KIRJALLINEN KYSYMYS 911/2010 vp Sähkön hinnoittelun epäkohtien poistaminen Eduskunnan puhemiehelle Kotitalouksien eli kuluttajien sähkölaskut nousevat jatkuvasti. Vuoden 2011 alusta energiavero nostaa kuluttajan sähkön hintaa. Sähköenergian hinta laskee, mutta kiinteät hinnat nousevat. Tilanne aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita hallituksen energiapolitiikan kannalta, kun energian säästäminen on entistä vaikeampaa. Hintojen nousu aiheuttaa sen, ettei säästäminen kannata, kun suhteessa kiinteät hinnat nousevat. Lisäksi nykyisenkaltaiset energiansäästölamput voivat aiheuttaa sen, että sähköyhtiöt voivat joutua nostamaan sähkön siirtohintaa, koska energiansäästölamput aiheuttavat sähköverkolle häiriöitä. Lamppujen loisteteho kuormittaa sähköverkkoa, minkä lisäksi lamppujen yliaallot voivat aiheuttaa siinä häiriöitä. On arvioitu, että siirtomaksu pitäisi viisin- tai kuusinkertaistaa, jotta sähköyhtiöille koituvat kustannukset saataisiin katettua. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo vaikuttaa sähkön hinnoittelun epäkohtiin ja kuluttajien kiihtyvään sähkön kiinteiden hintojen nousuun? Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2010 Matti Kauppila /vas Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 911/2010 vp: Miten hallitus aikoo vaikuttaa sähkön hinnoittelun epäkohtiin ja kuluttajien kiihtyvään sähkön kiinteiden hintojen nousuun? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sähkön siirrosta ja myynnistä huolehtivat markkinoilla eri toimijat siten, että sähkön siirrosta vastaa paikallinen sähköverkonhaltija ja sähkön myynnistä kuluttajan valitsema sähkön myyntiyhtiö. Sähkön myyjien keskinäisen kilpailun ja kuluttajan ostaman sähköenergian hinnan kilpailutusmahdollisuuden tavoitteena on taata kuluttajille aina kulloisessakin markkinatilanteessa mahdollisimman edullinen sähkö. Sähkön siirtoa kuluttaja ei voi kilpailuttaa, vaan on käytettävä sen verkonhaltijan palveluja, jonka alueella sähkönkäyttöpaikka sijaitsee. Energiamarkkinaviraston keräämien tilastojen mukaan sähkön siirtohinnat nousivat vuoden 2009 aikana kotitalouksille keskimäärin 6,6 prosenttia ja sähkölämmittäjätalouksille 6,0 prosenttia. Kokonaisuudessaan kotitalouksien sähkölaskuun tuli viime vuoden aikana 1,6 prosentin ja sähkölämmittäjille 1,1 prosentin korotus. Kotitalous maksoi tämän vuoden alussa sähköstään vuositasolla 10 euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sähkölämmittäjätalouksille syntyi lisäkustannuksia vuodessa keskimäärin 21 euroa. Sekä sähköenergian että sähkön siirron hinnat ovat tilastojen mukaan nousseet myös alkuvuoden 2010 aikana. Energiamarkkinaviraston laatiman selvityksen mukaan kiinteiden maksujen osuus kotitalouskäyttäjän sähkölaskusta oli tämän vuoden alussa noin 21 prosenttia. Kiinteät maksut ovat 2000-luvun ajan nousseet voimakkaammin kuin kulutukseen perustuvat maksut. Erityisesti sähkön siirron hinnoittelussa kiinteiden maksujen merkitys on kasvanut. Kotitalouden maksamissa siirtomaksuissa kiinteiden maksujen osuus on nykyään noin 43 prosenttia. Hintojen nousun taustalla ovat verkonhaltijoiden kasvaneet investointipaineet. Verkonhaltijoiden on mm. varauduttava tuleviin älyverkkoihin, joiden ensimmäinen askel on etäluettavat tuntimittaavat sähkömittarit, joita asennetaan kuluttajille parasta aikaa. Tuntimittareista odotetaan olevan kuluttajille myös hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi oman energiankäytön seurannan ja energiankulutuksen alentamisen kautta. Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa säännellään sähkömarkkinalain avulla. Sähkömarkkinalaissa on säännöksiä sähköverkkopalvelun myyntiehdoista ja hinnoittelusta, ja laissa mm. todetaan, että verkkopalvelujen hinnoittelun tulee olla kohtuullista. Näin ollen myös sähkön siirtohintojen tulee lain mukaan olla kohtuullisia. Energiamarkkinavirasto on se viranomainen, joka valvoo sähkömarkkinalain noudattamista ja siten myös sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta. Sähkömarkkinalainsäädännössä ei ole määrätty, miten sähkön siirtotariffi pitäisi jakaa muuttavaan ja kiinteään hintakomponenttiin. Tämän jaon tekee verkonhaltija yleensä omaa kustannusrakennettaan vastaten, eikä tämän periaatteen muuttamiseksi ole ollut toistaiseksi edellytyksiä. 2
Ministerin vastaus KK 911/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Vanhojen hehkulamppujen poistuminen vähitellen markkinoilta perustuu Ekodesign-direktiivin nojalla annettuun komission kotitalouksien valaistustuotteita koskevaan asetukseen (EY 244/2009). Tässä asiassa Suomen on toimittava EU-sääntöjen mukaan. Energiansäästölampuilla on kuitenkin haitallisia vaikutuksia sähköverkkoihin, mutta euromääräisesti vaikutukset ovat marginaalisia. Verkonhaltijat joutuvat varautumaan tekniikan tarjoamin keinoin energiansäästölamppujen yleistymiseen. Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2010 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 911/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kauppila /vänst m.fl.: På vilket sätt ämnar regeringen ingripa i missförhållandena i prissättningen av el och den accelererande höjningen av det fasta konsumentpriset på el? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Olika aktörer på marknaden sörjer för överföringen av el och för försäljningen av el, dvs. den lokala elnätsinnehavaren svarar för överföringen av el och det elförsäljningsbolag som konsumenten har valt sköter försäljningen av el. Syftet med den ömsesidiga konkurrensen mellan elförsäljare och med konsumenternas möjligheter att konkurrensutsätta priset på den elenergi som de köper är att garantera konsumenterna ett så förmånligt elpris som möjligt i olika marknadsförhållanden. Konsumenten kan inte konkurrensutsätta överföringen av el utan måste använda sig av tjänsterna av den nätinnehavare inom vars område elförbrukningsstället i fråga är beläget. Enligt den statistik som Energimarknadsverket samlat höjdes överföringspriset på el under 2009 i genomsnitt med 6,6 procent för hushållen och med 6,0 procent för hushåll med eluppvärmning. Allt som allt höjdes elräkningen under förra året med 1,6 procent för hushållen och med 1,1 procent för dem som har eluppvärmning. På årsnivå betraktat betalade hushållen i början av detta år 10 euro mer för sin el än förra året. För de hushåll som har eluppvärmning medfördes en extra kostnad på i genomsnitt 21 euro under ett år. Priset på både elenergi och elöverföring har enligt statistiken höjts också under första hälften av år 2010. Enligt den utredning som Energimarknadsverket utarbetat var de fasta avgifternas andel av elräkningen för hushållsanvändare ca 21 procent i början av detta år. De fasta avgifterna har stigit kraftigare under 2000-talet än de avgifter som baseras på konsumtion. Betydelsen av fasta avgifter har ökat särskilt i prissättningen av elöverföringar. De fasta avgifternas andel av de överföringsavgifter som hushållen betalar är nuförtiden ca 43 procent. Bakom prishöjningarna ligger det ökade investeringstrycket på nätinnehavare. Nätinnehavare måste bl.a. förbereda sig på framtidens intelligenta nät. Det första steget mot dessa utgörs av de fjärravläsbara elmätare som installeras som bäst för konsumenterna. Konsumenterna förväntas få nytta av elmätare som mäter elförbrukningen per varje timme också i framtiden i och med att de får möjlighet att följa sin egen energiförbrukning och minska energiförbrukningen. Elnätsbolagens verksamhet regleras genom elmarknadslagen. Elmarknadslagen innehåller bestämmelser om villkoren för försäljning av elnätstjänster och om prissättningen av dem och där konstateras bl.a. att prissättningen av nättjänsterna ska vara skälig. Enligt lagen bör således också priserna på elöverföring vara skäliga. Energimarknadsverket är den myndighet som utövar tillsyn över efterlevnaden av elmarknadslagen och övervakar således också att överföringspriserna är skäliga. I elmarknadslagstiftningen ingår inga bestämmelser om hur elöverföringstarifferna bör indelas i en rörlig och i en fast priskomponent. Denna indelning görs i allmänhet av nätinnehavaren på 4
Ministerns svar KK 911/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. basis av sin egen kostnadsstruktur, och tills vidare har det inte funnits några förutsättningar för att ändra på denna princip. Att gamla glödlampor så småningom försvinner från marknaden beror på kommissionens förordning (EG) nr 244/2009 om ekodesignkrav för rundstrålande lampor för hushållsbruk, som antagits med stöd av det s.k. ekodesigndirektivet. Energisparlamporna inverkar dock skadligt på elnäten, men mätt i euro är verkningarna marginella. Nätinnehavarna bli tvungna att med de medel som tekniken erbjuder förbereda sig på att energisparlamporna bli allt vanligare. Helsingfors den 26 november 2010 Näringsminister Mauri Pekkarinen 5