Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

Transkriptio

1 Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

2

3 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2006

4 Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka: Kouluterveys 2006: Sipoon kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Sipoossa huhtikuussa 2002, 2004 ja 2006 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden ja terveystottumusten muutoksista yläluokilla ja lukioissa Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 329, 403 ja 478 lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilta 180, 128 ja 75. Elinolot: Viimeisen kahden vuoden aikana yläluokkalaisten vanhempien tupakointi väheni ja lukiolaisten vanhempien tupakointi lisääntyi. Aiempaa useammin lukiolaisten vanhemmat olivat tietoisia nuorten viikonloppuiltojen viettopaikasta. Lukiolaisista neljännes ja yläluokkalaisista kolmannes ilmoitti, että vanhemmat eivät aina tiedä missä nuoret viikonloppuiltoja viettävät. Hieman aiempaa ja keskimääräistä useammalla Sipoon yläluokkalaisella ei ollut läheistä ystävää. Lukiolaisista aiempaa harvempi oli ilman tällaista ystävää. Sen sijaan fyysistä uhkaa lukiolaiset kokivat aiempaa (13 % > 26 %) ja keskimääräistä yleisemmin (vs. 14 %). Kouluolot: Sipoon yläluokilla ja lukiossa oli keskimääräistä yleisemmin puutteita koulun fyysisissä työoloissa. Lisäksi molempien koulutusasteiden nuoret pitivät koulutyön määrää keskimääräistä useammin liian suurena. Yläluokkalaisten koulutyön määrä kuitenkin kohtuullistui vuodesta Sen sijaan yläluokkalaisilla oli aiempaa ja keskimääräistä yleisemmin ongelmia koulun työilmapiirissä, kuulematta jäämistä koulussa ja opiskeluvaikeuksia. Lukiolaisten opiskeluvaikeudet ovat vähentyneet vuodesta 2002 ja nyt niitä oli kolmanneksella. Keskimääräistä yleisemmin lukiolaiset kokivat kuitenkin avun puutetta opiskelussa (21 % vs. 11 %). Terveys: Sipoossa reilu viidennes piti terveydentilaansa korkeintaan keskinkertaisena. Yläluokkalaisten päivittäinen ja viikoittainen oireilu lisääntyi lukuun ottamatta lähes päivittäistä väsymystä. Myös keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli nyt hieman useammalla yläluokkalaisella kuin vuonna 2004 (12 % > 15 %). Lukiolaisilla oli hieman keskimääräistä yleisemmin painoindeksin mukaista ylipainoa (20 % vs. 13 %). Sen sijaan useat päivittäiset oireet ja lähes päivittäinen väsymys vähenivät ja olivat keskimääräistä harvinaisempia. Terveystottumukset: Yläluokkalaisista 71 % ja lukiolaisista 40 % ei syönyt kaikkia aterianosia kouluruoalla. Lukiolaiset söivät kouluruoan kokonaisuudessaan kuitenkin keskimääräistä yleisemmin, ja aiempaa harvemmin he söivät useasti viikossa epäterveellisiä välipaloja. Yläluokkalaisista joka toinen (vs. 38 % maakunnassa) söi epäterveellisiä välipaloja. Lukiolaiset valvoivat aiempaa yleisemmin myöhään koulupäiviä edeltävinä iltoina (22 % > 32 %). Yläluokkalaiset hieman harvemmin kuin vuonna 2004 ilmoittivat tupakoivansa päivittäin, juovansa itsensä tosi humalaan kuukausittain ja kokeilleensa laittomia huumeita. Lukiolaisten tupakointi ja humalajuominen puolestaan yleistyivät kahdessa vuodessa. Terveysosaaminen ja oppilashuolto: Terveystiedon aiheet kiinnostivat hieman keskimääräistä harvemmin yläluokkalaisia ja keskimääräistä useammin lukiolaisia. Yläluokkalaiset kokivat keskimääräistä yleisemmin, että terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä (43 % vs. 34 %). Hieman keskimääräistä useammalla sipoolaisella oli päihteistä huonot tiedot. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin maakuntaa harvemmin vaikeaksi. Sen sijaan tyytymättömyys kouluterveydenhuollon toimivuuteen oli keskimääräistä ja aiempaa yleisempää (noin kolmannes yläluokkalaisista ja lukiolaisista oli tyytymättömiä).

5

6 SISÄLLYS JOHDANTO 7 TULOSTEN RAPORTOINTI 7 AINEISTOT 9 TULOKSET 10 Peruskoulun 8. ja 9. luokat 10 Elinolot 10 Kouluolot 12 Terveys 14 Terveystottumukset 16 Terveysosaaminen ja oppilashuolto 18 Lukion 1. ja 2. vuosikurssit 20 Elinolot 20 Kouluolot 22 Terveys 24 Terveystottumukset 26 Terveysosaaminen ja oppilashuolto 28 POHDINTA 30 Ilon- ja huolenaiheet Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 31 Nuorten terveys, hyvinvointi ja terveystottumukset: suosituksia ja tutkimustuloksia 32 Miten Kouluterveyskyselyn tuloksia on hyödynnetty? 34 Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen kunnan strategiatyössä 35 Mistä apua tulosten hyödyntämiseen? 35 Liitteet Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen 37 Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna

7 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta 8 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 17. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna

8 Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 19. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 20. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 21. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna

9

10 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyyn on vuosina osallistunut lähes 400 kuntaa ja vuosittain kyselyyn on vastannut oppilasta. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin www-sivuilla. Huhtikuussa 2006 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 148 kuntaa Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneistä. Kyselyyn vastasi noin oppilasta: yläluokkalaista ja lukiolaista. Useimmat kunnat osallistuivat Kouluterveyskyselyyn myös vuosina 1996, 1998, 2000, 2002 ja Näissä kunnissa voidaan nyt seurata kymmenen vuoden aikana tapahtunutta kehitystä. Tässä raportissa kiinnitetään erityistä huomiota Terveys kansanterveysohjelman ( tavoitteisiin. Kunkin luvun alussa kuvataan tavoitteet ja niiden toteutumisen seurantaan ehdotetut osoittimet. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Keväästä 2005 lähtien keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia on voinut tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa ( Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään ne tilanneille kunnille. Vuonna 2006 kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) koulukohtaiset profiilikuviot kunnan jokaiselle koululle, 3) kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. Kuntaraportissa raportoidaan nuorten hyvinvoinnin muutokset kunnassa eri kyselyjen välillä sekä verrataan kunnan tilannetta viimeisimmältä vuodelta suhteessa maakuntaan. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään muutostulokset ja vertailutulos koko maakunnasta viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2006 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos maakunnasta. Tämä kuvio esitetään vain, jos kunnassa on vähintään 70 vastaajaa. Kunnan jokaiselle koululle tehdään kuntakohtaisia muutoskuvioita vastaavat profiilikuviot. Lisäksi yhteen tiedostoon kootaan kunnan tulokset kaikista kysymyksistä vuodelta Tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että sukupuolen mukaan. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot maakunnasta. Vastaavanlaiset tiedostot tehdään myös kunnan jokaisesta koulusta verrattuna kuntaan. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan kuntatai koulukohtaisesti, jos kunnassa tai koulussa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. Edellä mainittu materiaali lähetetään ainoastaan kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. kouluihin, sosiaali- ja terveystoimeen sekä kunnan päättäjille. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilashuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on 8 10

11 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Muutoskuvion (ks. kuvio 1) alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on koko maakunnan tieto vuodelta Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa niinä vuosina, joina se on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Tummin pylväs on kunnan tulos vuodelta 2006, ja sitä voidaan verrata koko maakunnan pylvääseen. Kuvion luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Jos kunta on osallistunut kyselyyn kuusi kertaa, jää vuoden 1996 pylväs pois. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos lukumäärää ei ole, kunta ei ole osallistunut kyselyyn kyseisenä vuonna. Pylväitä voi myös olla vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin ilmoittamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2004 ja 2006 tuloksissa. Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien

12 raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai muu alue. Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa.

13 AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan neljältä kyselykerralta. Sipoo on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 2002, 2004 ja Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 329, 403 ja 478 sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla 180, 128 ja 75. Taulukossa 1 kuvataan aineistot koulun, luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan Itä-Uusimaan aineistoon. HUOM! Sipoon lukioista vain Sibbo gymnasium osallistui tänä vuonna kyselyyn, joten vuosina 2002 ja 2004 kyselyyn osallistuneen Sipoon lukion tuloksia ei käsitellä tässä raportissa. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Perus-Lukio koulu Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Sipoo Peruskoulu Kungsvägens skola Sipoonjoen koulu Lukio Sibbo gymnasium Sipoon lukio

14 TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Terveys ohjelman tavoite: lasten hyvinvointi lisääntyy lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi Näitä osoittimia seurataan: niiden osuus luokkalaisista, joilla ei ole yhtään ystävää fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeneiden osuus luokkalaisista Sipoon yläluokkalaisista 18 %:lla perherakenteena oli jokin muu kuin ydinperhe (kuvio 2; liite 2). Muut kuin ydinperheet olivat Itä-Uusimaalla yleisempiä kuin Sipoossa. Oppilaista harvempi kuin kaksi vuotta sitten ilmoitti vanhemmistaan ainakin yhden tupakoivan (45 % > 39 %). Vanhempien työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta, sillä edelleen 18 %:n vanhemmista vähintään yksi oli ollut vuoden aikana työttömänä tai pakkolomalla. Kahden viime vuoden aikana oppilaiden viikoittaiset käyttövarat pienenivät: vuonna 2004 oppilaista 29 %:lla oli vähintään 17 euroa viikossa käyttövaroja, kun nyt tänä vuonna 24 %:lla oli tämän verran käyttörahaa. Kolmasosa oppilaista ilmoitti, etteivät omat vanhemmat aina tiedä heidän perjantai- ja lauantai-iltojensa viettopaikkaa. Edelleen 17 %:lla oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Useampi (13 %) kuin kaksi vuotta sitten ja kuin Itä-Uusimaalla keskimäärin oli ilman läheistä ystävää, jolle saattoi kertoa luottamuksellisesti asioistaan. Noin joka viides yläluokkalainen oli vuoden aikana kokenut fyysistä uhkaa tai tehnyt toistuvia rikkeitä. Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli joitain merkittäviä eroja (kuvio 3; liite 3). Fyysisen uhan kokeminen oli tyypillisempää pojille kuin tytöille. Pojat olivat selvästi yleisemmin ilman läheisiä ystäviä. Vanhemmat sen sijaan tiesivät huonommin tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikan ja tytöillä oli myös enemmän keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun.

15 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

16 Kouluolot Terveys ohjelman tavoitteet: lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi suomalaisten kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: koulukiusatuiksi joutuneiden osuus luokkalaisista koulun sisäilman huonoksi kokevien osuus luokkalaisista niiden osuus luokkalaisista, jotka eivät saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa Kahden viime vuoden aikana Sipoon yläluokkalaisten kouluoloissa tapahtui joitakin kielteisiä muutoksia (kuvio 4; liite 2). Oppilaista useampi kuin kaksi vuotta sitten piti koulunsa fyysisiä työoloja puutteellisina (56 % > 69 %). Myös koulun työilmapiirin ongelmat lisääntyivät (29 % > 41 %) ja oppilaat aiempaa yleisemmin katsoivat, etteivät tule koulussaan kuulluksi (27 % > 36 %). Lisäksi opiskeluvaikeuksia oli useammalla kuin vuosina 2002 ja 2004 (34 % > 39 %). Hieman kahdessa vuodessa kasvoi niiden oppilaiden osuus, jotka eivät pitäneet lainkaan koulunkäynnistä. Positiivista puolestaan oli, että koulutyön määrä väheni kahdessa vuodessa, ja nyt edellisen kyselyvuoden 61 %:n sijaan 53 % piti työmäärää liian suurena. Yleisemmin kuin maakunnassa sipoolaisoppilaat kokivat puutteita koulunsa fyysisissä työoloissa ja ongelmia koulunsa työilmapiirissä. Myös hieman yleisemmin kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin Sipoon yläluokkalaiset katsoivat, etteivät tule koulussaan kuulluksi. Lisäksi opiskeluvaikeuksia kokevia ja koulun työmäärää liian suurena pitäviä oli Sipoossa enemmän kuin keskimäärin. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kartoitettuja koulutapaturmia sattui Sipoon 8. ja 9. luokkien oppilaille hieman yleisemmin kuin maakunnassa (24 % vs. 21 %). Pojille sattui yleisemmin koulutapaturmia sekä he kokivat enemmän kuulematta jäämistä koulussa, lintsasivat useammin ja joutuivat yleisemmin koulukiusaamisen kohteeksi (kuvio 5; liite 3). Lisäksi pojat pitivät vähemmän koulunkäynnistä kuin tytöt. Tytöt puolestaan kokivat enemmän puutteita koulun fyysisissä työoloissa ja ongelmia koulun työilmapiirissä. Myös koulutyön määrä oli tyttöjen mielestä yleisemmin liian suuri kuin poikien mielestä. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin

17 vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.

18 Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

19 Terveys Terveys ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa suomalaisten koettu oma terveydentila säilyy vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus eri ikäryhmissä pitkäaikaissairaiden osuus 8. ja 9. luokan oppilaista niiden osuus luokan oppilaista, joilla on vähintään kaksi oiretta päivittäin keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden yleisyys 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Hieman keskimääräistä useampi Sipoon yläluokkalaisista piti terveydentilaansa korkeintaan keskinkertaisena (kuvio 6; liite 2). Jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus oli 11 %:lla sipoolaisoppilaista, eli hieman useammalla kuin maakunnassa (8 %). Painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoisia oppilaita oli 16 % ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa mitattua koulu-uupumusta oli puolestaan 17 %:lla. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli Sipoon yläluokilla hieman enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin (12 % > 15 %). Useat päivittäiset oireet sekä viikoittaiset niska- ja hartiakivut ja päänsärky lisääntyivät kahden viime vuoden aikana. Useita päivittäisiä oireita kokevien osuus kasvoi 16 %:sta 23 %:iin ja viikoittaisia niska- ja hartiakipuja kokevien osuus puolestaan 28 %:sta 33 %:iin. Viikoittaista päänsärkyä oli tänä vuonna 37 %:lla, kun kaksi vuotta aiemmin sitä oli 30 %:lla. Tytöt pitivät terveydentilaansa poikia yleisemmin keskinkertaisena tai huonona ja lisäksi tytöt kokivat selvästi yleisemmin päivittäisiä ja viikoittaisia oireita (kuvio 7; liite 3). Tytöillä oli myös useammin masentuneisuutta sekä koulu-uupumusta. Pojat olivat sen sijaan selvästi tyttöjä useammin ylipainoisia ja heillä oli yleisemmin jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia.

20 Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

21 Terveystottumukset Terveys ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa Näitä osoittimia seurataan: kouluruoan syömättä jättävien osuus luokkalaisista yöunen pituus luokkalaisilla päivittäin tupakoivien osuus luokkalaisista tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus luokkalaisista laittomia huumausaineita kokeilleiden osuus luokkalaisista Tänä vuonna kartoitettiin ensimmäistä kertaa erikseen kouluruoan eri aterianosien (pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä) syömistä: oppilaista 71 % ilmoitti, ettei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla (kuvio 8; liite 2). Oppilaista joka toinen, eli hieman aiempaa useampi, söi koulussa useasti viikossa epäterveellisiä välipaloja. Epäterveellisten välipalojen syöminen olikin Sipoon yläluokilla yleisempää kuin maakunnassa (vs. 38 %). Sen sijaan hampaiden harjaamistottumukset olivat hieman keskimääräistä paremmat: yläluokkalaisista 55 % harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. Liikuntaa sipoolaisoppilaat harrastivat hieman aiempaa säännöllisemmin, eikä myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina ollut aivan yhtä yleistä kuin maakunnassa (20 % vs. 23 %). Kahden viime vuoden aikana Sipoon yläluokkalaisten päihteiden käytössä tapahtui myönteisiä muutoksia. Päivittäin tupakoivien osuus pieneni hieman 20 %:sta 17 %.iin ja vastaavasti tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuussa juovien osuus 24 %:sta 21 %:iin. Myös laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita oppilaita oli tänä vuonna vähemmän kuin vuonna 2004 (12 % > 8 %). Lähes kaikilla indikaattoreilla tarkasteltuna poikien terveystottumukset olivat huonommat kuin tyttöjen (kuvio 9; liite 3). Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa, hampaiden harjaamisen laiminlyöminen, myöhään valvominen sekä humalajuominen ja laittomien huumeiden kokeilut olivat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta.

22 Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

23

24 Terveysosaaminen ja oppilashuolto Terveys ohjelman tavoitteet: suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Sipoon yläluokkalaiset suhtautuivat keskimääräistä kielteisemmin terveystiedon opetukseen (kuvio 10; liite 2). Oppilaat ilmoittivat useammin kuin maakunnassa, etteivät terveystiedon aiheet kiinnosta heitä (31 % vs. 27 %). Myös maakuntaa yleisemmin koettiin, että terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia omasta terveydestä (43 % vs. 34 %). Hieman harvemmalla kuin kaksi vuotta sitten oli seksuaaliterveydestä huonot tiedot, mutta tästä tietojen paranemisesta huolimatta maakunnan yläluokkalaisten tiedot olivat edelleen hieman paremmat kuin sipoolaisten. Myös päihdetietämys oli maakunnassa hieman harvemmin huonoa kuin Sipoon yläluokilla (27 % vs. 24 %). Oppilaista hieman useampi kuin maakunnassa (19 %) koki saaneensa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy oli vaikeaa 14 %:n mielestä ja koululääkärin vastaanotolle pääsy puolestaan 36 %:n mielestä. Sipoon yläluokkalaisten oli helpompi päästä koululääkärille kuin maakunnan yläluokkalaisten. Oppilaiden tyytymättömyys kouluterveydenhuollon toimivuuteen lisääntyi vuosista 2002 ja 2004 (23 % > 34 %). Tässä suhteessa tyytymättömiä olikin nyt Sipoossa enemmän kuin maakunnassa (vs. 27 %). Terveystiedon aiheet kiinnostivat poikia vähemmän kuin tyttöjä (kuvio 11; liite 3). Poikien tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä olivat tyttöjen tietoja huonommat. Pojat kokivat enemmän avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa. Pojilla oli enemmän vaikeuksia päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle kuin tytöillä. Tytöt puolestaan kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeammaksi kuin pojat, ja he olivat poikia useammin tyytymättömiä kouluterveydenhuollon toimivuuteen. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.

25 Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

26

27 Lukion 1. ja 2. vuosikurssit Elinolot Lukiolaisista 13 %:lla perherakenteena oli jokin muu kuin ydinperhe (kuvio 12; liite 4). Vanhempien tupakointi yleistyi kahden vuoden aikana ja nyt opiskelijoista jo 47 % ilmoitti vanhemmistaan ainakin yhden tupakoivan. Sen sijaan vanhempien työttömyys väheni hieman: 12 %:n vanhemmista vähintään toinen oli ollut vuoden aikana työttömänä. Viikoittaisissa käyttövaroissa ei tapahtunut kahdessa vuodessa muutoksia: edelleen 44 %:lla oli yli 17 euroa viikossa käyttövaroja. Opiskelijoiden vanhemmat eivät olleet yhtä yleisesti kuin kaksi vuotta sitten epätietoisia nuorten perjantai- ja lauantai-iltojen viettopaikasta (48 % > 25 %). Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa oli 14 %:lla. Keskusteluvaikeudet ovat vähentyneet vuodesta 2002 lähtien hienoisesti, tuolloin neljänneksellä opiskelijoista oli vaikeuksia. Lukiolaisista kahdella prosentilla ei ollut tänä vuonna yhtään läheistä ystävää (vrt. vuonna 2004: 9 %:lla). Fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin kuin kaksi vuotta sitten (13 % > 26 %). Sipoossa yleisempää kuin maakunnassa oli lukiolaisten vanhempien tupakointi ja fyysisen uhkan kokeminen. Sen sijaan hieman harvemmin kuin Itä-Uusimaalla keskimäärin lukiolaiset ilmoittivat vanhemmistaan ainakin yhden olleen työttömänä. Vanhemmat tiesivät huonommin poikien kuin tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikan, mutta tytöillä oli yleisemmin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa (kuvio 13; liite 5). Pojat olivat vailla läheisiä ystäviä, kokivat fyysistä uhkaa ja tekivät toistuvasti rikkeitä yleisemmin kuin tytöt. Pojista esimerkiksi reilu kolmannes ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa (vs. tytöistä 18 %) ja toistuvasti rikkeitä oli tehnyt 14 % (vs. tytöistä ei kukaan). Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun.

28 Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

29 Kouluolot Edelleen 62 % lukiolaisista piti lukionsa fyysisiä työoloja puutteellisina (kuvio 14; liite 4). Maakunnassa tätä mieltä lukionsa työoloista oli selvästi harvempi (47 %). Terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaatineita koulutapaturmia sattui vuoden aikana 11 %:lle. Kuten edellisenäkin kyselyvuonna, niin myös nyt 17 % opiskelijoista koki lukion työilmapiirissä ongelmia. Koulutyön määrää pidettiin lukiossa liian suurena selvästi yleisemmin kuin maakunnassa (62 % vs. 47 %). Opiskeluvaikeuksia kokevien opiskelijoiden osuus on pienentynyt vuodesta 2002 lähtien. Tuolloin hieman useammalla kuin joka toisella oli opiskeluvaikeuksia, kun nyt niitä oli hieman vajaalla kolmasosalla opiskelijoista. Noin viidennes Sipoon lukiolaisista koki opiskelussa avun puutetta. Osuus on suurempi kuin maakunnassa keskimäärin (11 %). Kukaan vastanneista ei ilmoittanut, ettei pidä lainkaan koulunkäynnistä. Tytöt kokivat poikia enemmän puutteita lukion fyysisissä työoloissa ja ongelmia työilmapiirissä (kuvio 15; liite 5). Lisäksi tytöt pitivät lukion työmäärää yleisemmin liian suurena ja kokivat useammin, etteivät tule lukiossaan kuulluksi. Pojilla sen sijaan oli hieman enemmän vaikeuksia opiskelussa (43 % vs. 21 %) ja he joutuivat yleisemmin koulukiusatuksi. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.

30 Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

31 Terveys Lukiolaisista 22 % katsoi terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (kuvio 16; liite 4). Jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus oli neljällä prosentilla ja joka viides oli puolestaan painoindeksin mukaan ylipainoinen. Maakunnan lukioissa ylipainoisuus ei ollut aivan yhtä yleistä (13 %). Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli viidellä prosentilla ja koulu-uupumusta seitsemällä prosentilla. Päivittäinen oireilu väheni kahdessa vuodessa ja nyt kukaan vastanneista Sipoon lukiolaisista ei ilmoittanut useista päivittäisistä oireista, eikä lähes päivittäisestä väsymyksestä. Päivittäinen oireilu olikin Sipoossa vähäisempää kuin maakunnassa keskimäärin. Viikoittaisia niska- ja hartiakipuja oli edelleen kolmanneksella ja viikoittaista päänsärkyä oli nyt yhtä yleisesti kuin Itä-Uudellamaalla (28 %). Lukiolaistytöt ilmoittivat huomattavasti poikia yleisemmin viikoittaisia oireita (kuvio 17; liite 5). Lisäksi tytöillä oli enemmän masentuneisuutta. Tytöt kokivatkin terveydentilansa huonommaksi kuin pojat. Sen sijaan pojat olivat selvästi tyttöjä yleisemmin ylipainoisia (31 % vs. 9 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia.

32 Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 17. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

33 Terveystottumukset Lukiolaiset söivät keskimääräistä yleisemmin kaikki kouluruoan eri aterianosat (40 % vs. 60 %) (kuvio 18; liite 4). He myös söivät aiempaa harvemmin lukiossa useasti viikossa epäterveellisiä välipaloja (47 % > 31 %). Hampaiden harjaamistottumuksissa ei kahdessa vuodessa tapahtunut muutoksia, mutta myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi (22 % > 32 %). Huolestuttavaa on, että myös päivittäin tupakoivien ja itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa juovien määrät palasivat takaisin vuoden 2002 osuuksiin lukiolaisista. Nyt siis neljännes lukiolaisista tupakoi ja 31 % joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Tupakointi oli Sipoossa myös selvästi yleisempää kuin maakunnassa (vs. 12 %). Opiskelijoista edelleen 15 % ilmoitti kokeilleensa ainakin kerran laittomia huumeita. Myös lukiolaispoikien terveystottumukset olivat tänä vuonna heikommat kuin tyttöjen (kuvio 19; liite 5). Erityisesti epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa, hampaiden harjaamisen laiminlyöminen, myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina ja laittomien huumeiden kokeilut olivat yleisempiä kuin lukiolaistytöillä. Esimerkiksi pojista 59 % harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä (vs. tytöistä 35 %) ja 45 % söi useasti viikossa epäterveellisiä välipaloja lukiossa (vs. tytöistä 18 %). Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita poikia oli 23 % ja tyttöjä kuusi prosenttia. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta.

34 Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 19. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

35

36 Terveysosaaminen ja oppilashuolto Sibbo gymnasiumin opiskelijat olivat keskimääräistä kiinnostuneempia terveystiedon opetuksen aiheista (kuvio 20; liite 4). Sen sijaan 40 % koki, ettei terveystiedon opetus lisää valmiuksia huolehtia omasta terveydestä. Seksuaaliterveystietämys oli huonoa 12 %:lla ja päihdetietämys joka viidennellä. Lukiolaisten päihdetiedot olivat Sipoossa huonommat kuin Itä-Uudenmaan lukiolaisilla keskimäärin (vs. 13 %). Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa koki 14 % opiskelijoista. Sipoon lukiolaisista 16 % piti kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä vaikeana ja 35 %:n mielestä koululääkärille oli vaikea päästä. Maakunnan lukiolaiset kokivat koululääkärille pääsyn vaikeammaksi kuin sipoolaiset (vs. 51 %). Joka kolmas lukiolainen oli tyytymätön kouluterveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa. Tyytymättömyys oli aiempaa ja keskimääräistä yleisempää. Pojat ilmoittivat tyttöjä yleisemmin, etteivät terveystiedon opetuksen aiheet kiinnosta heitä (kuvio 21; liite 5). Poikien tiedot sekä seksuaaliterveydestä että päihteistä olivat huonommat kuin tyttöjen tiedot. Poikien arviot avun saamisesta muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin asioihin oppilashuollon henkilöstöltä olivat kielteisemmät kuin tytöillä. Tytöt kokivat kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin vastaanotoille pääsyn vaikeammaksi kuin pojat. He olivat myös poikia useammin tyytymättömiä kouluterveydenhuollon toimivuuteen. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.

37 Kuvio 20. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 21. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

38

39 POHDINTA Oppimisen ja terveyden yhteys on nostettu viime vuosina esiin useissa opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä käsittelevissä laeissa ja suosituksissa. Valtakunnallisessa Terveys kansanterveysohjelmassa korostetaan laaja-alaista hallintosektorit ylittävää yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelmassa kouluja pidetään keskeisinä arkipäivän terveyden edistämisen yhteisöinä. Toisaalta on käyty keskustelua siitä, vaaditaanko kouluilta liikaa, jos niiden odotetaan opetustehtävänsä ohella edistävän lasten ja nuorten terveyttä,. Tutkimustulosten mukaan terveys ja oppiminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Heikon terveyden on havaittu olevan oppimista haittaava tai jopa estävä tekijä. Huomion kiinnittäminen terveysasioihin koulussa on siten tärkeää oppimistulosten saavuttamisen kannalta. Viime vuosikymmenten aikana terveyden edistämisen näkökulma on saanut vähitellen pysyvän sijan koulujen arjessa. Käsitys koulun terveyden edistämisestä muuttui, kun painopiste koulujen terveyden edistämisessä siirrettiin yksilöiden terveyskäyttäytymisestä terveyttä edistäviin ympäristöihin. Koulun terveyden edistämisessä alettiin korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka pohjautuu strategiatyöhön. Terveydestä haluttiin pysyvä osa koulun arkea, jossa tietojen ja taitojen opettelun ohella tarjotaan terveyttä tukevia ympäristöjä ja rakenteita. Hyvinvointi ja terveys tulisikin ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa ja sen tulisi olla järjestelmällistä, arviointiin pohjautuvaa pitkäjänteistä työtä. Koulun oppilashuoltoon sisältyy lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Yhdeksi oppilashuollon tavoitteeksi on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisön tasolla. Jotta hyvinvoinnin edistäminen todella toteutuisi koko kouluyhteisössä, työssä tulee olla mukana kaikki koulun toimijat. Perusopetuslaki velvoittaa kuntia ja kouluja yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa oppilashuollon järjestämiseksi. Yhteistyötä korostetaan myös Kouluterveydenhuollon laatusuosituksissa. Suositeltavaa on tehdä yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen, kuten nuorisotoimen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat paikallisella tasolla lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän toiminnan valmistelemista, seuraamista sekä tuloksellisuuden arviointia. Kouluterveyskyselyn indikaattoreita käytetään muun muassa Terveys kansanterveysohjelman tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Sipoon kunnan Kouluterveyskyselyn tuloksia on saatavilla vuodesta 2002 alkaen. Seuraavaksi esitetään keskeisimmät Sipoon kunnan vuoden 2006 Kouluterveyskyselyn tulosten ilon- ja huolenaiheet. Kuntakohtaisten tulosten jatkokäsittelyä ajatellen otetaan pohdinnassa sen jälkeen esille indikaattoreiden välillä olevia yhteyksiä. Niitä tarkastellaan Etelä-Suomen läänin tasolla, jolloin aineisto on riittävän suuri. Valituin osin tarkastellaan myös tuloksiin liittyviä valtakunnallisia lakeja ja suosituksia sekä muiden tutkimusten tuloksia. Lopuksi käsitellään Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksia.

40 Ilon- ja huolenaiheet Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Vuoden 2006 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan erityisiä ilon- ja huolenaiheita Sipoossa olivat: ILONAIHEET Peruskoulussa ja lukiossa: koululääkärin vastaanotolle oli keskimääräistä helpompi päästä Lisäksi peruskoulussa: vanhempien tupakointi väheni hampaiden harjaamistottumukset hienoisesti paranivat myöhään valvominen hieman vähäisempää kuin maakunnassa päihteiden käyttö väheni hieman seksuaaliterveystiedot paranivat hieman (mutta olivat edelleen hieman keskimääräistä huonommat) Lisäksi lukiossa: vanhempien työttömyys väheni ja oli nyt harvinaisempaa kuin maakunnassa vanhemmat tiesivät aiempaa paremmin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan useammalla kuin kaksi vuotta sitten oli ainakin yksi läheinen ystävä opiskeluvaikeudet vähentyneet viimeisen neljän vuoden ajan päivittäisiä oireita oli aiempaa ja keskimääräistä vähemmän kouluruoka syötiin keskimääräistä yleisemmin kokonaisuudessaan useasti viikossa lukiossa epäterveellisiä välipaloja syöviä oli aiempaa vähemmän terveystiedon aiheet kiinnostivat yleisemmin kuin Itä-Uusimaalla keskimäärin HUOLENAIHEET Peruskoulussa ja lukiossa: koulun fyysisten työolojen puutteet olivat keskimääräistä yleisempiä (ja lukiossa ne lisääntyivät kahdessa vuodessa) koulutyön määrä edelleen keskimääräistä yleisemmin liian suuri terveystiedon opetuksen ei koettu yhtä yleisesti kuin maakunnassa lisäävän valmiuksia huolehtia omasta terveydestä päihdetietämys oli hieman keskimääräistä yleisemmin huonoa tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon lisääntyi ja oli yleisempää kuin keskimäärin Lisäksi peruskoulussa: aiempaa ja keskimääräistä useammalla ei ollut läheistä ystävää koulutapaturmia sattui keskimääräistä useammalle koulun työilmapiirin ongelmat lisääntyivät ja olivat nyt yleisempiä kuin maakunnassa oppilaista aiempaa ja keskimääräistä useampi koki, ettei tule koulussaan kuulluksi opiskeluvaikeuksia useammalla hieman useampi kuin kaksi vuotta sitten ilmoitti, ettei pidä koulunkäynnistä hieman keskimääräistä useampi piti terveydentilaansa korkeintaan keskinkertaisena hieman keskimääräistä useammalla oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus viikoittaiset ja useat päivittäiset oireet yleistyivät masentuneisuus yleistyi hieman epäterveellisiä välipaloja syötiin hieman aiempaa ja keskimäärästä yleisemmin terveystiedon aiheet kiinnostivat harvempia kuin maakunnassa Lisäksi lukiossa: vanhempien tupakointi yleistyi ja oli keskimääräistä yleisempää fyysistä uhkaa koettiin aiempaa ja keskimääräistä useammin useampi kuin maakunnassa koki avun puutetta opiskelussa ylipainoisuus oli hieman keskimääräistä yleisempää myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi päivittäinen tupakointi aiempaa ja

41 keskimääräistä yleisempää humalajuominen yleistyi

42 Nuorten terveys, hyvinvointi ja terveystottumukset: suosituksia ja tutkimustuloksia "Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi." (Terveys kansanterveysohjelma) "Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) "Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla." (Terveys kansanterveysohjelma) "Kunnat suuntaavat voimavaroja kouluterveydenhuollon toimintaan kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaan." (Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma ) Kouluterveyskyselyn Etelä-Suomen läänin aineistossa nuorten oireisuus oli yleistä. Tytöt raportoivat erilaisia oireita selvästi useammin kuin pojat. Viikoittaisia niska-hartianseudun kipuja oli noin kolmasosalla ja päänsärkyä reilulla neljäsosalla vastaajista. Lähes päivittäistä väsymystä poti 15 %. Aiemmissa selvityksissä nuorten oireilu on voimakkaassa yhteydessä nukkumaanmenoaikaan. Niillä nuorilla, jotka valvovat puoleenyöhön, on oireita 3 4-kertaisesti verrattuna nuoriin, jotka menevät nukkumaan aiemmin kuin kello Kouluterveyskyselyn Etelä-Suomen läänin aineistossa myöhään valvominen oli yleisempää niillä nuorilla, joiden vanhemmat tiesivät harvoin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Myöhään valvominen oli yhteydessä myös koulusta lintsaamiseen ja opiskeluvaikeuksiin. Lisäksi peruskoululaisilla myöhään valvominen oli yhteydessä humalajuomiseen ja tupakointiin. Kouluterveyskyselyssä mitattiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa oppilaiden koulu-uupumusta. Kysymykset perustuivat Katariina Salmela-Aron ja Petri Näätäsen laatimaan koulu-uupumusmittariin (BBI-10), joka on suunniteltu koulu-uupumuksen kartoittamiseen yksilötasolla. Koulu-uupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan kouluun liittyvän stressin seurauksena. Koulu-uupumukseen liittyy uupumusasteinen väsymys, voimakkaat riittämättömyyden tunteet tai voimakas kyynistynyt suhtautuminen koulunkäyntiin. Aiempien tutkimustulosten mukaan joka kymmenes nuori on koulu-uupunut ja lähes joka kolmas on riskissä uupua. Koulu-uupumuksen on todettu olevan tytöillä poikia yleisempää. Peruskoululaisista 9.-luokkalaiset ovat 8.-luokkalaisia useammin uupuneita ja lukiossa uupuneisuus on puolestaan yleisempää kuin peruskoulussa. Kouluterveyskyselyn tulokset tukivat aiempia havaintoja koulu-uupumuksen yleisyydestä ja sukupuolijakautuneisuudesta, mutta Etelä-Suomen läänin aineistossa uupumus oli yhtä yleistä lukiossa ja peruskoulussa. Koulu-uupumus oli yleisempää monioireisilla oppilailla sekä niillä, joilla oli opiskeluvaikeuksia ja jotka kokivat ongelmia koulun ilmapiirissä. Kun tarkasteltiin koulu-uupumuksen yhteyttä masentuneisuuteen, havaittiin näiden olevan yhteydessä toisiinsa. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ei kuitenkaan selitä yksinään koulu-uupumusta, sillä uupuneista noin 60 %:lla ei ilmennyt masentuneisuutta. Sekä masentuneisuutta että koulu-uupumusta, oli Etelä-Suomen läänissä 5 %:lla nuorista. Masentuneisuus oli yleisempää monioireisilla sekä niillä, joilla oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Masentuneisuus oli myös todennäköisempää niillä oppilailla, jotka olivat ilman läheistä ystävää tai jotka joutuivat koulukiusaamisen kohteeksi. Lisäksi koulun ilmapiiri näyttäisi olevan yhteydessä masentuneisuuteen. Nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta on myönteistä nuorten rikoskäyttäytymisessä 2000-luvulla tapahtuneet suuret muutokset. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tulosten mukaan nuorten omaisuuteen kohdistuva rikollisuus on vähentynyt huomattavasti. Myös väkivaltaisten tekojen ja väkivaltaa kokeneiden nuorten osuudet ovat vähentyneet selvästi. Nuorten rikoskäyttäytymiseen ovat voimakkaassa yhteydessä vanhempien tuki, nuoren koulumenestys ja itsekontrolli. Perhe vaikuttaa rikoskäyttäytymistä ehkäisevästi tukiessaan nuoren koulumenestystä ja itsekontrollia. Kodin ja koulun välinen yhteistyö voidaan nähdä ensiarvoisen tärkeäksi nuorten rikoskäyttäytymisen ehkäisyn

43 näkökulmasta. Kouluterveyskyselyn Etelä-Suomen läänin tuloksissa toistuva rikkeiden tekeminen ja fyysisen uhan kokeminen olivat selvästi yhteydessä päihteiden käyttöön. Kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuutta tarkasteltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa erikseen sekä kouluterveydenhoitajan että -lääkärin osalta. Etelä-Suomen läänissä nuoret kokivat lääkärin vastaanotolle pääsyn selvästi vaikeammaksi kuin terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn. Lähes joka toinen piti lääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana; tytöt poikia useammin ja lukiolaiset hieman peruskoululaisia useammin. Kouluterveydenhuollon vastaanotolle pääsyn vaikeaksi kokevista reilu puolet ilmaisi tyytymättömyytensä kouluterveydenhuollon toimivuuteen. Tyytymättömiä oltiin erityisesti, jos terveydenhoitajan palvelujen saatavuus oli heikkoa. Kouluterveydenhuollon saatavuuden ohella tarkasteltiin koulukuraattorin ja -psykologin palvelujen saatavuutta. Noin kolmasosa vastaajista koki kuraattorin ja yli 40 % psykologin vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Nuorilta kysyttiin myös, kuinka hyvin he uskovat saavansa apua koulusta muihin kuin koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviin ongelmiin. Etelä-Suomen läänissä koulupsykologilta tai -kuraattorilta uskottiin saatavan apua selvästi huonommin kuin kouluterveydenhuollosta. Vastaajista noin 40 % uskoi saavansa huonosti apua psykologilta tai kuraattorilta ja reilu neljännes kouluterveydenhuollosta. Avun saanti opettajilta ei ollut tämän yleisempää; heiltä uskoi saavansa huonosti apua vajaa 40 % nuorista. "Koululaisilla on mahdollisuus terveelliseen kouluateriaan ja terveellisiin välipaloihin koulupäivän aikana ja mahdollisuus käyttää vettä janojuomana." (Kouluterveydenhuollon laatusuositus) "Virvoitusjuoma- ja karamelliautomaatit tai näiden tuotteiden myynti eivät kuulu kouluun." (Kouluterveydenhuolto 2002) "Kouluissa vältetään kouluaikaan makeisten ja virvoitusjuomien myyntiä." (Kouluterveydenhuollon laatusuositus) "Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan keskeiset periaatteet kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Tasapainoinen kouluateria koostuu pääruoasta, salaatista, leivästä ja maidosta. Kouluterveyskyselyn Etelä-Suomen läänin aineistossa vain noin kolmasosa nuorista ilmoitti syövänsä koulussa kaikki aterianosat. Joka viidenneltä yläluokkalaiselta ja joka kymmenenneltä lukiolaiselta jäi pääruoka yleensä syömättä. Aamupala jäi kokonaan väliin lähes joka viidenneltä peruskoululaiselta ja joka seitsemänneltä lukiolaiselta. Monesti kouluruoan syömättä jäämisestä aiheutunut energiantarve korvataan epäterveellisillä välipaloilla, kuten makeisilla, limsalla, jäätelöllä tai hampurilaisilla. Epäterveelliset välipalat ja napostelu ovat riski suun terveydelle erityisesti siitä syystä, että vain vähemmistö nuorista harjaa hampaansa suositusten mukaan. Hampaiden harjaamista laiminlyövät varsinkin pojat., Liiallinen energiansaanti ja liikunnan vähäisyys johtavat helposti painonnousuun. Etelä-Suomen läänissä nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2006 ylipainoisia oli noin 13 % oppilaista. Ylipainoisuus oli pojilla tyttöjä yleisempää. Kokemus omasta terveydentilasta oli yhteydessä ylipainoon; keskinkertaiseksi tai huonoksi terveydentilansa kokevilla oli useammin ylipainoa kuin niillä, jotka pitivät terveydentilaansa hyvänä. Lasten ja nuorten ravitsemuskasvatuksen ydintavoitteisiin sisältyvät normaalin painonkehityksen ja kasvun turvaaminen ja ylipainon ehkäisy. Kouluilla on hyvät mahdollisuudet tukea lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten kehittymistä ja siten myös ehkäistä ylipainon lisääntymistä. "Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa." (Terveys kansanterveysohjelma) "Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden mm. tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai

44 hoitamiseksi." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Nuorten tupakointi on vähentynyt Kouluterveyskyselyn mukaan Etelä-Suomen läänissä tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Tupakointi oli yleisempää niillä nuorilla, joiden vanhemmista vähintään toinen tupakoi. Alkoholin käytön osalta muutokset olivat Etelä-Suomen läänissä myönteisiä. Raittiiden osuus lisääntyi ja alkoholin kuukausittainen käyttö vähentyi. Myös humalajuominen oli edellistä kyselyvuotta harvinaisempaa, joskin edelleen melko yleistä. Etelä-Suomen läänissä lähes viidesosa yläluokkalaisista ja neljäsosa lukiolaisista joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Tupakointi sekä humalajuominen olivat Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan yhteydessä toistuvaan rikkeiden tekoon ja koulusta lintsaamiseen. Näillä nuorilla myös vanhemmat olivat muita useammin tietämättömiä lastensa viikonloppuiltojen viettopaikasta. Huolestuttavaa on, että tupakan ja alkoholin ostamista pidetään usein helppona. Etelä-Suomen läänissä tupakan oston koki helpoksi kaksi kolmesta peruskoulun yläluokkalaisesta ja 80 % lukiolaisista. Keskioluen ostamista piti helppona yli puolet yläluokkalaisista ja kolme neljästä lukiolaisesta. Miten Kouluterveyskyselyn tuloksia on hyödynnetty? Valtakunnallisesti Kouluterveyskyselyn hyödyntämistä on tutkittu huhtikuussa 2005 kahdella kyselyllä, jotka Stakes teki yhteistyössä Opetushallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Toinen kyselyistä kohdistettiin peruskoulun yläluokkien rehtoreille ja toinen terveyskeskusten johtaville hoitajille. Kyselyillä selvitettiin Kouluterveyskyselyn tulosten saatavuutta ja hyödyntämistä. Samalla kysyttiin terveystiedon opetuksesta sekä kouluterveydenhuollon oppaan ja laatusuosituksen hyödyntämisestä. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Kouluterveyskyselyn internetsivuilla. Rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan Kouluterveyskyselyn tulokset oli esitelty oppilaille reilusti yli puolessa yläkouluista ja useimmiten niistä oli myös keskusteltu oppilaiden kanssa. Vanhemmille esiteltiin tulokset yleensä vanhempainilloissa. Tulosten esittely oppilaille ja vanhemmille ei juuri johtanut jatkotoimenpiteisiin. Tuloksia oli käyty läpi myös vanhempainyhdistysten kokouksissa ja koti-koulu -toimikunnassa. Erityisen tehokkaasti tuloksia oli hyödynnetty oppilashuollossa ja melko usein myös opettajien keskuudessa. Muiden tahojen kanssa tuloksia oli käsitelty varsin vähän. Useimmiten ne oli jaettu tiedoksi sivistystai opetuslautakunnalle, sosiaali- ja terveystoimelle sekä nuorisotoimelle. Tuloksia oli käsitelty myös erilaisissa yhteistyöryhmissä, aluepalavereissa sekä erilaissa koulu- ja alueellisten hankkeiden työryhmissä. Muita tahoja, joiden kanssa tuloksia oli käsitelty, olivat ammattikorkeakoulut, naapurikoulut, seurakunnan nuorisotyöntekijät sekä alueiden virkamiehet. Terveyskeskuksissa tulokset oli jaettu lähes aina tiedoksi kouluterveydenhoitajille, ja joka toisessa terveyskeskuksessa oli sovittu jatkotoimenpiteistä. Tulokset oli useimmiten annettu myös koululääkärien käyttöön. Avovastausten perusteella tuloksia oli käsitelty myös mielenterveystyötä tekevien ja perheneuvoloissa työskentelevien henkilöiden kanssa. Tuloksia oli hyödynnetty useissa yhteistyöprojekteissa ja työryhmissä, joissa käsiteltiin muutenkin lasten ja nuorten asioita, terveyden edistämistä, nuorten mielenterveyttä tai nuoriin kohdistettua ehkäisevää päihdetyötä. Kouluissa oli usein pyydetty erilaisia asiantuntijoita avuksi tulosten esittelyyn, esimerkiksi terveydenhoitajia, nuorisotyöntekijöitä, poliisia tai Kouluterveyslähettiläitä. Tulosten tiedottamisessa oli hyödynnetty oman koulun kotisivuja, tiedotuslehtiä ja paikallisia tiedotusvälineitä. Kouluterveyskyselyn tulokset olivat rehtorin arvion mukaan vaikuttaneet toimintaan oppilashuollossa ja terveystiedon opetuksessa sekä koulukiusaamisen ja tupakoinnin vähentämiseen tähtäävissä toimissa. Avointen vastausten mukaan Kouluterveyskysely nähtiin opettajien tai rehtorin näkemysten vahvistajana. Kyselyä käytettiin koulun tai yksittäisten toimintojen kehittämiseen ja kyselyn tuloksilla oli perusteltu muun muassa välipalakokeiluja ja työolojen parantamista. Kyselyn yhtenä vaikutuksena todettiin olevan yhteistyön lisääntyminen eri toimijoiden välillä. Terveyskeskuksissa Kouluterveyskyselyn tulokset tarkensivat kouluterveydenhuollon painopistealueita

45 ja suuntasivat kehittämistoimintaa. Tuloksilla oli ollut vaikutusta kouluterveydenhuollon resursointiin, kouluterveydenhuollon kehittämiseen, mm. palvelujen saatavuuteen ja terveystarkastusten sisältöihin. Erillisiä aihealueita, joilla oli tehty tulosten pohjalta toimenpiteitä, olivat muun muassa nuorten päihteidenkäyttö, mielenterveys, terveystottumukset yleisesti ja koulujen fyysiset työolot. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen kunnan strategiatyössä Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämisen suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja arvioida säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on mahdollisuus verrata myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös asettaa konkreettisia tavoitteita lähivuosiksi. Useissa kunnissa Kouluterveyskyselyn tiedot on yhdistetty muuhun lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavaan tietoon erityiseksi lasten ja nuorten hyvinvointitilinpidoksi. Siihen on koottu hyvinvointia kuvaavaa ajantasaista tietoa tilastojen, tutkimusten ja kokemusten pohjalta. Hyvinvointitilinpidon pohjalta voidaan tehdä hyvinvointikertomus, jossa kuvataan tiiviisti viime vuosien hyvinvoinnin kehitystä ja toteutunutta toimintaa, sekä käytettävissä olevien voimavarojen suhdetta näihin tarpeisiin. Hyvinvointikertomus on pohjana hyvinvointiohjelmalle tai -strategialle, suunnitelmallisesti valitulle toimintalinjalle. Useissa kunnissa on laadittu erillinen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma, jossa kuvataan nuorten hyvinvointia ja jo olemassa olevia palveluita sekä kerätään kehittämisehdotuksia. Näiden pohjalta kehitetään eri tahojen toimintaa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnat voivat käyttää kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan myös uutta SOTKAnet-indikaattoripankkia ( josta löytyy myös Kouluterveyskyselyn aiempien vuosien tuloksia 12 indikaattorin osalta. Kouluterveyskyselyn indikaattoritiedot ovat saatavissa kuntaja seutukuntatasoilta. Mistä apua tulosten hyödyntämiseen? Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisen helpottamiseksi perustettiin marraskuussa 2003 Kouluterveyslähettiläsverkosto. Kouluterveyslähettiläät ovat sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisia, esimerkiksi ammattikorkeakoulun lehtoreita tai kouluterveydenhoitajia. He tarjoavat Kouluterveyskyselyn pohjalta räätälöityä koulutusta sekä konsultointi-, kehittämis- ja tutkimuspalveluja kunnille, kouluille ja muille yhteisöille. Kouluterveyslähettiläs voi toimia mm. luennoitsijana, asiantuntijana vanhempainilloissa, sovitun projektityön tai oppilastyönä tehtävän intervention suunnittelijana ja ohjaajana. Palvelu räätälöidään aina tilaajan toiveiden mukaisesti ja yhteistyöstä tehdään kirjallinen toimintasuunnitelma. Koulun terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nähdään Kouluterveyslähettilästoiminnassa suunnitelmallisena ja olemassa olevaan tietoon pohjautuvana toimintana. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyn tuloksista saadaan tietoa koulun ja oppilaiden hyvinvoinnin tilasta. Tärkeää on tarkastella myös koulussa käytössä olevia hyvinvointia tukevia toimintatapoja ja suunnitelmia. Kehittämisen kannalta olennaiset terveyden ja hyvinvoinnin painopistealueet saadaan kartoitetuksi olemassa olevaa tietoa ja kokemuksia analysoimalla. Analysoidun tiedon pohjalta on mahdollisuus tehdä toimintasuunnitelma. Kouluterveyslähettiläs voi auttaa kouluyhteisöä sen läpiviemisessä sekä hyvien yhteistyökumppaneiden valinnassa ja verkostoitumisessa. Kouluyhteisön terveyden edistämistyötä ohjaavat kunnan hyvinvointisuunnitelmat ja -ohjelmat sekä valtakunnallisten ohjelmien ja suositusten tavoitteet. Toiminnasta pyritään tiedottamaan muita kunnan toimijoita, mm. sivistys- ja terveystoimea. Edellä esitettyä lähestymistapaa kokeillaan parhaillaan Oulun seudun, Kajaanin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen toteuttamassa Kouluterveyskyselystä toimintaan -kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli kouluikäisten nuorten sekä kouluyhteisöjen terveyden

46 ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen aikana rakennetaan myös Stakesin Kouluterveyskyselyn internetsivustoille ideapankkia nuorten terveyden edistämiseen soveltuvista hyvistä käytänteistä. Sivustoille kootaan myös hankekuvauksia, kalvosarjoja eri aihepiireistä ja linkitetään keskeisiä terveyttä käsitteleviä sivustoja. Kouluterveyslähettiläsverkostoa koordinoi Stakes. Lisätietoja ja yhteystiedot ovat osoitteessa

47 LIITTEET Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen Kysymysnumerot viittaavat vuoden 2006 Kouluterveyskyselyn lomakkeeseen. Osa indikaattoreista on muutettu, mistä on maininta indikaattorikuvauksen huomautus-kentässä. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Elinolot Perherakenteena muu kuin ydinperhe, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. 99. Kuuluuko perheeseesi? (Pisteytys: Äiti ja isä=0; Äiti ja isäpuoli, Isä ja äitipuoli, Vain äiti, Vain isä, Avo-/aviomies tai -vaimo, Joku muu huoltaja=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. 63. Ovatko vanhempasi tupakoineet Sinun elinaikanasi? - Äiti (Pisteytys: Ei ole koskaan tupakoinut, On tupakoinut, mutta lopettanut=0; Tupakoi nykyisin=1; En osaa sanoa=0) - Isä (Pisteytys: Ei ole koskaan tupakoinut, On tupakoinut, mutta lopettanut=0; Tupakoi nykyisin=1; En osaa sanoa=0). Mukaan otettiin 1-2 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2004 äidin ja isän tupakointia koskevat kysymykset yhdistettiin saman kysymyksen alakohdiksi. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. 98. Ovatko vanhempasi olleet viimeksi kuluneen vuoden aikana työttöminä tai pakkolomalla? (Pisteytys: Ei kumpikaan=0; Toinen vanhemmistani, Molemmat vanhempani=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa Kuinka paljon Sinulla on rahaa käytettävissäsi keskimäärin viikossa (viikkorahaa tai muita tuloja, jotka saat käyttää niin kuin haluat)? (Pisteytys: Alle 2 euroa, 3-6 euroa, 7-9 euroa, euroa=0; euroa, Yli 35 euroa=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2002 siirrytty markoista euroihin. Vuonna 2006 yhdistettiin vaihtoehdot "1 euroa" ja "1-2 euroa" vaihtoehdoksi "alle 2 euroa". Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. 95. Tietävätkö vanhempasi, missä vietät perjantai- ja lauantai-iltasi? (Pisteytys: Tietävät aina=0; Tietävät joskus, Useimmiten eivät tiedä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. 96. Pysytkö keskustelemaan vanhempiesi kanssa omista asioistasi? (Pisteytys: En juuri koskaan=1; Silloin tällöin, Melko usein, Usein=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Ei yhtään läheistä ystävää, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. 93. Onko Sinulla tällä hetkellä todella läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi? (Pisteytys: Ei ole läheisiä ystäviä=1; On yksi läheinen ystävä, On kaksi läheistä ystävää, On useampia läheisiä ystäviä=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. 92. Onko Sinulle viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehty seuraavia asioita? - Varastettu tai yritetty varastaa jotain käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä (Pisteytys: Kyllä=1; Ei=0) - Uhattu vahingoittaa ruumiillisesti (Pisteytys: Kyllä=1; Ei=0) - Käyty ruumiillisesti kimppuusi kuten lyöty, potkittu tai käytetty jotain asetta (Pisteytys: Kyllä=1; Ei=0). Mukaan otettiin 1-3 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2002 lomakkeesta jätetty pois elinaikana rikkeiden kohteeksi joutuminen ja kysytty sitä vain 12

48 kuukauden ajalta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. 91. Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehnyt seuraavia asioita? - Kirjoittanut tai maalannut kirjoituksia tai graffiteja seiniin, busseihin, pysäkkikatoksiin, ikkunoihin tai muihin vastaaviin paikkoihin (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3) - Tahallasi vahingoittanut tai tuhonnut koulun omaisuutta tai koulurakennusta (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3) - Tahallisesti vahingoittanut tai tuhonnut muuta kuin koululle kuuluvaa omaisuutta (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3) - Varastanut jotakin kaupasta tai kioskista (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3) - Hakannut jonkun (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3). Mukaan otettiin 2-15 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2002 lomakkeesta jätetty pois elinaikana tehdyt rikkeet ja kysytty niitä vain 12 kuukauden ajalta. Alakohdaksi kysymyssarjaan lisätty "Osallistunut tappeluun" (ei mukana indikaattorissa). Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Kouluolot Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % (tieto saatavilla vuodesta 1997) Lyhyt kuvaus: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. 8. Haittaavatko seuraavat seikat työskentelyäsi koulussa? - Opiskelutilojen ahtaus (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Melu, kaiku (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Sopimaton valaistus (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Huono ilmanvaihto tai huoneilma (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Lämpötila (kuumuus, kylmyys, veto) (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Likaisuus, pölyisyys (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Epämukavat työtuolit tai -pöydät (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Huonot sosiaalitilat (WC, pukeutumis- ja peseytymistilat) (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Tapaturmavaara (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3). Mukaan otettiin pistettä saaneet vastaajat. Koulutapaturma lukuvuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. 90. Onko Sinulle tämän lukuvuoden aikana sattunut koulussa tai koulumatkalla tapaturma, joka on edellyttänyt lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla käyntiä? - Välitunnilla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1) - Liikuntatunnilla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1) - Tekstiili- tai teknisen työn tunnilla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1) - Muulla tunnilla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1) - Koulumatkalla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1). Mukaan otettiin 1-5 pistettä saaneet vastaajat. Koulun työilmapiirissä ongelmia, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). 7. Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa (Pisteytys: Täysin samaa mieltä=3; Samaa mieltä=2; Eri mieltä, Täysin eri mieltä=0) 7. Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=2; Täysin eri mieltä=3) 7. Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=2; Täysin eri mieltä=3) 7. Luokassani on hyvä työrauha (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=2; Täysin eri mieltä=3) 8. Haittaavatko seuraavat seikat työskentelyäsi? - Työympäristön rauhattomuus (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Kiireisyys (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) 9. Miten koulunkäyntisi sujuu? Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa asioissa? - Työskentely ryhmissä (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Opettajien kanssa toimeentuleminen (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3). Mukaan otettiin pistettä saaneet vastaajat.

49 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). 7. Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni oppitunneilla (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=1; Täysin eri mieltä=2) 7. Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=1; Täysin eri mieltä=2) 7. Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=1; Täysin eri mieltä=2). Mukaan otettiin 3-6 pistettä saaneet vastaajat. Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. 5. Millaiseksi olet kokenut koulutyöhön liittyvän työmääräsi tämän lukuvuoden aikana? (Pisteytys: Jatkuvasti liian suuri, Melko usein liian suuri=1; Sopiva, Melko usein liian vähäinen, Jatkuvasti liian vähäinen=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Vaikeuksia opiskelussa, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. 9. Miten koulunkäyntisi sujuu? Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa asioissa? - Opetuksen seuraaminen oppitunneilla (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Läksyjen tai muiden vastaavien tehtävien tekeminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Kokeisiin valmistautuminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Itselleni parhaiten sopivan opiskelutavan löytäminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Omatoimisuutta vaativien tehtävien aloittaminen tai valmiiksi hoitaminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Lukemista (esim. kirjasta) vaativien tehtävien tekeminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3). Mukaan otettiin 3-21 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Indikaattorin pisteytystä muutettiin v Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. 10. Jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä ja opiskelussa, kuinka usein saat apua? - Koulussa (Pisteytys: Aina kun tarvitsen, Useimmiten=0; Harvoin, En juuri koskaan=1) - Kotona (Pisteytys: Aina kun tarvitsen, Useimmiten=0; Harvoin, En juuri koskaan=1). Mukaan otettiin 2 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Indikaattorin pisteytystä muutettiin v niin, että indikaattoriin otettiin mukaan ne vastaajat, jotka eivät saaneet apua koulusta eivätkä kotoa. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. 14. Kuinka usein Sinua on kiusattu koulussa tämän lukukauden aikana? (Pisteytys: Useita kertoja viikossa, Noin kerran viikossa=1; Harvemmin, Ei lainkaan=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. 12. Kuinka monta kokonaista koulupäivää olet ollut seuraavien syiden takia poissa viimeisten 30 päivän aikana? - Pinnaamisen tai lintsauksen takia (Pisteytys: En yhtään, Yhden päivän=0; 2-3 päivää, Yli 3 päivää=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2002 lisättiin poissaolokysymyksiin alakohta "Muiden syiden takia, minkä?", joka muutettiin edelleen v muotoon "Muista syistä". Näiden muutosten vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. 4. Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? Pidän koulunkäynnistä (Pisteytys: Hyvin paljon, Melko paljon, Melko vähän=0; En lainkaan=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat.

50 Terveys Terveydentila keskinkertainen tai huono, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. 17. Mitä mieltä olet terveydentilastasi? Onko se (Pisteytys: Erittäin hyvä, Melko hyvä=0; Keskinkertainen, Melko tai erittäin huono=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. 19. Onko Sinulla jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaasi? (Pisteytys: Ei=0; Kyllä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Ylipainoa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. 16. Pituus ja paino. Painoindeksi (BMI) laskettu jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Ylipainon raja määritelty iän ja sukupuolen mukaan: 18-vuotiailla raja on 25 ja nuoremmilla ikäryhmillä pienempi (ks. Cole ym. BMJ 2000:320). (Pisteytys: BMI alle ylipainon rajan=0; BMI vähintään raja-arvo=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. 18. Onko Sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? - Niska- tai hartiakipuja (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Selän alaosan kipuja (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Vatsakipuja (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Päänsärkyä (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Väsymystä tai heikotusta (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1). Mukaan otettiin 2-8 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Väsymystä lähes päivittäin, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. 18. Onko Sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Väsymystä tai heikotusta (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Niska- tai hartiakipuja viikoittain, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. 18. Onko Sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Niska- tai hartiakipuja (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa=0; Noin kerran viikossa, Lähes joka päivä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Päänsärkyä viikoittain, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. 18. Onko Sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Päänsärkyä (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa=0; Noin kerran viikossa, Lähes joka päivä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % (tieto saatavilla vuodesta 1997) Lyhyt kuvaus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Seuraavat kysymykset käsittelevät mielialan erilaisia piirteitä. Vastaa kuhunkin kysymykseen siten, millaiseksi tunnet itsesi tänään. 24. Minkälainen on mielialasi? 25. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 26. Miten katsot elämäsi sujuneen? 27. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 28. Minkälaisena pidät itseäsi? 29. Onko Sinulla pettymyksen tunteita? 30. Miten suhtaudut vieraitten ihmisten tapaamiseen?

51 31. Miten koet päätösten tekemisen? 32. Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? 33. Minkälaista nukkumisesi on? 34. Tunnetko väsymystä ja uupumusta? 35. Minkälainen ruokahalusi on? (Pisteytys: vaihtoehdot 1,2=0; vaihtoehto 3=1; vaihtoehto 4=2; vaihtoehto 5=3). Mukaan otettiin 8-36 pistettä saaneet vastaajat. Koulu-uupumusta, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. 13. Oletko kokenut seuraavanlaisia tunteita koulutyöhösi liittyen? - Tunnen hukkuvani koulutyöhön (Pisteytys: Ei juuri koskaan, Muutaman kerran kuussa=0; Muutamana päivänä viikossa=1; Lähes päivittäin=2) - Tuntuu, ettei opinnoillani ole enää merkitystä (Pisteytys: Ei juuri koskaan, Muutaman kerran kuussa=0; Muutamana päivänä viikossa=1; Lähes päivittäin=2) - Minulla on riittämättömyyden tunteita opinnoissani (Pisteytys: Ei juuri koskaan, Muutaman kerran kuussa=0; Muutamana päivänä viikossa=1; Lähes päivittäin=2). Mukaan otettiin 3-6 pistettä saaneet vastaajat. Terveystottumukset Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, % (tieto saatavilla vuodesta 2005) Lyhyt kuvaus: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. 83. Mitä aterianosia yleensä syöt kouluruoalla? - Pääruokaa (Pisteytys: Kyllä=0; Ei=1) - Salaattia (Pisteytys: Kyllä=0; Ei=1) - Maitoa tai piimää (Pisteytys: Kyllä=0; Ei=1) - Leipää (Pisteytys: Kyllä=0; Ei=1) Jos ei vastannut em. kysymykseen, kysymyksen 82 perusteella: en syö yleensä kouluruokaa=1. Mukaan otettiin 1-4 pistettä saaneet vastaajat. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 2004) Lyhyt kuvaus: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. 84. Mitä muuta kuin kouluruokalassa tarjottua ruokaa syöt yleensä koulussa kouluviikon aikana? - Makeaa kahvileipää (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Lihapiirakkaa, hampurilaista tms. (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Makeisia (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Jäätelöä (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Sokeroitua virvoitusjuomaa (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Vähäkalorista virvoitusjuomaa (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2). Mukaan otettiin 2-12 pistettä saaneet vastaajat. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, % (tieto saatavilla vuodesta 2004) Lyhyt kuvaus: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. 89. Kuinka usein harjaat hampaasi? (Pisteytys: En koskaan, Noin kerran viikossa tai harvemmin, Noin 2-3 kertaa viikossa, Noin 4-5 kertaa viikossa, Noin kerran päivässä=1; Useampia kertoja päivässä=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. 77. Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanasi vähintään puolen tunnin ajan? (Pisteytys: Useita kertoja päivässä, Noin kerran päivässä, 4-6 kertaa viikossa, 2-3 kertaa viikossa, Kerran viikossa=0; Harvemmin, En lainkaan=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. 88. Mihin aikaan tavallisesti menet nukkumaan koulupäivinä? (Pisteytys: Noin tai aikaisemmin, Noin 21.30, Noin 22, Noin 22.30, Noin 23=0; Noin 23.30, Noin 24, Noin 24.30, Noin 01, Noin tai myöhemmin=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2006 vastausvaihtoehtoja on lisätty. Tupakoi päivittäin, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. 58. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä tupakointiasi? (Pisteytys: Tupakoin kerran päivässä tai useammin=1; Tupakoin kerran viikossa tai useammin, en kuitenkaan päivittäin, Tupakoin harvemmin kuin kerran viikossa, Olen lakossa tai lopettanut tupakoinnin, Ei ole koskaan tupakoinut (kysymyksen 57 perusteella)=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat.

52 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. 68. Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti? (Pisteytys: Kerran viikossa tai useammin, Noin 1-2 kertaa kuukaudessa=1; Harvemmin, En koskaan, En käytä alkoholijuomia (kysymyksen 67 perusteella)=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuodesta 2002 kysytty vain alkoholia käyttäviltä. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. 72. Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt seuraavia aineita? - Marihuanaa tai hasista (Pisteytys: En koskaan=0; Kerran, 2-4 kertaa, 5 kertaa tai useammin=1) - Ekstaasia (Pisteytys: En koskaan=0; Kerran, 2-4 kertaa, 5 kertaa tai useammin=1) - Subutexia (Pisteytys: En koskaan=0; Kerran, 2-4 kertaa, 5 kertaa tai useammin=1) - Heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita (Pisteytys: En koskaan=0; Kerran, 2-4 kertaa, 5 kertaa tai useammin=1). Mukaan otettiin 1-4 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuodesta 2002 ekstaasikokeiluja ja vuodesta 2003 Subutex-kokeiluja on kysytty omana kohtanaan. Terveysosaaminen ja oppilashuolto Terveytiedon aiheet eivät kiinnosta, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. 41. Terveystiedon opetuksen aiheet kiinnostavat minua. (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä, Täysin eri mieltä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. 41. Terveystiedon opetus on lisännyt taitojani ja valmiuksiani huolehtia terveydestäni. (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä, Täysin eri mieltä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. 44. Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että tyttö voi tulla raskaaksi (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 44. Ehkäisyvälineistä vain kondomi suojaa sukupuolitaudeilta (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 44. Sukupuolitauti on joskus täysin oireeton (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 44. Nainen ei voi tulla raskaaksi ensimmäisellä yhdyntäkerralla (Pisteytys: Oikein=1; Väärin=0, En tiedä=1) 44. Siemensyöksyjen alkaminen on merkki siitä, että poika on tullut sukukypsäksi ja voi siittää lapsia (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 44. Klamydiatulehdus voi aiheuttaa hedelmättömyyttä (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1). Mukaan otettiin 3-6 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2004 poistettiin väittämä "Homoseksuaali on henkilö, joka haluaa muuttaa sukupuolensa toiseksi.". Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Huonot tiedot päihteistä, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. 43. Tupakointi aiheuttaa luuston haurastumista. (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 43. Niin sanotut kevytsavukkeet ovat terveydelle vähemmän vaarallisia kuin muut savukkeet. (Pisteytys: Oikein=1; Väärin=0, En tiedä=1) 43. Nuuskaaminen parantaa fyysistä suorituskykyä. (Pisteytys: Oikein=1; Väärin=0, En tiedä=1) 43. Nuorten säännöllinen humalaan juominen heikentää muistia ja vaikeuttaa oppimista. (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 43. Alkoholijuomien hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 43. Sama määrä alkoholia nostaa yhtä paljon samanpainoisen naisen ja miehen veren alkoholipitoisuutta. (Pisteytys: Oikein=1; Väärin=0, En tiedä=1). Mukaan otettiin 3-6 pistettä saaneet vastaajat. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. 11. Jos Sinulla on muita kuin koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, kuinka hyvin saat niihin apua seuraavilta henkilöiltä? - Terveydenhoitajalta (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1) - Lääkäriltä (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1) - Koulupsykologilta (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1) - Koulukuraattorilta (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1) - Opettajalta (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1). Mukaan otettiin 5 pistettä saaneet vastaajat.

53 Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. 23. Jos jostakin syystä haluaisit mennä koulusi terveydenhoitajan vastaanotolle, miten helppo sinne on mielestäsi päästä? (Pisteytys: Erittäin helppo, Melko helppo=0; Melko vaikea, Erittäin vaikea=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn on melko tai erittäin vaikeaksi. 23. Jos jostakin syystä haluaisit mennä koulusi lääkärin vastaanotolle, miten helppo sinne on mielestäsi päästä? (Pisteytys: Erittäin helppo, Melko helppo=0; Melko vaikea, Erittäin vaikea=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. 22. Kuinka hyvin koulusi terveydenhuolto toimii silloin, kun oppilaat haluavat keskustella henkilökohtaisista asioistaan (esim. seksi, masennus)? Oletko siihen (Pisteytys: Erittäin tyytyväinen, Melko tyytyväinen=0; Melko tyytymätön, Erittäin tyytymätön=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat.

54 Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina KUNTA VUOSI Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % (vastaajien lukumäärä) Sipoo Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (321) (399) (465) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (328) (397) (470) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (319) (397) (465) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (318) (399) (459) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (320) (400) (463) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (320) (401) (463) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (320) (401) (460) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (317) (395) (466) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (322) (400) (463) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (325) (388) (453) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (0) (0) (450) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (321) (397) (460) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (318) (397) (470) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (327) (403) (477) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (323) (401) (471) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (314) (397) (472) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (327) (402) (477) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (296) (378) (450) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (327) (402) (477) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (328) (401) (474) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (327) (395) (474) Ylipainoa % (N) (272) (377) (434) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (319) (391) (252) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (328) (399) (254) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (327) (400) (473) Päänsärkyä viikoittain % (N) (328) (400) (474) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (314) (392) (444) Koulu-uupumusta % (N) (0) (0) (478) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (0) (0) (464) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (0) (394) (464) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (0) (358) (449) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (325) (401) (469) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (323) (358) (451) Tupakoi päivittäin % (N) (323) (395) (471) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (327) (401) (470) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (322) (400) (471) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (0) (0) (468) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (0) (0) (464) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (324) (395) (458) Huonot tiedot päihteistä % (N) (0) (0) (461) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (0) (0) (455) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (0) (0) (449) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (0) (0) (441) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (324) (390) (439)

55 * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa

56 Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna KUNTA Kunta Alue Indikaattori, vakioidut prosenttiosuudet % (vastaajien lukumäärä) Pojat Tytöt Yhteensä Itä- Uusimaa Sipoo Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (229) (236) (465) (2136) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (232) (238) (470) (2162) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (229) (236) (465) (2132) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (226) (233) (459) (2107) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (228) (235) (463) (2143) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (228) (235) (463) (2142) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (226) (234) (460) (2140) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (230) (236) (466) (2133) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (229) (234) (463) (2139) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (223) (230) (453) (2064) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (222) (228) (450) (2062) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (229) (231) (460) (2107) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (231) (239) (470) (2163) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (237) (240) (477) (2178) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (232) (239) (471) (2159) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (233) (239) (472) (2143) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (236) (241) (477) (2184) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (227) (223) (450) (2061) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (237) (240) (477) (2182) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (234) (240) (474) (2160) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus %

57 (N) (235) (239) (474) (2159) Ylipainoa % (N) (212) (222) (434) (1975) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (129) (123) (252) (1301) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (131) (123) (254) (1333) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (233) (240) (473) (2167) Päänsärkyä viikoittain % (N) (234) (240) (474) (2169) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (214) (230) (444) (2071) Koulu-uupumusta % (N) (237) (241) (478) (2186) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (229) (235) (464) (2133) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (229) (235) (464) (2123) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (220) (229) (449) (2062) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (233) (236) (469) (2159) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (222) (229) (451) (2069) Tupakoi päivittäin % (N) (234) (237) (471) (2145) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (232) (238) (470) (2164) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (234) (237) (471) (2160) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (233) (235) (468) (2105) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (230) (234) (464) (2084) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (223) (235) (458) (2094) Huonot tiedot päihteistä % (N) (227) (234) (461) (2095) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (224) (231) (455) (1999) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (215) (234) (449) (2075) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (210) (231) (441) (2018) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (209) (230) (439) (2036) * Indikaattorin %-osuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen %-osuuksien

58 kanssa

59 Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina KUNTA VUOSI Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % (vastaajien lukumäärä) Sipoo Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (180) (126) (74) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (179) (126) (73) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (180) (126) (75) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (179) (124) (72) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (180) (126) (75) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (180) (126) (75) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (180) (126) (75) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (177) (125) (75) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (180) (126) (74) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (180) (119) (74) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (0) (0) (72) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (179) (127) (74) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (179) (128) (74) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (179) (127) (75) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (179) (127) (73) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (175) (122) (66) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (180) (128) (75) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (172) (119) (72) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (179) (128) (75) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (179) (128) (75) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (180) (128) (75) Ylipainoa % (N) (161) (112) (72) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (176) (128) (0) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (179) (128) (0) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (179) (128) (75) Päänsärkyä viikoittain % (N) (180) (128) (75) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (178) (128) (72) Koulu-uupumusta % (N) (0) (0) (75) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (0) (0) (74) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (0) (126) (74) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (0) (117) (72) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (179) (126) (74) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (179) (117) (72) Tupakoi päivittäin % (N) (179) (126) (75) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (179) (127) (75) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (178) (125) (75) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (0) (0) (72) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (0) (0) (71) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (173) (127) (74) Huonot tiedot päihteistä % (N) (0) (0) (74) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (0) (0) (62) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (0) (0) (72) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (0) (0) (71) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (172) (124) (71)

60 * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa

61 Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna KUNTA Kunta Alue Indikaattori, vakioidut prosenttiosuudet % (vastaajien lukumäärä) Pojat Tytöt Yhteensä Itä- Uusimaa Sipoo Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (30) (44) (74) (758) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (29) (44) (73) (761) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (30) (45) (75) (762) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (28) (44) (72) (746) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (30) (45) (75) (761) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (30) (45) (75) (762) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (30) (45) (75) (761) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (30) (45) (75) (762) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (29) (45) (74) (762) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (30) (44) (74) (743) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (27) (45) (72) (749) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (30) (44) (74) (753) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (30) (44) (74) (759) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (30) (45) (75) (762) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (30) (43) (73) (758) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (27) (39) (66) (743) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (30) (45) (75) (764) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (29) (43) (72) (737) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (30) (45) (75) (765) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (30) (45) (75) (759) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus %

62 (N) (30) (45) (75) (760) Ylipainoa % (N) (29) (43) (72) (731) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (0) (0) (0) (452) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (0) (0) (0) (458) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (30) (45) (75) (759) Päänsärkyä viikoittain % (N) (30) (45) (75) (760) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (27) (45) (72) (745) Koulu-uupumusta % (N) (30) (45) (75) (763) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (29) (45) (74) (762) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (29) (45) (74) (761) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (27) (45) (72) (749) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (29) (45) (74) (764) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (27) (45) (72) (750) Tupakoi päivittäin % (N) (30) (45) (75) (755) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (30) (45) (75) (763) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (30) (45) (75) (762) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (28) (44) (72) (729) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (28) (43) (71) (715) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (30) (44) (74) (751) Huonot tiedot päihteistä % (N) (30) (44) (74) (748) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (25) (37) (62) (668) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (28) (44) (72) (735) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (28) (43) (71) (714) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (28) (43) (71) (717) * Indikaattorin %-osuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen %-osuuksien

63 kanssa

64

65