Maanmittauslaitokselle Asia Utsjoen Kirkonkylän osakaskunnan jako (kiinteistonmääritystoimitus 2013-450798) Lausujat Esko Aikio, tilat 101-9, Maria SofiaAikio, tilat 52-13 ja 52-21, ArineNuorgam (Sårelle Porsangerin huoltaja), tilat 16-5 1 ja 5 1-2, Birit Vuolab, tilat 1-5, 19-14 ja 34-15, Niilo Heikki Aikio, tilat 42-3, 43-4 ja 45-8, Tuomo Kokkonierni, tilat 3 2-4, Juhani Taivalaho, tilat 34-7 ja 34-8, Mika Aikio, tilat 52-15, 52-2 1 ja 9-50, Antti S. Länsman, tilat 17-1, 17-4, 17-15, 33-2, 33-5, 33-23, 33-67, 33-68ja41-9, Matti Hakala, tilat 44-28, 44-29 ja 44-30, Aulis Nordberg, tila 8 7-0, Lausunnon laativat Esko Aikio ja Anne Nuorgam. Asiamies ja prosessiosoite Esko Aikio Utsjoentie 3451, 99980 Utsjoki esko.aikio@gmail.com Vastapuoli Veikko Porsanger yms.
LAUSUNTO 1. Lausujat vastustavat Veikko Porsangerin yms. hakemusta Utsjoen Kirkonkylän yhteisen vesialueen osakaskunnan jakamista kahteen erilliseen osakaskuntaan. Lausujat eivät katso osakaskunnan j akamiselle olevan erityisen ja poikkeuksellisen painavilla syitä. Perustelut 2. Hakijat ovat esittäneet, että Utsjoen kirkonkylän osakaskunta jaetaan kahteen erilliseen osakaskuntaan, Tenon lohkokuntaan ja Utsj okivarren lohkokuntaan. Mikäli Kirkonkylän lohkokunta jaetaan, niin saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset vaikeutuvat kalastuksen osalta. Hakijat perustuvat hakemuksena siihen oletukseen, että ettei ristiinkalastusta näiden kyseisten eri osien välillä ole, erottaminen voi tapahtua kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa tuottamatta. Saamelaiset ovat kalastaneet perinteisesti laajoilla alueilla. Utsjoen varrelta on haettu kulkuttamalla ruokakalaa alkukesästä ja perinteisesti järvikalan pyynti tunturijärviltä on keskittynyt syyskuulle. Utsjokivartiset tuovat Tenolle kesäksi veneensä kulkutusta, verkko- ja patopyyntiä sekä vapa- ja viehekalastusta varten, ja sitä varten on Utsjoen kunta teettänyt venevalkaman Utsjoen kirkonkylään. Toisin kuin hakijat väittävät, alueella on huomattavaa ristiinkalastusta, sillä esimerkiksi Kevojoelle sivujokineen on vahvistettu huomattava määrä erityisperustaisia oikeuksia sekä Utsjokivarren taloille että Tenojokivarren taloille. 3. Utsjoen kunnassa toimitettiin vesipiiriraj ankäyntitoimitus (1963-1996), jossa määriteltiin kullekin talolle kuuluvat erityisperustaiset kalastusoikeudet toisen lohkokunnanja valtion vesialueella eli oman kylä ulkopuolisille vesialueille. Erityisperustaiset kalastusoikeudet vahvistettiin kylittäin eli lohkokuntakohtaisesti. Tällöin määriteltiin poikkipato-, pato-, verkko-, nuottaus-, kulkutus- ja kalastus yleensä oikeudet. Mikäli lohkokunta jaetaan, niin joudutaan vahvistamaan uusin kiinteistönmääritystoimi tuksin erityisperustaiset oikeudet toisten lohkokuntien vesialueisiin. Tämä aiheuttaisi valtiolle tarpeettomia kiinteistönmääritystoimituksia, turhia kuluja ja viivyttäisi osaltaan Tenoj oen korvaustoimitusten ratkaisuja. 4. Hakijat väittävät, että Utsjokivarren talojen suuret manttaalit, jotka perustuvat isojakolain mukaisiin suolakalamääriin, osoittavat että kalastus pelkästään tunturijärviltä ei ole ollut riittävää, vaan kalastusta myös Tenojoelta on tarvittu suolakalamäärään yltämiseksi. 5. Maanmittausinsinööri Kalervo Routalan varhaisin esitys kahdesta eri lohkokunnasta osoittautui virheelliseksi, sillä vesipiirirajankäyntitoimituksessa vahvistettiin vain yksi
lohkokunta. Routala on varmasti ollut tietoinen komiteaselvityksestä, mutta kuitenkin muutti esitystään päätökseksi. 6. Mikäli Kirkonkylän lohlcokunta erotetaan kahdeksi lohkokunnaksi, se osaltaan vaikeuttaa kalastusalueen hallintoa. Nimenomaan hyvän hallinnon kannalta on tarkoituksenmukaista säilyttää Kirkonkylän lohkokunta yhtenä lohkokuntana. 7. Valtio palauttaa vuosittain Tenojoen lupatuloja lohkokunnille. Mikäli lohkokunta jaetaan, niin vaadimme, että lupatulot on jaettava kummallekin lohkokunnalle osakaslukujen mukaisessa suhteessa, sillä Utsjoki sivuvesistöineen on Tenojoen suurin poikastuotanto alue. Hakijat olivat esittäneet suhteeksi Kirkonkylän osakaskunnassa: Utsjokivarren lohkokunnalle 69 % ja Tenojoen lohkokunnalle 31 %. Hakijat esittävät uusien osakaskuntien väliseksi rajaksi Tenojokivarren talojen kauimmai sia ulkopalstoj a tunturissa. Toimitusmiesten järjestämässä kokouksessa kesäkuun lopussa, hakijat esittivät suullisesti olevansa valmiita vähentämään aluevaatimuksiansa. Uusi raja kulkisi hakijoiden uuden esityksen mukaan Mantojärven pohjoispuolelta vähentäen edelleen perustettavan lohkokunnan pinta-alaa. Mikäli uudet rajat vahvistetaan kiinteistönmääritystoimituksessa, niin Tenoj oen lupatuloj en jako on huomioitava toimitusmiesten päätöksessä tarkistettuj en osakaslukuj en mukaisessa suhteessa. 8. Hakemuksessa väitetään, että jaolla ei olisi tosiallisia vaikutuksia Utsjokivarren talojen kalastukseen Tenojoella siinä muodossa, mitä sitä nykyään harrastetaan, koska Tenon säännön paikkakuntalaisoikeudet koskevat myös Utsjokivarren asukkaita ja he pystyvät jatkamaan kalastustaan Tenojoella käytännössä täysin samalla tavoin kuin tähänkin saakka. Tosiasiallisesti Tenojoen sopimuksesta ja säännöstä neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Sopimusesitystä ei ole vielä julkistettu, joten ei ole tietoa siitä, voivatko kunkin lohkokunnan osakkaat kalastaa koko Tenojoen alueella vai rajataanko viehe- ja vapakalastus lohkokuntakohtaiseksi, kuten on esitetty turistilupien osalta. 9. Hakemuksessa todetaan, että Tenon talojen kalastuksen jyvitysarvoa laskettaessa pitää huomioida se, että Tenon sääntö erittäin voimakkaasti rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä. Kuitenkin sama Tenojoen sopimus on voimassa myös Tenojoen sivuvesistöissä. 10. Utsjoen osakaskunnan luovutetaan kalastusoikeuksia, joilla voi kalastaa osakaskunnan vesialueella kaikkialla muualla paitsi Tenojoessa. Tenojokivarresta suuri luovuttajatila on Kaava, jonka osakkaat ovat luovuttanut vuonna 2015 noin 16 % Kirkonkylän alueen
luovutuksista. Luovutusten saajien kalastus kohdistuu Utsjokeen, pääasiassa Mantojärven eteläpuoliseen j okiosaan sekä Kevoj okeen ja Tsarsj okeen. Mikäli lohkokunta jaetaan, hakijat menettävät oikeutensa käyttää luovutuksia nykyisin käyttämillä alueillaan. 11. Hakijat väittävät Utsjokivartisten hallintoon osallistuvien suhtautumisen turistikalastuk seen olevan kielteinen, mutta osakaskunnanjakamisen suhteen tällä asialla ei ole mitään oikeudellista merkitystä. Suhtautuminen turistikalastukseen on henkilökohtaisesta, ei voida sanoa utsjokivartisten edustavan tiettyä kantaa ja tenojokivartisten toista kantaa. 12. Utsjoen Kirkonkylän lohkokunnan yhteisellä vesialueella on hyvin vähän tunturi vesiä, joissa voisi harjoittaa menestyksellistä pienkalan pyyntiä. Utsjoen länsipuolella pieni osa vesialueesta Stuorra Balddotjavristaja hiukan isompi osa vesialueesta Vuogo javrista kuuluvat osakaskuntaan. Itäpuolella osakaskunnalla on pieni vesialue Gaskka mus Rievssatjavrissa, Vetsijärvessäja Gaskkamus Gukeejärvessä sekä hiukan isompi vesialue Bajimus Rievssatjavrissa. Kaikissa näissä vesissä suurin vesialueen omistaja on valtio. Sekä uusi että nykyinen kalastuslaki antavat kaikille Utsjoen kuntalaisille yhtäläisen oikeuden kalastaa valtion kaikilla tunturivesillä sekä verkoilla (tällä hetkellä viidellä verkolla) että vavallaja vieheellä. Uusi kalastuslaki rajoittaa rajoittaa yhden pyynti- tai venekunnan verkkojen yhteenlasketun pituuden 240 metriin. Tämä tekee mahdottomaksi suurmanttaalisten taloj en kalastuksen verkkomäärällä, joka olisi muihin verrattuna huomattava Hakemuksessa yllä siteerattuja erityisen poikkeuksellisia tai painavia syitä vesialueenjakoon ei siis tosiasiassa ole olemassa. VAATIMUS KULUISTA Lausujat vaativat, että hakijat Veikko Porsanger yms. velvoitetaan korvaamaan lausun nonantajien kulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluessa ratkaisun antami sesta lukien yhteensä 4000 (lasku Anne Nuorgam 2000 ja lasku Esko Aikio 2000 ). Edellä esitettyyn viitaten lausujat pyytävät, että maanmittauslaitoksen toimitusmiehet hylkäävät esityksen Utsj oen Kirkonkylän lohkokunnan j akamisesta. Utsjoella, maaliskuun 31. päivänä 2014 Esko Aikio Henkilökohtaisesti ja valtakirjoilla Liitteet Valtakirj at 10 kpl
- ) () 4 -
o -J! rt
. n ( ) (EN r
- 1 J \j ) 3:
f) 3 -J 0 ui \J) 4- N. \\
3 0 -J r
t- s 4 4) C) 1 0
1 2 k \\jj Z)
Lr))j * D c C) / (,i
Lr. (O c t J