Utsjoen Kirkonkylän yhteisen vesialueen osakaskunnan yhteinen vesialue.

Transkriptio

1 Toimitusnumero (7) Vesialueen jako Kohde: Aika: kello Paikka: Toimitusinsinööri: Uskotut miehet: Utsjoen Kirkonkylän yhteisen vesialueen osakaskunnan yhteinen vesialue. Seurakuntasali, Tenontie 1, Utsjoki Pasi Rinne Uskotut miehet: Heimo Luukkanen Markku Harri Läsnäolijat: Tulkki: Pentti Pieski Läsnäololista pöytäkirjan liitteenä 1. Tiedottaminen Kokouksesta on tiedotettu kutsukirjeillä ja Inarilainen lehdessä Tiedottaminen tehtiin myös pohjoissaameksi. Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki Kokouksen laillisuus Toimitusinsinööri on kutsunut tulkin ja uskotut miehet mukaan toimitukseen. Läsnä olevat asianosaiset eivät esittäneet esteellisyysmuistutusta toimitusmiehiä kohtaan eikä estettä toimitusta vastaan. Toimituksesta on tiedotettu laillisesti, toimitusmiehet ovat esteettömiä ja kokous on laillinen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 4, Edellytykset ja toimituksen tarkoitus Toimitus on tullut vireille Tenojokivarren tilallisten hakemuksesta, johon on liittynyt lisää Utsjoen Kirkonkylän yhteisen vesialueen osakaskunnan osakkaita Tenojoen rannalta. Toimituksen hakijat ovat seuraavat: Nimi Kiinteistö Veikko Porsanger Osma 5:33, Osma 5:1 Jarmo Helander Pikkejänkä 3:23 Camping Lapinkylä Utsjoki Oy Syrjälä II 4:15 Aslak Tapiola Kaava 8:2 Petteri Valle Stuorrarohtu 9:25, Áibmejokvárri 3:18, Biedjju 9:21 Raine Tapiola Hanno Favli 9:51 Armas Nuorgam Kordsham 10:22 Olavi Aikio Kultala 11:6 Jouni Guttorm Jounila 16:61 Elsa Järvensivu Utskoski 19:41, Boaresdievva 10:34, Johkakaddi 10:35, Ravdda 10:39

2 Toimitusnumero (7) Josef Antti Lukkari Niemelä 20:48 Mauno Bogdanoff Kuusiniemi 53:16 Urho Pieski Alaniemelä 20:57 Jouni V. Helander Markku Porsanger Aittisuvanto 3:17, Stuhca-aja 9:24, Liplatus 9:44 Gamajarvielti 5:35,Vesterisaaja 5:30 Markku Porsanger Galdogiaggi 9:63 Leena Siiropää Terttu Guttorm Heinälampi 19:23, Suhpitieva 9:17, Leenansuo 40:13 Tripan 4:12, Kufihttarnjarga 32:1 Kari Paaso Pelto-Osma 5:17 Kuninkaankivi 5:23 Kirsi-Marja Särömaa Vanha-Osma 5:18 Sirkka-Leena Tanhua Ahmanpesä 5:27 Lea Sarapää Kaakkurimaa 5:29 Jarmo Tanhua, Minerva Tanhua ja Jari Ylisuvanto Osmanvaara 5:37 Makkatieva 5:36 Liisa Porsanger ja Mirella Ronkainen Kylmäkaltio 5:38 Marja Orti Pajusaari 10:3, Suviranta 10:46 Antero Laiti Kostejärvi 19:25 Sirpa Halonen Mesimarja 19:46, Kiistala 19:39 Uula Tapiola Kuovinkenttä 19:47, Uula 28:35, Kadja-Nilla 33:39, Luhbotievva 33:52 ja Buriram 34:20 Lauerma - Hakijoiden vastauksen mukaan myös seuraavat liittyvät: Katri Pieski Niemel 20:50 Erkki Alahuhta Luossagáddi 16:44 Vuokko hirvonen Buollanlásis 16:58 Timo Niemi Tunturi-Osma 5:21 Maritta Lukkari Tenon Lohituvat 20:53, Tenon Lohituvat I 20:54, Niemelä II 20:55 Väinö Guttorm Kotikoivu 16:12 Ilmari Tapiola Varpula I 41:29, Vuolasan Luobbal I 9:54 Edellisessä kokouksessa ja toimitusinsinöörille ilmoittamalla liittyneet Matti Pesonen Suhpikuru 16:57 Veikko Rintamäki Magganmäki 16:60, Kuoskinrohtu 16:40, Beazit 101:3 Rossi Heimo ja Anja Osmanhovi 5:34 Elsa Laiti-Hedemäki Fielbmalattu 104:2, Ojala II 16:32

3 Toimitusnumero (7) Elsa Laiti-Hedemäki Gieddenjunis 4:13 Elsa Laiti-Hedemäki, Antti Helander, Ola Laiti, Inga Länsman, Anja Rytineva kuolinpesä Koivukangas 4:10 Anu Pieski Nuorregatti 6:16 Anu ja Tarmo Pieski Apaja 6:22 Pentti Rytineva ja Anja Rytineva kuolinpesä Inga Länsman Bierffal 104:1 Kumpukangas 4:5, Vaaranalus 4:14 Antti Helander Luossaguoika 6:15 Ola Laiti Ojala 6:17 Heikki Hirvonen Karnjarga 16:15 Ritva Juvonen Vidgaved 16:19 Toimitusinsinööri selosti toimituksen vaiheita ja kävi läpi ensimmäisen kokouksen pöytäkirjan. Vesialueen jako, Kiinteistönmuodostamislaki 137 Muun yhteisen alueen kuin kosken tai yhteismetsälaissa tarkoitetun yhteismetsän osakas on oikeutettu saamaan osuutensa jaolla erotetuksi, jos erottaminen voi tapahtua kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa tuottamatta. Usean osakkaan hakemuksesta voidaan heidän osuutensa erottaa myös siten, että heidän omistamilleen kiinteistöille muodostetaan erotettavista osuuksista yhteinen alue. Muu yhteinen alue kuin yhteinen koski tai yhteismetsä voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi yhteiseksi alueeksi yllä mainituin edellytyksin yhteisen alueen osakaskunnan hakemuksesta, joka perustuu osakaskunnan yhteisaluelain 15 :n 2 momentin mukaisella enemmistöllä tekemään päätökseen. Tällaisessa jaossa voidaan erottaa sitä haluaville osakkaille heidän omistamansa osuudet siten kuin :ssä säädetään. Yhteisen vesialueen jaon edellytyksenä on lisäksi, että jakaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai jakamiseen on muu erityinen syy. Toimitusinsinööri luki toimitushakemuksen ja kaikki asianosaisten lausunnot ja hakijoiden vastineen sekä näytti hakijoiden esityksen jaosta kartalla. Asianosaisten kuuleminen: Puheenvuoroja käyttivät vilkkaasti jakoa vastustavista sekä paikallisia että ulkopaikkakuntalaisia kiinteistöjen omistajia. Heidän mukaansa sanottavan haitan kynnys ylittyy, koska kalastusalue pienenee ja osa kalastusalueesta jäisi toiseen lohkokuntaan. Lisäksi tuotiin ilmi mahdolliset tulevaisuuden muutokset liittyen rajajokisopimukseen. Lisäksi paikalliset Utsjokivartiset kiinteistönomistajat kertoivat, että kulkutus yhteisellä Tenojoen vesialueella loppuisi, mikäli jako toteutettaisiin. Lisäksi he kertoivat, että tälläkin hetkellä on utsjokivartisia tilallisia Tenojoella kulkuttamassa ja aikoivat heti kokouksen jälkeen mennä itsekin kulkuttamaan Tenolle. Hakijoiden edustaja Jussi Lauerman mukaan erityisperusteisia kalastusoikeuksia Tenolla on vain kaksi tai kolme patopaikkaa eikä jaolla olisi näiden osalta merkitystä kalastamiseen. Kalastus on patopaikkojen osakkaiden oikeus vaikka jako toteutettaisiin. Tulevaisuuden spekulaatiot mahdollisista muutoksista esim. rajajokisopimuksen osalta tulee jättää huomiotta. Nilla Tapiola ja Jussi Lauerma selvensivät, että kalastus Utsjokivartisilla ja Tenojokivartisilla taloilla on vanhastaan ja nykyään aivan erityyppistä kalastamista. Teno-

4 Toimitusnumero (7) jokivartiset ovat suuressa määrin turistikalastus-yrittäjiä. Lisäksi heidän mukaan Utsjokivarteen saisi edelleen lupia vaikka jako toteutettaisiin. Sanottavan haitan arvioinnissa Lauerman mielestä tulee ottaa huomioon kalastuksen tosiasiallinen määrän muutos. Lausunnoissa on tuotu, ja keskustelussa tuotiin vielä ilmi Kalevi Routalan näkemykset kahden eri lohkokunnan perustamisesta Tenon ja Utsjoen osalta. Toimitusinsinööri kertoi, että sanottava haitta on tutkimusten mukaan n. 5-8% kiinteistön arvosta. Rahallisesti se voisi olla muutamia satasia, jos puhutaan kalastuksesta. Kokouksessa pidettiin tauko, jonka aikana toimitusmiehet neuvottelivat jaon edellytyksistä Perustelut: Toimitusinsinööri selvensi, ettei hänellä ole muuta tietoa Kalevi Routalan näkemyksistä lohkokuntien muodostamisessa (Vesipiirirajankäynti (ark. 1:117)), kuin pöytäkirjaote. Pöytäkirjassa Kalevi Routala on kirjoittanut (s. 52) seuraavaa: "Tärkeimpänä perusteluna lohkokuntia muodostettaessa on ollut se seikka, että noudatettaisiin vanhoja kyläkuntien vanhastaan nauttimia rajoja ja se, että jokainen kylä saisi mahdollisuuden kalastaa ja päästä Tenojoelle. Suurempia vesioikeudellisia kyliä ei katsottu olevan tarkoituksenmukaista muodostaa, eikä pienempiinkään katsottu olevan mahdollisuuksia. Mikäli esim. Utsjoen yläjuoksulle olisi muodostettu oma vesioikeudellinen kylä, eivät tämän kylän osakkaat pääsisi lainkaan osalliseksi Tenojoesta ja sen tuotosta eivätkä he myöskään saisi osallistua päätöksentekoon päätettäessä esim. Utsjoen alajuoksun kalastuksesta ja verkkopaikoista- ja määristä." Toimitusmiesten harkinnan mukaan sanottava haitta ylittyy, kun Utsjokivartinen tilanomistaja menettää mahdollisuutensa kulkuttamiseen tai verkkojen pitämiseen lohkokunnan yhteisellä vesialueella Tenojoessa. Näin voi tapahtua jaon toteutuessa. Lupatulojen jako valtion ja yksityisten vesialueen omistajien kesken perustuu Tenojoen kalastustoimikunnan toisen osamietinnön mukaisesti rantaviivan pituuteen (rantakilometrit) sekä virkistyskalastajien saaliiseen sillä Tenojoen ja Inarinjoen alueella, missä Suomen ja Norjan välinen raja kulkee (rantaviivaa yhteensä 234,20 kilometriä). Hakijoiden esittämän jaon jälkeen Utsjokivartisille ei lupatuloja tulisi näillä em. jakoperusteilla määrättäväksi. Kiinteistönmuodostamista koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 227/1994) todetaan, että vesialueen tavanomaisen hyväksikäytön kannalta vesialueiden jakaminen on epätarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi laki edellyttää, että osuuden erottaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai, että jakamiseen on painavia syitä. Säännöksen sanamuotoa (painavat syyt > erityinen syy) on lievennetty vuonna 2011 voimaan tulleella lakimuutoksella (914/2011). Nykyään edellytetään painavan sijaan erityistä syytä jakamiselle. Tällainen voisi olla esimerkiksi silloin, kun yhteinen alue muodostuu kahdesta toisistaan täysin erillään sijaitsevasta vesialueesta, joita käyttävät ja hoitavat täysin eri osakkaat (HE 265/2009 vp). Jaon kohteena oleva alue on yhtenäinen(poislukien tunturijärvet) Tenon vesistöön kuuluva vesialue, jota käyttävät ja hoitavat samat osakkaat.

5 Toimitusnumero (7) Toimitusmiesten yksimielisellä päätöksellä toimitukselle ei ole edellytyksiä ja toimitus jätetään sikseen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki Kiinteistötoimitusmaksu ja vaatimus kuluista Toimituksessa kiinteistötoimitusmaksu muodostuu työkorvauksena käytetyn työajan perusteella. Toimituskustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän toimituksesta saamansa hyödyn mukaan, jollei muualla tässä laissa toisin säädetä tai jolleivät asianosaiset jakamisesta toisin sovi. Hakijat, joille maksu määrätään löytyvät pöytäkirjan kohdan 3 taulukoista. Vaatimus: Lausujat asiamiehenään Esko Aikio vaativat, että hakijat Veikko Porsanger yms. velvoitetaan korvaamaan lausunnonantajien kulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluessa ratkaisun antamisesta lukien yhteensä 4000 (lasku Anne Nuorgam 2000 ja lasku Esko Aikio 2000 ). Edellä esitettyyn viitaten lausujat pyytävät, että maanmittauslaitoksen toimitusmiehet hylkäävät esityksen Utsj oen Kirkonkylän lohkokunnan jakamisesta. Toimitusinsinööri kertoi, että mikäli toimitusta on haettu aiheettomasti, hakijan on korvattava myös muulle asianosaiselle toimituksesta aiheutuneet välttämättömät edunvalvontakustannukset kokonaan tai osittain, jos se on kohtuullista. Vastaus: Toimitusmiehet ovat joutuneet käyttämään harkintaa toimituksen edellytyksiä tutkiessa, joten toimitusta ei ole haettu aiheettomasti ja vaatimukset kulujen korvaamisesta hylätään. Lainkohdat Toimitusmaksu ositellaan hakijoille pääluvun mukaisesti. Kiinteistönmuodostamislaki 209, Laki kiinteistötoimitusmaksusta 10, Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta Asiakirjojen lähettäminen Läsnäololistalla ilmenevät asianosaiset (merkattu rasti) pyysivät lähettämään asiakirjat eli pöytäkirjan kokouksesta valitusajan kuluessa. Toimitusinsinööri kertoi, että pöytäkirja kokouksesta valitusosoituksineen on luettavissa osoitteesta toimitukset/ valitusajan puitteissa. Asiakirjat lähetetään 14 vuorokauden kuluessa Maanmittauslaitoksen diaarista ilmeneville asianosaisille. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamisasetus 60, Kiinteistönmuodostamislaki Toimituksen lopettaminen Koska kaikki toimituksen asiat oli käsitelty, toimitusinsinööri lopetti toimituksen. Toimitusinsinööri selosti muutoksenhakumenettelyn, toimituksen ja myös toimituskustannusten

6 Toimitusnumero (7) osittelun osalta sekä antoi valitusosoituksen. Toimitukseen voi hakea valittamalla muutosta 30 päivän kuluessa toimituksen lopettamisesta lukien. Oheisesta valitusosoituksesta ilmenee sekä toimituksen lopettamispäivä, että valitusajan päättymispäivä. Toimitus saavuttaa lainvoiman valitusajan päätyttyä tai kun mahdollinen muutoksenhaku on lopullisesti ratkaistu. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 191

7 Toimitusnumero (7) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee toimitusta , lopettamispäivä Vesialueen jako Utsjoen Kirkonkylän yhteisen vesialueen osakaskunnan yhteinen vesialue. Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maaoikeuteen viimeistään torstaina viraston aukioloaikana. Tässä asiassa toimivaltainen maaoikeus toimii Lapin käräjäoikeudessa, joka on avoinna virka-aikana klo 8-16:15. käyntiosoite: Valtakatu 17, Rovaniemi postiosoite: Valtakatu 17, Rovaniemi sähköpostiosoite: lappi.ko(at)oikeus.fi Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina maaoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään yleensä 500 euron oikeudenkäyntimaksu. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimitusinsinööri: Pasi Rinne