HAKIJOIDEN VASTAUS/UTSJOEN KIRKONKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN YHTEISEN VESIALUEEN JAKOTOIMITUS

Transkriptio

1 1 (7) Lapin oikeusaputoimisto Utsjoen toimipaikka Maanmittauslaitokselle HAKIJOIDEN VASTAUS/UTSJOEN KIRKONKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN YHTEISEN VESIALUEEN JAKOTOIMITUS Viitteet Toimitus Toimitusinsinööri: Pasi Rinne 1. Hakijat oheistavat Niilo-Heikki Aikion kirjelmän , jossa hän peruuttaa aiemmin Esko Aikiolle antamansa valtakirjan. Näin ollen tilojen 42:3, 43:4 ja 45:8 osalta ei enää olla jakoa vastustavien joukossa Leena Siirapää ei edusta tilaa 5:30, kuten pöytäkirjaan on kirjattu. Kyseinen tila kuuluu Markku Porsangerille, joka sitä edustaa Jouni Guttorm edustaa tilan 16:57 sijasta tilaa Jounila 16: Eero Laiti edustaa tilan 21:24 sijasta tilaa Dievvá 21: Veikko Porsanger edustaa tilan 5:26 sijasta tilaa Osma 5: Hakija Veikko Porsanger edustaa myös tilaa Osma 5: Hakija Petteri Valle edustaa myös tiloja Áibmejokvárri 3:18 ja Biedjju 9: Hakija Elsa Järvensivu edustaa myös tiloja Boaresdievva 10:34, Johkakaddi 10:35 ja Ravdda 10: Hakija Jouni V. Helander edustaa myös tiloja Stuhca-aja 9:24 ja Liplatus 9: Hakija Markku Porsanger edustaa myös tilaa Galdogiaggi 9: Hakija Leena Siiropää edustaa myös tilaa Leenansuo 40: Hakija Terttu Guttorm edustaa myös tilaa Kufihttarnjarga 32: Hakija Sirpa Halonen edustaa myös tilaa Kiistala 19: Hakija Uula Tapiola edustaa myös tiloja Uula 28:35, Kadja-Nilla 33:39, Luhbotievva 33:52 ja Buriram 34: Katri Pieski edustaen tilaa Niemel 20:50 liittyy hakijoihin Erkki Alahuhta edustaen tilaa Luossagáddi 16:44 liittyy hakijoihin Vuokko Hirvonen edustaen tilaa Buollanlásis 16:58 liittyy hakijoihin Timo Niemi edustaen tilaa Tunturi-Osma 5:21 liittyy hakijoihin Maritta Lukkari edustaen tiloja Tenon Lohituvat 20:53, Tenon Lohituvat I 20:54 ja Niemelä II 20:55 liittyy hakijoihin Väinö Guttorm edustaen tilaa Kotikoivu 16:12 liittyy hakijoihin Ilmari Tapiola edustaen tiloja Varpula I 41:29 ja Vuolasan Luobbal I 9:54 liittyy hakijoihin. 3. Jos nyt olemme oikein laskeneet, jaon vastustajia on 11, he edustavat 29 tilaa ja Kirkonkylän lohkokunnassa yhteisosuuslukua 2241,85, joka on

2 2 (7) noin 8,75 %:a Kirkonkylän lohkokunnasta. Kun karkeasti katsellaan Utsjokivarren kokonaisosakkuusmäärää, niin nähdään noin 13 %:n osuuden utsjokivartisista vastustavan aktiivisesti jakoa. Vastaavasti hakijoiden tilat edustavat, jos oikein olemme laskeneet, suuruista osuutta eli 17,8 %:a osakaskunnan kokonaisuudesta ja osuus Tenojokivarren talojen kokonaisluvusta on noin 57 %:a. Edellä mainittuun lukuun on syytä huomioida myös toimituskokouksessa hakemukseen liittyneiden Matti Pesosen (16:57) ja Veikko Rintamäen (16:60, 16:40) tilat, jotka käsityksemme mukaan edustavat 172,66 suuruista osuutta. Hakijoina on mielestämme nyt 62 tilaa ja 36 hakijaa ja lisäksi vielä viitatut Pesonen ja Rintamäki. Kaikilla edellä mainituilla laskelmallisilla mittareilla katsottuna erittäin paljon suurempi osa kannattaa jakoa kuin vastustaa. Toteamme, että edellä mainitut Uula Tapiolan tilat 28:35, 33:39, 33:52 ja 34:20 sekä Ilmari Tapiolan tila 41:29 ja Terttu Guttormin tila 32:1 sijaitsevat Tenojokivarren ulkopuolella. Nämä tilat mahdollisesti ja todennäköisesti jäävät tulevassa jaossa Utsjokivarren lohkokunnan puolelle, mutta tässä jakokysymyksessä niiden toimitukselle mahdollisesti tuomaa painovoimaa kuitenkin käytetään jaon puolustamiseen. Kommentit Juha Heinäsen lausunto Heinäsen tilojen yhteenlasketut osuudet ovat 17,4794 eli 0,068 %:a kokonaisuudesta. Osuuden suuruus tulee huomioida pohdittaessa Heinäsen lausunnon painoarvoa. Lausunnon ydin ilmenee perustelujen alkupuolelta eli jos vesialueen jako toteutuisi, yhdessä vaimoni kanssa omistamani kiinteistöt menettäisivät manttaalin mukaisen kalastusoikeutensa Tenoon, joka on Euroopan merkittävin Atlannin lohen joki. Edelleen Heinänen pohtii kiinteistönsä arvon laskua ja spekuloi todennäköisellä kalastuksensa päättymisellä Tenossa. Heinäsen lausunnolla ei ole yhteiskunnallista painoarvoa ja se perustuu puhtaasti omaan etuun, jota ei edes oikeasti ole käytännön tasolla olemassa. Tenon kalastusääntö säätelee Heinäsen kalastuksen eikä Heinäsen omistuksen suuruinen kalastusoikeus Kirkonkylän lohkokunnassa tuo hänelle enempää tai vähempää, mitä Tenon sääntö suo. Lausunto myös spekuloi sillä, mitä mahdollisesti uudistettava Tenon kalastussääntö vie tai tuo. Tulevaisuuden lainsäädännöllä spekuloiminen on

3 3 (7) tässä asiassa harvinaisen turhaa ja merkityksetöntä. Kukaan ei pysty kovin varautumaan siihen, millaisia lakeja tulevaisuudessa säädetään. Säädetään, mitä säädetään, varmaa kuitenkin on, ettei Heinäsen osuuksilla sanottavaa haittaa synny, jos nyt ylipäänsä jotain haittaa sitten syntyisi. Heinänen osittain myös sekoittaa kalastusta valtion vesialueella ja kalastusta Kirkonkylän lohkokunnan vesialueella. Nämä kumpikin ovat omia alueitaan omine sääntöineen. Vielä Heinänen vakuuttaa, että osakaskunnan johtokunnassa 1/3-osa eli 2 kpl:tta jäsenistä edustaa Tenonvarren taloja. Heinänen tarkoittanee tällä hetkellä Tenonvarren talojen edustajana Urho Pieskiä, aiemmin Veikko Porsangeria. Emme voi ymmärtää muutoin, kuin että toisella edustajalla Heinänen tarkoittaa Mika Aikiota. Mika Aikio edustaa tiloja 52:15, 52:21 ja 9: lähtoisten tilojen osakkuusluku on yhteensä noin 150 ja maat sijaitsevat Utsjokivarressa 40 km:ä Tenojoesta. Aikion kolmas tila, 9:50, on noin hehtaarin suuruinen tontti Tenojokivarressa osakkuusluvulla 40, rantaviivaa noin 100 metriä. Siitä voi sitten pohtia, kenen edustajasta on kyse. Ja vastustajien listallahan Aikio on mukana. Juhani Taivalahon lausunto Taivalaho on mukana Esko Aikion ym. yhteislausunnossa ja hänellä on myös oma lausunto. Tämä vastine koskee hänen yksityistä kirjoitustaan. Taivalaho tukee hakijoita toteamuksellaan pienimanttaalisten osakkaiden kalastuksen rajoittamisesta. Hän kuitekin toteaa rajoituspolitiikan jatkuneen, vaikka Tenojokivartisillakin on ollut edustus hoitokunnassa ja hänkin katsoo, että edustajia on ollut kaksi. Viittaamme tältä osin, mitä edellä Heinäsen kohdalla on vastattu. Taivalaho kiistää näyttämättömänä ristiin kalastamisen määrän, mutta kyllä se nähdään vesipiirirajankäyntitoimituksen asiakirjoista, kun katsomme vahvistettujen nautintojen määrää Utsjokivarresta Tenojokeen ja päinvastoin. Kyllä toimitusinsinööri Routalan aiemmasta suunnitelmasta on olemassa täysi ja luotettava tieto, joka on saatavissa esiin henkilötodistelulla, mutta virallisasiakirjoja ei ole, koska maanmittauslaitoksen arkistointimääräysten vuoksi lainvoimaisen päätöksen asiakirjat on jo tuhottu. Taivalaho otaksuu, että luopumiseen Tenon lohkokunnan ja erillisen Utsjokivarren lohkokunnan perustamisesta on ollut painava syy. Pikemminkin kyse silloin kuitenkin on ollut niukasta vaa an kallistumisesta toiseen ratkaisuun ja keskeinen syy on perimätiedon mukaan ollut Kevojoen kalastuksen asema. Ei ehkä ole riittävästi tuolloin havainnoitu, että se on ollut järjestettävissä erityisperusteisin oikeuksin.

4 4 (7) Myös Taivalaho spekuloi tulevaisuuden mahdollisilla muutoksilla Tenon kalastussääntöön, joka seikka tulevaisuuteen tähtäävänä ennusteena ja spekulaationa on nyt puheena olevan asian kannalta kestämätön. Taivalahon huoli kohdentuu ulkopaikkakuntalaisiin kiinteistön omistajiin ja heidän kalastusoikeuteensa Tenojoessa, mutta kalastuskunnan jakohan ei aiheuta nykytilanteeseen mitään muutosta, koska ulkopaikkakuntalainen ei voi käyttää näitä mahdollisia oikeuksiaan. Toteamme, että Taivalahon osuus lohkokuntaan on yhteensä 4,4 eli 0,017 %:a. Esko Aikion ym. lausunto Lausunnossa väitetään lohkokunnan jakamisen aiheuttavan saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten vaikeutumista kalastuksen osalta. Tätä on hieman vaikea ymmärtää, koska saamelaisia on Tenojoenrannan taloissa siinä kuin Utsjokivarren taloissakin. Lausunnossa väitetään saamelaisten kalastaneen perinteisesti laajoilla alueilla, joka varmastikin pitää paikkansa, mutta näytöt muusta laajamittaisesta utsjokivartisten kalastuksesta kuin onkikalastuksesta ovat Tenojoella minimaaliset. Ja Tenon sääntöhän takaa kaikille jokilaaksoissa asuville yhtäläisen oikeuden kalastukseen Tenojoessa vapaa ja viehettä käyttäen täysin siitä riippumatta, missä lohkokunnassa heidän maansa sijaitsevat tai onko heillä maata lainkaan. Vastoin väitettä utsjokivartisten pato- ja verkkopyynti Tenojoessa on hyvin vähäistä lukuun ottamatta muutamia kulkuttajia. Ristiinkalastuksen osalta lausunnon antajat viittaavat Kevojokeen, jonne todellakin on useilla Tenonvarren taloilla kalastusoikeuksia, mutta siihen ne esimerkit sitten taitavat jäädäkin. Aikio ym. pelkäävät valtiolle aiheutuvia kiinteistönmääritystoimituskuluja ja pelkäävät Tenojoen korvaustoimitusten ratkaisujen viipymistä. Muutamia kiinteistönmääritystoimituksia varamaankin jouduttaisiin tekemään, mutta vaikea ymmärtää, miten korvaustoimitus tästä voisi viivästyä. Lausunnon antajat viittaavat hallinnon vaikeutumiseen ja katsovat, että nimenomaa hyvän hallinnon kannalta olisi tarkoituksenmukaista säilyttää Kirkonkylän lohkokunta yhtenä lohkokuntana. Juuri näin. Mutta kun sitä hyvää hallintoa ei olla saatu aikaan. Siitähän nämä asiat osaltaan lähtevät. Tenonrannan talot saavat armosta yhden edustajan johtokuntaan. Painoarvoa tällä ei ole. Jaon vastustajien suurin huoli ilmenee näemmä kirjelmän 7-kohdassa eli huoli on Tenon lupatulojen jakamisesta. Esitetty toissijainen vaatimus lupatulojen jakamisesta edelleen jaon jälkeenkin ei kuulu tähän toimitukseen miltään osalta. Lupatulojen jaossa on oma menettelytapansa ja omat kriteerinsä eikä niihin voida puuttua jakopäätöksissä. Sitä paitsi ei muidenkaan sivujokien tai

5 5 (7) poikastuotantoalueiden perusteella ole erillispäätöksiä tehty ja jaettavat varathan tulevat kokonaisuudessaan kalastajilta, jotka ovat ostaneet tenonvartisten vesiin kalastusluvan ja sillä sitten tenonvartisten kalavedessä Tenojoessa kalastaneet. Ei näissä lupamaksuissa ole mukana mitään sellaisia lupamaksuja, joita on saatu myytäessä kalastuslupia Utsjokeen tai sen sivujokiin. Tässä kohdassa sivutaan kyllä hyvin vahvasti itse ydinkysymystä. Utsjokivartiset sinänsä kalastavat tällä hetkellä omilla alueillaan lohta ja muuta kalaa ja niin he varmasti pyytävät senkin jälkeen, jos lohkokunta on jaettu. Utsjokivarressa ei ole kalastusmatkailuinvaasiota tai sikäli, kun jossain vähän onkin, se johtuu kalastuskunnan omien osakkaiden lupamyynnistä, jonka he itse hinnoittelevat ja määrittelevät ja he itse pitävät siitä tulevan tuoton. Ilmeisestikin kalan tuotto Utsjokivarressa on niin hyvää, ettei ole tarpeen investoida esimerkiksi kalastusmatkailuun tms. ja ammattikalastajiakin Utsjokivarresta löytyy, Tenon rannalta ei yhtään. Tilanne Tenon rannalla on toinen. Valtio myy kalastuslupia tenonvartisten kalaveteen ja tenonvartiset ovat joutuneet tähän mukautumaan ja siirtämään oman kalastuselinkeinonsa pitkälti kalaturismipohjaiseksi. Ja kaiken kukkuraksi utsjokivartisten enemmistöjuntta tekee kaikkensa kalastusmatkailuelinkeinon haittaamiseksi. Tässä suhteessa Tenonvarren talojen sananvalta, päätösvalta, lausunnonantamisvalta ja ylipäänsä kaikki valta oman kalavetensä, Tenojoen, kalastukseen on tukahdutettu. Kovin ristiriitaiselta tuntuu huoli siitä, että jotkut Tenonvarren talot luovuttavat kalastusoikeuksiaan Utsjokeen ja sen sivujokiin ulkopaikkakuntalaisille. Kalastuskunnan jakohan tämän ongelman poistaisi tai ainakin minimoisi. Aikion ym. lausunto sitten myös hieman turhaan ja ohi pääkysymyksen spekuloi valtion veden kalastuksella, jolla ei pitäisi olla juurikaan tekemistä tämän jakokysymyksen kanssa. Lausuman antajien kuluvaatimus on lakiin perustumaton. Metsähallituksen lausunto Metsähallitus lausunnossaan suhtautuu asiaan melko neutraalisti, mutta on huolissaan kalakantojen hoidon ja kalastuksen järjestämisestä. Tämä huolihan on hieman turha tai ainakin hyvin vähäinen, koska on olemassa ns. Kalastusalue eli organisaatio, jossa ovat mukana kaikki kunnan vedenomistajat eli metsähallitus ja jokainen osakaskunta. Kalastusalueella on suuri vaikutusvalta ja valta tehdä laajempia päätöksiä. Kalastuskunnan jakautuminen ainoastaan toisi yhden henkilön lisää kalastusalueen hallintoon. Metsähallitus hieman sekoilee lausunnossaan pohtiessaan erityistä syytä jakautumiseen. Metsähallitus viittaa hallituksen esitykseen, jossa erityinen syy jakamiseen voisi olla esim. silloin, kun yhteinen alue muodostuu kahdesta

6 6 (7) toisistaan erillään sijaitsevasta vesialueesta... Jatkossa lausunnossa viitataan tuohon hallituksen esitykseen unohtamalla esityksessä oleva sana esim.. Kuitenkin metsähallitus toisaalta spekuloi ja ymmärtääksemme myöntää faktaksi sen, että Tenojoen kalastus ja alueen muiden vesien kalastus on luonteeltaan pääosin erityyppistä toimintaa eli jokikalastusta ja tunturivesien kalastusta. Siinä metsähallitus on aivan oikeassa ja se onkin yksi vahvoja perusteita siihen, että kalastuskunta pitäisi jakaa. Metsähallitus muistuttaa, että kalastukseen kuuluu pyynnin ohella kalakantojen hoito ja pelkää, että jaolla saattaa tässä suhteessa olla vaikutuksia kalastuksen järjestämiseen. Tuo huoli kalakantojen hoidosta, niin tärkeä kuin se tietenkin on, on tässä yhteydessä kuitenkin ylikorostettu. Tenon sääntöhän kieltää koko Kirkonkylän lohkokunnan alueella kaiken kalanviljelytoiminnan ja kun miettimällä mietimme, mitä kalastuksenhoidollisia toimenpiteitä kalastuskunta on viimeisten kymmenien vuosien aikana yhteensä tehnyt, niin lopputulos on; hieman kalastuksen valvontaa ja 20 euron tapporaha minkeistä. Tapporahaa maksetaan keskimäärin vuodessa alle kymmenestä minkistä. Kokonaisuutena toteamme, että jaon vastustajien argumentit siltä osin kuin ne eivät ole vääriä ovat hyvin heiveröisiä eivätkä mitenkään horjuta tai osoita vääräksi niitä seikkoja, mitä hakijoiden alkuperäisessä hakemuksessa on jaon tarpeesta ja edellytyksistä todettu. Kiinnitämme vielä lopuksi huomiota siihen, kuinka vähäinen määrä osakaskunnan jäsenistöä ylipäänsä vastustaa jakoa ja kuinka olematon määrä vastustajia on suhteessa siihen, että heillä tosiasiallisesti on koko lohkokunnan äänimäärästä 69 %:a. Jakoa haluavien määrä on kaikilla mittareilla laskien merkittävästi, osin radikaalisti suurempi ja suhteessa siihen, että heillä on olemassaolevasta kokonaisuudesta vain 31 %:a, luvut jo sellaisinaankin osoittavat sen, että Kirkonkylän lohkokunnan osalta nykytilanne ei ole toimiva eikä demokraattinen ja kait voidaan hyvinkin vakuuttuneesti sanoa, että asiat sujuvat paremmin ja toimivat paremmin ja parempia päätöksiä tehdään silloin, kun ihmiset pääsevät vaikuttamaan omiin asioihinsa eli tässä tapauksessa Tenojokivarren tilalliset voisivat päättää omien kalavesiensä kalastuksesta sikäli kuin toimintavapautta lainsäädäntö huomioon ottaen on ja vastaavasti utsjokivartiset pääsevät hoitamaan kalavetensä oman näkemyksensä mukaisesti. Utsjoki Jussi Lauerma aiemmin toimituksessa todettujen päämiestensä ja lisäksi edellä kohdissa todettujen uusien päämiestensä asiamiehenä Lapin oikeusaputoimisto Utsjoen toimipaikka Utsjoentie 10 b

7 99980 Utsjoki puh fax sähköposti: 7 (7) Liitteet -Niilo-Heikki Aikion valtakirja -2 karttajäljennöstä, joissa piirrettynä tarkoitettu rajaus Tenon lohkokunnan ja Utsjokivarren lohkokunnan rajaksi. Aiemmin esitettyä rajausta on näissä muutettu siten, että Mantojärven eteläpäässä sijaitsevat Kidisjoki 33-talon maat on rajattu Utsjokivarren lohkokunnan puolelle. Liitteet lähetetään myös postitse toimitusinsinöörille, koska emme osaa arvioida, miten skannatut liitteet näkyvät, koska ne saattavat pienentyä.