KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

Transkriptio

1 KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta Nuorisoasiainkeskus Opetusvirasto Sosiaalivirasto Terveyskeskus

2 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2006

3 Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen: Kouluterveys 2006: Helsingin kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Helsingissä huhtikuussa 1996, 1998, 2000, 2002, 2004 ja 2006 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille. Vuosina 1996 ja 1998 kysely tehtiin lukioiden 2. vuosikurssin ja vuodesta ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elin- ja kouluolojen, terveyden, terveystottumusten ja terveysosaamisen ja oppilashuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa Vastaajia on ollut vuosittain yläluokilta 6605, 7607, 7330, 7907, 8184 ja 8595, lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilta 5224, 6075, 5985 ja Elinolot: Vanhempien tupakointi on vähentynyt vuodesta 2004, mutta on edelleen yleistä. 40 %:lla yläluokkalaisista ja reilulla 30 %:lla lukiolaisista vähintään toinen vanhemmista tupakoi. Yläluokkalaisten vanhempien työttömyys oli hieman harvinaisempaa kuin edellisenä kyselyvuonna. Nyt joka viidennellä oli ollut vähintään toinen vanhemmista työttömänä tai pakkolomalla kuluneen vuoden aikana. Vanhemmat tiesivät aiempaa useammin yläluokkalaisten ja lukiolaisten viikonloppuiltojen viettopaikan. Lähes 40 % ilmoitti kuitenkin edelleen, etteivät vanhemmat aina tiedä, missä he viettävät perjantai- ja lauantaiiltansa. Joka kymmenennellä oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa ja lähes yhtä suuri osuus oli ilman läheistä ystävää. Fyysistä uhkaa oli kokenut vuoden aikana 22 % yläluokkalaisista ja 18 % lukiolaisista. Toistuviin rikkeisiin sortui lähes joka viides yläluokkalainen ja 7 % lukiolaisista. Kouluolot: Puutteita koulun fyysisissä työoloissa kokevien osuus oli edelleen suuri. Lukiolaisten arviot työoloista ovat kuitenkin parantuneet aiemmista vuosista. Lukiolaisten kokemukset kuulluksi tulemisesta ovat heikentyneet vuodesta Nyt lähes joka viides lukiolainen koki, ettei tullut kuulluksi koulussa. Peruskoululaisista näin koki reilu neljäsosa. Koulun työilmapiirissä näki ongelmia 31 % yläluokkalaisista ja 13 % lukiolaisista. Koulutyöhön liittyvää työmäärää pidettiin sopivana aiempaa useammin. Liian suureksi sen koki edelleen 43 % yläluokkalaisista ja 47 % lukiolaisista. Opiskeluvaikeudet olivat Helsingissä melko yleisiä. Niistä raportoi lähes joka kolmas yläluokkalainen ja yli 40 % lukiolaisista. Koulusta lintsasi vähintään kaksi päivää kuussa reilu kymmenesosa yläluokkalaisista ja lähes viidesosa lukiolaisista. Terveys: Nuorten oireisuus oli Helsingissä melko yleistä. Vähintään kahta päivittäistä oiretta poti noin 17 % nuorista. Viikoittaisia niskahartiaseudun kipuja oli 29 %:lla yläluokkalaisista ja 34 %:lla lukiolaisista. Päänsärystä kärsi 28 % yläluokkalaisista ja 24 % lukiolaisista. Lähes päivittäistä väsymystä oli 16 %:lla. Lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia oli vajaalla kymmenesosalla. Omaa terveydentilaansa piti keskinkertaisena tai huonona lähes viidesosa nuorista. Koulu-uupuneita oli 13 % vastaajista. Terveystottumukset: Tasapainoisen kouluaterian syöminen oli Helsingissä harvinaista. 74 % yläluokkalaisista ja 67 % lukiolaisista ilmoitti jättävänsä syömättä kouluruoasta aterianosia. Epäterveellisten välipalojen syönti kouluaikana on vähentynyt vuodesta Niitä söi vähintään kahdesti viikossa joka kolmas yläluokkalainen ja 29 % lukiolaisista. Hampaiden harjaamista laiminlyötiin edelleen yleisesti. Myös myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina oli yleistä. 31 % yläluokkalaisista ja 42 % lukiolaisista meni nukkumaan myöhemmin kuin kello 23. Nuorten päihteiden käyttö oli päivittäisen tupakoinnin ja huumekokeilujen osalta aiempaa harvinaisempaa. Humalajuominen on vähentynyt hieman yläluokilla vuodesta 2004, mutta pysynyt lukiossa vuoden 2004 tasolla. Terveysosaaminen ja oppilashuolto: Lähes joka kolmas yläluokkalainen ja joka neljäs lukiolainen piti terveystiedon aiheita kiinnostamattomina. Reilu 40 % vastaajista koki, ettei terveystiedon opetus lisännyt valmiuksia huolehtia terveydestä. Päihdetiedot olivat huonot joka neljännellä yläluokkalaisella ja lähes joka viidennellä lukiolaisella, ja seksuaaliterveystiedot olivat huonot reilulla viidesosalla peruskoululaisista ja lähes kymmenesosalla lukiolaisista. Koululääkärin vastaanotolle pääsyä pidettiin vaikeana yleisesti. Lähes joka toinen vastaaja koki sen vaikeaksi, kun kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn koki vaikeaksi noin 15 %. Tyytymättömyys kouluterveydenhuollon toimivuutta kohtaan oli hieman yleisempää kuin vuonna Tyytymättömyytensä ilmaisi nyt lähes joka neljäs yläluokkalainen ja lähes joka viides lukiolainen.

4 SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TULOSTEN RAPORTOINTI... 7 AINEISTOT... 9 TULOKSET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT Elinolot Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja oppilashuolto LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIT Elinolot Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja oppilashuolto POHDINTA ILON- JA HUOLENAIHEET KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN MUKAAN NUORTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA TERVEYSTOTTUMUKSET: SUOSITUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA MITEN KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA ON HYÖDYNNETTY? Liitteet Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen Liite2. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Liite3. Kouluterveyskyselyihin vastanneet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 6. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 7. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Kouluterveyskysely

5 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta....8 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 17. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 19. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 20. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 21. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

6 Kouluterveyskysely

7 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyyn on vuosina osallistunut lähes 400 kuntaa ja vuosittain kyselyyn on vastannut oppilasta. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin wwwsivuilla 1. Huhtikuussa 2006 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 148 kuntaa Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin lääneistä. Kyselyyn vastasi lähes oppilasta: yläluokkalaista ja lukiolaista. Helsinki on osallistunut Kouluterveyskyselyyn myös vuosina 1996, 1998, 2000, 2002 ja 2004, joten nyt voidaan seurata kymmenen vuoden aikana tapahtunutta kehitystä. Tässä raportissa kiinnitetään erityistä huomiota Terveys kansanterveysohjelman ( tavoitteisiin ja niiden mittaamiseen. Kunkin luvun alussa kuvataan tavoitteet ja niiden toteutumisen seurantaan ehdotetut osoittimet. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Keväästä 2005 lähtien keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia on voinut tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa ( Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään ne tilanneille kunnille. Vuonna 2006 pääkaupunkiseudun kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) pääkaupunkiseudun raportin, 3) koulukohtaiset profiilikuviot kyselyyn osallistuneille kouluille, 4) kaikkien kysymysten jakaumataulukot kuntakohtaisesti, 5) kaikkien kysymysten jakaumataulukot pääkaupunkiseudusta 2. Kuntaraporteissa raportoidaan kunnassa tapahtuneet muutokset eri kyselyjen välillä sekä verrataan kunnan tilannetta viimeisimmältä vuodelta suhteessa pääkaupunkiseutuun. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään muutostulokset ja vertailutulos koko pääkaupunkiseutuun viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2006 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos pääkaupunkiseudusta. Pääkaupunkiseudun raportissa kuvataan pääkaupunkiseudulla tapahtuneet muutokset ja verrataan pääkaupunkiseudun tuloksia Etelä- Suomen lääniin sekä raportoidaan sukupuolten väliset ja kuntien väliset erot vuonna Kaikkien kysymysten kuntakohtaisissa jakaumataulukoissa tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuodelta Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilashuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. 1 Kouluterveyskyselyn kotisivun osoite on 2 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset sekä pääkaupunkiseudun tulokset tulevat syksyn aikana osoitteeseen > Tulokset. Kouluterveyskysely

8 Muutoskuvion (ks. kuvio 1) alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on pääkaupunkiseudun tieto vuodelta Muut pylväät koskevat Helsinkiä vuosina Tummin pylväs on Helsingin tulos vuodelta Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Pylväitä voi olla vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin ilmoittamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2004 ja 2006 tuloksissa. TERVEYS Helsinki Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Päivittäin vähintään kaksi oiretta* 16 Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) 2006 (n=8595) Pääkaupunkiseutu, 2006 (n=17078) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Stakes: Kouluterveyskysely Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty alue. Kuvio 1. Malli profiilikuviosta. Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokkaasteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään liitetaulukkoina raportin lopussa. Kouluterveyskysely

9 AINEISTOT Kouluterveyskysely on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan neljältä kyselykerralta. Helsinki on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 1996, 1998, 2000, 2002, 2004 ja Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 6605, 7607, 7330, 7907, 8184 ja 8595 sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla 5224 vuonna 2000, 6075 vuonna 2002, 5985 vuonna 2004 ja 6153 vuonna Taulukossa 1 kuvataan aineistot luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Kouluittain aineistot kuvataan liitteissä 3 ja 4 (s. 43 ja 48). Vuonna 2006 kyselyyn osallistui 64 peruskoulua ja 36 lukiota. Vuonna 2004 vastaavat lukumäärät olivat 58 ja 36. Vuoden 1996 tulokset eivät ole mukana raportissa, koska indikaattorikuvioiden luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Vuoden 1996 tulokset on luettavissa mm. vuoden 2004 raporteista 3. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Yht. Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Helsinki Peruskoulu Lukio Ojajärvi, Anni & Sinkkonen, Annikka & Jokela, Jukka & Luopa, Pauliina & Räsänen, Minna: Kouluterveys 2004: Helsingin kuntaraportti. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2004 ja Luopa, Pauliina & Räsänen, Minna & Jokela, Jukka: Missä mennään? Helsinkiläisnuorten päihdekäyttäytymisen suuntia Helsinki: Stakes & Helsingin kaupunki, Kouluterveyskysely

10 TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Terveys ohjelman tavoite: lasten hyvinvointi lisääntyy lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi Näitä osoittimia seurataan: niiden osuus luokkalaisista, joilla ei ole yhtään ystävää fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeneiden osuus luokkalaisista Helsingin yläluokkalaisten elinoloissa oli havaittavissa joitakin myönteisiä muutoksia (kuvio 2; liite 4). Vanhempien työttömyys on laskenut edellisestä kyselyvuodesta. Nyt noin joka viidennen yläluokkalaisen vanhemmista vähintään toinen oli ollut työttömänä tai pakkolomalla kuluneen vuoden aikana. Vanhempien tupakointi vähentyi edelleen hieman. Vuonna 2006 oppilaista 40 % ilmoitti vähintään toisen vanhemmistaan tupakoivan, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli 44 %. Yläluokkalaisten käyttövarat ovat lisääntyneet, lähes kolmasosalla oli nyt käytössään yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat tiesivät yhä useammin nuorten perjantai- ja lauantai-iltojen viettopaikan. 39 %:lla yläluokkalaisista vanhemmat olivat kuitenkin edelleen tietämättömiä viikonloppuiltojen viettopaikasta. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet tasaisesti vuosituhannen alusta. Keskusteluvaikeuksia oli nyt reilulla kymmenesosalla. Fyysistä uhkaa ilmoitti kokeneensa vuoden aikana 22 % ja toistuvia rikkeitä oli tehnyt 19 % yläluokkalaisista. Helsingissä poikien ja tyttöjen elinoloissa oli joitakin merkittäviä eroja (kuvio 3; liite 5). Fyysisen uhan kokeminen ja toistuva rikkeiden tekeminen olivat huomattavasti tyypillisempiä pojille. Pojat olivat yleisemmin ilman läheistä ystävää. Poikien vanhemmat tiesivät harvemmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

11 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Helsinki % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 26 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 39 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 20 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 30 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 38 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) 2006 (n=8595) Pääkaupunkiseutu, 2006 (n=17078) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Helsinki % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 26 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 39 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 20 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 30 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 38 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 21 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 17 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=4292) Tytöt (n=4303) Helsinki (n=8595) Pääkaupunkiseutu (n=17078) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

12 Kouluolot Terveys ohjelman tavoitteet: lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi suomalaisten kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: koulukiusatuiksi joutuneiden osuus luokkalaisista koulun sisäilman huonoksi kokevien osuus luokkalaisista niiden osuus luokkalaisista, jotka eivät saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa Helsingin yläluokkalaisten kouluoloissa ei ollut nähtävissä selviä muutoksia edellisen kyselyvuoden tuloksiin nähden lukuun ottamatta koulutyöhön liittyvää työmäärää koskevia tuloksia (kuvio 4; liite 4). Työmäärää pidettiin sopivana aiempaa useammin. Liian suureksi sen koki nyt 43 % vastaajista. Koulun fyysisiä työoloja pidettiin yleisesti puutteellisina, puutteita näki 58 % vastaajista. Koulun työilmapiirissä oli ongelmia lähes joka kolmannen mielestä ja reilu neljäsosa koki, ettei tullut kuulluksi koulussa. Opiskeluvaikeudet olivat edelleen melko yleisiä, niitä oli noin joka kolmannella. Opiskeluun liittyvää avunpuutetta oli joka kymmenennellä. Koulunkäynnistä pidettiin aiempaa useammin. Vuonna 2006 oppilaista 5 % ilmoitti, ettei pidä siitä ollenkaan. Koulusta lintsaaminen oli hieman yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Vähintään kaksi päivää kuussa lintsasi 12 % yläluokkalaisista. Terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaatineita koulutapaturmia oli sattunut joka viidennelle oppilaalle. Helsingissä tytöt kokivat koulun fyysiset työolot puutteellisiksi poikia useammin (kuvio 5; liite 5). Tytöt pitivät koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena useammin kuin pojat. Pojat sen sijaan kokivat tyttöjä yleisemmin, etteivät tule kuulluiksi koulussa ja heillä oli hieman enemmän opiskeluvaikeuksia. Pojat joutuivat tyttöjä useammin koulukiusaamisen kohteeksi ja heille sattui enemmän tapaturmia. Tytöt pitivät koulunkäynnistä enemmän kuin pojat. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

13 KOULUOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Helsinki % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 56 Koulutapaturma vuoden aikana 20 Koulun työilmapiirissä ongelmia 29 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 28 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 42 Vaikeuksia opiskelussa* 34 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 7 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 10 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) 2006 (n=8595) Pääkaupunkiseutu, 2006 (n=17078) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna KOULUOLOT Helsinki Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=4292) Tytöt (n=4303) Helsinki (n=8595) Pääkaupunkiseutu (n=17078) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

14 Terveys Terveys ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa suomalaisten koettu oma terveydentila säilyy vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus eri ikäryhmissä pitkäaikaissairaiden osuus 8. ja 9. luokan oppilaista niiden osuus luokan oppilaista, joilla on vähintään kaksi oiretta päivittäin keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden yleisyys 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Yläluokkalaisten terveyttä kuvaavissa tuloksissa oli havaittavissa joitakin muutoksia aiempien kyselyvuosien tuloksiin nähden (kuvio 6; liite 4). Ylipainoisten nuorten osuus on lisääntynyt Helsingissä vähitellen vuosituhannen vaihteesta. Vuonna 1998 ylipainoisia oli 8 % ja vuonna %. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet olivat sen sijaan hieman aiempaa harvinaisempia, niitä oli nyt 9 %:lla. Lähes joka viides yläluokkalainen piti omaa terveydentilaansa keskinkertaisena tai huonona. Vähintään kahta päivittäistä oiretta poti 17 % oppilaista. Viikoittaiset niskahartiaseudun kivut ja päänsärky olivat yleisiä. Niistä kärsi lähes 30 % vastaajista. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli 13 %:lla. Samansuuruinen osuus oppilaista oli koulu-uupuneita. Helsingissä tytöt pitivät terveydentilaansa huonompana kuin pojat ja kokivat selvästi yleisemmin päivittäisiä ja viikoittaisia oireita (kuvio 7; liite 5). Tytöillä oli myös useammin masentuneisuutta ja koulu-uupumusta. Ylipaino oli sen sijaan yleisempää pojilla. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI = Body Mass Index) mukaan ylipainoa. Painoindeksi on laskettu jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Ylipainon raja on määritelty iän ja sukupuolen mukaan: 18-vuotiailla raja on 25 ja nuoremmilla ikäryhmillä pienempi. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

15 TERVEYS Helsinki Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 Koulu-uupumusta 12 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) 2006 (n=8595) Pääkaupunkiseutu, 2006 (n=17078) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYS Helsinki Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 12 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=4292) Tytöt (n=4303) Helsinki (n=8595) Pääkaupunkiseutu (n=17078) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

16 Terveystottumukset Terveys ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa Näitä osoittimia seurataan: kouluruoan syömättä jättävien osuus luokkalaisista yöunen pituus luokkalaisilla päivittäin tupakoivien osuus luokkalaisista tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus luokkalaisista laittomia huumausaineita kokeilleiden osuus luokkalaisista Helsingin yläluokkalaisten terveystottumuksissa oli myönteistä kehitystä kahden vuoden aikana (kuvio 8; liite 4). Epäterveellisten välipalojen syönti kouluaikana on vähentynyt selvästi edellisestä kyselyvuodesta. Epäterveellisiä välipaloja söi koulussa vähintään kahdesti viikossa joka kolmas, kun vuonna 2004 osuus oli 40 %. Päivittäisen tupakoinnin ja huumekokeilujen osalta jo aiemmin havaittavissa ollut myönteinen kehitys on jatkunut. Myös humalajuominen on vähentynyt vuodesta Päivittäin tupakoivia oli nyt 14 % ja itsensä säännöllisesti humalaan juovia 18 %. Oppilaista 9 % ilmoitti kokeilleensa huumeita vähintään kerran elämässään. Hampaiden harjaaminen on lisääntynyt, mutta laiminlyönnit olivat edelleen yleisiä. Yli puolet oppilaista pesi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. Kouluruoan syömistä tarkasteltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa eri aterianosien osalta. Helsingissä 74 % yläluokkalaisista jätti syömättä osia kouluruoasta. Helsingin yläluokkalaisten terveystottumuksissa oli nähtävissä joitakin sukupuolten välisiä eroja (kuvio 9; liite 5). Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa, hampaiden harjaamisen laiminlyöminen ja myöhään valvominen olivat tyypillisempiä pojille kuin tytöille. Esimerkiksi pojista 64 % ja tytöistä 42 % harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. Pojat olivat kokeilleet huumeita hieman tyttöjä yleisemmin. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. Kouluterveyskysely

17 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Helsinki % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 74 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 33 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 54 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 8 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin 13 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) 2006 (n=8595) Pääkaupunkiseutu, 2006 (n=17078) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Helsinki % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 74 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 33 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 54 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 8 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin 13 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=4292) Tytöt (n=4303) Helsinki (n=8595) Pääkaupunkiseutu (n=17078) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

18 Terveysosaaminen ja oppilashuolto Terveys ohjelman tavoitteet: suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Terveysosaaminen ja oppilashuolto -indikaattoriryhmä on muodostettu vuonna 2006, mistä syystä suurin osa tuloksista koskee vain tätä vuotta (kuvio 10; liite 4). Yläluokkalaisista 30 % koki terveystiedon opetuksen aiheet kiinnostamattomiksi. 43 % oli sitä mieltä, ettei terveystiedon opetus lisännyt valmiuksia huolehtia terveydestä. Valmiuksia koettiin saatavan hieman huonommin kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Reilulla viidesosalla oppilaista oli huonot tiedot seksuaaliterveydestä ja reilulla neljäsosalla päihteistä. Oppilaista 14 % koki saavansa koulusta huonosti apua muihin kuin koulunkäynnin ongelmiin. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä piti vaikeana 16 % yläluokkalaisista ja koululääkärin vastaanotolle pääsyä lähes puolet. Tyytymättömyys kouluterveydenhuollon toimivuutta kohtaan on lisääntynyt hieman (22 %:sta 24 %:iin). Helsingissä poikien ja tyttöjen tuloksissa terveysosaamisen ja oppilashuollon osalta oli joitain merkittäviä eroja (kuvio 11; liite 5). Terveystiedon aiheet kiinnostivat vähemmän poikia kuin tyttöjä. Poikien tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä olivat selvästi tyttöjen tietoja heikommat. Pojat kokivat saavansa koulusta apua muihin kuin koulunkäynnin ongelmiin hieman tyttöjä harvemmin. Tytöt pitivät koululääkärin vastaanotolle pääsyä selvästi vaikeampana kuin pojat (54 % vs. 40 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Terveytiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn on melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

19 TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Helsinki % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta 28 Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä 40 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 46 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) 2006 (n=8595) Pääkaupunkiseutu, 2006 (n=17078) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Helsinki Vakioidut prosenttiosuudet % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta 28 Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä 40 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 46 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa 23 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=4292) Tytöt (n=4303) Helsinki (n=8595) Pääkaupunkiseutu (n=17078) Kouluterveyskysely Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006.

20 Lukion 1. ja 2. vuosikurssit Elinolot Helsingin lukiolaisten elinoloissa oli havaittavissa joitakin myönteisiä muutoksia edellisiin kyselyvuosiin nähden (kuvio 12; liite 6). Vanhemmat olivat nyt aiempaa useammin tietoisia nuorten viikonloppuiltojen viettopaikoista. Edelleen reilu kolmannes lukiolaisista kuitenkin ilmoitti, etteivät vanhemmat tienneet, missä nuoret viettivät perjantai- ja lauantai-iltansa. Myönteistä oli myös vanhempien tupakoinnin väheneminen. Vuonna 2006 lukiolaisista 31 % ilmoitti vähintään toisen vanhemmista tupakoivan. Lähes joka neljännellä Helsingin lukiolaisella oli perherakenteenaan jokin muu kuin ydinperhe. Helsingissä ydinperhe oli perherakenteena hieman harvinaisempi kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Lähes kymmenesosalla lukiolaisista oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. 8 % oli ilman läheistä ystävää, jonka kanssa voisi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Fyysistä uhkaa ilmoitti kokeneensa vuoden aikana 18 % vastaajista ja toistuvia rikkeitä tehneensä 7 %. Helsingissä lukiolaistyttöjen vanhemmat tupakoivat hieman poikien vanhempia yleisemmin (kuvio 13; liite 7). Myös työttömyys oli yleisempää tyttöjen vanhemmilla. Pojilla oli suuremmat viikoittaiset käyttövarat ja poikien vanhemmat olivat harvemmin tietoisia lastensa viikonloppuiltojen viettopaikasta. Pojat olivat tyttöjä useammin vailla läheisiä ystäviä, he olivat kohdanneet useammin fyysistä uhkaa ja he olivat tehneet yleisemmin toistuvia rikkeitä. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

21 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Helsinki % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 22 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 30 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 18 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 46 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 36 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 17 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 7 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2000 (n=5224) 2002 (n=6075) 2004 (n=5985) 2006 (n=6153) Pääkaupunkiseutu, 2006 (n=10561) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Helsinki % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 22 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 30 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 18 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 46 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 36 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 17 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 7 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat Pojat (n=2586) Tytöt (n=3567) Helsinki (n=6153) Pääkaupunkiseutu (n=10561) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely