Maasuurpetojen populaatiot Suomessa 1980 2012 (lähde: RKTL) 1
Löydetyt petojen tappamat porot 1991 2012, arvio vuoden 2013 löytyvistä vahingoista 2
Petovahingoista maksetut korvaukset porojen osalta vuosilta 2000 2012, arvio vuoden 2013 vahingoista 3
Poron ja ahman kohtaaminen. Poron ja poronhoitajan tappio. Verijäljet ja karvatupot eivät riitä todisteeksi vahingosta. Raatoa ei aina löydy edes näin selvien merkkien löytymisen yhteydessä. 4
Kesämaan aikaan raadot häviävät tehokkaasti, eikä poron kuolinsyytä voida näistä rippeistä enää todentaa. Löydot eivät siis käy petovahingoista, eikä niistä saa korvauksia. 5
Petovahinkotilastoihin hyväksytään vain raato, jonka kuolinsyy on todistettavasti havaittavissa. Kesämaan aikaan löydetään kuitenkin lähinnä paloja, jos mitään. Erityisesti karhuvahingot painottuvat tähän vuodenaikaan, mikä näkyy karhuvahinkokorvauksissa ja tilastoissa. Karhun aiheuttama porohävikki on suurinta. 6
Pedot tappavat poroja mittavasti enemmän kuin ruoantarve edellyttäisi. Ahma ja susi jättävät usein saaliinsa virumaan elävänä ruokavarastona. Tämän kuvan elossa löydetyltä vasalta susi oli vienyt kielen. Lähistöltä löytyi useampi saman suden toimesta kielensä menettänyt raanakko. Poronhoitajan tehtävänä on kulkea maastossa lopettamassa näitä petojen kitumaan jättämiä. 7
Ahma tappaa pääasiassa siitosvaatimia, sillä sen saalistuspaine on kovimmillaan talvella, lumipeitteisenä aikana. Ahman ja poronhoitajan silmä näyttäisi myös toimivan samalla tavoin: molemmat suosivat parhaita siitosporoja. 8
Ahman raatelema Poro saattaa säilyä hengissä pitkäänkin, toimintakyvyttömänä paikalleen halvaantuneena. Korpit, kotkat ja muut pienpedot käyvät repimässä elävästä paloja, kun kohdalle sattuvat. Poronhoitajalle poro on ystävä ja kumppani, jonka kärsimys tuntuu pahalta. Video Aslak Paltto 9
Petovahingossa menetetään usein myös tulevan kevään tuotto. Uuden siitosporon kasvattaminen menetetyn tilalle vie optimioloissa vähintään kolme vuotta. Jalostusmahdollisuus menetetään, kun vahinkoja kertyy paljon samaan tokkaan. Menetyksiä korvaamaan on jätettävä myös sellaisia poroja, joiden jalostusominaisuudet eivät ole optimaaliset. Poroelon rakenne vinoutuu ja edellytykset kannattavalle poronhoidolle heikentyvät. Paliskuntatasolla kierre näkyy ensin teurasporomäärien vähentymisenä, sitten kokonaisporomäärien vähentymisenä. Poronhoitovuoden 2011 2012 tilastoissa ilmiö on nähtävissä jo koko poronhoitoalueen tasolla, peto ongelmien levittyä jo lähes koko poronhoitoalueelle. 10
Yksittäinen ahmayksilö voi nykypäivän Suomessa tuhota päätoimisen, keskimääräistä suuremman poroelon omistavan poronhoitajaperheen elinkeinon ja siinä sivussa muunkin hyvinvoinnin talvessa tai kahdessa. Esimerkki tosielämästä: Ahman vuoksi Poromies menetti talven 2012 aikana 138 vaadinta, joiden oli tarkoitus vasoa keväällä 2013. Jäljelle jääneistä 121 vaatimestaan Poromiehen oli saatava korvaavat naarasvasat menettämiensä vaadinten tilalle. Ei onnistunut. Vaadin vasoo vuodessa korkeintaan yhden vasan. Yli puolet syntyvistä vasoista on uroksia. Ahman tahti kiihtyi Poromiehen tokassa entisestään seuraavana talvena (2013). Yksi samanlainen vuosi vielä on Poromiehen loppu. Löytyneistä raadoista Poromiehelle korvattiin yli vuotta myöhemmin noin puolet. Kesän 2013 kynnyksellä tuli eduskunnan päätös loppujen korvausten maksamisesta. Tämä oli helpotus, mutta maksuajankohta jäi arvailtavaksi. Poromiehen lainat erääntyivät heinäkuussa. Noin puolet vuonna 2012 löytyneistä vahingoista korvattiin syyskuussa 2013. Poromies kertoi, kuinka selittely pankissa hävetti. Silti jatkuvan paimennuspakon vuoksi nopeasti loppuun kuluva kelkka olisi vaihdettava uuteen. Monta poroa katosi talven tuiskuihin. Huoli painaa ja yöllä on vaikeaa nukkua. Kotona tulee riitaa. Lapset vetäytyvät omiin oloihinsa, pois huolten painaman jaloista. Pelko juurtuu mieleen. Tuntuu, että päättäjät eivät ymmärrä mitä pohjoisen todellisuus on, tai sitten kukaan heistä ei vain välitä. Meiltä tuhotaan tulevaisuus ja elinmahdollisuudet. Sitä on vaikea uskoa oikeudenmukaiseksi politiikaksi. 11