KIRJALLINEN KYSYMYS 5/2013 vp Korkeasti koulutettujen työttömien työvoimapalvelut Eduskunnan puhemiehelle Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan mukaan viime lokakuun lopussa korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli Suomessa noin 29 000, joka on 5 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Korkeakoulutettujen työttömyys alkoi kasvaa jo vuoden 2008 lopussa. Sen jälkeen korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden verran selvästi yleistä työttömyyden kasvua nopeammin. Vuoden 2012 alussa kasvu kiihtyi taas. Työhallinto uudistuu taas perusteellisesti, kun uusi työvoimapalvelulaki tuli vuoden alussa voimaan. Akava on korostanut tarvetta paremmalle ja asiantuntevammalle työttömien työnhakijoiden ja työttömyysuhanalaisten palveluille. Akava on korostanut erityisesti korkeasti koulutettujen työttömien koulutustarjonnan tärkeyttä, koska työvoimakoulutuksen hankinta keskittyy tällä hetkellä lähinnä alemman pohjakoulutuksen omaavien tarpeisiin. Vuonna 2010 voimaan tullut uudistus lisäsi työttömän mahdollisuuksia opiskella omaehtoisesti työttömyysturvalla, kunhan koulutus hyväksytään osaksi työllistymissuunnitelmaan. Akava on ilmaissut huolensa siitä, että omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla tuettaessa linja hyväksytyistä koulutuksista vaihtelee maassa liikaa työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksesta huolimatta. Jopa työvoimaneuvojien henkilökohtaiset kokemukset ja näkemykset saattavat vaikuttaa työttömän opiskeluoikeutta koskeviin päätöksiin. Akava on myös korostanut, että työvoimaneuvojien uusilta nimikkeiltään asiantuntijoiden olisi tunnettava nykyistä paremmin korkeakoulutuksen erityispiirteet ja heidän työmarkkinansa. Tietämättömyys työmarkkinoista eri aloilla sekä asenne korkeasti koulutettujen pärjäämisestä ja osaamisesta saattaa johtaa siihen, ettei korkeasti koulutettu tule kuulluksi ja autetuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ei välttämättä saa sellaista lisäkoulutusta, mikä auttaisi häntä palaamaan työmarkkinoille. Henkilön alkuperäinen koulutus voi olla myös kaukana nykyisistä työtehtävistä. Työttömän työnhakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että TE-toimiston työntekijä ilmoittaa viipymättä, mikäli hän ei puolla työttömän opiskelusuunnitelmaa. Työttömän on tiedettävä riittävän ajoissa ja sitovasti opiskelumahdollisuuksistaan työttömyysturvaa menettämättä. Akavan mukaan korkeakoulujen ja työhallinnon tiiviimpi yhteistyö helpottaisi työelämään siirtyvien työllistymistä. TE-toimistoilla on alueellisesti hyvin keskeinen rooli elinikäisen ohjauksen toimijana ja käytännön toteuttajana. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita annetaan asiakkaille monenlaisissa asiakastilanteissa. Tämä asettaa omat haasteensa niin TE-toimiston virkailijoiden osaamisen kuin ohjauskoulutuksenkin kehittämiselle. Useimmilla ELY-keskuksilla ei tällä hetkellä ole riittäviä taloudellisia eikä henkilöstöresursseja huolehtia ohjaushenkilöstön osaamisen parantamisesta. ELY-keskusten ETOK (elinkeinot, työ, osaaminen ja kulttuuri) -vastuualueen kokonaishenkilöresurssit ovat vähentyneet merkittävästi koko Versio 2.0
2000-luvun. Myös tammikuussa 2012 tehty kysely (Pudas, 2012) ELY-keskuksille kuvaa ELY:n resurssitilannetta sekä mahdollisuuksista hoitaa elinikäisen ohjauksen tehtäväänsä. Tilanne monien uudistusten jälkeen on epäselvä eikä ohjausta ole välttämättä nimetty kenenkään tehtäväksi. Tehtävään saattaa olla käytettävissä alle puoli tai ei yhtään henkilötyövuotta. Suurin osa kyselyyn vastanneista ELY-keskuksista tekee ainakin jonkinlaista yhteistyötä aluehallintoviraston kanssa ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusasioissa. Tehtäviä on myös hoidettu Opin ovi -hankkeen rahoilla, ja rahoituksen päättymisen jälkeen tilanne on avoin. Vastaava kehitys voidaan havaita myös nykymuotoisten TE-toimistojen henkilöresurssien kehityksessä. TE-toimistojen henkilöstö on käynyt lyhyessä ajassa läpi kaksi organisaatiomuutosta, ja viime vuosien aikana myös päätoimisesti tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja henkilöasiakkaille antavien virkailijoiden määrä TE-toimistoissa on vähentynyt koko maassa. Vähennyksen arvioidaan olevan noin 20 %. (Pudas 2012). Osa ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämistyöstä on viime vuosina tehty ESR-hankerahoituksella. Lisärahoitus on mahdollistanut lisäpanostukset järjestelmien kehittämiseen, mutta toisaalta se on lisännyt tarvetta kehittämistyön koordinointiin. Toiminnan levittäminen aidosti kansalliseksi on kohdannut kuitenkin vakavia haasteita. Opin ovi -hanketta on rahoitettu ESR-rahoitusohjelmasta, jonka rahoitus päättyy nykyisen EU:n rakennerahoituskauden päättyessä vuoden 2013 lopussa. Kansallisen koordinaation, kehittämistoiminnan, puhumattakaan todellisten ohjauspalveluiden saatavuus näyttää olevan 2013 jälkeen entistäkin huonompi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden ja työttömyysuhan alla olevien henkilöiden palveluita kehitetään ja palveluiden laatu varmistetaan, miten hallitus aikoo toimia, jotta korkeakoulutettujen työttömien opiskeluoikeutta koskevat päätökset tehdään samoilla periaatteilla paikkakunnasta riippumatta ja että korkeasti koulutettujen työttömien koulutustarjonta on riittävä, ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta korkeakoulujen ja työhallinnon tiiviimpi yhteistyö toteutuu, että helpotetaan työelämään siirtyvien työllistymistä? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2013 Sari Sarkomaa /kok 2
Ministerin vastaus KK 5/2013 vp Sari Sarkomaa /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 5/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden ja työttömyysuhan alla olevien henkilöiden palveluita kehitetään ja palveluiden laatu varmistetaan, miten hallitus aikoo toimia, jotta korkeakoulutettujen työttömien opiskeluoikeutta koskevat päätökset tehdään samoilla periaatteilla paikkakunnasta riippumatta ja että korkeasti koulutettujen työttömien koulutustarjonta on riittävä, ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta korkeakoulutettujen ja työhallinnon tiiviimpi yhteistyö toteutuu, että helpotetaan työelämään siirtyvien työllistymistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys ja yrittäjyys -osasto asetti 10.1.2011 alkaen korkeasti koulutettujen työvoima- ja yrittäjyyspalveluja kehittävän yhteistyöryhmän. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa korkeasti koulutettujen palvelujen kehittämiseen ja siihen liittyvän yhteistyön parantamiseen ja siten työttömyyden alentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tavoitteena on yhdessä oppilaitosten ja työmarkkinaosapuolten kanssa kehittää ja tukea korkeasti koulutettujen työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä löytää keinoja, miten jo opiskeluaikana ja opintoihin liittyen voidaan valmistautua työelämään siirtymiseen nykyistä paremmin. Uraohjaus ja -suunnittelu on syytä aloittaa jo oppilaitoksissa. Koulutuksessa tulisi huomioida paremmin työelämässä tarvittavia valmiuksia kuten esimerkiksi ryhmässä toimiminen ja projektiluontoinen työskentely. Kiinteät yhteydet työelämään opiskeluaikana ovat tärkeitä, esimerkiksi harjoittelujaksojen kautta, samoin työnhakuvalmiuksien kehittäminen ja sisällyttäminen opintoohjelmiin. TE-hallinnon uudistusten keskeisenä tavoitteena on varmistaa palvelujen ja toimintojen yhdenmukaisuus valtakunnallisesti. Korkeasti koulutettujen palvelut sisältyvät palvelulinjojen toimintoihin. Erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla työskentelee TE-toimistoissa asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet korkeakoulutettujen tilanteeseen ja palveluun. Asiantuntijat voivat olla sijoitettuna eri palvelulinjoille. Vuoden 2013 alusta lukien on ollut voimassa uusi nuorisotakuu, joka on laajennettu koskemaan myös 25 29-vuotiaita vastavalmistuneita. Takuun perusteella alle 30-vuotiaille työttömille nuorille kohdennetaan tehokkaasti työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyyden alkaessa laaditaan työllistymissuunnitelma yhdessä työnhakijan kanssa. Suunnitelman tavoitteena on työllistyminen tai koulutukseen hakeutuminen. Ennen kolmen kuukauden työttömyyttä nuorille työnhakijoille tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntouspaikka. Vastavalmistuneita korkeasti koulutettuja on työttömänä noin 3 000 henkilöä, joista moni kuuluu ikänsä puolesta nuorisotakuun piiriin. Nuorisotakuun kautta vahvistettiin myös TE -hallinnon ohjausresurssia mm. lisäämällä resursseja ohjauksen puhelinpalveluun. 3
Ministerin vastaus Työnhakijoiden työllistymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä palkkatuella. Työtön työnhakija voi pyytää TE-toimistosta palkkatukisetelin, jolla hän kertoo työnantajalle, että hänen palkkaamisekseen voi hakea palkkatukea. Alle 30-vuotias työtön työnhakija voi saada Sanssi-kortin. Sillä hän osoittaa työnantajalle, että hänen palkkaamisekseen työnantaja voi hakea palkkatukea. Korkeasti koulutettujen työllistymistä voidaan tukea ryhmätoimintana järjestettävällä työnhakuvalmennuksella, jonka tavoitteena on työnhakuvalmiuksien parantaminen. Myös muut TE-palvelut ovat käytettävissä. Yrittäjyyttä voidaan edistää starttirahalla. Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilön työllistymistä. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. päätoiminen yrittäjyys, riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan, mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan, tarpeellisuus yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Vastuu korkeasti koulutettujen täydennys- ja jatkokoulutuksesta jakautuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisestä ja opetus- ja kulttuuriministeriö korkeakoulujen ja yliopistojen muusta, omaehtoisesta koulutuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa koulutuksen määrärahat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (myöh. ELY-keskus) niiden tekemien käyttöarvioiden perusteella. Vuonna 2013 työvoimakoulutuksen hankintaan käytetään yli 160 miljoonaa euroa. Ensisijassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille tarjottavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarjonnan suunnittelu tapahtuu alueellisesti ELY-keskuksissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa (myöh. TE-toimisto). Koulutustarjontaa suunniteltaessa käytetään laajasti niin valtakunnallista kuin alueellista ja paikallista ennakointitietoa. Koulutustarjonta on kohdentunut ja kohdentuu myös jatkossa niille toimi- ja ammattialoille, joilla työvoiman kysynnän ennakoidaan olevan voimakkainta ja joilla henkilöstön osaamisvaatimukset muuttuvat. ELY-keskukset vastaavat lähinnä oman alueensa koulutustarpeista ottaen huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että työnantajien tarpeet. Työvoimakoulutuksena voidaan hankkia korkeakoulututkintoon johtavia opintoja, kun tavoitteena on suorittaa loppuun aikaisemmin keskeytyneet korkeakouluopinnot. Myös henkilöille, jolla on opistoasteen tutkinto tai vastaavan tasoinen ulkomailla suoritettu tutkinto, voidaan hankkia saman alan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain (916/2012) mukaan koulutusta voidaan hankkia ryhmälle, mutta myös henkilön tarpeen mukaan yksittäisenä paikkana, mikä aiemmin ei ollut mahdollista. Tämä uudistus mahdollistaa työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen myös korkeakouluopintojen suhteen. Työnhakija voi sopia työ- ja elinkeinotoimiston kanssa laadittavassa työnhakusuunnitelmassaan, että hän suorittaa päätoimisia omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella. Opinnoista sopiminen on mahdollista, kun työhakijaa ja opintoja koskevien edellytysten täyttyessä, työnhakijalla on TE-toimiston toteama koulutustarve ja toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikkansa. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on tarkoitettu ensisijassa lyhytkestoiseen nopeaa työllistymistä edistävään koulutukseen. Korkea-asteen opinnoissa tarkoituksena on ollut tukea ensisijassa aiemmin kesken jääneiden opintojen loppuun suorittamista, ja muodollisen pätevyyden saavuttamista sekä työllistymistä. Kokonaan uusien yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintojen aloittaminen työttömyysetuudella on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisäksi omaehtoisten opintojen ajalta maksettavan työttömyysetuuden ei ole tarkoitus korvata normaaleja omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavia opintotukia. Työnhakijalla ei ole subjektiivista oikeutta työvoimakoulutukseen tai opiskeluun 4
Ministerin vastaus KK 5/2013 vp Sari Sarkomaa /kok työttömyysetuudella, vaan kussakin yksittäistapauksessa TE-toimiston tulee arvioida mm. työnhakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista sekä suunniteltujen opintojen työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus. Kyseessä on kokonaisharkinta, johon vaikuttavat lukuisat eri näkökulmat niin henkilön omaan tilanteeseen kuin työmarkkinoiden yleiseen ja/tai paikalliseen tilanteeseen liittyen. Tämä harkintavalta on säädösten mukaan nimenomaan TE-toimistolla. Työ- ja elinkeinoministeriön antaman soveltamisohjeen (TEM/439/00.04.01/2012) mukaan TE-toimiston tulee järjestää työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemista koskevien ratkaisujen tekeminen useamman virkamiehen muodostamassa ryhmässä yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi. Vaihtoehtoisesti ratkaisujen yhdenmukaisuus pyritään varmistamaan siten, että valmistelusta vastaavat yksittäiset virkamiehet, mutta päätöksenteko on keskitettyä esimerkiksi subjektiivisuusriskin ja jääviysseikkojen vuoksi. Koulutustarvearvioon liittyvästä ratkaisusta tulee tiedottaa työnhakijaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaikka työttömyysturvalla tuettavia opintoja koskevissa tulkinnoissa on saattanut olla horjuvuutta alueellisesti, niin samankaltaisissakin tapauksissa voidaan perustellusti päätyä erilaisiin ratkaisuihin, sillä ihmisten tilanteet vaihtelevat yksilöllisesti. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on ollut mahdollista kuitenkin vasta vuoden 2010 alusta lukien. Palveluun liittyvien lakien, asetusten ja ohjeistuksen omaksuminen vie aikansa. Työ- ja elinkeinoministeriön tarjoamalla koulutuksella ja ohjeistuksella pyritään tukemaan yhdenmukaista menettelyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö koordinoivat yhdessä kansallista elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmää. Työryhmän tehtävänä on mm. edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämistyötä sekä vahvistaa hallinnonalojen ja eri toimijoiden yhteistyötä. ELY-keskusten yhtenä toiminnan vaikuttavuuteen kohdistuvana painopisteenä on toimivien työmarkkinoiden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tätä edistetään työvoima- ja osaamistarpeen mukaan suunnatulla koulutuksella, joka parantaa koulutukseen osallistuvien työllistymistä ja työurien kehittymistä pidemmällä tähtäimellä. Koulutukseen osallistumista edistetään koordinoimalla alueellisen elinikäisen ohjauksen palveluja niiden saatavuuden varmistamiseksi ja parantamalla ohjaukseen liittyvää osaamista hallinnon eri sektoreilla. ELY-keskukset kokoavat alueelliset verkostot ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinointiin. Alueellisessa ohjaus- ja yhteistyöryhmässä ovat edustettuina muun muassa: ELY-keskukset, TEtoimistot, aluehallintovirastot, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot. Alueellisten ryhmien tavoitteena on edistää ohjauspalveluiden saatavuutta ja laatua alueella. Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 5/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att servicen för sådana arbetslösa arbetssökande och personer som riskerar bli arbetslösa som har högskoleutbildning ska utvecklas och tjänsternas kvalitet säkerställas, hur tänker regeringen gå till väga för att besluten om studierätt för arbetslösa med högskoleutbildning ska fattas enligt samma principer oberoende av ort och att utbudet av utbildning för högutbildade ska vara tillräckligt, och vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att ett intensivare samarbete mellan personer med högskoleutbildning och arbetsförvaltningen ska bli verklighet, för att underlätta sysselsättningen för dem som övergår till arbetslivet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Avdelningen för sysselsättning och företagande vid arbets- och näringsministeriet tillsatte den 10 januari 2011 en samarbetsgrupp som utvecklar arbetskrafts- och företagsservicen för högutbildade. Gruppen har som mål att påverka utvecklingen av tjänsterna för högutbildade och samarbetet kring detta och på så sätt bidra till en minskning av arbetslösheten och förebyggande av utslagning. Målsättningen är att tillsammans med läroanstalter och arbetsmarknadsparter utveckla och stödja sysselsättning och företagande bland högutbildade samt finna metoder för hur man redan under studietiden och i anslutning till studierna kan förbereda sig på övergången till arbetslivet på ett bättre sätt än i nuläget. Det är bra att påbörja karriärvägledningen och karriärplaneringen redan vid läroanstalterna. I utbildningen bör man bättre beakta de färdigheter som behövs i arbetslivet, som till exempel att agera i en grupp och projektrelaterat arbete. Det är viktigt att ha fasta kontakter med arbetslivet under studietiden, till exempel genom praktikperioder, på samma sätt som det är viktigt att jobbsökarfärdigheterna utvecklas och ingår i studieprogrammet. Det centrala målet för reformerna av arbetsoch näringsförvaltningen är att säkerställa att tjänster och verksamheter är enhetliga i hela landet. Tjänsterna för högutbildade ingår i servicelinjernas verksamheter. Speciellt på orter med högskola arbetar vid arbets- och näringsbyrån sakkunniga som är insatta i läget och servicen för personer med högskoleutbildning. De sakkunniga kan vara placerade vid olika servicelinjer. Sedan ingången av 2013 är den nya ungdomsgarantin i kraft. Garantin har utvidgats så att den också gäller nyutexaminerade i åldern 25 29 år. På basis av garantin riktas sysselsättningsfrämjande tjänster effektivt till unga arbetslösa som är under 30 år. När arbetslösheten börjar, utarbetas en sysselsättningsplan tillsammans med arbetssökanden. Planen syftar till att personen ska få sysselsättning eller söka sig till utbildning. Innan arbetslösheten har varat i tre månader erbjuds för unga arbetssökande ett jobb eller en praktik-, studie-, arbetsverkstads- eller rehabiliteringsplats. Det finns cirka 3 000 nyutexaminerade högutbildade arbetslösa, av vilka många med tanke på sin ålder berörs av ungdomsgarantin. Genom ung- 6
Ministerns svar KK 5/2013 vp Sari Sarkomaa /kok domsgarantin stärktes också arbets- och näringsförvaltningens resurser för vägledning, bl.a. genom att resurserna för telefonservicen inom vägledningen utökades. Sysselsättningen av arbetssökande kan också stödjas med lönesubvention som beviljas till arbetsgivaren. Arbetslösa arbetssökande kan be att arbets- och näringsbyrån ger en lönesubventionssedel. Sedeln berättar för arbetsgivaren att lönesubvention kan sökas för anställning av personen. Arbetslösa arbetssökande som inte fyllt 30 år kan få ett Sanssi-kort. Kortet visar för arbetsgivaren att arbetsgivaren kan ansöka om lönesubvention för att anställa personen. Sysselsättningen av högutbildade kan stödjas genom jobbsökarträning som ordnas som gruppverksamhet och som syftar till att förbättra jobbsökarfärdigheterna. Även andra arbets- och näringstjänster kan användas. Företagande kan främjas med startpeng. Genom startpeng främjas tillkomsten av ny företagsverksamhet och personens sysselsättning. För att stöd ska fås förutsätts bl.a. att det är fråga om heltidsföretagande, att personen har tillräckliga kunskaper och färdigheter för den tänkta företagsverksamheten, att det finns möjligheter till kontinuerlig och lönsam verksamhet, att företagandet är nödvändigt med tanke på försörjningen för den som tänker starta företag samt att företagsverksamheten inte har inletts innan beslutet om beviljande av stöd har fattats. Ansvaret för fortbildning och påbyggnadsutbildning för högutbildade fördelas mellan arbets- och näringsministeriet och undervisningsoch kulturministeriet. Arbets- och näringsministeriet ansvarar för anordnande av arbetskraftspolitisk utbildning och undervisnings- och kulturministeriet för annan, frivillig utbildning vid högskolor och universitet. Arbets- och näringsministeriet fördelar anslagen för utbildning till närings-, trafik- och miljöcentralerna (nedan NTM-centraler) utifrån deras bedömningar av användningen. Under 2013 används över 160 miljoner euro till anskaffning av arbetskraftsutbildning. I första hand planeras utbudet av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning för arbetslösa och dem som riskerar att bli arbetslösa på regional nivå vid NTM-centralerna samt arbets- och näringsbyråerna. När utbildningsutbudet planeras utnyttjas i omfattande grad såväl riksomfattande som regionala och lokala prognostiseringsuppgifter. Utbildningsutbudet har riktat sig, och kommer också framöver att rikta sig till de branscher och yrkesområden där det kan förutses att efterfrågan på arbetskraft kommer att vara störst och där kraven på personalens kompetens förändras. NTM-centralerna ansvarar främst för utbildningsbehoven i sin region med beaktande av både de arbetslösa arbetssökandenas och arbetsgivarnas behov. Studier som leder till högskoleexamen kan anskaffas som arbetskraftsutbildning, när syftet är att slutföra högskolestudier som avbrutits tidigare. Även för personer som har en examen på institutnivå eller en examen på motsvarande nivå som avlagts utomlands kan det anskaffas studier som leder till högskoleexamen inom samma bransch. Enligt lagen om offentlig arbetskraftsoch företasservice (916/2012), som trädde i kraft vid ingången av 2013, kan utbildning anskaffas för grupper, men också enligt personens behov som enskilda studieplatser, vilket inte var möjligt tidigare. Denna revidering gör det möjligt att beakta arbetssökandenas individuella behov även med tanke på högskolestudier. Arbetssökanden kan i sin jobbsökarplan som utarbetas tillsammans med arbets- och näringsbyrån avtala om att han eller hon bedriver frivilliga heltidsstudier med arbetslöshetsförmån. Det är möjligt att avtala om studier, när de kriterier som gäller för arbetssökanden och studierna uppfylls, när arbets- och näringsbyrån har konstaterat att arbetssökanden har ett behov av utbildning och byrån bedömer att stödjandet av de frivilliga studierna är det arbetskraftspolitiskt sett mest ändamålsenliga sättet att förbättra arbetssökandens yrkeskompetens och möjligheter att få arbete eller bevara sitt arbete. Frivilliga studier som stöds med arbetslöshetsförmån är i första hand avsedda för kortvarig utbildning som snabbt främjar sysselsättningen. Avsikten med högre utbildning har i första hand varit att stödja slutförandet av studier som tidiga- 7
Ministerns svar re avbrutits, och att få formell behörighet samt sysselsättning. Det är endast av särskilda skäl möjligt att påbörja helt nya studier vid universitet eller yrkeshögskola med arbetslöshetsförmån. Dessutom är det inte meningen att arbetslöshetsförmån som betalas under tiden för frivilliga studier ersätter normala studiestöd som betalas under tiden för frivilliga studier. Arbetssökande har inte subjektiv rätt till arbetskraftsutbildning eller studier med arbetslöshetsförmån, utan i varje enskilt fall ska arbetsoch näringsbyrån bl.a. bedöma arbetssökandens utbildningsbehov och förutsättningar att klara av studierna samt hur ändamålsenliga de planerade studierna är ur arbetskraftspolitiskt perspektiv. Det är fråga om en helhetsbedömning, som påverkas av ett stort antal olika synvinklar, vilka hänför sig till såväl personens egen situation som det allmänna och/eller lokala läget på arbetsmarknaden. Enligt författningarna hör denna prövningsrätt uttryckligen till arbets- och näringsbyråerna. Enligt arbets- och näringsministeriets tillämpningsanvisning (TEM/439/00.04.01/2012) ska arbets- och näringsbyrån se till att besluten som gäller stödjande av arbetssökandes frivilliga studier fattas i en grupp som består av flera tjänstemän, för att trygga likabehandling. Alternativt kan det säkerställas att besluten är enhetliga så att enskilda tjänstemän svarar för beredningen, men besluten fattas centraliserat, till exempel på grund av risk för subjektivitet och med tanke på jäv. Arbetssökanden bör i ett så tidigt skede som möjligt informeras om avgörandet i samband med bedömningen av utbildningsbehov. Även om tolkningarna när det gäller studier som stöds med utkomstskydd för arbetslösa kan ha vacklat regionalt sett, så kan det vara befogat att även i fall som liknar varandra gå in för olika avgöranden, eftersom personernas situationer varierar individuellt. Det har emellertid varit möjligt att stödja frivilliga studier med arbetslöshetsförmån först från ingången av 2010. Det tar sin tid att tillägna sig de lagar, förordningar och anvisningar som har samband med servicen. Arbets- och näringsministeriet erbjuder utbildning och anvisningar som syftar till att stödja ett enhetligt förfarande. Undervisnings- och kulturministeriet och arbets- och näringsministeriet koordinerar tillsammans den nationella styr- och samarbetsgruppen för livslång vägledning. Arbetsgruppen har bl.a. till uppgift att främja det nationella, regionala och lokala arbetet för utveckling av informations-, rådgivnings- och vägledningstjänsterna samt stärka samarbetet mellan förvaltningsområden och olika aktörer. En tyngdpunkt i fråga om verkningsfullheten av NTM-centralernas verksamhet är att trygga arbetsmarknadens funktion och tillgången på kompetent arbetskraft. Detta främjas genom utbildning som riktas enligt behovet av arbetskraft och kompetens och som förbättrar deltagarnas sysselsättning och utvecklingen av arbetskarriärerna på längre sikt. Deltagandet i utbildning främjas genom att man samordnar de regionala tjänsterna för livslång vägledning i syfte att trygga tillgången på dessa tjänster och genom att man förbättrar kompetensen i samband med vägledningen i olika sektorer av förvaltningen. NTM-centralerna samlar regionala nätverk för samordning av väglednings- och rådgivningstjänsterna. I den regionala styr- och samarbetsgruppen är bland annat följande aktörer representerade: NTM-centralerna, arbets- och näringsbyråerna, regionförvaltningsverken, läroanstalterna, kommunerna och eventuella andra aktörer. Syftet med de regionala grupperna är att främja tillgången på vägledningstjänster och tjänsternas kvalitet i regionen. Helsingfors den 25 februari 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 8