osa on lapsia ja nuoria. Moni heistä on saapunut pakolaisleirille tai -asutusalueille hyvin pienenä tai syntynyt siellä, joten he eivät ole koskaan käyneet sen ulkopuolella. Pakolaisalueilla esimerkiksi Ugandassa lapsilla on mahdollisuus ja velvollisuus käydä alakoulua. Ugandassa koulut ovat valtion ylläpitämiä. Vaikka alakoulu on pakollinen, harva koululaisista pääsee seuraavalle tasolle. Alakoulun jälkeen koulunkäynti on monelle perheelle liian kallista. Yläkoulussa oppilailla on oltava varaa koulupukuun ja kenkiin, kirjoihin ja muihin tarvikkeisiin. Jos niitä ei oppilaalla ole, hän joutuu keskeyttämään koulun. Useimmiten koulu jää kesken tytöillä. Vanhemmat eivät näe tyttöjen kouluttamista tärkeänä, eivätkä siksi ole valmiita maksamaan siitä. Usein tyttöjen halutaan olevan kotona auttamassa kotitöissä ja lastenhoidossa. Kun oppilaat pääsevät alakoulusta, he ovat noin 13- vuotiaita. Jos nuoret ovat saapuneet leirille koulun aloitusikää vanhempina, he eivät pääse valtion kouluihin. Siksi Suomen Pakolaisapu järjestää lukutaito-opetusta niille nuorille ja aikuisille, joilla muuten ei ole mahdollisuutta oppia lukemaan. Pakolaisapu tukee myös nuorten ryhmiä, jotka auttavat muita nuoria koulunkäynnissä. Nämä nuorten ryhmät tekevät esimerkiksi peltotöitä, josta he saavat pienen korvauksen. Tällä rahalla he auttavat niitä oppilaita, joilla koulu uhkaa jäädä kesken rahapuutteen vuoksi.
YKSILÖTASOLLA KOMMUNIKAATIO JA OSALLISTUMINEN: Kielitaito mahdollistaa kommunikoinnin maan kielellä ja osallistumisen yhteisten asioiden päättämiseen. ELINKEINON HARJOITTAMINEN: Laskutaito mahdollistaa vaihtorahan antamisen oikein, sadon ja tuoton laskemisen, huijatuksi tulemisen estämisen. ARJEN HELPOTTUMINEN: Reseptit, vuoronumerot, viimeisten käyttöpäivien ja kellon avautuminen, oman nimen tunnistaminen NAISTEN VAHVISTUMINEN: Naiset rohkaistuvat, kun he pääsevät kouluun. Naisten oppimisella on suuri merkitys myös koko perheen koulutukseen. ITSETUNTO: Omanarvon tunnon kohoaminen. Häpeä oppimattomuudesta poistuu. TERVEYS JA SANITEETTI: Kursseilla kerrotaan mm. hygienian ja malarian tärkeydestä. Näin sairaudet vähenevät PERHEELLE KODIN KEHITTÄMINEN YHDESSÄ: Opetuksen myötä tasa-arvo perheissä kasvaa ja nainen saa osallistua päätöksen tekoon. LASTEN KOULUNKÄYNTI: Lukutaitoiset vanhemmat kannustavat lapsiaan opiskeluun. He myös pystyvät seuraamaan lasten koulunkäyntiä. SAIRAUKSIEN EHKÄISY: Opetuksen myötä perheissä suojaudutaan paremmin sairauksilta, kuten malarialta, kun sairastumisen syyt tunnetaan. YHTEISÖTASOLLA RAUHANOMAISET RATKAISUT: Lukutaitopiireissä keskustellaan ja harjoitellaan rauhanomaista ongelmien ratkomista. YHTEISÖN RAKENTAMINEN: Lukutaitoryhmän kautta ihmiset näkevät koulutuksen merkityksen. OSALLISTUMINEN LISÄÄNTYY: Yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa. Esim. talkoot ja kokoukset yleistyvät
kiitos! Suomen Pakolaisapu Kaikukatu 3, 00530 Helsinki www.pakolaisapu.fi