METSÄTEHON KATSAUS 11/1968 PUUTAVARA - AUTOT T A L V E L L A 1 9 6 8 Helmikuussa 1968 kerättiin tilastoa Metsätehon jäsenten ja metsähallituksen puutavaran kuljetuksissa käytetyistä autoista. Aikaisemmin on vastaavaa tilastoa kerätty viitenä talvena vuodesta 1957 lähtien. Tämä tilasto on kerätty samalla tavalla kuin talvella 196b ja se käsittää 98 % mainittujen kuljetuksenantajien tehtävissä olleista autoista. Katsauksessa esitetään ainoastaan tilaston päätulokset. Taulukoita, joissa yksityiskohtaisemmin esitetään kalustotilanne, Voi tilata Metsätehosta. AUTOT JA PERÄVAUNUT Helmikuun lopussa 1968 oli Metsätehon j äsenyhtiöiden ja metsähallituksen kuljetuksissa noin 2 900 kuorma- autoa. Puutavaran kuljetuks issa on lisäksi Metsätehon jäsenistöön kuulumattomien piensahojen ja yksityisten puutavaran hankkijoiden käytössä olevia autoja~ jotka eivät sisälly tilastoon. Näiden autojen määrä on pieni, joten tilasto antaa hyvän kuvan puutavara-autokalustosta. Tilastoiduista autoista oli pääosa autourakoitsijoiden omistamia. Kuljetuksenantajien omien autojen osuus oli 3 %. 1
Autoista oli kaksiakselisia 76 %ja k olmiakselisia 24 %. Autoissa oli tavallisesti vain yksi vetävä akseli, sillä useammalla kuin yhdellä vetävällä akselil la varustet tujen autojen osuus oli kaksiakselisista auto i sta 32 %ja kolmiakselisista 19 %. Ilman perävaunua liikennöi 43 %autoista. Yleisin puutavara-automme on puoliperävaunulla varustettu kaksiakselinen auto, osuus 46 %. Pääosa näis tä oli yksiakselisella puoliperävaunulla varustettuja, sillä kaks iakselisella puoliperävaunulla-varustettuja oli 6 % koko kalustosta. Varsinai sia perävaunuja 1.~.B.ytettiin pääasiassa kolmiakselisten autojen yhteydessä. Suurimman mahdollisen yhdistelmän, kolmiaks el isen auton ja kaksiakselisen varsinaisen perävaunun, osuus koko.lralustosta oli 7 ~~. Perävaunuttomien autojen keskimääräinen ~j oma tka oli 62 km, puoliperävaunulla varust ettujen autojen 76 km ja v a rsina is e lla perävaunulla varustet tujen a utoj en aj oma tyj1 120 km. Perävaunuttoman kaksiakselisen au ton keskimääräinen kantavuus oli Yleis immän a joneuvon, kaksiak.se lisen au ton ja yksiakselisen puoliperävaunun, kan tavuus oli 12.1 tn, ja s uurimman yhdistelmän, kolmiakselis en auton ja t ä ysperäva unun, kantavuus oli 18.9 tn. Koko kaluston keskimää r ä inen kantavuus oli 1 0.~ tn. 6. 5 tn ja v astaav an kolrni aksel i sen auton kantavuus 9. 4 tn. Yl e i simmät puut av a r a -automme oliva t merkiltään Volvo, Scania Vabis, Sisu, Mercedes - Benz ja Vanaja. Näi den merkkien osuus oli 81 % koko kalustosta ja 93 %kolmiakse lisista autoista. Kaksiakselisissa autoissa oli ede llisten lisäksi runsaas ti Bedford- merkkisiä autoja. Tukit j a pitkä (yli 2. 4 m) paper i puu kuormattiin koneellises ti. Lyhyestä paperipuusta kuormattiin koneell i ses ti 86 % ja ha loista 11 r{o. Tukeis ta kuorma ttiin 84 %;nekaanisilla tai hydraulisilla vaijerinostureilla, kun t aas lyhyen paperi puun kuormauksessa oli yl e isin erillinen kuormaaja, osuus 69 % k oneel lisesti kuormatusta lyhyestä paperipuusta. A-..itokoh t '.li s io., hydraulis i a Y.:our3.nos turoi ta oli 20 lyh;/on j 2) ;~ pitkän ra:pgriruun kl:.or!:lau3lo.i ttufa"ta. Erillister. kuormaa jien osuus pitkän paperipuun kuormauksessa oli 38 Erilliset ku ormaa j a t oliva t t avalli se3 ti auto- t a i traktorialust a isia k ouranostureita. Erillisiä ku ormaaj ia oli kai~..kiaan 673 kpl, j a yhdellä kuormaajalla kuormattiin keski määrin 1. 5 aut oa. r %. AJOJEN JÄRJESTÄMI NEN JA APUMIESTEN KÄYTTÖ Sellaisten autoj en osuus, joissa kuljettaja työskenteli yksinään, oli 8 %, ja 19 %:ssa apumies ol i mukana vain kuormauksessa. Tällaisia tapauks i a oli suhteellisesti eniten erillisellä kuormaajalla tai autokohtaise lla hydr aulise lla k ouranosturilla kuormatuissa autoissa. Autokohtaista hydraulista k ouranos turia ja er illistä kuormauslaitett a käytet t äessä oli autoiss a keskimäärin 0. 8 apumiestä autoa kohti. Eril l isen k:uormaajan kuljetta ja on tällöin luettu apumieheks i, joka voi olla usealle autolle yhteinen. Kun kuormaus suoritettiin muulla tavoin, oli apumi ehiä keskimääri n ;yks i autoa kohti. Pää osa autoista työskente li yhtä vuoroa. Vuoroajossa olle iden autojen osuus oli 2 1 %. Ur akoitsij oiden autoista oli vuoden aikana 2
74 % ollut puutavaran kuljetuksissa yli puoli vuotta. Yli 9 kk vuodessa oli tässä tehtävässä ollut 47 % autoista. Tilapäisesti puutavaran kuljetu..~sissa olleiden autojen (vuotuinen ajokausi alle 3 kk) osuus oli 9 %. Kolmiakselisten ja varsinaisilla perävaunuilla varustettujen autojen vuotuiset ajokaudet olivat kaikkein pisimmät. Niitä käytettiin yleisimmin myös vuoroajossa. Samalle kuljetuksenantajalle jatkuvasti kuljetuksia suorittavien urakoitsijoiden osuus oli 42 %. Siirtolupaa käytti 4 % urakoitsijoiden autoista. ALUEELLISET EROT JA KALUSTON KEHITYS TALVEEN 19 6 7 VERRATTUNA. Autokalustossa oli huomattavia eroja maan eri osien välillä. Erityisesti Lapin lääni erosi maan muista osista. Usealla vetävällä akselilla varustettuja autoja käytettiin siellä vähemmän kuin muualla maassa. Täysperävaunulla varuste ttuja kolmiakselisia autoja käytettiin siellä huomattavasti enemmän kuin Etelä- Suomessa, sillä tällaisia yhdistelmiä oli Lapissa 25 % koko kalustosta. Lyhyen paperipuun kuormaus on Lapissa täysin koneellista. Kuormauslaitteet olivat pääasiassa erillisiä kuormaajia. Kuormauksesta johtui, että apumiesten määrä autoa kohti oli Lapissa pienin. Usealla vetävällä akselilla varustettuja autoja käytettiin eniten Itä- ja Keski- Suomessa. Perävaunuttomat autot olivat yleisimpiä Keski- ja Länsi- Suomessa. Pinotavaran käsinkuormaus oli yleisintä Keski-Suomessa~ Verrattaessa tuloksia talvella 1967 kerättyyn tilastoon voidaan todeta, että kolmiakselisten autojen määrä on lisääntynyt, perävaunullisten autojen suhteellinen osuus ei ole muuttunut, mutta kaksiakselisten puoliperävaunujen ja varsinaisten perävaunujen käyttö on yleistynyt, autojen keskimääräinen kantavuus on kasvanut 10.4 tn:sta 10.9 tn:iin, lyhyen paperinuun koneellinen kuorrnaus on yleistynyt ja valtaosa autoista kuor~taan koneelli sesti, erillisten ja autokohtai sten hydraulisten kouranostureiden osuus kuorrnauslaitteista on suurentunut ja autojen vuotuinen ajokausi on pidentynyt ja urakkasuhteissa on tapahtunut vakinaistuoista. Unto Väisänen 3
Metsäteho Review 11/1968 TIMBER TRUCKS IN WINTER 1968 The review gives the main results of statistics compiled by Metsäteho on trucks used for transporting timber in February 1968. A detailed account of the trucks is given in 15 Tables (in Finnish) available from Metsäteho. M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 15, Helsinki 17
PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1968 T A U L U K 0 T Liittyy Metsätehon katsaukseen 11/1968
- 1 - TAULUKKO 1 Autojen jakautuminen alueittain kpl Autoja % Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi 262 297 717 781 77 3 9 11 25 28 27 Koko maa 2 830 TAULUKKO 2 Autojen omi stussuhde 0 m i s t autourakoitsija kuljetuksenantaj a % a j a yht. Lappi 98 Oulu 94 Itä - Suomi 96 Keski-Suomi 93 Länsi-Suomi 93 1 4 3 3 4 1 2 1 4 3 100 100 100 100 100 Koko maa 94 3 3 100 _) TAULUKKO 3 Etu- ja taka-akselivetoisten autojen osuus kaksiakselisi sta autoista Lappi Oulu Itä - Suomi Keski- Suomi Länsi- Suomi Koko maa tuntematon Perävau- Perävaunuttomat nulliset autot autot % 0 6 15 29 19 59 21 57 9 25 16 41 Kaikki 2- akseliset autot 5 27 46 40 18 32
.. "!
- 2 - TAULUKKO 4 Perävaunujen käy_ttö Kaksiakseliset Kolmiakseliset autot Kaikki Perävau- Perävau- Perävau- Perävau- autot nuttomat nulliset nuttomat nulliset % Lappi 5 52 13 30 100 Oulu 9 66 12 13 100 Itä-Suomi 28 57 10 5 100 Keski- Suomi 37 41 17 5 100 Länsi-Suomi 33 37 21 9 100 Koko maa 28 48 15 9 100 TAULUKKO 5 Perävaunujen jakautuminen Puoliperä- Varsinaiset Kaikki vaunut perä vaunut yksiaks ~ kaksiaks. yksiaks. kaksi- aks. % Kaksiakseliset autot 84 13 2 1 100 Kolmiakseliset autot 10 9 4 77 100 TAULUKKO 6 Ajomatkat A u t o t y y p p i Perä- Puoliperäv. Vars. peräv. Kaikki vaunuton varustettu varustettu autot M a t k a, km Lappi 81 103 111 101 Oulu 53 99 147 96 Itä-Suomi 45 49 11 2 50 Keski-Suomi 63 68 112 69 Länsi-Suomi 71 93 123 83 Koko maa 62 76 120 74
~..,. '.. 1 :.. i -'... f.. ' ;.. '.. -......... :~ ; l
- 3 - TAULUKKO 7 Keskimääräinen taka- akselipaino ja kantavuus kanta- vu.us Auton akseli paino/ telipaino Kaksiaks. auto ildan perä vaunua 7.9 6.5 11 11 ja yksiaks. puoliperäv. 7.9 6.3 11 11 ja tl kaksiaks o 8. o 6~2 ll 11 ja yksiakso vars~ peräv,, 8.,0 6~3 11 " ja kaksiaks. 11 8.o 6.6 ------ Kaksiakselinen auto keski:rnä2.:r5_n Ko lrniaks. auto ilman ;ier ävaunua ll ll ll 11 ll 11 9. 4 ja yksiaks. puoliperäv, 9.4 ja kaksiaks. 11 8. 9 j a yksiaks. vars. p~rciv. 12. 9 10.0 9.3 11 11 ja kaks:l.aks.!! Kolrniakselinen auto keskimäärin 12.8 tn Kaksi akseliset autot Kolrniakseliset autot taka- etu- ja 1 vetä- 2 tai 3 aks.ve- t aka- aks. yht. vä 2.lc- vetävää yht. toiset vetoiset seli akseli a % Bedford 13 9 2 4 2 Daf (j 1 1 1 De Soto, Dodge, Rirgo 4 3 0 1 0 Ford 8 0 6 0 0 Magirus- Deutz 12 4 0 8 2 M.A.N. 1 5 2 3 1 Merc edes- Benz 11 35 18 7 18 9 Scania-Vabis 18 0 12 33 17 30 Sisu 15 20 16 13 30 16 Vanaja 6 12 8 12 12 12 Volvo 21 16 20 32 5 26 Muut ja tuntcrnattoma-;; 1 1 0 2 1 Auto-perävaunuyhdistelrnän kanta«ruus 12.1 15.2 11.2 15.2 15.2 17. 7 16.2 18.9 TAULUKKO 8 Au 0.ien j_aka_yj'.'.i.!!'..~ne~_:i._ rn~rk.~eihin Kaikki autot yht. 7 1 2 4 3 1 16 17 17 9 22 1 Yhteensä 100 100 100 ~00 100 100 100
"
- 4 -- TAULUKKO 9 Kuormausl aitteella kuormattujen autojen osuus Tukki Kuljetettu tavaralaji Pitkä Lyhyt Sekal. tai riap. puu pap.puu Halko tuntem. '- p Yht. Lappi 100 100 100 50 100 99 Oulu 100 78 88 9 91 88 Itä-Suomi 100 100 91 5 94 90 Keski- Suomi 99 100 76 6 90 81 Länsi- Suomi 100 100 85 18 )0 88 Koko maa 100 99 86 11 93 88 TAULUKKO 10 Kuormaus l aitte iden jakautuminen Kuljetettu tavaralaji Pitkä Lyhyt Sekal. tai Tukki pap. puu pap.puu Halko tuntem. Yht. / mekaaninen ja Auto- hydraulinen koh- 1 vaijerinosturi 84 35 10 33 41 42 tai- <; l + vaihtolava nen hydraulinen kouranos turi 7 25 20 20 15 15 % Erillinen kuormauslaite 8 38 69 47 39 41 Muu kuornauslaite 1 2 1 0 5 2 Yhteensä 100 100 100 100 100 100
.., ;.,_
- 5 - TAULUKKO 11 Erillisten kuoroaajien lukumäärät ja yhdellä kuormaajalla keskimäärin kuormattujen autojen määr ä Erillisten kuormaajien määrä kpl Kuormattuja autoja/kuor maaja Lappi 87 1.8 Oulu 104 1.3 Itä - Suomi 194 1.3 Keski- Suomi 146 1.J Länsi-Suomi 142 1.7 Koko maa 673 1.5 TAULUKKO 12 Apumi esten määrä Ku 0 r m a u s mek. tai hydr. erill. käsin hydr. vaije- kouran os- kuormausrinosturilla turilla laitteella apumiehi ä/auto/ajovuoro Lappi 1. 0 1.0 o. 8 0.7 Oulu 1.0 1. 0 0.9 0. 9 Itä - Suomi 1. 1 1.0 0. 9 0. 9 Keski-Suomi 1 1 1. 0 o. e o. 8 Länsi- Suomi 0. 9 o. 8 o.6 0.7 Koko maa 1 1 1.0 o. 8 o. 8 sekal. 1. 0 0. 5 1. 1 o. 8 1.0 1.0
1.' _;_,_ G
- 6 - TAULUKKO 13 Urakoitsi 1oiden autojen vuotuinen ajokausi Aj okausi, kk/v eni nt. 3 enint. 6 enint. 9 yli 9 yht. % Perävaunuton auto 15 20 21 44 100 Puoli perävaunulla varustettu auto 6 15 33 46 100 Vars. perävaunulla 1 12 18 69 100 varustettu auto Kaikki autot 9 17 27 47 100 TAULUKKO 14 Urakoi tsijan autojen vakuutukset Palovakuutus Autovakuutus Vai n 1 i ik. vakuutus Yht. % Lappi 7 60 33 100 Oulu 4 42 54 100 Itä- Suomi 7 40 53 100 Keski- Suomi 8 41 51 100 Länsi-Suomi 9 39 52 100 Koko maa 8 42 50 100 TAULUKKO 15 Vakinaisessa ur akkasuhteessa olevien autojen osuus % Auto tyyppi % Lappi 53 Perävau.nuttomat Oulu autot 30 40 Itä - Suomi Puoliperävaunulla 35 varustetut autot 44 Keski - Suomi 45 Vars. perä vaunulla Länsi- Suomi 46 varustetut autot 56 Koko maa 42 Koko maa 42