Sisällys Lukijalle...3 Johdanto...7 OSA I OSA 2 OSA 3 OSA 4 VÄLINEHUOLTO ALANA... 10 HUOLLETTAVA VÄLINEISTÖ... 32 VÄLINEHUOLTOPROSESSI... 72 TYÖSKENTELY VÄLINEHUOLLOSSA... 146 1 Välinehuollon järjestäminen... 12 1.1 Toimintaympäristö... 12 1.2 Laadunhallinta... 13 1.3 Välinehuoltoprosessi... 15 1.4 Välinehuoltoprosessi suun terveydenhoidossa... 20 2 Hygienia ja tartuntojen ehkäisy... 21 2.1 Tartuntaan vaikuttavat tekijät... 21 2.2 Sairaalainfektiot... 24 2.3 Hygieniavaatimukset... 25 3 Välineistön huollossa huomioitavat asiat... 34 3.1 Instrumenttien valmistusmateriaalit... 34 3.2 Instrumenttien käsittely... 36 3.3 Instrumenttien merkitseminen... 37 4 Tutkimus- ja hoitovälineistö... 40 4.1 Pehmytkudoksen perusinstrumentit... 40 4.2 Luukudoksen perusinstrumentit... 44 4.3 Mikroinstrumentit... 47 4.4 Paineilmalla ja sähköllä toimivat laitteet... 48 4.5 Endoskopiavälineet... 49 4.6 Anestesiavälineet... 52 6 Välineiden puhdistaminen ja desinfektio... 74 6.1 Välineiden puhtausluokitus... 74 6.2 Välineiden puhdistusmenetelmät... 77 6.3 Puhdistamisessa käytettävät aineet... 90 6.4 Välineiden desinfektiomenetelmät... 94 6.5 Käyttöturvallisuus... 98 7 Välineiden kuivaaminen ja tarkastaminen... 100 7.1 Kuivaaminen... 100 7.2 Tarkastaminen... 102 7.3 Suun terveydenhoidon instrumenttien teroittaminen... 105 7.4 Välineiden kokoaminen... 112 11 Välinehuoltajan ammattitaito... 148 11.1 Asiakaspalvelu... 148 11.2 Tuotteistaminen ja tuotannonohjaus... 150 11.3 Taloudellisuus... 152 11.4 Vastuullisuus... 153 11.5 Kestävä kehitys... 154 12 Turvallinen työskentely... 156 12.1 Työturvallisuus... 156 12.2. Ergonomia... 160 12.3 Työsuojelu... 168 5 Suun terveydenhoidon välineistö... 55 5.1 Instrumenttien käyttäminen hampaistossa... 55 5.2 Tutkimusinstrumentit... 57 5.3 Paikkausinstrumentit... 58 5.4 Hammaskiven poistoinstrumentit... 59 5.5 Juurenhoitoinstrumentit... 62 5.6 Hampaan poistoinstrumentit... 64 5.7 Hammas- ja suukirurgiset instrumentit... 65 5.8 Oikomisinstrumentit... 67 5.9 Proteettisen hoidon instrumentit... 68 5.10 Poran osat... 69 5.11 Syljenimurien osat... 70 5.12 Kolmitoimiruisku... 71 8 Pakkaaminen... 114 8.1 Pakkausmateriaalit... 114 8.2 Pakkausten sulkeminen ja merkitseminen... 117 8.3 Pakkausten säilyvyys... 120 9 Sterilointi... 122 9.1 Steriloinnin määrittely ja laatuvaatimukset... 122 9.2 Sterilointimenetelmät ja -laitteet... 124 10 Välineiden varastointi ja kuljetus... 140 10.1 Varastointi... 140 10.2 Huoltokierron jäljitettävyys... 142 10.3 Kuljetus... 143 Kirjallisuus... 172 Lainsäädäntö... 174 Verkkosivuja... 175 Sanasto... 176 Hakemisto... 181 4 Välinehuollon perusteet Sisällys 5
Työympäristön hygienia Vaikka työympäristöllä on vähäinen merkitys infektioiden syntyyn, voi ympäristökin toimia mikrobitartunnan lähteenä. Pinnoilla olevat mikrobit ovat vaarattomia, mutta joutuessaan työtekijän käsiin tai välineisiin ne voivat välittää infektioita. Hyvä käsihygienia ehkäisee mikrobien leviämistä ja työympäristön saastumista mikrobeille kaikissa välinehuoltoprosessin vaiheissa. Välinehuollon tilat jaetaan eri puhtaustasoihin sen mukaan, käsitelläänkö tilassa likaisia, esikäsiteltyjä, puhtaita vai steriilejä välineitä. Eri puhtaustasot erotetaan toisistaan tilajärjestelyin tai rakenteellisin ratkaisuin. Lisäksi huolehditaan aseptisista toimintatavoista sekä ylläpidetään hyvää työympäristön hygieniaa huolehtimalla työtilojen ja -tasojen siisteydestä, puhtaudesta ja järjestyksestä. Likaiset tai esikäsitellyt välineet otetaan vastaan pesudesinfektiotilassa, jossa välineet lajitellaan eri pesu- ja desinfektiomenetelmien mukaan. Sen jälkeen välineet siirretään kuivausta, tarkastusta, huoltoa ja pakkaamista varten puhtaisiin tiloihin. Puhtain tila välinehuollossa on steriili varasto, joka erotetaan ilman välityksellä siirtyvien mikrobien kulun estävällä sululla muista tiloista. Tarvikkeiden on pysyttävä steriileinä koko säilytyksen ajan. Kuva 7. Asiakkaille toimitettavia välineitä säilytetään pakattuina steriilissä varastossa. Steriilille varastolle asetetaan seuraavia vaatimuksia: Ilmastoinnin tulee olla tehokas ja ylipaineinen. Mikrobisuodattimien on oltava hienosuodatintasoa, jotta mahdollisia epäpuhtauksia ei pääse kulkeutumaan välinehuoltokeskuksen muista tiloista steriiliin varastoon. Ikkunoita ei saa avata. Steriilin varaston lämpötilan on oltava tasainen, noin + 20 astetta, ja suhteellisen kosteuden 40 60 prosenttia, sillä lämpötilojen vaihtelun paine-erot voivat aiheuttaa ilmavirtausta pakkausmateriaalien läpi ja kuumasaumattujen pakkausten saumat voivat aueta liian kuumassa tai kosteassa varastossa. Kosteus ja kuumuus voivat myös muuttaa pakkausmateriaalien ominaisuuksia. Voimakkaan putkivalon käyttöä on vältettävä, sillä se haurastuttaa muoveja. Pintojen ja kalusteiden on oltava helppohoitoisia, kestäviä ja likaahylkiviä. Kalusteiden on oltava sellaiset, että tarvikkeet pysyvät järjestyksessä eivätkä vahingoitu siirreltäessä. Turhaa liikkumista ja asioimista steriilissä tilassa on vältettävä. 1. Mitä tarkoittaa aseptinen työjärjestys? 2. Mitä välinehuoltajan on huomioitava henkilökohtaisesta hygieniastaan? 3. Mitkä seikat tulee ottaa huomioon käsien ja kynsien hoidossa työskenneltäessä välinehuoltajana? 4. Harjoittele oikeaa käsien pesu- ja desinfektiotapaa. 5. Milloin välinehuoltotyössä on suoritettava käsien pesu ja milloin riittää desinfektiohuuhteen käyttö? 6. Mitä suojaimia on käytettävä välinehuollon eri tiloissa? 7. Millä tavoin uutta työntekijää tai opiskelijaa tulisi opastaa suojainten oikeaoppisessa käytössä? 8. Harjoittele suojakäsineiden riisumista. 9. Miksi kertakäyttöisiä suojakäsineitä ei saa pestä eikä desinfektoida? 10. Harjoittele Mayon-vaunun pintadesinfektion suorittamista aseptista työjärjestystä noudattaen. 11. Millä tavalla välinehuollon tilat jaetaan eri puhtaustasoihin? 12. Minkälainen steriilin varaston on oltava? Kuva 6. Välinehuoltaja siirtää pakkauksia siirtolaitteella steriilissä varastossa. 30 Välinehuollon perusteet 2 Hygienia ja tartuntojen ehkäisy 31
5.3 Paikkausinstrumentit Hammas korjataan useimmiten paikkaamalla, jos karies on vaurioittanut hampaan kruunua eli näkyvää osaa, hampaasta on murtunut paloja tai hammaspaikka on lohjennut. Tavallisimpia paikkausinstrumentteja ovat karieksen poistoon käytettävä ekskavaattori eli koverrin, paikkamateriaalin tiivistykseen käytettävä pallotäppäin sekä viimeistelyyn käytettävä karveri eli vuollin (Nyström). Purentapaperilla tarkistetaan, että valmistettu paikka on purentaan sopiva. Apuna paikkauksessa käytetään myös perusinstrumentteja, kuten peilejä, sondeja ja atuloita. Paikkauksen alussa hampaasta voidaan ottaa röntgenkuva mahdollisen kudosvaurion laajuuden arvioimiseksi. Sen jälkeen paikattava alue yleensä puudutetaan. Hampaan paikkauksessa karieksen tuhoama hammaskudos ja vanha täytemateriaali poistetaan poraan liitettävillä turbiini- ja mikromoottorikulmakappaleilla. Turbiinikulmakappaleen terän fissuuratimantti avaa hammaskiilteen, ja mikromoottorikulmakappaleen ruusupora poistaa karieksen. Kun hoidettava alue on saatu puhdistettua karieksen tuhoamasta hammaskudoksesta, hampaan ympärille asetetaan tarvittaessa metallinen matriisinauha eli hampaan ympärille asetettava muotti. Matriisinauhaa ja matriisinauhankiristintä käytetään silloin, kun paikattava hammaspinta on jokin muu kuin purupinta. Matriisinauha kiristetään tiiviisti hampaan ympärille, jolloin se muodostaa paikattavalle hampaalle muotin ja eristää kosteutta. Matriisinauhoja on useita malleja käytettäviksi hammaskaaren eri alueilla: suoria, u-mallisia, nystyllisiä ja muotoiltuja. Ne voivat olla joko kerta- tai monikäyttöisiä. 1 2 3 4 5 6 7 Kuva 37. Matriisinauha ja matriisinauhankiristin (Nyström). Paikkauksessa puuttuva hammaskudos korvataan paikka-aineella, kuten lasi-ionomeerilla, yhdistelmämuovilla, amalgaamilla, kullalla tai keraamisella materiaalilla. Lasi-ionomeeri- ja yhdistelmämuovipaikat muotoillaan viimeistelyporilla ja -kärjillä. Lasi-ionomeeri- ja -yhdistelmämuovipaikat ovat valmiita yleensä samalla paikkauskäynnillä. Amalgaamipaikat, joita käytetään nykyisin harvoin, muotoillaan käsi-instrumenteilla purentaan sopiviksi. Amalgaamipaikat kiillotetaan vasta seuraavalla hoitokäynnillä lopullisen kovettumisen jälkeen. 5.4 Hammaskiven poistoinstrumentit Hampaiden tukikudosten hoitoon eli parodontaaliseen hoitoon kuuluu hammaslääkärin tai suuhygienistin tekemä hammaskiven poisto. Tyypillisesti karkea hammaskivi poistetaan ultraäänihammaskivenpoistolaitteella, johon kiinnitetään erilaisia kärkiä. Tämän jälkeen siirrytään käyttämään teroitettavia käsi-instrumentteja. Hammaskiven poiston käsi-instrumentit jaetaan sirppeihin, kyretteihin ja hammaskivihakoihin. Yleisimmin käytetään sirppejä ja kyrettejä. Kyretit jaetaan vielä käyttöalueen mukaan yleis- ja viimeistelykyretteihin. Kyrettejä on erikokoisia ja -mallisia käytettäviksi hammaskaaren eri pinnoilla. 1. Mitkä ovat tavallisimmat paikkausinstrumentit ja mitä niillä tehdään? 2. Miten hampaan paikkaus tavallisesti tehdään? 3. Mihin matriisinauhaa käytetään? 4. Selvitä, mitä matriisinauhankiristimien huollossa tulee ottaa huomioon. Kuva 36. Hampaan paikkauksessa käytettäviä instrumentteja. 1 = peili 2 = sondi 3 = ekskavaattori 4 = atula 5 = pallotäppäin 6 = karveri 7 = purentapaperinpidike Kuva 38. Suuhygienisti huuhtelee asiakkaan suuta vesispraylla ja imee veden sekä eritteet tehoimurilla. 58 Välinehuollon perusteet 5 Suun ja terveydenhoidon välineistö 59
7 Välineiden kuivaaminen ja tarkastaminen 7.1 Kuivaaminen Puhdistuksen ja desinfektion jälkeen tutkimus- ja hoitovälineistö on kuivattava huolellisesti, jotta mikrobit eivät lisäänny eikä biofilmiä muodostu instrumenttien pinnalle. Kuivaamisessa käytetään pesudesinfektiokonetta, kuivauskaappia, kuivaustunnelia, paineilmaa tai käsin kuivausta. Välineet on aina kuivattava ennen niiden tarkastamista, pakkaamista ja sterilointia. Koska pesudesinfektiokoneet eivät kuivaa välineitä riittävästi, käytetään kuivaamisen tehostamiseksi paineilmaa. Paineilmaa käytettäessä on huolehdittava työturvallisuudesta ja suojauduttava kuulosuojaimin sekä varottava puhaltamasta paineilmaa suoraan iholle. Roiskeiden leviämistä ympäristöön on varottava. Ennen paineilmapuhaltimen käyttöä tarkistetaan sen toimivuus sekä suuttimien kunto ja puhtaus. Kuivattaessa välineitä kuivauskaapissa ne asetellaan kaappiin siten, että märät välineet sijoitetaan alimmaiseksi, jotta jo kuivumassa olevat välineet eivät kastuisi uudelleen. Kuivauslämpötila säädetään kuivattavien välinei- Kuva 70. Välinehuoltaja nostaa desinfektoidut välineet kuivumaan kuivauskaappiin. Kuva 69. Onteloiset välineet on kuivattava paineilmalla. den materiaalin mukaan. Esimerkiksi kumi- ja muovivälineet (60 70 C) eivät kestä yhtä korkeita kuivauslämpötiloja kuin metalliset instrumentit (85 90 C). Pitkät, kuivauspidikkeisiin asetettavat letkut vaativat kuivuakseen useita tunteja, kun taas metalli-instrumentit kuivuvat nopeammin. Kädet desinfioidaan aina, ennen kuin välineet laitetaan kuivauskaappiin tai otetaan sieltä pois. Välineiden kuivuttua ne siirretään pakkauspöydälle tarkastusta varten. Pakkaustilan siisteys, järjestys ja pintojen puhtaus sekä tarkastettavien välineiden aseptinen käsittely on tärkeää ennen pakkaamista. Välineiden kuivaamiseen ei suositella käytettäväksi puuvillatekstiilejä, koska niistä instrumenttien pinnalle irtoava nukka voi elimistöön joutuessaan aiheuttaa haitallisia reaktioita, esimerkiksi kiinnikemuodosteita. Lisäksi kostea kangasliina toimii mikrobien elatusalustana. Jos välineitä on pakko kuivata liinalla, käytetään mikrokuituliinoja. 1. Mitä eri mahdollisuuksia välineiden kuivaamiseen on? 2. Tutustu eri kuivaustapojen toimintaperiaatteisiin. 3. Mitä välinehuoltajan tulee huomioida paineilmaa käyttäessään? 4. Millaisen välineistön kuivaamiseen kuivauskaappi soveltuu parhaiten? 5. Selvitä eri välineiden kuivauslämpötiloja. 6. Miksi puuvillatekstiilejä ei suositella käytettäväksi kuivauksessa? 100 Välinehuollon perusteet 7 Välineiden kuivaaminen ja tarkastaminen 101
12.2 Ergonomia Ergonomialla pyritään muokkaamaan työympäristö, -välineet ja -menetelmät henkilökunnalle sopiviksi. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän työpiste on järjestettävä asianmukaisesti ottamalla huomioon työn luonne ja vaatimukset. Lähtökohtina ovat työntekijän tarpeet. Työntekijällä tulee olla riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoja. Työpaikalla on voitava liikkua turvallisesti. Pelastautumistiet ja käytävät on pidettävä sen takia aina vapaina. Välinehuoltaja on vastuussa sekä omasta että muiden työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Välinehuoltotyössä nostetaan, kannetaan ja kurotellaan paljon, minkä vuoksi venähdysten ja tapaturmien vaara on aina olemassa. Välinekorien käsittely vaatii nostoja ja siirtoja, joissa työntekijän kädet ja selkä altistuvat tapaturmariskeille. Terveyttä uhkaavat myös nivelten ja luuston kulumisen sekä voimien vähenemisen aiheuttamat rasitusvammat. Venähdyksiä, rasitusvammoja, nivelten kulumista, turhaa väsymistä ja sairauksia pyritään ehkäisemään ergonomisilla työjärjestelyillä ja vaihtelevilla työasennoilla. Työpisteet pyritään suunnittelemaan siten, että niitä on mahdollista säätää vaihtuvien työtehtävien ja eri käyttäjien yksilöllisten vaatimusten mukaan. Säädettävin jalaksin varustetut työtasot ja apuvälineet helpottavat työntekoa ja keventävät sen aiheuttamaa rasitusta. Työn helpottamiseksi voidaan käyttää erilaisia aputasoja ja -välineitä. Laitteiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta on säädetty erillisessä valtioneuvoston päätöksessä 856/98. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työvälineiden tarkoituksenmukaisuudesta, toimivuudesta ja ergonomisesta soveltuvuudesta. Kuva 98. Välinehuoltajan työn helpottamiseksi on kehitetty monia apuvälineitä. Työn kuormittavuus Kaikessa ruumiillisessa työssä käytetään lihasvoimaa, joka pitkään jatkuessaan kuormittaa elimistöä. Erityisen kuormittavaa työ on silloin, jos sitä ei tehdä ergonomisesti oikein. Silloin lihaksen toiminta häiriintyy: se ei saa tarpeeksi energiaa KUORMITTAVA TEKIJÄ pinsettiotteen runsas käyttö käden kiertoliikkeet (esim. avaamiset, sulkemiset) työskentely hartiakorkeudella nostamiset (esim. välinekorit ja valmiit setit) seisominen paikallaan tarkan näkemisen vaatimus Kuvio 54. Välinehuollon kuormitustekijöitä. ja happea eivätkä kuona-aineet, hiilidioksidi ja maitohappoa pääse poistumaan siitä. Lopulta lihas rasittuu. Välinehuollossa lihaskuormitus kohdistuu etenkin käsiin, hartioihin, selkään ja jalkoihin. Fyysisen kuormittavuuden ohella työ voi olla myös henkisesti kuormittavaa. KUORMITTUMISEN KOHDE sormet (esim. etusormi, peukalo) ranteet, kyynärvarret niska-hartiaseutu niska-hartiaseutu, selkä, jalat jalkalihasten staattinen työ yläselkä, niska, kasvojen lihakset, silmät 1. Pane kädet nyrkkiin. 2. Pyörittele ranteita eri 3. Purista sormia nyrkissä. 4. Levitä sormet auki suuntiin. Kuvio 55. Ohjeet käsien ja sormien rentouttamiseen. Kuva 99. Välinehuoltaja käyttää apuvälinettä korien siirtämiseen. 160 Välinehuollon perusteet 12 Turvallinen työskentely 161