1 Hollolan maaseutuohjelma MARTTA 2017 2020 Edunvalvonnasta eduntekemiseen Tekstiluonnos 18.9.2016
2 SISÄLTÖ 1. HOLLOLA 2016 1.1 Maaseudun toimintaympäristö 1.2 Maaseudun menestystekijät 1.2.1 Paikallisen kehittämisen tavoitteet 1.2.2 Sopimuksellisuuden tavoitteet 1.2.3 Vaikuttamisen tavoitteet 1.2.4 Yhteisöllisyyden tavoitteet 2. HOLLOLAN MAASEUDUN SWOT 2.1 Vahvuudet 2.2 Heikkoudet 2.3 Mahdollisuudet 2.4 Uhat 3. KYLÄALUEET JA PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN 3.1 Salpakangas, kuntakeskus 3.2 Kirkonseudun kylät 3.3 Vesikansa 3.4 Länsi-Hollola 3.5 Eteläinen Hollola 3.6 Hämeenkoski 4. MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 4.1 Elinvoima 4.1.1 Elinkeinot 4.1.2 Palvelut 4.1.3 Infrastruktuuri 4.2 Asuminen ja eläminen 4.2.1 Maankäyttö 4.2.2 Asuminen 4.2.3 Maisemanhoito ja ympäristö 4.3 Yhteisöllisyys 4.3.1 Osallistuminen 4.3.2 Kunta ja 3. sektori 5. LIITTEET 5.1 Kyläkysely 2016 5.2 Lähteet
3 Hollolan maaseutuohjelma MARTTA 2017 2020 MARTTA on Hollolan maaseutuohjelma maaseutualueiden lähivuosille 2017-2020. Ohjelmassa tarkastellaan hollolalaisten kylien, asuinalueiden ja muiden lähiyhteisöjen kehittämisen tarpeita, vastuita ja tehtäviä. 1. HOLLOLA 2016 Maailma ja maaseutu muuttuvat. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tehtävät ja roolit muuttuvat. Kuntalaisen oman vastuunkannon merkitys muuttuu. Näin Hollolassakin. Tiukka kuntatalous johtaa palvelurakenteiden uudistumiseen. Kylien ja maaseutualueiden kannalta tämä tarkoittaa usein sitä, että palvelut vähenevät ja etääntyvät. Tulevien vuosien aikana on etsittävä uusia asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. On etsittävä ratkaisuja siihen, miten lähipalvelut järjestetään. Kuntaliitosten, maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiiriuudistuksen myötä kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet etääntyvät ja lähidemokratian merkitys kasvaa. 1.1 Maaseudun toimintaympäristö Maailma ja maaseutu ovat jo muuttuneet. Maaseudun toimintaympäristö on muotoutunut uudelleen niin koko maassa kuin Päijät- Hämeessäkin. Miten? maatilojen määrä on vähentynyt, ne ovat suurentuneet ja erikoistuneet väestö on vähentynyt ja keski-ikä on noussut kylätoimintatyön merkitys on kasvanut, esim. hankkeet ovat usein kylien vetämiä yhteisöllisyyttä ovat heikentäneet muuttoliike ja yhtenäiskulttuurin pirstaloituminen julkisten palvelujen määrä on vähentynyt; kolmatta sektoria tarvitaan tuottamaan kuntapalveluja kunta- ja palvelurakenteen muutos etäännyttää palvelupisteitä asukkaista vapaa-ajan asumisen merkitys on kasvanut paikallisuuden merkitys elämäntapavalintana kasvaa maaseutuasumista arvostetaan entistä enemmän informaatioteknologia tuo maaseudulle uusia mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotannon ja ympäristön merkitys kasvaa (Lähde: Raportit; Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR), Suomen Kuntaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö 2015.) 1.2 Maaseudun menestystekijät Maaseutuohjelma MARTTA asettaa Hollolan maaseutualueen kriittisiksi menestystekijöiksi neljä strategista teemaa. Näissä onnistuminen on välttämätön ehto, jotta asetettuihin ohjelman tavoitteisiin päästään.
4 paikallisen kehittämisen ajatustavan omaksuminen kansalaisilla ja päättäjillä sopimuksellisuuden, vuorovaikutuksen syntyminen kunnan ja maaseudun toimijoiden välillä kansalaisten vaikuttamisen ja osallistumisen jatkuva seuranta ja huolenpito yhteisöllisyyden, kylätoiminnan uudelleen löytyminen ja tärkeäksi tunnustaminen 1.2.1 Paikallinen kehittäminen Paikallisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Sen avulla saadaan kansalaisia ja yhteisöjä mukaan paikalliseen kehittämistyöhön. Ihmiset ottavat vastuuta kehittämistyöstä ja toimivat aktiivisesti ja omaaloitteisesti. Kunta voi aktivoida parantaa maaseudun toimintaympäristöä mm. erilaisia hankkeita toteuttamalla, tukemalla yritystoimintaa kyläalueilla ja toteuttamalla kylien ja alueiden yhdistysten kehittämishankkeita. Kokemukset, tulokset ja tutkimukset osoittavat, että paikallisella aktiivisuudella, hanketoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä saadaan aikaan merkittäviä ja kestäviä tuloksia maaseutualueilla. Paikallista kehittämistä tarkastellaan MARTASSA toimijalähtöisesti sekä aluepohjaisesti. a) Toimijalähtöisessä näkökulmassa korostuu erityisesti yhteisöllisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä kansalaisen välillä paikallisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämisessä. b) Aluepohjainen tarkastelutapa nostaa ensisijassa tarkasteluun tietyille alueille kohdistuvat kehittämistoimet, joilla edistetään elinkeinoja ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia. MARTTA-maaseutuohjelman tavoite on, että paikallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys yhteiskunnallisen kehityksen osana ymmärretään ja tunnustetaan Hollolassa entistä vahvemmin. Näin paikallinen kehitystyö siirtyy edunvalvonnasta eduntekemiseen. Tavoitteet: 1. Hollolassa vahvistetaan paikkaan perustuvaa monialaista kehitystyötä kylissä ja kunnan osissa Vesijärven molemmin puolin ja keskuskaupungin kainalossa sijaitsevien kylissäkin. 2. Hollolassa parannetaan paikalliskehittäjien toimintaedellytyksiä luotetaan yhdistysten, järjestöjen ja aktiivisten kansalaisten tahtoon tehdä hyvää työtä. 3. Hollolassa laaditaan tavoitteellinen työnjako ja yhteistyö kansalaistoimijoiden ja julkisen vallan välille se vaatii poliittista tahtoa. 4. Hollolassa sovitaan paikallisesti toteutettavista tehtävistä ja kehitetään työmuotoja kyläyhdistykset ja -toimijat osaavat esittää hyviä käytäntöjä, joita voidaan tehdä virallisesti toimiviksi käytännöiksi.
5 Paikallisyhteisöjen itse suunnittelemia kehityshankkeita koskeva Leader-lähestymistapa on osoittautunut viimeisten 20 vuoden aikana hyvin toimivaksi ja tehokkaaksi välineeksi paikallisten kehityshankkeiden toteuttamisessa maaseudulla ympäri Eurooppaa. Hollolan alueella toimii Eteläisen Päijät-Hämeen kehittämisyhdistys Etpähä ry. Paikallinen kehittäminen on yksi ohjelmakauden 2014 2020 keskeisimmistä elementeistä. Leaderin tarjoama rahoitus on erityisen sopivaa Hollolan maaseudun pienille toimijoille. 1.2.2 Sopimuksellisuus Kylät ja yhdistykset toimivat kunnan yhteistyö- ja kehittäjäkumppaneina. Palveluiden vähentyessä kylien ja asukasyhdistysten on mahdollista hyödyntää uusia työ- ja toimintatapoja. Tavoitteet: 5. Yhdistykset tarjoavat tiloja ja työvoimaa palvelujärjestäjille, jotka säästävät rahaa palveluiden järkeistämisessä. 6. Palveluiden ostoista tehdään yhteistyösopimukset. 7. Hollolalle laaditaan järjestöstrategia jäntevöittämään järjestöjen ja yhdistysten sekä seurakuntien ja vapaaehtoistoimijoiden välistä yhteistyötä kunnan kanssa. 8. Palvelukonsepteja kehitetään mm. ikäihmisten kotona asumisen tueksi, monipalvelupisteiksi, yksityisiksi päiväkodeiksi, nuorten kesätyöllistämiseksi, ympäristön ja liikuntapaikkojen hoitoon ja kestävien kylien verkoston luomiseksi. 1.2.3 Vaikuttaminen Kunta ja paikalliskehittäjät löytävät toisensa aidosti järjestetyn lähidemokratian kautta. Aito demokraattinen toiminta antaa asukkaille ja yhteisöille lisää vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteet: 9. Kylissä tapahtuvaa kolmannen sektorin toimintaa, kyläyhdistyksiä tai vastaavia tuetaan vuotuisella toimintamäärärahalla ja tarvittaessa kohdeavustuksien muodossa: luodaan säännöllinen ja suunnitelmallinen tukimalli. 10. Kunnan ja yhdistysten välistä yhteistyötä kehitetään sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistys, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Sopimuspohjainen toimintamuoto otetaan käyttöön laajemmin: kehitetään yhteiset toiminnan tavat eri kuntasektoreiden välillä. 11. Hollolassa kehitetään edelleen osallistumismuotoja, jotka ovat tasapuolisia kaikille kuntalaisille ja mahdollistavat kunnan ja asukkaiden sujuvan vuorovaikutuksen.
6 12. Kunnassa luodaan sellaisia viestinnän muotoja, joilla asukkaat voivat vaivattomasti saada oikeaa tietoa kunnan asioista ja informoida omat tietonsa ja näkemyksensä toimintaan ja päätöksentekoon. Hollolan osallisuus- ja vaikuttamisohjelma (2015) antaa yksityiskohtaisia kehittämisajatuksia kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisäämiseksi. 1.2.4 Yhteisöllisyys Toimiva paikallisyhteisö luo uutta, ruokkii luovuutta ja toteuttaa rohkeita ideoita. Vireä asukastoiminta ylläpitää yhdessä tekemisen kulttuuria ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, hollolalaisuutta. Vireä kylä ei jää tuleen makaamaan. Hollola tukee ja kannustaa kaikin keinoin kansalaistoimintaa. Tavoitteet: 13. Kootaan väkeä yhteen säännöllisesti kylätapaamisiin, opitaan ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Vakiinnutetaan alueiden yhteiset ja avoimet kylä- ja kuntatapaamiset säännöllisiksi. 14. Rohkaistaan kyliä hyödyntämään asukkaiden innovatiivisuus ja luovuus eri ikäryhmistä. Perustetaan kylien resurssipankkeja ja niitä ryhdytään käyttämään. 15. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä tapahtumatuotantoa koordinoimalla. 16. Edistetään kylätalojen monipuolista yhteisöllistä toimintaa ja niiden tuottavuutta. 17. Koulutetaan ja kannustetaan vapaaehtoisväkeä ja -järjestöjä. Tunnustetaan kunnan yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja vapaaehtoistyötä tekevien merkitys ja motivoidaan vapaaehtoistoimintaan. 18. Rohkaistaan yhdistyksiä pieniin, lyhytaikaisiin vapaaehtoistyösitoumuksiin. Kunnan eri sektorit hakevat apuvoimaa yhteistyössä tarpeisiin mm. vapaa-ajan ja liikunnan tehtävissä. 19. Kannustetaan kyliä suunnitelmallisuuteen ja hanketoimintaan. Kunta jatkaa ja tiivistää yhteistyötä maakunnallisen kyläyhdistyksen ja Leader-ryhmän kanssa neuvonnan ja rahoituksen saamiseksi kylien hanketoimintaan. Kylillä tulee olla itsellään innokkuutta lähteä kehittämään kyläänsä ja laatimaan tulevaisuuden suunnitelmiansa. Hollolan kunnan näkemyksen tulee tulla esiin jo kyläsuunnitelmissa. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt ja päättäjät vastaavat omien alueidensa kyläsuunnittelun ja kuntasuunnittelun vuoropuhelusta. He ovat mukana kannustamassa asuinalueidensa suunnitteluprosesseja.
7 2. SWOT HOLLOLAN MAASEUDULLE Hollolan kunnan strategiavision mukaan Hollola on aktiivinen ja rohkeasti ratkaisuja etsivä kunta, jossa on hyvä elää ja asua. Maaseutuohjelma MARTTA tukeutuu kunnan valitsemaan strategiaan. Millaiset ovat Hollolan alueiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat? MARTTA tarkastelee niitä kuntastrategian swot-analyysin pohjalta maaseutuohjelman teemojen; elinvoiman, yhteisöllisyyden sekä asumisen ja elämisen näkökulmista. Vahvuudet ja heikkoudet kuvaavat Hollolan omia piirteitä; omia vahvuuksia käytetään ja heikkouksia korjataan tarpeen mukaan. Mahdollisuudet ja uhat ovat ulkoisia tekijöitä, joihin on vaikea paikallisella tasolla vaikuttaa; mahdollisuuksia hyödynnetään tai uhkiin varaudutaan. 2.1 VAHVUUDET sijainti ja yhteydet viihtyisä asuin- ja elinympäristö asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot vahva kulttuuriperintö nopea reagointi päätöksentekokyky toimivat peruspalvelut osaava henkilöstö ja kevyt hallinto A. ELINVOIMA Hollola tunnetaan hyvistä yhteyksistään ja saavutettavuudestaan. Maaseutuelinkeinotoiminnan eduksi koituvat kunnan nopea reagointi ja kevyt hallinto sekä asuinkeskusten logistinen sijainti. Maaseutualueet tarjoavat toimitila- ja etätyömahdollisuuksia niitä tarvitseville. B. ASUMINEN JA ELÄMINEN Väljä rakentaminen, ruuhkattomuus, lähellä kaupunkialuetta sijaitsevat ovat asuinyhteisön vahvuuksia. Monipuolinen asumisen paletti haja-asutuksesta tiiviiseen kaupunkimaiseen asumiseen pitää Hollolan eri alueet kiinnostavana asumisen kohteena. Maaseudun vetovoimaa lisäävät luonto, järvet, metsät, pellot ja niiden puhtaus. C. YHTEISÖLLISYYS Vahva identiteetti pitää kyläyhteisöt mukana muuttuvalla maakunnan kartalla. Maaseutu- ja kyläalueita arvostetaan: yhdistysten ja järjestöjen toiminta on yhteisöllisyyden vaalimisen avainasemassa. Hollolalainen luonne on vahvuus, ja kun se syntyy vahvasta paikallisesta perinteestä, ja sillä on hyvä etunoja. 2.2 HEIKKOUDET työpaikkaomavaraisuus ja kapea tulopohja yhdyskuntarakenteen hajanaisuus niukat kaupalliset palvelut kehittämisresurssien vähäisyys heikko näkyvyys
8 A. ELINVOIMA Maaseutualueiden heikko edunajaminen ja brändin puuttuminen hidastavat alueiden kehittämistä. Liikenneolosuhteiden kanssa kamppailevat monet kyläalueet: tiestö rappeutuu ja infra heikkenee. Maatilat markkinoivat ja tuotteistavat ohuesti. B. ASUMINEN JA ELÄMINEN Syrjäkyliltä keskuksiin on matkaa, jota teiden heikko kunto ja pirstoutuneet palvelut eivät lyhennä. Julkinen liikenne ei tavoita kattavasti kaikkia kyytiä kaipaavia. Vaikka Hollolassa asumisen mahdollisuudet ovat monipuoliset, syrjäisimmillä kyläalueilla ne ovat yksipuoliset. Toimivaa laajakaistaa kaivataan työntekemisen helpottamiseksi ja viihtyvyyden lisäämiseksi. C. YHTEISÖLLISYYS Yhdistystoiminnan resurssit ja tarpeet eivät kohtaa kylillä ja eri alueilla on vaikeaa, muutamien aktiivien varassa ja jatkuvuus on katkolla. Yhteisöjen välinen tiedottaminen ei ole säännöllistä tai kattavaa tiedonkulkuun kaivataan kunnan kokoisia ratkaisuja. 2.3 MAHDOLLISUUDET yritysedellytysten parantuminen/lahden eteläinen kehätie yksityisen palvelutarjonnan lisääntyminen matkailun kehityspotentiaali kaupallisten palvelujen lisääntyminen ja elinkeinotoiminnan edistäminen tilojen monipuolisuus ja monikäyttöisyys kuntayhteistyö asioiden tekeminen toisella tavalla ja rohkea kokeileminen palvelujen liikkuvuus ja digitalisointi kuntakeskuksen täydennyskaavoitus maaseudun vetovoiman hyödyntäminen uudet, vetovoimaiset asuin- ja yritysalueet A. ELINVOIMA Hollolan eri alueilla on paljon matkailumahdollisuuksia, jos niitä tuotteistetaan ja saadaan hankkeistettua: esim. veneily, luontomatkailu, majoituspalvelut ja tapahtumat. Hanketukien saaminen on tiedosta ja aktiivisuudesta kiinni. Maatilojen lähiruoka- ja suoramyynnin edistämisessä on potentiaalia yhteistyötä tiivistämisellä. B. ASUMINEN JA ELÄMINEN Maaseudulla on vetovoimaa asumispaikkana: kesäasukkaat, vieraat ja vakituiset asukkaat ovat kylien mahdollisuus. Hollola on vaihtoehto kaupunkiasumiselle. Kesäasumiseen liittyviä palveluita voidaan ja kannattaa kehittää. C. YHTEISÖLLISYYS Uusi sukupolvi toimii yhteisöllisesti, mutta uusilla tavoilla. Monet vakiintuneet tapahtumat tuovat elämää ja uutta potkua: tapahtumatarjonnan luominen ja kehittäminen ovat monipuolinen valinta maaseudun vetovoiman lisäämiseksi.
9 2.4 UHAT kunnan taloudellinen tilanne kiristyy edelleen kevyt hallinto sisältää riskejä kuntakeskuksen näivettyminen sosiaalisten ongelmien kasvu ulkoiset rakennemuutokset ja palvelujen heikentyminen perinteisen toimintatavan muutos luo epävarmuutta palvelutarpeiden lisääntyminen ja yksilöllistyminen toimintaympäristön riskien lisääntyminen erityisosaajien saatavuus maahanmuutto hallitsemattomana A. ELINVOIMA Yleistä talouden kiristymistä on paikallisesti vaikea vastustaa. Maatalouden kannattavuus, julkisen sektorin rajut muutokset, työllisyyden heikko kehittyminen; monet asiat uhkaavat maaseudun kehittämistä. Jos Hollolan vetovoima vähenee, se tuntuu heti myös maaseutualueilla. 2. ASUMINEN JA ELÄMINEN Maaseutu autioituu on kulunut hokema, joka itseään toteuttaen on suuri uhka elämiselle Hollolassa. Kasvava byrokratia estää pahimmillaan paikallisen kasvun, mm. kesämökkien muuttamisessa vakituisiksi asunnoiksi. 3. YHTEISÖLLISYYS Ihmiset vieraantuvat maaseudustaan ja sen arvostus kärsii. Muutosvastarinta estää usein muutosprosesseja, niin kunnassa ja kylillä kuin kansalaistenkin mielissä. 3. KYLÄALUEET JA PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hollolassa on useita maaseututyyppejä. Aktiivisen kuntakeskuksen lisäksi on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkonkylä, lähikeskuskyliä, maaseutukyliä sekä hajaasutuskyliä Vesijärven molemmin puolin. Luonteenomaista Hollolan maaseutualueille on keskuskaupunki Lahden läheisyys ja vaikutus. Kunnan alueesta 64 % on kaupunkien läheistä maaseutua. Maaseutuohjelma MARTTA näkee kaikki Hollolan asuinalueet sijainnista ja koosta riippumatta samanarvoisiksi. Kyläalueiden maantieteellinen hajanaisuus pyritään paikallisen kehittämisen toimissa kääntämään vahvuudeksi. Maaseutuohjelman aluejako on räätälöity Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 maakunnallisen keskusverkkoluokituksen mukaan. Kyläalueet on määritelty nykyisten keskusten pohjalta paikkatieto- ja tilastomenetelmien ja analyysien avulla. Tärkeässä roolissa määrittelyssä olivat toiminnallisuutta kuvaavat yksityiset ja julkiset palvelut. MARTTA kysyi hollolalaisilta heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään paikallisesta kehittämisestä omilla asuinalueillaan (Kyläkysely 2016 / Etpähä ry). Otteita vastauksista on kyläalueesittelyn ohessa. Kyläkohtaisesti on esitetty kyselyn pohjalta alueen kolme tärkeintä paikallisen kehittämisen tehtävää, joita voidaan hankkeistaa mm. Leader-ryhmän kanssa.
10 HOLLOLAN MAASEUTUALUEET - jako (SALPAKANGAS kuntakeskus) KIRKONSEUDUN KYLÄT Hollolan kirkonkylä lähikeskus Pyhäniemi lähikeskus VESIKANSA Kalliola aluekeskus Paimela maaseutukylä Heinlammi maaseutukylä LÄNSI-HOLLOLAN KYLÄT Länsi-Hollola lähikeskus Tennilä haja-asutuskylä ETELÄISEN HOLLOLAN KYLÄT Miekkiö lähikeskus Nostava aluekeskus Herrala lähikeskus HÄMEENKOSKI aluekeskus 3.1 SALPAKANGAS Salpakankaalla sijaitsee kunnan hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Sen synty oli poikkeuksellisen nopea; parissa vuosikymmenessä Salpakankaan metsäalueelle muodostui tuhansien asukkaiden asuin- ja työpaikat. Tällä hetkellä asukasmäärä kuntakeskuksessa on n. 13 000. Kaupalliset palvelut: Päivittäistavarakauppoja, erikoisliikkeitä, posti, pankkeja, ravintoloita, kahviloita, apteekki, Alko Vapaa-aika: Uimahalli-monitoimitalo, liikuntahalli, jäähalli, uimarantoja, Heinsuon urheilukeskus, kuntosaleja, kirjasto, kansalaisopiston toimintaa, nuorisotilat, leikkikenttiä Koulut: Hollolan yläkoulu ja Kankaan koulu sekä alakoulut: Salpakankaan koulu, Hälvälän koulu ja Tiilikankaan koulu Päivähoito: Hiekkalinnan, Hälvälän, Soramäen ja Tiilikankaan päiväkodit Muut palvelut: Seurakuntakeskus, Salpakankaan terveysasema, kunnanvirasto, jossa yhteispalvelupisteessä mm. Kelan palvelut. KYLÄKYSELY 2016 Salpakangas: - Monella kuntalaisella on mielitekoja, ideoita ja varmasti myös sitä talkoohenkeäkin. Liikaa mietitään mitä muut sanoo ja pidetään mölyt mahassa ja sitä myötä hommat tekemättä. - Asuinpaikkakunnan asukkaiden lähipaikkatuntemusta käytettävä hyödyksi asioiden tekemisessä. - Etu on sijainti lähellä isoa kaupunkia ja moottoritietä. - Noh, kehittäminen on usein kyseenalainen asia. Enpä kovin voimakkaasti kehittäisi. - Teollisia työpaikkoja pitää saada halvoilla tonteilla ja puhtaalla pohjavedellä.
11 - Julkisten liikenneyhteyksien säilyminen askarruttaa. Toivon että vielä viiden vuoden päästä täältä pääsee julkisilla kulkuneuvoilla erityisesti Lahden suuntaan aamulla ja Lahdesta myöhemmin illalla. Hämeenlinnan ja Tampereen suuntaan/suunnasta pääsee nykyään paremmin. - Muuttotappiota on tulossa, jos nuorille ja lapsille ei ole tekemistä. Myös aikuisille on oltava harrastusmahdollisuuksia. KOLME SALPAKANKAAN HANKEIDEAA Yhdistys- ja kansalaistoiminnan tukeminen Oman kunnan palveluiden suosiminen, Suosi hollolalaista Uusien toimintamuotojen innovointi ja kehittäminen; nuorten ja vanhusten harrastustoiminnan virittäminen 3.2 KIRKONSEUDUN KYLÄT Kirkonkylä, Pyhäniemi, Laitiala, Uskila, Messilä Hollolan kirkonkylä sijaitsee kunnan länsiosassa Vesijärven rannalla. Se on taajama ja Hollolan entinen kuntakeskus. Kirkonkylän kylissä asuu noin 570 asukasta. Pyhäniemi tunnetaan kartanostaan. Pyhäniemessä on vanhaa asutusta ja uutta asutusta rakentuu lähivuosien aikana. Hollolan vanhainkoti sijaitsee Pyhäniemessä. Koulut: Pyhäniemen koulu Päivähoito: Pyhäniemen päiväkoti, esiopetus Muut palvelut: Siikaniemen kurssikeskus Vapaa-aika: Pyhäniemen kartano, Messilän kartanohotelli ja lumikeskus, leirintäalue, uimaranta Muut palvelut: Hollolan kirkko, Parinpellon leirikeskus, museoita Kyläyhdistys: Hollolan kirkonseudun kylät ry KYLÄKYSELY 2016 Kirkonseudun kylät: - Hollola kk on paikkana ainutlaatuinen ja kunnassa juuri ei muuta nähtävää ole (Messilä ehkä). Tulisi paremmin ymmärtää, ja panostaa sen markkinointiin ja kaikenlaiseen hyödyntämiseen. - Järjestöt ja seurat tekevät mielellään osan kunnan ja virkamiesten töistä, kunhan suhtautuminen kolmanteen sektoriin olisi avointa ja asiallista. - Kunnan kanssa pyörätie kirkolle yhteishankkeena tulisi saada eteenpäin. Se voimistaisi kesäpäiväliikennettä merkittävästi ja olisi Lahden alueen vetovoimaisin pyörälenkki. - Hollola kk kyläläisten yksituumaisuus on hienoa. - Järvenrantojen olemassaolo kirkolla ei tule riittävästi huomioiduksi ja hyödynnetyksi viihtyvyystekijänä ja harrastusten mahdollisuutena. - Uusia kaavoitusalueita on tehtävä, jotta saadaan lisää asukkaita. - Lähiyritystoiminnan käynnistämisen ja verkostoitumisen tukeminen alueellamme. Toimivat pienpalvelut jotta kirkonkylä toimii yleisimmissä palveluissa omatoimisesti. - Nuorille on hyvä saada jokin valvottu kokoontumispaikka, johon voivat ilta-aikaankin kokoontua. KOLME HANKEIDEAA KIRKONKYLÄLLÄ Kirkonkylä Messilä -kevyen liikenteen väylän rakentamisen edistäminen Matkailukohteiden ja tapahtumien yhteinen markkinointi Kirkonkylän ympäristön kunnostus ja talkoot: järvenrannat
12 3. 3 VESIKANSA Kalliola, Paimela, Heinlammi, Noitala, Sarva ja Vaania. Hollolan pohjoisosassa, Asikkalan ja Lahden välissä Vesijärven itäpuolella sijaitseva kunnan osa käsittää Kalliolan, Kukkilan, Paimelan, Heinlammin, Noitalan, Sarvan ja Vaanian kylät. Asukkaita Vesikansan kylien alueella on noin 4000. Vesikansa on paikoin melko harvaankin asuttua maaseutua. Kukkila on Hollolan voimakkaimmin kasvavaa aluetta. Vesikansan nimitys tulee siitä, että Vesijärven takana asuvat joutuivat soutamaan Hollolan kirkolle veneellä. Pääosaa Hollolan alueesta kutsuttiin Maakansaksi, koska sen asukkaat saapuivat kirkonkylään maitse. Vapaa-aika: Uimaranta, sivukirjasto Koulut: Kalliola ja Paimela, alakoulu ja esiopetus Päivähoito: Vesikansan päiväkoti Muut palvelut: Seurakuntakoti ja kirkko, terveysasema, äitiys- ja lastenneuvola. Vesikansan nuorisoseurantalo. Heinlammin kyläntalo Yhdistyksiä: Vesikansan nuorisoseura KYLÄKYSELY 2016 Vesikansa: - Alueella on paljon nuoria perheitä, uusia asukkaita. Heidät pitäisi sitouttaa kylän toimintojen elävöittämiseen. Eli kuinka saadaan ihmiset yhteiseen kylätyöhön? - Yhteisöllisyys pienissä kylissä. Kaikki tuntee kaikki ja autamme toisiamme. Järjestöt ja seurat tekevät yhteistyötä jonkin verran, mutta varmaan enemmänkin voitaisiin tehdä. - Kylä on hyvä asuinalue. Luonnollinen ja tarpeisiin perustuva kasvaminen. - Rauhallisuus ja linnunlaulun hyvä kuuluvuus on Kukkilan valtti. - Miten pienten koululaisten koulumatkat turvataan? - Rauhallinen paikka, tilavuutta rakentamiseen, Paimelanlahden kehittäminen osakkaiden kanssa kaikkien asukkaiden virkistymiskäyttöön tärkeää. - Paremmat hiihtoladut talvella. Tasaiseen maastoon, mutta ei järvenjäälle, johon tulee vettä jäälle. Teiden ja kevyen liikenteen väylien parempi talvikunnostus - liukkauden torjunta paremmaksi. - Kunta voisi ottaa Oivantien takaisin huollettavakseen. KOLME HANKEIDEAA VESIKANSALLE Vesikansa-foorumin toiminnan vakiinnuttaminen ja kasvattaminen Kylätoiminnan yhteinen kehittäminen, yhteisen kyläyhdistyksen perustaminen Vireän yhdistystoiminnan tukeminen ja seurantalojen monipuolinen käyttö 3.4 LÄNSI-HOLLOLA Vihattu, Hatsina, Järventausta, Pinnola, Kastari, Sairakkala, Tennilä, Toivola ja Tenhelä, Heinäsuo Länsi-Hollola sijaitsee valtatie 12 molemmin puolin 20 25 km Lahdesta Tampereen suuntaan. Alueen pinta-ala on noin 50 km². Kylillä toimii aktiivisesti yhteinen kyläyhdistys. Heinäsuolla toimii kyläyhdistys ja suosittu kesäteatteri (kesällä 20016 Pyhäniemessä). Kylätaloja: Kylätalo Suojapirtti, Nuorisoseura Toivola Kyläyhdistykset: Länsi-Hollolan Kyläyhdistys, Heinäsuon kyläyhdistys
13 KYLÄKYSELY 2016 Länsi-Hollola: - Muistetaan että kaikki eivät asu kuntakeskuksissa. - Harvaanasuttua, isoja tontteja, rauhallista asua, annettava kaavoituksessa tilaa toimia mm. isot maatilayritykset. - Asuinalueita jokunen vielä lisää. Näin saataisiin sellainen väestöpohja joka riittää palvelujen tukemiseen alueella ja erilaisten harrasteiden elämiseen. - Hälvälän tiestöä on parannettava. Asfaltti on todella huonossa kunnossa. - Laajakaistayhteyksien parantaminen. - Pienelläkin kylällä säilyisi toimintaa ja tiloja. Ei nukkumalähiötä. Virkamiesten pitäisi nähdä myös Salpakankaan ulkopuolelle. KOLME HANKEIDEAA LÄNSI-HOLLOLAAN Laajakaistayhteyksien kehittäminen Yhteisten tapahtuminen järjestäminen ja alueen identiteettityö Kylien toiminnan ja talkootoiminnan elvyttäminen 3.5 ETELÄINEN HOLLOLA Miekkiö, Nostava, Herrala Miekkiön kylä sijaitsee Hollolan kunnan kaakkoiskulmassa. Miekkiössä on vireää tapahtumaja kylätoimintaa, lakkautettu koulu on saatettu monitoimitaloksi. Herralassa sijaitsee alakoulu, saha ja junaseisake. Kylässä asuu noin 500 asukasta. Nostava on hyvän sijaintinsa ansiosta houkutellut asukkaikseen myös uusia kyläläisiä uusille asuinalueille. Kylätoimikunta on aktiivinen. Nostavalla on noin 900 asukasta. Vapaa-aika: Miekkiön kylämuseo, Honkalinnan galleria/kesäteatteri Kylätaloja: Miekkiö-talo (yksityinen päiväkoti), seurantalo Kisala, Hakosilta-Nostava VPK-talo, Herralan Seurojentalo Kyläyhdistykset: Miekkiön kyläyhdistys, Herralan kylätoimikunta, Nostavan kylätoimikunta KYLÄKYSELY 2016 Eteläinen Hollola: - Seurantalo Kisalan kunnostus, vaikka ihan peruskorjaus alkaen vesi- ja jätevesiasioista. - Miekkiö-talon (koulun) kunnossapito, myös piha-alue ja kenttä. - Miekkiössä ei juurikaan ole mitään palveluita. - Innokkaita aktiiveja löytyy joitakin, jotta saadaan muutaman kerran vuoteen järjestettyä tapahtumia. Tällä hetkellä uusi vuokralainen yhdistyksen tiloissa: yksityinen päiväkoti, joka on mielellään yhteistyössä kyläläisten jutuissa ja yhteistyö sujuu! - Lähellä isoa kaupunkia ja moottoritietä - Rakennuslupia omakotitaloille! Myös muualle kuin Hangasmäkeen! - Nuorilta lähinnä teini-ikäisiltä pitäisi kysyä itseltään, mitä he haluavat. Heille ei nyt ole yhtään mitään ja se on juuri se ikäryhmä, johon kannattaisi panostaa kaikkien. ETELÄISEN HOLLOLAN KOLME HANKEIDEAA Miekkiötalon toiminnan kehittäminen ja korjaushankkeet Nostavantien pyörätie ja koirapuisto Herralan kylätoiminnan kehittäminen
14 3.6 HÄMEENKOSKI Kirkonkylä, Putula Hämeenkosken kunta liittyi osaksi Hollolan kuntaa vuoden 2016 alusta. Hämeenkosken kirkonkylä on palveluiden keskus. Vanhan kunnan pohjoisosassa sijaitsee Putulankulma, jossa toimii yksityinen kirjasto. Palveluita: Hämeenkosken alakoulu ja esiopetus, päiväkoti, kirjasto, neuvolapalvelut, sairaanhoito ja kotipalvelu Kirkonkylän kaupalliset palvelut, mm. kauppa, pankki, pankkiautomaatti, kampaamo, ravintolat, hautaustoimisto, apteekki Yhdistyksiä: Koski-seura, Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys, Kosken VPK, martat, metsästysseurat KYLÄKYSELY 2016 Hämeenkoski: - Julkisten liikenneyhteyksien säilyminen askarruttaa. Toivon että vielä viiden vuoden päästä täältä pääsee julkisilla kulkuneuvoilla erityisesti Lahden suuntaan aamulla ja Lahdesta myöhemmin illalla. Hämeenlinnan ja Tampereen suuntaan/suunnasta pääsee nykyään paremmin. - Talkooperinteen tukeminen elvytettävä. - Hämeenkosken taajaman kehittäminen kiinteistöjä jalostamalla. - Kirkonkylän opasteet kuntoon - Teini-ikäisten paikka, jossa voisivat kokoontua. Bänditila. - Lähipalvelujen (sosiaali, terveys, koulu, päivähoito, kirjasto, palvelupiste, nuorisotoimen palvelut, liikuntatilojen käyttö...) jatkuminen - Tien kunto on rajoittava tekijä jopa asumiselle, Uuden Pätiläntie. - Askarruttaa: Pysyvien nuorempien asukkaiden saaminen kylään. KOLME HÄMEENKOSKEN HANKEIDEAA Kirkonkylän ympäristön hoito, Teurojoki, Laguksen patsaan ympäristö, vesialueet Seuralan toiminnan monipuolistaminen ja turvaaminen Hämeenkosken kansalaisviestintämalli (sähköinen tiedottaminen) laajennetaan koko Hollolan alueelle
15 4. MARTAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Maaseutuohjelman kehittämisen teemat ovat a. elinvoima, b. asuminen ja eläminen ja c. yhteisöllisyys. Teemojen tavoitteita kohti kuljetaan panostamalla MARTAN esittämiin toimenpiteisiin. Tavoitteet ja toimenpiteet on räätälöity maaseutupoliittisten ohjelmien, paikallisen kehittämisen ohjelmien sekä kansalaiskuulemisten 2015/2016 voimin. 4.1 Elinvoima TAVOITE 2020: Tasokkaat palvelut mahdollistavat asumisen ja yrittämisen maaseudulla. Palvelut on tuotettu asukkaiden lähtökohdista. Maaseutuyritysten määrä ja kilpailukyky on kasvanut. Maaseudulla toimivat yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Ammatillista koulutusta on saatavilla monialaisesti. 4.1.1 Elinkeinot Kilpailukykyinen Hollolan maaseutu hyödyntää alueen omia voimavaroja elinkeinotoiminnan, laadukkaan asuinympäristön sekä väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Metsiin ja puihin perustuvat yrittäjyyden muodot ovat tärkeä osa maaseudun monipuolista elinkeinorakennetta. Matkailuelinkeino on maaseudulle merkittävää ja sillä on alueille kerrannaisvaikutuksia. Siitä hyötyvät niin alueen muut yritykset kuin paikallinen väestö. Maaseudun pienyrittäjillä on puitteita hoivayrittäjyydelle luonto tarjoaa paljon hyödyntämättömiä resursseja ja kilpailukykyä. Uutta liiketoimintaa saadaan aikaan lähi- ja luomuruoan, luonnontuotteiden, kulttuuriperinnön ja matkailun tuotteiden ja palveluiden kehittämisellä. Toimenpiteet: 20. Kunta lisää hankinnoissaan paikallisia palveluja ja tuotteita ja painottaa hankintastrategiassaan aluetaloudellisia vaikutuksia. 21. Luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvä matkailuelinkeino ja sen kehittäminen nostetaan elinkeinotoiminnan yhdeksi kärkikohteeksi. 22. Aktivoidaan paikallisen biotalouden mahdollisuuksia, mm. biopohjaisten raakaaineiden hyödyntämistä. 23. Kunnan omistamien kiinteistöjen monikäyttöä edistetään kylissä ja maaseutualueilla. 24. Paikallisyhteisöjä autetaan työllistämään ja toimimaan linkkeinä työllisyyttä edistävien tahojen kesken. 25. Maaseutuyrittäjiä kannustetaan kansainvälisyyteen Leaderin ja EEN:n (European Enterprise Network) kautta.
16 4.1.2 Palvelut Maaseudun palveluissa muutoksia tapahtuu palvelutasossa, saavutettavuudessa, rahoituksessa, tuottajatahoissa sekä tavoissa järjestää palvelut. Paikallisten palvelujen ja tuotteiden käyttäminen niin julkisen kuin yksityisen sektorin hankinnoissa tukee paikallistaloutta. Ne työllistävät ja kehittävät maaseutuyrittäjyyttä. Toimenpiteet: 26. Turvataan julkisten ja yksityisten palveluiden saatavuus tuomalla alueellisten palvelukeskusten (kauppa, koulu, kylätalo ym.) tarjontaan uusia sovelluksia, yhteistyöverkostoja ja sähköisiä palveluita. 27. Turvataan koulutuksen alueellinen saavutettavuus lisäämällä oppilaitosten yhteistyötä sekä yhteistyötä kirjastojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä hyödyntämällä tietoteknologiaa ja etä- ja monimuoto-opetusta. 28. Huomioidaan pienten koulujen erityispiirteet ja vahvuudet kouluverkkosuunnittelussa ja perusopetuksen laadun arvioinnissa. 29. Tutkitaan ja kehitetään sosiaalisten yritysten resursseja tuottaa joitakin palveluja. 4.2 Asuminen ja eläminen TAVOITE 2020: Asuminen ja eläminen on monipuolista Hollolan kaikilla asuinalueilla. Nopeat tietoverkot tavoittavat maaseudun joka kolkan. Maankäyttöä suunnitellaan osallistavasti maaseudun tarpeita ajatellen. 4.2.1 Asuminen Maaseudulla asumista tukee asuinympäristöjen, työllisyyden, lähipalveluiden, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä yhteisöllisyyden kokonaisvaltainen kehittäminen. Hollolan maaseutuasumisen vetovoimaan vaikuttavat kunnan imago, toimivat palvelut ja sujuva arki. Erilaisten asumisvaihtoehtojen vaaliminen; omistusasunnot, vuokra-asunnot, yhteisö-asumiseen soveltuvat kohteet, senioriasunnot ja vapaa-ajan asunnot, tuovat valinnanvaraa kasvavaan mielenkiintoon asua maaseutualueella. Vapaa-ajan asuminen on kasvava voimavara Hollolan maaseudulla. Osa-aika-asukkaat ovat voimavara myös paikallisessa kehittämisessä ja paikallisten palveluiden käyttäjinä. Toimenpiteet: 30. Monipuolistetaan maaseudun asumisvaihtoehtoja vuokra-asuntokantaa ja yhteisöasumiskohteita lisäämällä. 31. Tonttimarkkinointiin kehitetään toimiva malli ja tarjotaan asumisen vaihtoehtoja koko Hollolan alueella. 32. Ohjataan rakentamista myös kyläkeskuksiin ja kartoitetaan maanmyyntihalukkuutta yhdessä kylien kanssa. 33. Asumisen teknologiaa maaseudulla kehitetään: selvitetään mahdollisuuksia hajautettuun sähköntuotantoon ja eri energiaratkaisuihin.
17 4.2.2 Maankäyttö ja infrastruktuuri Hollolan maankäyttöpolitiikan tärkeänä tavoitteena on menestyä kilpailussa, jossa tavoitellaan alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena maaseutukylissä. Elinvoimaa tuetaan keventämällä rakennuslupamenettelyä. Maankäytön suunnittelussa on keskeistä osallistaa asianosaiset tahot, mukaan lukien viranomaiset, yrittäjät ja asukkaat. Kunta osallistuu edelleen infrastruktuurin ylläpitoon, rakentamiseen ja kunnostamiseen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Hollola kehittää voimakkaasti keskustaympäristöään, kuntakeskuksen aluetta. Taajamarakenteen hajauttamista suosivaa kehitystä pyritään kääntämään sitä eheyttäväksi. Maaseudun asutuksen ohjaaminen keskuksiin ei tarkoita sitä, että hajarakentaminen kunnassa kiellettäisiin. Toimenpiteet: 34. Laajentuneessa Hollolassa kohdennetaan maaseuturakentamisen ohjaukseen, neuvontaan ja lupaprosesseihin maaseutuasumista ymmärtävää asiantuntemusta ja resursseja. 35. Lisärakentamista kaavoitetaan tarpeen mukaan ja maaseutualueiden kaavoitukseen tehdään tarvittavat tarkastukset. 36. Kaava- ja muiden maankäytön suunnitteluprosessien ollessa käynnissä kyläyhdistykset toimivat aktiivisina tiedottajina sekä rakentavina keskustelun ylläpitäjinä suunnittelijoiden ja kyläläisten välillä. 37. Yksityisteiden kunnosta huolehditaan osallistumalla käyttökustannusten rahoittamiseen ja peruskorjauskustannuksiin. 38. Käytetään kunnan omia vaikuttamisen mahdollisuuksia yleisten teiden kuntoa koskevissa asioissa maaseutualueilla. 39. Kunta osallistuu edelleen maaseutualueiden vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen avustamiseen. 40. Maaseudun laajakaistahankkeiden toteuttamiseen etsitään yhteistyökumppaneita ja tuetaan niitä koko kunnan alueella. 41. Puolueetonta jätevesineuvontaa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille.
18 4.2.3 Turvallisuus Harvaan asutulla Hollolan maaseudulla on heikompi tilanne turvallisuuspalveluissa. Kansalaisten oma vastuu turvallisuudesta on kasvanut. Turvallisuuspalveluiden puutteet aiheuttavat ihmisille vaaratilanteita. Turvallisuus on osa hyvää ja sujuvaa arkea. Julkisen sektorin lisäksi turvallisuutta on taattava yhdistysten ja yksityissektorin voimin alueiden omaehtoiseen häiriötilanteisiin valmistautumisessa. Toimenpiteet: 42. Alueiden omaehtoista selviytymistä lisätään ottamalla paikalliset yhteisöt ja elinkeinoelämä mukaan kunnan ja alueiden turvallisuussuunnitteluun. 43. Otetaan käyttöön julkisen tuen ja yksityisen työn varaa suunniteltuja työtapoja. 44. Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset kytketään kunnan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon sekä kylien kehittämissuunnitelmiin. 45. Kartoitetaan järjestöjen, yritysten, kunnan ja hankkeiden palvelut ja muotoillaan palveluja vastaamaan kylien asukkaiden tarpeita. 4.2.4 Maisemanhoito ja ympäristö Maatalous on luonut vuosisatojen aikana Hollolaan omaleimaisia luonnon- ja kulttuuriympäristöjä. Maaseutumaisema on yhteisön yhteensitoja ja identiteetin vahvistaja. Maaseudulla tarvitaan luonnon- ja kulttuurimaiseman sekä vesistöjen suojelua, hoitoa ja kunnostusta sekä rahoitusta niiden toteuttamiseen. Toimintatavaksi soveltuu sopimuksellisuus, jossa tekemätöntä työtä ja palveluja organisoidaan paikallisesti. 46. Maiseman- ja ympäristönhoito nostetaan kyläsuunnittelun säännölliseksi osaksi. Järjestetään kyläkävelyitä ja -katselmuksia. 47. Lisätään kuntalaisten tietoisuutta ekosysteemien, maiseman ja ympäristön arvoista. 4.3 Yhteisöllisyys TAVOITE 2020: Hollolassa lähidemokratia toimii hyvin: kansalaistoimijoiden ja kunnan välien yhteistyö sujuu, jolloin paikallinen kehittäminen on vahvaa. 4.3.1 Osallistuminen Kuntakoon kasvaessa myös Hollolan sisäiset ja alueelliset erot kasvoivat. On kunnan etu, kun asukkaiden paikallista asiantuntemusta, osaamista ja panosta hyödynnetään. Vaikuttavaa lähidemokratiaa saadaan aikaan siirtämällä päätös- ja toimivaltaa asukkaille. Toimenpiteet: 48. Kunta ottaa strategioissaan ja päätöksenteossaan maaseutuasiat nykyistä paremmin huomioon ja osallistuu paikalliseen kehittämiseen niin toimijana, osarahoittajana kuin vaikuttajanakin. 49. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen Leader-toimintatapaa kehitetään entistä tiiviimmäksi tavaksi rahoittaa maaseudun hankkeita.
19 50. Kyläjuhlien ja tapahtumien yhteismarkkinointia ja tukijärjestelmää kehitetään. Tapahtumien kehittämiseen ja tukemiseen käytetään Leaderia. 51. Yhdistykset ja järjestöt tehostavat kylä- ja seurantalojen ja asukastupien käyttöä niin, että käyttö on säännöllistä ja monipuolisesti alueen ihmisiä palvelevaa. 52. Osallistutaan vuosittain Avoimet kylät -tapahtumaan ja vuonna 2017 Avoimet kisakylät sekä Suomi 100 vuotta -tapahtumaketjun rakentamiseen. 53. Kartoitetaan seuran-, nuorisoseurojen ym. talot, monitoimipisteet (ent. koulut), kylätalot ja markkinoidaan niitä yhteisesti. 4.3.2 Kunta ja kolmas sektori Toimenpiteet: 54. Kyläavustajatoimintaa kehitetään varsinkin ikäihmisille. 55. Lisätään kulttuuripalvelujen tuottamisessa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja varmistetaan näin palvelujen saatavuus, saavutettavuus, resurssit ja osaaminen. 56. Vesikansan aluefoorumimallia kehitetään ja laajennetaan kunnan muille alueilla. 57. Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) otetaan kunnan maaseutusuunnittelun työkaluksi, jolla viedään paikkaperustaista ajattelua käytäntöön. Vaikutuksia voi arvioida tarkemmin, mitä paikallisemmalla tasolla arviointia tehdään. MVA kylätasolla mahdollistaa politiikan rakentamisen alhaalta ylöspäin.
20 Liite 5.1 KYLÄKYSELY 2016 Kyläkysely Martta tehtiin keväällä 2016 kyläaktiiveille, kyläyhdistysten hallituksen jäsenille sekä vapaasti muille kyläläisille. Vastauksia tuli kaikilta Hollolan kyläalueilta. Osallistujamäärä oli 210 henkilöä. * Miten arvioit asuinalueesi nykyisiä palveluita. Erinomaisella tai hyvällä tasolla parantamista löytyy tai kehnossa kunnossa Kaupan palvelut 36 % 63% Urheilutilat ja -paikat 44 % 54% Ulkoilureitit, ladut 17 % 54% Kulttuuriharrastusmahdollisuudet 27% 63% Ravintolat ja kahvilat 23% 73% Vanhusten palvelut 23% 43% Lasten ja nuorten kerhotoiminta 33% 54% Asuntotilanne, tontit ja vuokra-asunnot 60% 7% Liikenneturvallisuus 47% 7% Nähtävyydet ja matkailu 26% 63% Liikenneyhteydet 23% 76% Ympäristön siisteys 56% 43% Postipalvelut 49% 50% Tiedottaminen ja viestintä kunnan asioista 16% 80%
21 * Arvioi kuinka voimakkaasti Hollolassa tulisi panostaa seuraaviin asioihin. Ei panostusta Panostusta hyvin paljon Tapahtumien järjestäminen 7% 30% Yhteishengen kehittäminen 7% 55% Ympäristö ja luonto 14% 27% Urheilutilat, -paikat ja -välineet 7% 31% Ulkoilumahdollisuudet 28% 20% Harrastusmahdollisuudet 14% 28% Matkailupalvelut/nähtävyydet 20% 28% Liikennevalvonta 17% 24% Tiedottaminen ja viestintä kunnan asioista 0% 59% Talkootöiden suorittaminen 10% 31% Yritystoiminnan kehittäminen 7% 38% Vanhusten palvelut 0% 28% Lasten ja nuorten kerhotoiminta 0% 27% Asuntotilanne, tontit ja vuokra-asunnot 24% 10% * Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä? Täysin eri mieltä (1) täysin samaa mieltä (4) keskiarvo Asuinaluettani ei kehitetä yhtä voimakkaasti kuin kunnan muita alueita. 3,00 Talkoot ovat aikansa elänyt juttu, ei niitä kannata nykyaikana järjestää. 1,59 Mielestäni Hollolasta löytyy riittävästi harrastusmahdollisuuksia. 2,50 Käytän kunnan palveluja viikoittain. 2,96 Olen tyytyväinen teiden kunnossapitoon ja valaistukseen. 2,14 Kuntakeskus on tärkein osa kunnan palveluita. 2,18 Kunnan vetovoimaisuutta matkailualueena tulisi kehittää. 3,19 Hollolan kunta tukee asuinalueeni vaikutusmahdollisuuksia riittävästi. 1,82 Saan riittävästi tietoa kunnan tapahtumista sekä muista ajankohtaisista asioista. 2,25 Alueeni tietoliikenneyhteydet toimivat moitteettomasti. 2,39 Asumisolosuhteita tulisi määrätietoisemmin kehittää. 2,74
22 * Mihin kehityskohtaisiin tulisi kylälläsi, asuinalueellasi kiinnittää erityistä huomiota? paljon huomiota vähän huomiota Työpaikat 65% 31% Yritystoiminta 65 % 31% Lasten harrastustoiminta 79 % 10% Kuntamarkkinointi 45 % 41% Ympäristön viihtyisyys 66 % 24% Kommentteja: aikuisten ja nuorten harrastusmahdollisuudet (Vesikansa) asemakaava voimaan heti Hämeenkosken taajaman kehittäminen järjestötoiminnan ja kolmannen sektorin tukeminen (Miekkiö) teiden kunnossapito, etenkin kantatie 24 välillä Holma-Vesivehmaa kouluissa opetuksen tason säilyttäminen (Salpakangas) kulkuyhteydet (Herrala) tietoliikenneyhteydet paremmiksi, valokuitu! (Herrala) veden läheisyyden mahdollisuuksien hyödyntäminen tehokkaammin (Vesikansa) * Miten tyytyväinen olet kyläsi yhteishenkeen? Hyvin tyytyväinen tai tyytyväinen En ole tyytyväinen Naapuriapu 86 7 Kyläyhdistyksen aktiivisuus 61 32 Talkootyöt 68 25 Hollolalainen me-henki 43 21 Yhteiset tapahtumat 68 25 Kylän turvallisuus 89 10 Yhteistyö kunnan kanssa 53 43
23 5.2. MAASEUTUOHJELMAAN LIITTYVÄT DOKUMENTIT MARTTA kulkee samaan suuntaan seuraavien asiakirjojen, tutkimusten ja julkaisujen mukana: Hollolan kunnan strategia. Hollolan osallisuus- ja vaikuttamisohjelma 2015. Hollola-Hämeenkoski. Yhdistymissopimus 15.12.2014. Lahden alueen kuntajaon jatkoselvitys. VVM 2014 Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 9/2014. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014. Maakuntakaavaehdotus. Päijät-Hämeen liitto 2015. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Voimistuvat kylät vahvistuvat lähiyhteisöt. Paikallisen kehittämisen ohjelman toimenpiteet vuosille 2014-2020. Suomen Kylätoiminta ry 2014. LEADER-ryhmän valtakunnallinen ohjelma MARTTA keräsi kansalaisten mielipiteitä ja ajatuksia Hollolan maaseudun kehittämisestä: Yhdistystapaamiset ja -tilaisuudet syksy 2015 ja kevät 2016. Kyläyhdistysten jäsenten ja asiantuntijoiden haastattelut syksy 2015 ja kevät 2016. Kyläsuunnitteluprosessit: Miekkiö, Vesikansa, Hollolan kirkonkylä 2014-2015. Kyläkysely maaliskuu 2015. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asiantuntijahaastattelut syksy 2015 ja kevät 2016. Ota kantaa sivusto, syksy 2016