Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan tutkimuksen osuus Alustava sisältö: 29.9. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 2.10. Demokratia 3.10. Vaalit ja vaalijärjestelmät 6.10. Politiikan perusinstituutiot 9.10. Puolueet ja muut poliittiset ryhmät 10.10. Poliittinen kulttuuri 17.10. TENTTI (12-16 PI) 2 Politiikan tutkimuksen osuus Lyhyellä johdantokurssilla ei voi käsitellä läheskään kaikkia tärkeitä politiikan tutkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita tai teorioita Tällä kurssilla jää vähäiselle käsittelylle mm. poliittinen ajattelu vallan käsite ja sen analyysi Suomen tai EU:n poliittinen järjestelmä Mitä politiikka on? Politiikkaa on pyritty määrittelemään monella eri tavalla eri näkökulmista ei yksimielisyyttä yhteisestä määritelmästä Onko politiikka esim. yhteisten asioiden hoitoa, puolueiden toimintaa, vallankäyttöä vai henkilökohtaisia valintoja? Helppo luetella sellaisia politiikan piiriin kuuluvia asioita, joista kaikki ovat samaa mieltä, että ne ovat politiikkaa, mutta liikuttaessa pois näistä itsestään selvistä asioista rajanveto hankalaa 3 4 Politiikan määritelmiä Politiikan määritelmiä Heywood (2002): Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät Paloheimo & Wiberg (1996): Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen Hague & Harrop (2004): Politiikka on toimintaa, jossa ryhmät päätyvät yhteisesti sitoviin päätöksiin yrittämällä sovittaa yhteen jäsentensä erimielisyydet politiikka on siis kollektiivista lähtökohtana näkökulmien, arvojen, mielipiteiden jne. eroavaisuudet politiikalla pyritään eriävien näkökulmien jne. yhteensovittamiseen poliittisista päätöksistä tulee ryhmän jäseniä sitovia 5 6 1
Valtio? YK:n jäsenvaltioiden määrä Max Weber: valtio on organisoitunut ihmisyhteisö, joka (onnistuneesti) vaatii itselleen fyysisen väkivallan legitiimin käytön monopolin tietyllä alueella legitiimi valta = vallankäytön kohde hyväksyy vallan oikeutettuna (vrt. legaalinen) alueellinen ulottuvuus valtiolla on vain yksi valtajärjestelmä valtio määrittelyn ongelmat (globalisaatio, EU) 250 200 0 100 50 0 189 192 9 144 117 76 51 1945 1955 1965 1975 1985 1995 2006 7 8 Aika 1810-38 Itsenäistymisen aallot Hajoava imperiumi Espanja, Portugali Maantieteellinen alue Latinalainen Amerikka Uusien valtioiden määrä (noin) Esimerkkejä Argentiina, Brasilia Demokraattisten valtioiden määrä Ensimmäisen MS:n jälkeen (1917/18-) 1944-84 1991 Ottomaanien valtakunta, Itävalta-Unkari, Venäjän keisarikunta Britannia, Ranska, Belgia Neuvostoliitto Eurooppa Lähi-Itä Afrikka, Aasia, Karibia Itä-Eurooppa Keski-Aasia 12 94 Suomi, Itävalta, Unkari, Viro, Turkki, Puola Algeria, Kongo, Intia, Jamaika, Israel Viro, Latvia, Liettua, Kazakstan, Ukraina Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm Lähde: Hague & Harrop (2004) 9 10 Aristoteles: poliittiset järjestelmät Valtiotyyppien luokittelu Kuka hyötyy? Vallanpitäjät Kaikki Kuka hallitsee? Yksi henkilö Tyrannia Monarkia Jotkut henkilöt Oligarkia Aristokratia Monet henkilöt Demokratia Politea Viisi eri ryhmää: läntiset polyarkiat uudet demokratiat Itä-Aasian valtiot Islamilaiset valtiot Sotilasvaltiot Em. luokittelu vain yksi mahdollisista ja sitä voi kritisoida. Yksittäisten valtioiden luokittelu usein vaikeaa (voi kuulua esim. useampaan ryhmään) Lähde: Heywood (2002) 11 12 2
Läntiset polyarkiat Käytännössä lähes sama asia, kuin mitä yleensä ymmärretään liberaalilla tai läntisellä demokratialla maita kuvaa: 1) suhteellisen korkea opposition suvaitseminen (kansalaisvapaudet, vahva kansalaisyhteiskunta, toimiva puoluejärjestelmä ym.) 2) laajat mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen (säännölliset, kilpailulliset, vapaat vaalit) Esimerkkimaita: Suomi, Britannia, Espanja, USA Uudet demokratiat Uusissa demokratioissa demokraattinen hallintatapa ei ole vielä lujittunut yhtä vahvasti kuin polyarkioissa Kansalaisyhteiskunta heikko, puoluejärjestelmä vakiintumaton Maat käytännössä transitiovaiheessa: niistä tulee polyarkioita tai ne taantuvat ei-demokratioiksi Esim. Venäjä, monet ex-nl:n valtiot, Afrikan ja Etelä-Amerikan uudet demokratiat 13 14 Itä-Aasian valtiot Islamilaiset valtiot Perustuu ajatukselle, että aasialaisten arvojen pohjalta voidaan muodostaa läntisistä polyarkioista eroavia valtioita Taloudellinen kasvu keskeisempää kuin poliittiset kysymykset (erit. yksilölliset vapaudet) Vahvan valtion ja valtaapitävien arvostus sama puolue voi olla vallassa huomattavan pitkiä aikoja (esim. Japani / LDP) Yhteisöllisyys ja perheen asema vahva heikko hyvinvointivaltio Esim. Taiwan, Thaimaa, Etelä-Korea, Japani?, Kiina Saudi-Arabia (1932), Iran (1979), myöhemmin mm. Sudan, Pakistan, Nigeria (osa osavaltioista), Afganistan Lähes koko yhteiskunnallinen järjestelmä kietoutuu uskonnon ympärille Paljon erilaisia muotoja: teokratia (Iran), autokratia (Pakistan), yhden hallitsijasuvun järjestelmä (Saudi-Arabia) Useimmiten epädemokraattisia (onko vastaesimerkkejä?) 16 Sotilasvaltiot Hajonneet valtiot Tai sotilaiden valtaan tukeutuvat diktatuurit Historiallisesti yleisintä Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa (mutta myös Espanja, Portugal, Kreikka vielä 1970-luvulla) Kansalaisyhteiskunta ja demokraattiset poliittiset instituutiot heikkoja (tai mukademokraattisia ) Esim. Pohjois-Korea, Burma/Myanmar, Irak (Saddamin aikana), Laos, Vietnam, Libya Epäonnistuneet valtiot = failed states Valtio, joka ei pysty toteuttamaan perustehtäviään (fyysisen väkivallan legitiimin käytön monopolin tietyllä alueella) Määrittelyongelmat Esimerkkejä: Sudan, Irak, Somalia, Afganistan, Norsunluurannikko, Kongo (dem. tas.), Haiti 17 18 3
Keskitys vs. hajautus Moderneja valtioita voidaan arvioida myös sen mukaan kuinka keskitettyjä ne ovat Kaikkein hajautetuin valtiomuoto on valtioliitto (konfederaatio) vähän pysyviä esimerkkejä historiasta (USA:n ja Sveitsin alkuvuodet, IVY, EU?) jokaisella osallistuvalla valtiolla itsenäisyys, muutokset liittosopimukseen vaativat yksimielisyyden Keskitys vs. hajautus Nykyään yleisin esimerkki hajautetusta valtiosta on liittovaltio (federaatio) Esim. USA, Brasilia, Saksa, Sveitsi, Nigeria, Kanada, Venäjä Poliittinen järjestelmä koostuu kahdesta tasavertaisesta tasosta (liittovaltio osavaltiot), joiden toimialueet on tarkasti perustuslailla määritelty (riitatilanteet ratkaisee oikeusistuin) Kumpikaan taso ei voi yksipuolisesti muuttaa perustuslakia 19 20 Keskitys vs. hajautus Paikallishallinnon yksiköiden koko Yhtenäisvaltiot ovat kaikkein keskitetyin valtiotyyppi Parlamentilla on (ainakin teoriassa) kaikki poliittinen valta Valtiotason alapuoliset poliittiset yksiköt ovat aina alisteisia valtiovallalle Suomi, Ruotsi, Britannia, Ranska Maat kuitenkin eroavat merkittävästi toisistaan sen suhteen kuinka vahva paikallis- tai aluetaso niissä on (esim. Suomessa kunnat ovat poikkeuksellisen itsenäisiä) Maa Britannia Ruotsi Suomi Saksa Italia Ranska Kuntien keskim. Koko (hlöä) 137000 33000 12000 7900 7000 00 Kuntien määrä (noin) 430 270 430 10400 8100 40300 Lähde: Hague & Harrop 2004, 214. 21 22 Miksi keskittää? Miksi hajauttaa? Kansallinen yhtenäisyys: kansalliset edut ylittävät etniset ym. ryhmäedut Tasa-arvoisuus: lainsäädännön määritteleminen keskitetysti takaa kansalaisten samanlaisen kohtelun siitä huolimatta missä he asuvat Yhdenmukaisuus: samat säännöt mahdollistavat kaupan, ihmisten liikkuvuuden jne. Tehokkuus: keskitetty ohjaus takaa tehokkaasti toimivan verotusjärjestelmän, infrastruktuurin, taloudellisen kasvun Osallistuminen: hajauttaminen luo paikallis- tai aluetasolla ihmisille mahdollisuuksia osallistua omien asioidensa päättämiseen Responsiivisuus: poliittisen vallankäytön instituutiot ovat lähempänä kansalaisia, mikä mahdollistaa paremmin tarpeiden huomioimisen Legitimiteetti: alemmalla tasolla tehdyt päätökset tuntuvat useimmiten paremmin hyväksyttäviltä Vapaus: hajauttaminen vaikeuttaa vallan keskittymistä yksiin käsiin ( Power tends to corrupt; absolute power corrupts absolutely Lord Acton) 23 24 4
Onko EU liittovaltio? ON: EU:n perussopimukset ovat tavallaan EU:n perustuslaki (perustuslaillinen sopimus?) Unionilla on määrätyt toiminta-alueet aivan kuin USA:ssakin EY:n tuomioistuin toimii kuin perustuslakituomioistuin EU:n lait ohittavat kansalliset lait EU edustaa jäseniään kansainvälisissä organisaatioissa Oma valuutta EI: Onko EU liittovaltio? Oma valuutta ei kaikissa jäsenmaissa käytössä EU:lla ei verotusoikeutta Ei omaa armeijaa Ei aina selkeää ulkopolitiikkaa Ei jäsenenä YK:ssa Pieni budjetti 25 26 5