KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki Vantaan kaupunki

Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2008 http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely > Tulosten hyödyntäminen > Tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla

Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen: Kouluterveys 2008: Pääkaupunkiseudun raportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty pääkaupunkiseudulla huhtikuussa 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat olivat mukana ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetään tulokset elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilas- tai opiskelijahuollosta vuosina 2000 2008. Vastaajia on vuosittain ollut peruskouluista 14 409 18 495 ja lukioista 8 805 10 957. Ammatillisissa oppilaitoksissa vastaajia oli 3 883 vuonna 2008. Elinolot: Sekä peruskoulun yläluokkalaisten että lukiolaisten vanhempien tupakointi väheni edelleen vuonna 2008. Sen sijaan fyysisen uhan kokemukset ja toistuva rikkeiden tekeminen yleistyivät yläluokkalaisilla. Lukiolaisten vanhemmat tiesivät huonommin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikasta kuin vuonna 2006. Monet elinolot olivat ammattiin opiskelevilla huolestuttavammat kuin lukiolaisilla: esimerkiksi ammattiin opiskelevien vanhemmat tupakoivat ja olivat työttöminä yleisemmin ja tiesivät huonommin lapsensa viikonlopun vietosta kuin lukiolaisten vanhemmat. Lisäksi ammattiin opiskelevilla oli enemmän kokemuksia fyysisestä uhasta ja he tekivät yleisemmin rikkeitä kuin lukiolaiset. Kouluolot: Monet peruskoulun yläluokkalaisten kouluolot heikentyivät kahden viime vuoden aikana: koulutapaturmat ja kokemukset ongelmista koulun työilmapiirissä yleistyivät, koulun työmäärä lisääntyi ja kuulluksi tuleminen kouluissa heikentyi. Lukioissa kuulluksi tuleminen lisääntyi. Lukioihin verrattuna ammatillisten oppilaitosten fyysiset työolot olivat hieman paremmat, työmäärä oli kohtuullisempi ja ammattiin opiskelevilla oli vähemmän vaikeuksia opiskelussa. Sen sijaan ammattiin opiskeleville sattui koulutapaturmia hieman enemmän ja lintsaaminen oli yleisempää. Terveys: Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten päivittäiset oireet ja viikoittainen päänsärky yleistyivät vuodesta 2006. Yläluokkalaisilla yleistyivät myös viikoittaiset niska-hartiaseudun kivut ja kouluuupumus. Silti yläluokkalaisten koettu terveydentila parani. Ammattiin opiskelevilla oli vähemmän koulu-uupumusta kuin lukiolaisilla. He kokivat terveydentilansa hieman heikommaksi kuin lukiolaiset ja heillä oli yleisemmin pääsärkyä viikoittain. He olivat myös lukiolaisia yleisemmin ylipainoisia. Terveystottumukset: Yläluokkalaisten ja lukiolaisten hampaiden harjaamistottumukset paranivat. Lisäksi yläluokkalaisten liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleistyi. Kielteistä oli, että yläluokkalaiset ja lukiolaiset söivät yleisemmin epäterveellisiä välipaloja koulussa kuin kaksi vuotta aikaisemmin ja että lukiolaisten huumekokeilut yleistyivät. Lähes kaikki ammattiin opiskelevien terveystottumukset olivat huolestuttavammat kuin lukiolaisten, erityisesti päihteiden käyttö oli moninkertaisesti yleisempää. Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten tiedot päihteistä paranivat ja heidän mielipiteensä terveystiedosta muuttuivat myönteisemmiksi. Lukiolaiset kokivat avun saamisen muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa hieman aikaisempaa helpommaksi. Yläluokkalaiset kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuneen ja olivat tyytymättömämpiä kouluterveydenhuoltoon kuin kaksi vuotta sitten. Ammattiin opiskelevat pitivät oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle pääsyä helpompana kuin lukiolaiset. Heidän tietonsa seksuaaliterveydestä ja päihteistä olivat huonommat kuin lukiolaisilla. Kaupunkien väliset erot: Suurimmat erot yläluokkalaisten elin- ja kouluoloissa olivat vanhempien tupakoinnissa ja koulun työmäärässä. Erot yläluokkalaisten terveydessä olivat pieniä. Monissa yläluokkalaisten terveystottumuksissa oli merkittävää kaupunkien välistä vaihtelua, suurimmat erot olivat hampaiden harjaamis- ja liikuntatottumuksissa. Lisäksi yläluokkalaisten mielipiteet terveystiedosta vaihtelivat suuresti kaupungista toiseen. Lukiolaisilla suurimmat kaupunkikohtaiset erot olivat koulun fyysisissä työoloissa, humalajuomisessa ja tyytymättömyydessä kouluterveydenhuoltoon. Monissa indikaattoreissa Kauniainen poikkesi muista pääkaupunkiseudun kaupungeista osassa myönteisesti, osassa kielteisesti. Ammattiin opiskelevilla kaupunkien välinen vaihtelu oli huomattavasti pienempää kuin yläluokkalaisilla tai lukiolaisilla. Suurimmat erot olivat lintsaamisessa, huumekokeiluissa ja vanhempien tupakoinnissa.

SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TULOSTEN RAPORTOINTI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA... 7 AINEISTOT... 9 TULOKSET... 10 ELINOLOT... 10 Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat... 10 Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat... 12 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat... 14 KOULUOLOT... 16 Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat... 16 Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat... 18 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat... 20 TERVEYS... 22 Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat... 22 Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat... 24 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat... 26 TERVEYSTOTTUMUKSET... 28 Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat... 28 Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat... 30 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat... 32 TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILAS- TAI OPISKELIJAHUOLTO... 34 Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat... 34 Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat... 36 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat... 38 ILON- JA HUOLENAIHEET VUONNA 2008 PÄÄKAUPUNKISEUDULLA... 40 POHDINTA... 41 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIASIAT PAINOPISTEENÄ HALLITUSKAUDELLA... 41 KOULUTERVEYSKYSELY TARJOAA KUNNILLE VÄLINEEN NUORTEN HYVINVOINNIN KARTOITTAMISEEN... 42 KOULUT JA OPPILAITOKSET KESKEISIÄ TERVEYDEN EDISTÄJIÄ... 42 KOULUTERVEYSKYSELYN ESIIN NOSTAMIA HAASTEITA... 43 Terveyserot näkyvät... 43 Oireet lisääntyvät... 44 Ylipaino lisääntyy... 45 Väkivalta yleistä... 45 Koulukiusaaminen ei ole vähentynyt... 46 Seksuaalinen kaltoinkohtelu... 47 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET KÄYTTÖÖN... 47 Toimintamallista apua Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen... 48 Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen kunnassa ja kouluissa... 48

Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat sukupuolen mukaan vuosina 1999 2008.... 9 Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat kunnittain vuonna 2008.... 9 Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta.... 8 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedosta vuonna 2008.... 11 Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 11 Kuvio 4. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2008.... 12 Kuvio 5. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedosta vuonna 2008.... 13 Kuvio 6. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 13 Kuvio 7. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 14 Kuvio 8. Elinoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 15 Kuvio 9. Elinoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 15 Kuvio 10. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedosta vuonna 2008.... 17 Kuvio 11. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 17 Kuvio 12. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2008.... 18 Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedosta vuonna 2008.... 19 Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 19 Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 20 Kuvio 16. Kouluoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 21 Kuvio 17. Kouluoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 21 Kuvio 18. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 23 Kuvio 19. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 23 Kuvio 20. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2008.... 24 Kuvio 21. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 25 Kuvio 22. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 25 Kuvio 23. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 26 Kuvio 24. Terveysindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 27 Kuvio 25. Terveysindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 27 Kuvio 26. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 29 Kuvio 27. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 29 Kuvio 28. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2008.... 30 Kouluterveyskysely 2008 5

Kuvio 29. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 31 Kuvio 30. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 31 Kuvio 31. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 32 Kuvio 32. Terveystottumusindikaattoreiden prosenttiosuudet peruskoulujen ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 33 Kuvio 33. Terveystottumusindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 33 Kuvio 34. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 35 Kuvio 35. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 35 Kuvio 36. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2008.... 36 Kuvio 37. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 37 Kuvio 38. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 37 Kuvio 39. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 38 Kuvio 40. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna 2008.... 39 Kuvio 41. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna 2008.... 39 Kuvio 42. Toimintamalli Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen.... 48 Kouluterveyskysely 2008 6

JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista ja terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Vuodesta 2008 alkaen kysely tehdään myös ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja ja oppilaitoksia sekä lapsia ja nuoria koskevan tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulujen 8. ja 9. luokilla sekä lukioiden 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukioiden 1. vuoden opiskelijat. Joissain kunnissa seurantatietoa on nyt saatavilla peruskouluista 12 vuoden ja lukioista 8 vuoden ajalta. Myös osa ammatillisista oppilaitoksista osallistui Kouluterveyskyselyyn vuosina 1996 2000. Vastaajina olivat tällöin 2. vuoden opiskelijat. Vastausaktiivisuus oli kuitenkin alhainen, minkä vuoksi tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2008 tulosten kanssa. Ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin kehityksestä saadaan seurantatietoa vuonna 2010. Huhtikuussa 2008 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 146 kuntaa Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin lääneissä. Kyselyyn vastasi 110 800 nuorta: 59 600 yläluokkalaista, 28 600 lukiolaista ja 22 600 ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomakkeet ovat Stakesin www-sivuilla 1. Tässä raportissa kuvaillaan pääkaupunkiseudun peruskoululaisten ja lukiolaisten hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia vuodesta 2000 alkaen ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin tilaa vuonna 2008. Lisäksi raportoidaan sukupuolten ja kaupunkien väliset erot. Raportin lopussa kuvataan lyhyesti lasten ja nuorten terveyden edistämisessä viime aikoina tapahtunutta kehitystä sekä kerrotaan joistain Kouluterveyskyselyn tuloksista esiin tulleista haasteista ja Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisestä. TULOSTEN RAPORTOINTI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Lisäksi keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia voi tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa 3. Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään tulokset tilanneille kunnille. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin peruskoulujen ja lukioiden tuloksista, 2) kuntaraportin ammatillisten oppilaitosten tuloksista, 3) pääkaupunkiseudun raportin peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuloksista, 4) koulu- tai opetuspistekohtaiset profiilikuviot kyselyyn osallistuneille kouluille/oppilaitoksille, 5) kaikkien kysymysten jakaumataulukot kuntakohtaisesti, 6) kaikkien kysymysten jakaumataulukot pääkaupunkiseudusta 4. Kuntaraporteissa raportoidaan peruskoulujen ja lukioiden osalta kunnassa tapahtuneet muutokset eri kyselyjen välillä sekä verrataan kunnan tilannetta viimeisimmältä vuodelta suhteessa pääkaupunkiseutuun. Lisäksi raportoidaan sukupuolten väliset erot viimeisimmältä kyselyvuodelta. 1 Kouluterveyskyselyn nettisivu on http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely. 2 Tulokset ovat osoitteessa http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely > Tulokset. 3 Ks. SOTKAnet-indikaattoripankin Internet-sivut: www.sotkanet.fi. 4 Pääkaupunkiseudun tulokset ovat osoitteessa: http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely > Tulosten hyödyntäminen > Tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Kouluterveyskysely 2008 7

Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi profiilikuviota. Ensimmäisessä esitetään muutostulokset ja vertailutulos koko pääkaupunkiseutuun viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2008 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos pääkaupunkiseudusta. Ammatillisten oppilaitosten osalta tulokset esitetään erillisessä kuntaraportissa vuosikurssin ja sukupuolen mukaan vuodelta 2008. Vastaavat profiilikuviot tehdään myös kaikille kouluille ja opetuspisteille verrattuna kuntaan. Kaikkien kysymysten kuntakohtaisissa jakaumataulukoissa tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuodelta 2008. Vastaavat taulukot tehdään myös koko pääkaupunkiseudusta. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorit kuvataan raportissa lyhyesti jokaisen aihealueen alussa. Ammattiin opiskelevien tuloksissa terminologia poikkeaa joiltain osin tästä kuvauksesta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti Kouluterveyskyselyn Internet-sivulla 5. Tässä raportissa muutoskuvion (ks. kuvio 1) alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on Etelä-Suomen läänin tulos vuodelta 2008. Muut pylväät koskevat pääkaupunkiseutua vuosina 2000 2008. Tummin pylväs on pääkaupunkiseudun tulos vuodelta 2008. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Pylväitä voi olla vähemmän kuin viisi, jos indikaattorin ilmoittamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2006 ja 2008 tuloksissa. TERVEYS Pääkaupunkiseutu 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska-tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 10 13 13 14 17 17 19 32 32 Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2000 (n=14409) 2002 (n=15680) 2004 (n=16873) 2006 (n=17078) 2008 (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty alue. Kuvio 1. Malli profiilikuviosta. 5 http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/tulokset/indikaattorit Kouluterveyskysely 2008 8

AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty Helsingissä joka toinen vuosi vuodesta 1996 alkaen. Espoo ja Vantaa osallistuivat kyselyyn ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuodesta 2002 alkaen Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat osallistuneet joka toinen vuosi. Yhdistämällä vuosien 1999 ja 2000 vastaukset saadaan vertailukelpoista aineistoa pääkaupunkiseudusta vuosilta 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008. Vastanneiden lukumäärä peruskoulujen 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 14 409, 15 680, 16 873, 17 078 ja 18 495 sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilla 8 805, 9 624, 10 321, 10 561 ja 10 957. Jotta ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia, ammattiin opiskelevien aineisto rajattiin vuonna 1988 ja myöhemmin syntyneisiin (ikä alle 20,5 vuotta). Tämän rajauksen jälkeen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden lukumäärä ammatillisissa oppilaitoksissa oli 3 883 vuonna 2008. Taulukossa 1 kuvataan aineistot sukupuolen mukaan ja taulukossa 2 kunnittain. Aineisto kattoi kaikista pääkaupunkiseudun peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista 73 prosenttia vuonna 2000, 81 prosenttia vuonna 2002, 77 78 prosenttia vuosina 2004 ja 2006 ja 80 prosenttia vuonna 2008. Kunnittain peruskoululaisten vuoden 2008 aineisto kattoi Helsingissä 79 prosenttia, Vantaalla 81 prosenttia, Espoossa 82 prosenttia ja Kauniaisissa 88 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat sukupuolen mukaan vuosina 1999 2008. Peruskoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä 1999/2000 7258 7151 14409 3901 4904 8805 - - - 2002 7934 7746 15680 4216 5408 9624 - - - 2004 8543 8330 16873 4556 5765 10321 - - - 2006 8467 8611 17078 4707 5854 10561 - - - 2008 9271 9224 18495 4720 6237 10957 2027 1856 3883 Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat kunnittain vuonna 2008. Peruskoulu Lukio Ammatilliset oppilaitokset Espoo 4916 2409 777 Helsinki 9085 6467 2284 Vantaa 4078 1736 822 Kauniainen 416 315 - Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi peruskoulussa ja lukiossa vakioidaan indikaattoreiden prosenttiosuudet luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Ammatillisten oppilaitosten tuloksia ei vakioida. Kuvioiden perustana olevat prosenttiosuudet esitetään taulukoina Internet-sivulla http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely > Tulosten hyödyntäminen > Tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Kouluterveyskysely 2008 9

TULOKSET Elinolot Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Peruskoululaisten elinoloissa on tapahtunut joitain merkittäviä muutoksia kahden viime vuoden aikana (kuvio 2). Vanhempien tupakointi jatkoi vähenemistä ja nuorten käyttövarat lisääntymistä vuonna 2008. Molemmat muutokset ovat alkaneet vuosituhannen alkupuolella. Neljän viime vuoden aikana on nähtävissä pientä vähenemistä ilman läheisiä ystäviä olevien määrässä ja vanhempien työttömyydessä. Niiden yläluokkalaisten osuus, jotka ilmoittivat, etteivät heidän vanhempansa tienneet aina heidän viikonloppuiltojensa viettopaikkaansa, väheni vuoteen 2006 asti, mutta on lisääntynyt sen jälkeen selvästi (38 %:sta 43 %:iin) (kuvio 2). Myös fyysisen uhan kokemukset ja rikkeiden tekeminen ovat lisääntyneet kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2008 fyysistä uhkaa oli kokenut 24 prosenttia ja toistuvasti rikkeitä tehnyt 22 prosenttia yläluokkalaisista. Verrattuna koko Etelä-Suomen lääniin yläluokkalaisten käyttövarat olivat vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla suuremmat ja vanhempien työttömyys hieman harvinaisempaa. Vanhemmat tiesivät harvemmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja fyysisen uhan kokeminen oli yleisempää kuin Etelä-Suomen läänissä keskimäärin (kuviot 2 3). Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli muutamia merkittäviä eroja vuonna 2008 (kuvio 3). Yläluokkien pojat kokivat huomattavasti tyttöjä yleisemmin fyysistä uhkaa (30 % vs. 17 %). Lisäksi pojat tekivät tyttöjä yleisemmin toistuvasti rikkeitä ja olivat yleisemmin ilman läheisiä ystäviä. Kouluterveyskysely 2008 10

ELINOLOT Pääkaupunkiseutu Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 11 10 25 21 30 22 21 38 41 2000 (n=14409) 2002 (n=15680) 2004 (n=16873) 2006 (n=17078) 2008 (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedosta vuonna 2008. ELINOLOT Perherakenteena muu kuin ydinperhe 25 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 38 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 21 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 30 41 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 11 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 22 21 Pojat (n=9271) Tytöt (n=9224) Pääkaupunkiseutu (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 11

Suurimmat erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä olivat yläluokkalaisten vanhempien tupakoinnissa, joka oli harvinaisista Kauniaisissa (23 %) ja yleisintä Vantaalla ja Helsingissä (39 41 %) (kuvio 4). Myös vanhempien työttömyys ja muut kuin ydinperheet olivat harvinaisimpia Kauniaisissa ja yleisimpiä Vantaalla ja Helsingissä. Suuria eroja oli myös siinä, tiesivätkö vanhemmat aina lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Huonoiten vanhemmat tiesivät lastensa viikonlopun vietosta Kauniaisissa (51 % vs. 42 43 %). Toistuva rikkeiden tekeminen oli Vantaalla harvinaisempaa kuin muissa kaupungeissa (19 % vs. 23 25 %). ELINOLOT Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Espoo (n=4916) Helsinki (n=9085) Kauniainen (n=416) Vantaa (n=4078) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 4. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2008. Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Merkittävin muutos kahden viime vuoden aikana oli lukiolaisten viikoittaisten käyttövarojen kasvu (kuvio 5). Viikoittain yli 17 euron käyttövarat omistavien lukiolaisten osuus kasvoi 46 prosentista 51 prosenttiin. Vanhempien tupakoinnin ja vanhempien työttömyyden osalta myönteinen kehitys jatkui hitaasti. Aikaisempina vuosina tapahtuneen myönteisen kehityksen jälkeen vuonna 2008 kasvoi niiden opiskelijoiden osuus, joiden vanhemmat eivät aina tienneet lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Lukiolaisten käyttövarat olivat vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla suuremmat kuin Etelä- Suomen läänissä keskimäärin (kuviot 5 6). Vanhemmat tiesivät pääkaupunkiseudulla keskimääräistä harvemmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja fyysisen uhan kokeminen oli hieman keskimääräistä yleisempää. Lukiolaispojat joutuivat fyysisesti uhatuksi, tekivät toistuvasti rikkeitä ja olivat ilman läheisiä ystäviä noin kaksi kertaa yleisemmin kuin lukiolaistytöt (kuvio 6). Esimerkiksi fyysistä uhkaa vuoden aikana oli kokenut 23 prosenttia pojista ja 10 prosenttia tytöistä. Lukiolaisten vanhemmat tiesivät huonommin poikiensa kuin tyttäriensä viikonloppuiltojen viettopaikan. Tytöt ilmoittivat poikia yleisemmin perheensä olevan muu kuin ydinperhe ja vanhempiensa tupakoivan. Kouluterveyskysely 2008 12

ELINOLOT Pääkaupunkiseutu Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 7 8 9 15 17 21 29 36 47 2000 (n=8805) 2002 (n=9624) 2004 (n=10321) 2006 (n=10561) 2008 (n=10957) Etelä-Suomen lääni (n=21075) Lukion 1. ja 2. vuosikurssien oppilaat Kuvio 5. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedosta vuonna 2008. ELINOLOT Perherakenteena muu kuin ydinperhe 21 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 29 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 17 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 36 47 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 15 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 7 Pojat (n=4720) Tytöt (n=6237) Pääkaupunkiseutu (n=10957) Etelä-Suomen lääni (n=21075) Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Kuvio 6. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 13

Muut kuin ydinperheet sekä vanhempien tupakointi olivat yleisimpiä Vantaalla ja Helsingissä ja harvinaisimpia Espoossa ja Kauniaisissa (kuvio 7). Runsaat käyttövarat olivat yleisimpiä Kauniaisissa. Kauniaisten lukiolaisilla oli muita yleisemmin myös keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa (15 % vs. 8 9 %). ELINOLOT 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Espoo (n=2409) Helsinki (n=6497) Kauniainen (n=315) Vantaa (n=1736) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Kuvio 7. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna 2008. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Runsaalla kolmasosalla (37 %) ammattiin opiskelevista oli muu kuin ydinperhe (kuvio 8). Puolet ilmoitti ainakin toisen vanhemmistaan tupakoivan. Joka neljännen opiskelijan vanhemmista vähintään yksi on ollut työttömänä vuoden aikana. Yli 17 euroa viikossa oli käytössään 58 prosentilla. Kaikki nämä osuudet olivat tytöillä suurempia kuin pojilla. Lähes puolet (47 %) ammattiin opiskelevista pojat tyttöjä yleisemmin ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tienneet aina vastaajan viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Joka kymmenennellä oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Pojista 11 prosenttia ja tytöistä 5 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ollut yhtään läheistä ystävää. Myös fyysisen uhan kokeminen ja rikkeiden tekeminen olivat tyypillisempiä pojille. Pojista 29 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa ja 19 oli tehnyt toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Vastaavat osuudet tytöistä olivat 18 prosenttia ja 10 prosenttia. Muut kuin ydinperheet, runsaat käyttövarat ja fyysisen uhan kokeminen olivat pääkaupunkiseudulla hieman yleisempiä kuin Etelä-Suomen läänissä (kuvio 8). Vanhempien työttömyys oli keskimääräistä hieman harvinaisempaa. Lisäksi pääkaupunkiseudulla ammattiin opiskelevien vanhemmat tiesivät hieman paremmin lastensa viikonloppuiltojen vietosta kuin koko läänissä. Suurimmat erot kaupunkien välillä olivat vanhempien tupakoinnissa, joka oli yleisintä Helsingissä ja harvinaisinta Vantaalla, ja vanhempien kanssa koetuissa keskusteluvaikeuksissa, jotka olivat yleisimpiä Helsingissä (kuvio 9). Muut erot kaupunkien välillä olivat pieniä: muut kuin ydinperheet ja rikkeiden tekeminen olivat yleisimpiä Helsingissä, fyysisen uhan kokeminen harvinaisinta Vantaalla ja vantaalaisten vanhemmat tiesivät parhaiten lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Kouluterveyskysely 2008 14

ELINOLOT Vakioimattomat prosenttiosuudet Perherakenteena muu kuin ydinperhe 35 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 27 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 49 56 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 9 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 22 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 14 Pojat (n=2027) Tytöt (n=1856) Pääkaupunkiseutu (n=3883) Etelä-Suomen lääni (n=9881) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Kuvio 8. Elinoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna 2008. ELINOLOT Vakioimattomat prosenttiosuudet Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Espoo (n=777) Helsinki (n=2284) Vantaa (n=822) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Kuvio 9. Elinoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 15

Kouluolot Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna 2004. Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Monet peruskoulun yläluokkalaisten kouluolot ovat heikentyneet kahden viime vuoden aikana (kuvio 10). Puutteita koulun fyysisissä työoloissa kokevien oppilaiden osuus pieneni vuoteen 2006 asti, mutta kasvoi kahden viime vuoden aikana 56 %:sta 59 %:iin. Myös koulun työmäärää liian suurena pitävien osuus pieneni vuoteen 2006 saakka ja kasvoi vuonna 2008. Niiden oppilaiden osuus, jotka eivät kokeneet tulevansa kuulluksi koulussa, kasvoi vuodesta 2004 lähtien. Koulutapaturmia sattui useammille kuin kaksi vuotta sitten (20 % > 23 %). Lisäksi ongelmat koulun työilmapiirissä lisääntyivät vuonna 2008. Vähintään kerran viikossa koulukiusatuksi joutuvien osuus on kasvanut kahden viime vuoden aikana seitsemästä yhdeksään prosenttiin. Verrattuna koko Etelä-Suomen lääniin peruskoulujen fyysiset työolot olivat pääkaupunkiseudulla hieman yleisemmin puutteelliset, koulun työilmapiirissä oli enemmän ongelmia ja koulun työmäärä koettiin yleisemmin liian suureksi (kuviot 10 11). Yläluokkalaispojille sattui koulutapaturmia hieman yläluokkalaistyttöjä yleisemmin (kuvio 11). Pojat kokivat hieman yleisemmin, etteivät he tulleet kuulluksi koulussa. Pojista 11 prosenttia joutui koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa, kun vastaava osuus tytöistä oli 6 prosenttia. Tytöt pitivät poikia yleisemmin koulun työmäärää liian suurena ja kokivat selvästi yleisemmin puutteita koulun fyysisissä työoloissa (63 % vs. 55 %). Kouluterveyskysely 2008 16

KOULUOLOT Pääkaupunkiseutu 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 9 9 10 24 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 31 31 35 41 57 2000 (n=14409) 2002 (n=15680) 2004 (n=16873) 2006 (n=17078) 2008 (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 10. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedosta vuonna 2008. KOULUOLOT 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 57 24 31 31 41 Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 9 9 10 35 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=9271) Tytöt (n=9224) Pääkaupunkiseutu (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 11. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 17

Eniten kuntien välistä vaihtelua oli koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suuren pitävien yläluokkalaisten osuudessa, joka oli Kauniaisissa huomattavasti muita kaupunkeja suurempi (60 % vs. 42 45 %) (kuvio 12). Kauniaisissa koettiin myös eniten puutteita koulun fyysisissä työoloissa, vähiten niitä koettiin Vantaalla. Ongelmat koulun työilmapiirissä, kokemukset kuulematta jäämisestä koulussa, vaikeudet opiskelussa ja lintsaaminen olivat Kauniaisissa harvinaisimpia. Koulukiusaaminen oli Helsingissä ja Espoossa yleisempää kuin Kauniaisissa ja Vantaalla (9 % vs. 6 7 %). Koulutapaturmat olivat Helsingissä hieman yleisempiä kuin muualla. KOULUOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Espoo (n=4916) Helsinki (n=9085) Kauniainen (n=416) Vantaa (n=4078) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 12. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2008. Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Monissa lukioiden kouluoloissa tapahtui myönteistä kehitystä vuoteen 2006 saakka, mutta sen jälkeen kehitys pysähtyi (kuvio 13). Kahden viime vuoden aikana lukiolaisten kouluoloissa on tapahtunut merkittävä muutos vain kuulluksi tulemisessa. Niiden lukiolaisten osuus, jotka eivät kokeneet tulevansa kuulluksi koulussa, väheni vuoteen 2004 saakka, minkä jälkeen osuus kasvoi. Vuoden 2008 kyselyssä oli kuitenkin jälleen myönteistä kehitystä kuulluksi tulemisessa. Lintsaaminen on vähentynyt hitaasti vuodesta 2002 alkaen. Pääkaupunkiseudun lukiolaiset kokivat vuonna 2008 hieman yleisemmin puutteita koulun fyysisissä työoloissa kuin koko Etelä-Suomen läänissä (kuviot 13 14). Pääkaupunkiseudun lukiolaisilla oli myös hieman keskimääräistä enemmän vaikeuksia opiskelussa. Lukiolaistytöt kokivat lukiolaispoikia selvästi enemmän puutteita koulun fyysisissä työoloissa ja ongelmia koulun työilmapiirissä (kuvio 14). Lisäksi tytöistä 55 prosenttia piti koulun työmäärää liian suurena, kun vastaava osuus pojista oli 41 prosenttia. Pojilla oli hieman tyttöjä enemmän vaikeuksia opiskelussa. Kouluterveyskysely 2008 18

KOULUOLOT Pääkaupunkiseutu 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 1 2 8 10 13 15 18 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 39 43 48 2000 (n=8805) 2002 (n=9624) 2004 (n=10321) 2006 (n=10561) 2008 (n=10957) Etelä-Suomen lääni (n=21075) Lukion 1. ja 2. vuosikurssien oppilaat Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutiedosta vuonna 2008. KOULUOLOT 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 43 8 13 18 48 Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 10 39 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 1 15 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 2 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=4720) Tytöt (n=6237) Pääkaupunkiseutu (n=10957) Etelä-Suomen lääni (n=21075) Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 19

Lukioiden fyysisissä työoloissa oli huomattavia eroja kaupunkien välillä (kuvio 15). Kauniaisissa 54 prosenttia lukiolaisista koki niissä puutteita, kun Vantaalla vastaava osuus oli 34 prosenttia. Merkittäviä eroja oli myös koulun työilmapiirissä koetuissa ongelmissa (12 17 %), koulussa kuulematta jäämisessä (16 21 %), liian suuressa koulun työmäärässä (47 52 %) ja lintsaamisessa (13 18 %). Näistä lintsaaminen oli yleisintä Helsingissä ja muut olivat yleisimpiä Kauniaisissa. KOULUOLOT 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Espoo (n=2409) Helsinki (n=6497) Kauniainen (n=315) Vantaa (n=1736) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna 2008. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Tytöistä 43 prosenttia ja pojista 37 prosenttia koki puutteita oppilaitoksen fyysisissä työoloissa (kuvio 16). Tytöt kokivat poikia yleisemmin myös vaikeuksia opiskelussa (38 % vs. 34 %) sekä pitivät opiskeluun liittyvää työmäärää yleisemmin liian suurena (31 % vs. 22 %). Pojille sattui tyttöjä yleisemmin koulutapaturmia (13 % vs. 10 %). Pojista 19 prosenttia ja tytöistä 16 prosenttia koki, ettei tullut kuulluksi koulussa. Pojista 6 prosenttia ja tytöistä 2 prosenttia joutui koulukiusaamisen kohteeksi vähintään kerran viikossa. Lähes joka viides (17 %) opiskelija koki ongelmia koulun työilmapiirissä ja joka kymmenennellä opiskelijalla oli avun puutetta opiskelussa pojilla hieman tyttöjä yleisemmin. Reilu neljäsosa opiskelijoista oli lintsannut kuukauden aikana ainakin kaksi päivää. Vain prosentti ilmoitti, ettei pitänyt lainkaan opiskelusta. Ammatillisten oppilaitosten fyysiset työolot olivat pääkaupunkiseudulla hieman paremmat kuin Etelä-Suomen läänissä keskimäärin (kuvio 16). Ammattiin opiskelevilla pääkaupunkiseutulaisilla oli keskimääräistä enemmän vaikeuksia opiskelussa (36 % vs. 32 %). Lisäksi lintsaaminen oli huomattavasti yleisempää: pääkaupunkiseudulla 28 prosenttia oli lintsannut vähintään kaksi päivää kuukauden aikana kun vastaava osuus Etelä-Suomen läänissä oli 22 prosenttia. Ammattiin opiskelevilla suurin ero pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä oli lintsaamisessa, joka oli yleisintä Espoossa (34 %) ja harvinaisinta Vantaalla (25 %) (kuvio 17). Ongelmat oppilaitoksen työilmapiirissä ja vaikeudet opiskelussa olivat Espoossa muita kaupunkeja harvinaisempia. Oppilaitoksessa kuulematta jääminen oli yleisintä Vantaalla ja harvinaisinta Helsingissä. Kouluterveyskysely 2008 20