Ympäristölautakunta 33 15.06.2016 Eläinsuojan ympäristölupahakemus, Maatalousyhtymä Tolonen Mikko, Sirpa ja Pirkka YMPLA 33 Luvan hakija Maatalousyhtymä Tolonen Mikko, Sirpa ja Pirkka Y-tunnus 2330139-1 Luvan hakijan yhteyshenkilö Mikko ja Sirpa Tolonen Osoite: Lapintie 26, 89800 Suomussalmi kk Puh: 050 3728 282 e-mail mikko.tolonen2@suomi24.fi Pirkka Tolonen Osoite: Papinkuja 4, 89600 Suomussalmi kk Puh: 050 4008 304 e-mail pirkka.tolonen@luukku.com Toiminta, jolle lupaa haetaan Ympäristölupaa haetaan toiminnan olennaisen muuttamisen perusteella. Tilalla on voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 50 lypsylehmää, 42 hiehoa ja 13 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Uutta ympäristölupaa haetaan 94 lypsylehmälle, 18 hieholle, 50 alle 6 kk:n ikäiselle nuorkarjalle ja kahdelle hevoselle. Toiminta ja sen sijainti Toiminta sijaitsee Suomussalmen kunnassa, kiinteistöllä Toppila RN:o 777-406-31-18 käyntiosoitteessa Lapintie 26, 89800 Suomussalmi kk. Luvan hakemisen peruste Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 :n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a mukaan. Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 :n kohdan 10 a perusteella lupahakemus käsitellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa. Hakemus Hakemus on tullut vireille 4.12.2015 Alueen kaavoitustilanne
Sijaintipaikka ja sen ympäristö Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaavaa. Maakuntakaavassa ko. paikkaan ei ole osoitettu käyttötarkoitusta. Eläinsuojat sijaitsevat noin 6 kilometrin päässä Suomussalmen kirkonkylästä luoteeseen. Tilan asuinrakennus sijaitsee samassa pihapiirissä eläinsuojien ja tilan muiden rakennusten kanssa. Etäisyys eläinsuojista lähimpään naapuriin on noin 350 metriä. Eläinsuojat sijaitsevat Iijoen vesistöalueella. Eläinsuojat, lannanvarastointisäiliöt tai lietelannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesi- tai suojelualueella. Toiminnan kuvaus Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee nykyisen eläinsuojan, nuorkarjan karsinanavetan, lypsykarjapihaton ja iglukatosten toimintaa. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä 94 lypsylehmää, 18 hiehoa, 50 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa ja kahta hevosta. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Lannan varastointi ja käsittely Lannankäsittely tapahtuu lietelantamenetelmällä. Kuivikkeena käytetään purua. Tilalla on käytettävissä 2500 m³:n lietesäiliö sekä kaksi vuokrasäiliötä yhteistilavuudeltaan 1300 m³. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja kattamattomia. Eläinsuojassa on vinokuivikepohja. Eläinsuoja on kylmä, mutta lämpöeristetty. Kuivitetun alueen pinta-ala on 120 m² ja käytettävän kuivikekerroksen vahvuus 10 cm. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Kuivikepohjat varastoidaan lietesäiliöön. Lantavaraston tarve on haetun eläinmäärän mukaan mitoitettuna 2070 m³ kotieläinten laidunkauden ollessa 3 kk. Lanta hyödynnetään peltoviljelyssä lannoitteena. Hakemuksen mukaan lannanlevitykseen käytettävissä oleva peltoala on 130 ha, josta omaa peltoa on 30 ha ja vuokrapeltoa 100 ha. Lannasta levitetään 40 % viikoilla 21 23, 40 % viikoilla 28 30 ja 20 % viikolla 31.
Laidunnus ja jaloittelutarhat Tilalla laidunnetaan koko karjaa kesäisin 3 kk:n ajan. Laitumet sijaitsevat osin navetan läheisyydessä. Laidunalaa on yhteensä 8 ha. Lehmät pidetään öisin ulkona. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Tilalla on 2 000 m² jaloittelutarha kantaville hiehoille. Tarhan pohjamateriaalina on kuorike, joka vaihdetaan vuosittain. Jaloittelutarha on käytössä kahden kuukauden ajan vuosittain. Liikenne Toiminnasta aiheutuu eläinten kuljetusta teuraaksi ja välitykseen 1 2 kertaa kuukaudessa. Maitoauto käy tilalla 3-4 kertaa viikossa ja ostorehujen toimitus n. 3 kertaa kuukaudessa. Lisäksi liikennöintiä tapahtuu traktorikalustolla peltotöiden yhteydessä. Kemikaalien varastointi Tilalla on suoja-altaalla ja katoksella varustettu polttoainesäiliö. Säiliön tilavuus on 3200 l. Tilalla säilytetään tynnyreissä muita öljytuotteita enintään 600 l. Jätteet Tilalla syntyvät kiinteistöjätteet toimitetaan järjestettyyn jätehuoltoon. Kuolleet eläimet (4-6 / vuosi) syvähaudataan tilalla. Jätemuovi ja jäteöljy toimitetaan Ekokem Oy:lle. Muu toiminta Säilörehua valmistetaan vuosittain 1 750 tn. Säilörehu pyöröpaalataan. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesu- ja wc-vesiä syntyy n. 300 m³ vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet johdetaan virtsa/lietesäiliöön ja eläinsuojan wc-vedet maasuodattamoon. Tilalla on kaksi porakaivoa vedenhankintaa varten. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Hakija ei ole esittänyt arviota toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että toiminnasta syntyy hajuja lannan käsittelystä ja varastoinnista, levitettäessä lantaa peltoon sekä tuotantorakennusten ilmanvaihdosta. Lannan siirtoon ja varastointiin liittyvät järjestelmät ovat vesitiiviitä, joten lantaa ei joudu pellolle levittämistä lukuun ottamatta muualle ympäristöön.
Toimitettaessa jätteet järjestettyyn jätteenkeräykseen toiminnasta ei aiheudu jätehaittaa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Eläinsuojan ilmanvaihto on järjestetty vapaalla kierrolla sekä koneellisesti ja lantalan tilavuus on mitoitettu riittäväksi. Lupahakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Suomussalmen kunnan virallisella ilmoitustaululla 14.4. 13.5.2016 välisen ajan. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ylä-Kainuu -lehdessä 14.4.2016. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Suomussalmen kunnan virastotalon teknisten palveluitten aulassa. Tarkastukset Eläinsuojan sijaintipaikka on tarkastettu 8.6.2016. Tarkastuksessa olivat mukana Pirkka Tolonen ja ympäristösihteeri Jukka Korhonen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kainuun ympäristöterveydenhuollolta. Kainuun ympäristöterveydenhuolto esittää lausunnossaan mm. seuraavaa: Lanta on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle, ympäristölle eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan (lietteen) peltolevityksestä, mikäli asutusta on puolen kilometrin säteellä levityspaikasta, tulee liete mahdollisen hajuhaitan vähentämiseksi riittävästi mullata saman päivän aikana. Lannoitettaessa vesistöjen läheisyydessä tulee huolehtia vaatimusten mukaisista suojavyöhykkeistä.
Lannan levitysalueitten läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen sijaintitiedot tulee selvittää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee torjua maito- ja rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lisätietoja asiasta antaa ympäristösihteeri Jukka Korhonen, puh. 0440 384 341, sähköposti jukka.korhonen@suomussalmi.fi. Ehdotus: Ympäristösihteeri Jukka Korhonen: Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisesti seuraavilla lupamääräyksillä: Lupamääräykset Yleismääräykset 1. Eläinsuojat sekä lannan varastointitilat on sijoitettava ja rakennettava myönnetyn rakennusluvan mukaisesti. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 94 lypsylehmää, 18 uudistushiehoa, 50 alle 6 kk:n nuorkarjaa ja 2 hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. (YSL 52 ) 2. Eläinten pito sekä lannan, rehujen ja polttoaineiden kuljetus, käsittely ja varastointi on järjestettävä niin, että toiminnasta ei aiheudu haittaa pinta- ja pohjavesille eikä kohtuutonta haittaa ympäristölle eikä kohtuuttomia tuhoeläinhaittoja. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. (YSL 20, 49, 66 ja NaapL 17 ). Lannan käsittely ja varastointi 3. Kuivike- ja lietelannan varastointitilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 2000 m³. Mikäli lannan varastointitiloja ei kateta, tulee säiliötilavuuksissa huomioida sade- ja sulamisvesivara. Jaloittelutarhat tulee varustaa jätevesien keräysjärjestelmällä. (YSL 49, 52, 58, Vna 1250/2014)
4. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM - RMO C4), jottei aiheudu vuotoja pinta- tai pohjavesiin. 5. Lietesäiliö on tarkastettava tyhjennysten yhteydessä. Tuolloin tulee tarkastaa rakenteiden kunto ja havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. (YSL 16, 17, 52, 66 ) 6. Jaloittelutarha tulee olla tiivispohjainen silloin, kun jaloittelutilaa on alle 20 m² / eläin. Laajassa tarhassa, kun tilaa on yli 20 m² / eläin 300 m²:n ylittävä osa voi olla maapohjaista aluetta. Tiiviin pohjan tulee olla maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeitten (MMM - RMO C4) mukainen. 7. Hakijalla on oltava lannan levitykseen peltoa ympäristöluvan mukaisella eläinmäärällä jatkuvasti vähintään 83 ha ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että peltojen vuokrasopimukset ovat voimassa. Uusista vuokrasopimuksista tulee toimittaa kopiot ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 52 ). 8. Lannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 (YSL 52, Vna 1250/2014). 9. Lannan kuljetus- ja levittämisajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta ja välttää kuljetusta ja levitystä yleisinä juhlapyhinä. Lannan levittämistä on pyrittävä välttämään kovalla tuulella ja olosuhteissa, joissa lannan hajun leviäminen on voimakkainta. Lannan lastauksesta ja kuljetuksesta aiheutuvat hajuhaitat on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. Kuljetukset on hoidettava siten, ettei niistä aiheudu valumia yleisille tai muille teille (YSL 17, 52, Vna 1250/2014). 10. Eläinsuojien toiminta, lannan käsittely ja levitys sekä rehunteko ja kiinteistöllä tapahtuva liikenne tulee sopeuttaa niin, ettei aiheuteta tarpeetonta haju-, melu- ym. ympäristöhaittaa. Sikäli, kun toiminnanharjoittaja toimittaa lantaa omien peltolohkojen ulkopuolelle, on vastaanottaville tiloille tiedotettava, että lanta tulee levittää tässä päätöksessä mainittujen ehtojen mukaisesti (YSL 6, 7 ). Jätehuolto
11. Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko- Kympin edellyttämällä tavalla. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä ja varastoitava tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään. Kuolleet eläimet voidaan haudata eläinlääkärin antaman ohjeistuksen mukaisesti tilalle. (YSL 58, JäteL 12, 15, 16, 17, 72, 91, VNa 179/2012, MMMa 1192/2011) Kemikaalit ja niiden varastointi 12. Eläinten rehu ja niiden raaka-aineet, sekä rehujätteet, kemikaalit, polttonesteet ja öljyt on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojien ja lannanvarastointisäiliöiden ympäristö tulee pitää siistinä (YSL16, 17, 19, 52, 58 ). 13. Tilalla säilytettävien polttoneste- ja öljysäiliöiden sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Uudet polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-altailla, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu 2-vaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät etäisyydet vesistöihin ja ojiin. (YSL 7, 11, 16, 17, 52 ) Melu 14. Eläinsuojatoiminnasta ja kiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db(laeq) eikä yöllä (klo 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db(laeq) (YSL 52, VNp 993/1992). Paras käyttökelpoinen tekniikka 15. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon (YSL 6, 7, 8, 52,, 53 ). Häiriötilanteet
16. Mikäli maahan, pinta- tai pohjaveteen pääsee ainetta, joka voi aiheuttaa pilaantumista, on siitä ilmoitettava välittömästi Suomussalmen kunnan ympäristöviranomaiselle. Myös muista vahingoista, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ympäristölle, on ilmoitettava. Öljy- ja kemikaalivahingoista on ilmoitettava Kainuun pelastuslaitokselle (YSL 52, 120, 134 ). Toiminnan tarkkailu 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tule toimittaa pyydettäessä Suomussalmen kunnan ympäristöviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot toteutuneista lantamääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista - tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista (YSL 8, 52, 62, JäteL 118, 119, 120 ) Toiminnan muutokset 18. Toiminnan laajentumisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Suomussalmen kunnan ympäristöviranomaiselle (YSL 52, 170 ). Ratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Suomussalmen ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 :ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.
Lupamääräysten perustelut Yleismääräykset Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä 1 varmistetaan eläinsuojien ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Eläinsuojiin sijoitettavien eläinten enimmäismäärä on mitoitettu Lypsylehmien, hiehojen parsipaikkojen sekä nuorkarjalle varattujen tilojen mitoituksen perusteella. Sijoitettavien eläinten määrä voi vaihdella, kunhan lanta voidaan käsitellä asianmukaisesti, eikä syntyvän lannan määrä ylitä lupamääräyksessä mainittujen eläinmäärien mukaan lasketun lannan määrää. (Lupamääräys 1). Lannan varastointi ja käsittely Lannan varastotilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen 1250/2014 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Asetuksen 5 :n mukaan lannan varastotilojen tulee olla niin suuria, että niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä niihin johdettavat vedet. Varastointitilavuuksiin tulee lisätä sadevesivara, jos varastotiloja tai säiliöitä ei kateta. Kuivikepohjat voidaan huomioida kuivalannan varastointitilavuuksissa. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä päästöjen ehkäisemiseksi. Ohjaamalla sade- ja sulamisvedet vesien muuhun käsittelyyn, voidaan vähentää lantaloihin sekä lietesäiliöihin tulevien vesien määrää. (Lupamääräykset 2, 3 ja 4). Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä tai pieneliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 17 :n mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa erinäisiä haittoja. Ympäristönsuojelulain 66 :ssä on määrätty mm. rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyttäminen suunnitelmien mukaisena. Tarkastamalla säiliöiden rakenteet säännöllisesti voidaan vähentää äkillisen rikkoontumisen riskiä ja ympäristöä pilaavia päästöjä. (Lupamääräykset 5 ja 6).
Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaisesti. Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltoalavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon. Lannanlevittämistä koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetukseen 1250/2014. Lannan oikea-aikaisella levittämisellä ja mahdollisimman pian levityksen jälkeen tehdyllä muokkauksella ehkäistään lannan levityksen aiheuttamia hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista sekä vesistöjen rehevöitymistä lisääviä ravinnehuuhtoutumia. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta melun muodossa. (Lupamääräykset 7 ja 8). Lannan kuormausta ja kuljetusta koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseksi. Lannan vastaanottosopimuksia tekeviltä henkilöiltä edellytetään lannan käsittelemiseksi ja levittämiseksi vastaavantasoista ympäristöhaittoja minimoivaa toimintaa kuin hakijalta. (Lupamääräykset 9 ja 10). Jätehuolto Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätteistä ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kympin edellyttämällä tavalla. Kaikessa toiminnassa on jätelain mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Kuolleet tuotantoeläimet ovat sivutuotteita, joiden hävittämisessä on noudatettava sivutuotelainsäädännön vaatimuksia. Asiasta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1192/2011. (Lupamääräys 11). Kemikaalit ja niiden varastointi
Polttoainesäiliöiden varusteiden sekä säiliön ja tankkauspaikan tiiviin alustan ja säiliöiden sijoittamista koskevilla vaatimuksilla ehkäistään ympäristön, terveyden, maaperän ja vesistön pilaantumisen vaaraa. Jätelain 72 :ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) on lueteltu yleisimmät jätteet sekä vaaralliset jätteet ja annettu määräyksiä niistä. (Lupamääräykset 12 ja 13). Melu Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista. (Lupamääräys 14). Paras käyttökelpoinen tekniikka Soveltamalla toimialan parasta käyttökelpoista tekniikkaa varmistutaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimoinnista. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (Lupamääräys 15). Häiriötilanteet Määräyksellä pyritään turvaamaan, että lupaehdoista poikkeavia päästöjä ei pääse syntymään tai että vahinko- tai onnettomuustilanteissa päästöjen suuruus ja/tai vaikutusaika jää mahdollisimman pieneksi. (Lupamääräys 16). Toiminnan tarkkailu Toiminnan tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöjen, toiminnan ja toiminnan vaikutusten, jätteiden ja jätehuollon tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on määrätty jätetietojen toimittamisesta viranomaiselle. Jätelain 118 ja 119 määrää, että ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa syntyneen, kerätyn, kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. (Lupamääräys 17).
Sovelletut oikeusohjeet Toiminnan muutokset Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Luvanhaltijan vaihtumisesta on ilmoitettava toiminnan valvonnan vuoksi. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (Lupamääräys 18). Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräykset Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) MMM-RMO C4, Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (Maa- ja metsätalousministeriö) Valtioneuvoston asetus maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010 (Ympäristöministeriö 29.6.2009) Luvan voimassaolo Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos lupavelvollisen toiminta oleellisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2026 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2025 koskevat tiedot. Valtioneuvoston asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Päätöksen täytäntöönpano Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Lupapäätöksestä tiedottaminen Luvan mukaisen toiminnan saa aloittaa koko laajuudessaan tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupahakemus on tullut vireille 4.12.2015, jolloin on ollut vielä voimassa ympäristölautakunnan 5.6.2013 ( 40) hyväksymä ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Taksa on tullut voimaan 1.8.2013. Taksassa on asetettu eläinsuojan ympäristölupamaksuksi 500. Lisäksi toiminnanharjoittajalta peritään kuuluttamisesta ja julkipanosta aiheutuneet todelliset kustannukset. Luvan hinta 500,00 Kuulutuskustannukset 215,51 Yhteensä 715,51 Suomussalmen ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 85 :ssä on säädetty. Päätös kirjallisena Hakijalle kirjeenä Päätös sähköpostilla Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Ylä-Kainuu -lehdessä ja Suomussalmen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Päätös: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Ehdotus hyväksyttiin.