Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Kesäkuu 2010

1. JOHDANTO...3 2. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHTIA...4 2.1. ETELÄ-KARJALAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT...4 2.2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TULEVAISUUS...9 2.3. VENÄJÄN LÄHEISYYS ETELÄ-KARJALAN SIJAINTIETUNA...10 2.4. ETELÄ-KARJALAN SWOT-ANALYYSI...11 2.5. ETELÄ-KARJALASSA TOTEUTETTUJEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS...12 3. MAAKUNNAN VISIO JA MAAKUNTAOHJELMA SEN TOTEUTTAJANA...14 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT...16 4.1. TOIMINTALINJA 1. ELINKEINORAKENTEEN UUDISTAMINEN...16 4.2. TOIMINTALINJA 2. KOULUTUS JA OSAAVA TYÖVOIMA...21 4.3. TOIMINTALINJA 3. KUNTIEN YHTEISTYÖ JA PALVELURAKENTEIDEN UUDISTAMINEN...27 4.4. TOIMINTALINJA 4. KESTÄVÄ ELINYMPÄRISTÖ JA LAADUKAS INFRASTRUKTUURI...31 5. MAAKUNNAN SISÄINEN ALUEPOLITIIKKA...38 6. ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTA...40 7. SUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUKSESTA...44 8. EU-OHJELMIEN JA KANSALLISTEN ERITYISOHJELMIEN YHTEENSOVITUS...46 9. SEURANTA JA ARVIOINTI...49 10. MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELUVAIHEET...49 Liitteet Liite 1. Koulutusalojen aloituspaikat Etelä-Karjalassa Liite 2. Etelä-Karjalan kehitystä kuvaavia tilastoja Liite 3. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneet tahot 2

1. JOHDANTO Maakuntaohjelma on alueiden kehittämislain mukainen asiakirja, jossa asetetaan maakunnan keskeisiä kehittämistavoitteita. Maakuntaohjelma määrittelee mm. maakunnan kannalta keskeisimmät kehittämistoimintalinjat, hankekokonaisuudet ja rahoitussuunnitelman. Maakunnan aluetta koskevat suunnitelmat sovitetaan yhteen maakuntaohjelmassa. Vuonna 2010 voimaan astunut uusi aluekehityslaki sekä valtion aluehallinnon uudistamishanke vahvistavat merkittävästi maakuntaohjelman roolia ja sen vaikuttavuutta maakunnan kehittämistä ohjaavana asiakirjana. Maakuntaohjelman velvoittavuus valtion aluehallinnon ohjauksessa lisääntyy. Maakuntaohjelma ja sen linjaukset tulee huomioida elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY:jen) ja aluehallintovirastojen (AVI) tulosohjausprosessissa. Tarkoituksena on parantaa valtion toimenpiteiden kohdentamista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisiin kehittämiskokonaisuuksiin ja hankkeisiin sekä tehostaa valtion ja kuntien määrärahojen käyttöä ja koordinointia. Ohjelma laaditaan kunnallisvaalikausittain aina neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sen hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto. Ohjelman laatimisessa huomioidaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittaiset ohjelmat, maakuntaa koskevat muut ohjelmat, maakunnan kehittämisstrategiat sekä vuoteen 2030 ulottuva Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma. Keväällä 2011 aloittava valtioneuvosto määrittelee uudet valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, joihin maakuntaohjelmat voivat vaikuttaa. Maakuntaohjelma on ennen muuta strateginen näkemys maakunnan kehittämisestä keskipitkällä aikavälillä. Onnistuakseen ohjelman on edustettava laajasti maakunnan yhteistä kehittämistahtoa. Ohjelma keskittyy olennaisiin kehittämisen linjauksiin, ei yksittäisiin kehittämishankkeisiin. Maakuntaohjelmaa toteutetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla (TOTSU). TOT- SU:n avulla kehittämishankkeet kytketään valtion ja kuntien talousarvioihin. TOTSU:n avulla pyritään ohjaamaan aluekehityksen kannalta olennaiset määrärahat mahdollisimman tuloksekkaasti maakunnan kehittämiseen. 3

2. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHTIA 2.1. ETELÄ-KARJALAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 1 Väestönkehitys Etelä-Karjalassa Väkiluku 150 000 145 000 140 000 135 000 Etelä-Karjala Etelä-Karjalan väkiluku on jatkanut 1970-luvun lopulla alkanutta kehityssuuntaansa. Ennusteen mukaan lasku on huippuvuodesta 1977 yli 16 000 henkeä vuoteen 2040 mennessä. Väkiluvun ennustetaan lisääntyvän Lappeenrannassa sekä Lemillä ja Taipalsaarella muiden kuntien menettäessä väestöään. 130 000 125 000 120 000 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Väestönkehitys on ratkaisevin alueen pitkän aikavälin kehitystekijä. Se vaikuttaa alueen taloudellisen toiminnan ja hyvinvoinnin resursseihin, työvoiman saatavuuteen, eri väestönosien keskinäiseen tasapainoon sekä henkiseen ilmapiiriin alueella. Ikärakenne Ikä 85-80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 Etelä-Karjalan ikärakenne 2009 Miehet Naiset Ikäluokkien pieneneminen on muuttanut perinteisen ikäpyramidin muotoa. Maakunnan ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin maan keskiarvoa enemmän. Suuntauksen ennustetaan jatkuvan yhä voimakkaampana suurten ikäluokkien siirtyessä ikäpyramidissa ylemmäs. Suurten ikäluokkien eläköityminen samaan aikaan, kun nuoremmat ikäluokat ovat kooltaan pienempiä, vähentää lähivuosina merkittävästi työikäisten määrää. 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 Syntyvyyden perussuuntaus on ollut 1970-luvulta alaneva. Alhaista syntyvyyttä on kiihdyttänyt opiskeluikäisten ja nuorten perheiden poismuutto tärkeimpinä motiiveina opiskelu- tai työpaikan saanti. 0-4 1 Tilastotiedot pohjautuvat tilastokeskuksen tietoihin ellei toisin mainita. 4

Väestönkehityksen osatekijät 800 600 400 200 0-200 -400-600 -800 Väestönmuutokset Etelä-Karjalassa v. 1990-2040 Kokonaisnettomuutto Luonnollinen väestönkehitys 1990 1995 2000 2005 2008 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Maakuntaan muuttaa ihmisiä enemmän kuin täältä pois, mutta se ei riitä korvaamaan sitä, että alueella kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Väkiluvun muutos on vaihdellut voimakkaasti muuttoliikkeen heilahtelujen mukaan. Työpaikkojen lisääminen ja sitä kautta ihmisten houkuttelu pysymään Etelä- Karjalassa tai muuttamaan Etelä- Karjalaan on tärkein keino väestönkehityksen suunnan muuttamisessa. Myös kaupunkiasuntojen ja lomaasuntojen periytyminen sukupolvelta toiselle voi lisätä muuttohalukkuutta maakuntaan. Huoltosuhde 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Koko maa Etelä-Karjala 1975 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Demografinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta ei-työikäistä eli 0-14- vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on suhteessa työikäisiin eli 15-64-vuotiaisiin nähden. Huoltosuhde on ollut Etelä- Karjalassa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin siitä syystä, että vanhusten osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2040 noin kolmannes asukkaista ennustetaan olevan yli 65-vuotiaita. Osuus on neljänneksi korkein kaikista maakunnista. Huoltosuhteen heikko kehitys heijastuu koko aluetalouteen, mutta erityisesti julkisen talouden kustannuksiin. 5

Koulutusaste Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Koulutusaste Etelä-Karjalassa ja koko maassa v. 2008 Etelä-Karjala Koko maa Etelä-Karjalassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on väestössä vähemmän kuin maassa keskimäärin, sen sijaan keskiasteen suorittaneita on hieman enemmän. Koulutuksen tarjonta nuorisoasteella tulee ylittämään kysynnän tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä. Toisaalta ammattitaidon päivitys ja uuden ammatin tarve lisäävät koulutuskysyntää. Suurin kasvuala onkin aikuiskoulutus. Peruskoulu- ja lukioverkon ennustetaan harvenevan. Ammatillisen koulutuksen näkymät ovat melko valoisat. Korkeakoulutuksen rakenteelliset muutokset ovat suuri haaste koko maassa, kuten myös Etelä-Karjalassa. Keskiaste % 0 10 20 30 40 50 60 70 Työllinen työvoima toimialoittain Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa, liikenne ja palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Työpaikat Etelä-Karjalassa 1997 2007 2020 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % työpaikoista Etelä-Karjalassa teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet aina 70-luvulta lähtien. Massa- ja paperiteollisuuden asema maakunnan teollisuustuotannon volyymissa, arvossa ja viennissä on ylivoimainen. Toimialoista myös alkutuotanto on menettänyt työpaikkojaan rajusti. Rakentamisen alalla on tapahtunut hienoista kasvua. Kauppa, liikenne ja yksityiset palvelut ovat sen sijaan kasvaneet. Työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi myös yhteiskunnallisten palvelujen osalta. Kasvavina aloina tulevaisuudessa ennustetaan olevan palvelutyö, sosiaalija terveysalan työ, rakennusalan työ, johto- ja asiantuntijatyö, opetus- ja kasvatustyö sekä kulttuuri ja tiedotustyö. Työpaikat keskittyvät kaupunkeihin ja kaupunkien läheiselle maaseudulle. Maakunnan sijainti tulliliiton rajalla, EU:n ja Venäjän talouden integroituminen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston vahvat osaamisalat luovat mahdollisuuksia myös tuotantotoiminnan monipuolistamiselle ja kasvulle. 6

Työttömyys % 25 20 Työttömyysasteen kehitys Etelä-Karjalassa ja koko maassa vuosina 1990-2009 Etelä-Karjala koko maa Ennen syksyllä 2008 alkanutta taantumaa työttömyys Etelä-Karjalassa on laskenut muuta maata seuraillen pysytellen kuitenkin maan keskiarvoa korkeampana. Etelä-Karjalassa nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus on maan keskiarvoa korkeampi. 15 10 5 Rakenteellinen työttömyys on kasvussa koko maassa ja työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin. Tulevaisuudessa otettaneen työllisyysreservejä tehokkaammin käyttöön, mikä jonkin verran pienentää alueellisia eroja työttömyydessä. 0 Lähde: TE-keskus 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Bruttokansantuote BKT asukasta kohti Euroa / asukas 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 Bruttokansantuotteemme kehitys on voimakkaasti riippuvainen metsäteollisuudesta ja viennin kehityksestä. Niinpä vuoden 1996 notkahdus on seurausta viennin vetämättömyydestä tuona aikana. Myös vuoden 2005 työsulku näkyy BKT:ssä. Tulevaisuudessa BKT:n kehitys on kiinteästi riippuvainen metsäteollisuuden kehityksestä alueella, mutta monipuolistuvan elinkeinorakenteen myötä entistä enemmän myös muista toimialoista. Myös työvoiman saatavuus on yksi tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä bruttokansantuotteen kehittymisessä. 5 000 Etelä-Karjala Koko Suomi 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 7

Tulot 25000 20000 15000 10000 Valtionveronalaiset tulot / tulonsaaja Koko maa Etelä-Karjala 5000 0 Ympäristö (Lähde: Itä-Suomen energiatilasto, Kajaanin yliopistokeskus, 2009) Primäärienergian kulutus Etelä-Karjalassa v. 2008 Lämpöpumput Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Tulotaso on ollut maakunnassa jonkin verran alle maan keskitason koko tarkastelujakson, vaikka maakuntien välisessä vertailussa Etelä-Karjalan tulotaso on 4. korkein. Tuloerot ovat kasvaneet koko maassa työttömyyden, palkkaerojen kasvun, pääomatulojen kansantulo-osuuden kasvun ja välillisten verojen vaikutuksen vuoksi. Etelä-Karjalassa on korkea uusiutuvan energian käyttöaste, mikä johtuu suureksi osaksi selluteollisuuden sivutuotteen, mustalipeän käytöstä. Liikenne Moottoriöljy Uusiutumaton sähkö Maakaasu Uusiutuva sähkö Puuenergia 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % 60,00 % 8

Ekotehokkuuden tila ja kehitys v. 2003-2008 verrattuna maan keskiarvokehitykseen (Lähde: Kaakkois-Suomen ekotehokkuus 2008) Taso parempi Taso huonompi Taso neutraali/ei arvioitu Suhteellinen kehitys parempi Suhteellinen kehitys huonompi Suhteellinen kehitys neutraali/ei arvioitu Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yrittäjien osuus työllisistä Itsemurhien määrä Väkivaltarikokset Tieliikenneonnettomuudet Yöpymisvuorokaudet majoitusliikkeissä Huoltosuhde Arvonlisäyksen volyymikasvu Käytettävissä oleva tulo Työttömyysaste Arvonlisäys asukasta kohti asukasta kohti Palvelujen osuus työllisistä Syntyneiden enemmyys Sukupuolten palkat Ulkomaan kansalaisten määrä Toimeentulotukea saaneet Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset Alle 65-vuotiaana kuolleet Vastasyntyneiden elinajanodote Kirjastolainojen määrä Sairastavuusindeksi Kunnallisvaalien äänestys-% Keski- ja korkea-asteen tutkinnot T&K-menot Sanomalehtien levikki Liikennesuoritteet Teollisuuden ja energiatuotannon NOx Raskasmetallipäästöt ilmaan(hg) Teollisuus ja yhdyskunnat typpi vesiin Teollisuus ja yhdyskunnat fosfori vesiin Kaukolämmön kulutus Sähkön kulutus Teollisuuden ja energiatuotannon CO2 Tieliikenteen CO2 Tieliikenteen Nox Teollisuuden ja energiantuotannon SO2 Raskasmetallit ilmaan (Cd) Raskasmetallit ilmaan (Pb) Öljy- ja kemikaalionnettomuudet Otetut sora- ja kalliomäärät Metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä Transitoliikenne Nettomuuttoliike Liikennerikokset Sioksiini- ja furaanipäästöt PAH-päästöt 2.2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TULEVAISUUS Globaalin talouden muutokset ovat vaikeasti arvioitavissa. Suomessa on käytetty laajalti Capful Oy:n laatimaa skenaariotarkastelua Miltä maailma näyttää talouskriisin jälkeen?. Skenaariot luovat mielenkiintoisen viitekehyksen tulevaisuudelle, mutta todennäköistä on, ettei mikään skenaariovaihtoehdoista toteudu sellaisenaan. On myös mahdollista, että kehitys on täysin erilainen kuin mikään vaihtoehdoista. Yksittäisen alueen tai maakunnan näkökulmasta on olennaisinta pyrkiä varmistamaan menestyksensä ja kilpailukykyisyytensä omista lähtökohdistaan. EU:n komission tutkimuksen perusteella menestyneillä alueilla on yhteisiä ominaisuuksia, joista huolehtiminen antaa valmiudet selviytyä muuttuvissa olosuhteissa ja talouden ulkoisissa paineissa. Menestyneiden eurooppalaisten alueiden/maakuntien yhteispiirteet Alueen infrastruktuuri mahdollistaa yhdentymisen eurooppalaisiin verkostoihin. Tämä edellyttää toimivia liikenneja tietoliikenneyhteyksiä. Alue tarjoaa yrityksille hyvän pohjan vastata muutoksiin kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen ja elävän kulttuurin avulla. Alueella on virkistävä ilmapiiri kansainvälisesti suuntautuneille avainhenkilöille sekä yrittäjille. Ilmapiiri on avoin uusille vaikutteille ja uusille kulttuureille. Alue täyttää taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytykset. Se on sosiaalisesti turvallinen ja siellä on toimivat julkiset ja yksityiset palvelut. Alue on yhteistyökykyinen muiden maakuntien/alueiden kanssa. 9

2.3. VENÄJÄN LÄHEISYYS ETELÄ-KARJALAN SIJAINTIETUNA Väestömäärä Pohjois-Euroopassa Kaakkois-Suomi on lähin EU:n alue suhteessa Pietariin ja Venäjän markkinoihin. Venäjän ja EU:n taloudellinen integroituminen johtaa siihen, että Etelä-Karjalan sijainti tulliliiton rajalla tuo sille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, joiden tehokas hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen on maakuntaohjelman läpileikkaava painopiste. Oheinen kuva on periaatteellinen strategia, joka perustuu kokemuksiin tulliliittojen rajaalueilta. Etelä-Karjalassa on nähtävissä jo useiden idänportti-strategian vaiheiden toteutumista, vaikkakin suurinta julkisuutta ovat saaneet ajoittain esiintyvät rekkaruuhkat. Suuret matkailuinvestoinnit ovat esimerkki kansainvälisen tuotanto- ja palvelukeskuksen vahvistumisesta. Esimerkki logistiikkapalvelukeskuksesta on Lappeenrannan Mustola. Venäjä-yhteistyön mahdollisuudet Etelä-Karjalassa: Pietarin/Venäjän suuri markkinapotentiaali yritysten sijoittuminen Monipuoliset liikenneyhteydet maantiet, rautatiet, rajanylityspaikat, Saimaan kanava ja lentoyhteydet Logistisen aseman hyödyntäminen Koulutus- ja tutkimusyhteistyö Teknologia- ja innovaatioyhteistyö Matkailu/ostos- ja hyvinvointimatkailu Kulttuurivaihto, luovat toimialat Yhteistyömuotojen osaaminen Yhteistyö Venäjä-asioissa naapurimaakuntien kanssa ja kansallisesti 10

2.4. ETELÄ-KARJALAN SWOT-ANALYYSI Vahvuudet: Heikkoudet: 1. Maantieteellinen sijainti kahden metropolialueen välissä ja lähin turvallinen EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin; monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. 2. Maailman johtava metsäteollisuuskeskittymä 3. Yliopisto, ammattikorkeakoulu, monipuolinen koulutustarjonta, tutkimus- ja innovaatioympäristö 4. Huippuosaaminen: biopohjaiset materiaalit, energia- ja ympäristöalat, erotustekniikka 5. Saimaa, Vuoksi ja muut vesistöt sekä laajat talousmetsät 6. Laaja kokemus Venäjä-yhteistyöstä 7. Viihtyisä, luonnonläheinen, turvallinen ja ruuhkaton asuinympäristö 8. Työvoiman saatavuus 9. Kuntien palvelurakenteiden uudistus ja yhteistyö 10. Rajahistoriaan ja karjalaisuuteen liittyvä omaleimainen kulttuuriperintö Mahdollisuudet: 1. Yksipuolinen elinkeinorakenne 2. Kasvuyritysten vähäisyys 3. Maakunnan tärkeimpiä yrityksiä koskeva päätöksenteko tapahtuu maakunnan ulkopuolella 4. Uusien metsäteollisuustuotteiden puute ja uusien tuotteiden liian korkeat tuotantokustannukset Suomessa 5. PK-yritysten kansainvälistymisen puute, verkostoitumisen vähäisyys 6. Työikäisen ja koulutetun väestön poismuutto 7. Tavaraliikenteelle riittämätön maantie- ja rautatieväylästö 8. Työttömyys, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä alhainen työllisyysaste Uhkat: 1. Venäjän nopeasti kasvavat markkinat kansainvälisen yhteistyön monipuolistuminen 2. Matkailualan nopea kasvu ja vahvuuksien hyödyntäminen 3. Alueen T&K-toiminnan kautta syntyvät uudet innovaatiot ja yritykset; metsäteollisuuden uudistuminen 4. Hyvinvointipalvelujen kasvava kysyntä 5. Luovien toimialojen kasvu 6. Kiviteollisuuden jatkojalostus 7. Palvelutuotannon rakenteiden monipuolistaminen 8. Työperäinen maahanmuutto 9. Maantie- ja rataverkon välityskyvyn paraneminen, kansainväliset lentoyhteydet 10. Viisumivapauden myönteiset vaikutukset matkailulle 1. Väestön ikääntyminen 2. Kansainvälistymisen myötä lisääntyvä kilpailu, teollisuuden investoinnit suuntautuvat ulkomaille, metsäteollisuuden toimialajärjestelyt 3. Kuntatalouden jatkuva heikkeneminen 4. Maaseudun autioituminen ja palvelujen heikkeneminen 5. Pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama pysyvä syrjäytyminen 6. Nopeasti muuttuva ja ennakoimaton lainsäädäntö ja määräykset Venäjällä, Venäjän sisäiset, ulkopoliittiset ja talouden kriisit 7. Rajan yli tulevat negatiiviset ilmiöt (rikollisuus, huumeet, sairaudet, rajavalvonnan heikkeneminen Venäjällä) 8. Erilaiset ympäristövahingot 9. Laajakaista jää taajamiin Nelikenttäanalyysissä esitetyt maakunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat muodostavat pohjan maakuntaohjelmassa esitetylle visiolle, strategisille päämäärille sekä ohjelman toimintalinjoille. Ohjelmassa esitetyin toimenpitein maakunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia pyritään vahvistamaan ja hyödyntämään. Heikkouksia pyritään puolestaan poistamaan ja esitettyjä uhkia välttämään. 11

2.5. ETELÄ-KARJALASSA TOTEUTETTUJEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS Maakuntaohjelman 2007-2010 arviointi Etelä-Karjalan liitto toteutti v. 2009 yhteistyössä Etelä-Suomen viiden muun maakunnan kanssa maakuntaohjelmien ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnin suoritti Ramboll Oy. Toimintaympäristössä tapahtuneet voimakkaat muutokset, etenkin metsäteollisuuden rakennemuutos, vaikuttivat alueen työpaikkakehitykseen ja ohjelman toteutumiseen heikentävästi. Tavoitteet etenkin infrastruktuurin kehittämisen osalta ovat toteutuneet hyvin ja panostukset ovat olleet onnistuneita. Myös hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä koskeviin palvelurakenteisiin liittyen kehityksen arvioitiin etenevän hyvin. Kokonaisuudessaan alueella toimivien muiden ohjelmien ja maakuntaohjelmien arveltiin melko hyvin tukevan toisiaan. Arvioinnissa todettiin, että vaikka ohjelmien pääasialliset tulokset ovat myönteisiä, niitä on vaikeaa erottaa muusta toimijoiden välisestä kanssakäymisestä eri strategia- ja ohjelmaprosessien yhteydessä. EU-ohjelmat Ilman EU-ohjelmien rahoitusta käytettävissä olevat pelkästään kansalliset määrärahat kehittämistyöhön olisivat olleet oleellisesti vähäisempiä, jolloin myös rahoituksella saatavat tulokset erityisesti yritystoiminnan kehittämisen kautta olisivat jääneet pienemmiksi. Ohjelmavarat ovat olleet kuitenkin liian pienet kääntämään alueen yritystoimintaa kasvu-uralle voimakkaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen aikana. Kestää pitkään ennen kuin metsäteollisuuden rinnalle pystytään luomaan uudentyyppisiä toimialoja, jotka vähentävät alueen metsäteollisuusriippuvuutta. Matkailualaa palvelevaan infrastruktuuriin on kohdennettu merkittävästi EU-rahoitusta. Toimialan kehittyminen maakunnassa on saatu hyvään vauhtiin ja käynnistymässä on Pohjoismaiden suurin matkailuinvestointi, kylpylähotellin rakentuminen Rauha-Tiurun alueelle. EU-varoin tehdyt panostukset Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkö- ja tietotekniikan sekä ympäristö- ja erotustekniikan osaamisaloihin ovat nostaneet alojen merkitystä maakunnan osaamisprofiilissa, mikä on alkanut luoda alueelle myös uutta yritystoimintaa. EU-rahoitteisilla projekteilla on etsitty, kokeiltu ja levitetty hyviä käytäntöjä, joilla on voitu edistää työllisyyttä, tukea yrittäjyyttä, vahvistaa työvoiman osaamista, lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja ehkäistä syrjäytymistä. Edellisellä ohjelmakaudella Tavoite 2 ohjelmassa ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus EUmaksatuksista oli Etelä-Karjalassa noin kolmannes. Ympäristörahoituksen piiriin kuuluvissa hankkeissa useimmat saavuttivat ympäristötavoitteensa. Alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä kehitettiin mm. vesistöjen virkistyskäyttöä ja suojelua sekä luontomatkailua edistävillä hankkeilla ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnostamisella. Kaakkois-Suomen ja Venäjän välinen Interreg IIIA/Naapuruusohjelma 2000-2006 loi edellytyksiä rajanylittävälle yhteistyölle. Ohjelma toimi tuloksellisesti liikenneyhteyksien ja ympäristön tilan kehittymiseen sekä osaamisen ja yhteistyön edellytysten kehittämiseen liittyneissä toiminnoissa. Yritystoiminnan ja sen toimintaympäristön kehittämisen osalta ohjelma ei tuonut odotettuja tuloksia. Maaseutuohjelmarahoituksella on saatu aktivoitua maaseutualueiden asukkaita omaehtoiseen alueidensa kehittämiseen. Yritys- ja yhdistystoiminta on vilkastunut. On syntynyt uusia matkailu- ja hoivapalveluyrityksiä ja hevosyrittäjyys on lisääntynyt. Kyläyhdistykset ovat korjanneet kylätalojaan ja yhteisöllisyys on lisääntynyt. Maatalouden harjoittajat ovat kasvattaneet tilakokojaan, ja muutamia osakeyhtiömuotoisia yrityksiä on syntynyt alueelle. 12

Osaamiskeskusohjelma Vuodesta 2007 käynnissä olleen Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelman klusterilähtöisen kehittämisen painopistealueina ovat huippuosaaminen ja innovaatiokyvyn vahvistuminen, yritysten kasvu ja liiketoiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen. Ohjelmassa on pääasiassa keskitytty kysyntälähtöisiin hankeaktivointeihin, klustereiden yhteistyön tiivistämiseen, kilpaillun tutkimusrahoituksen hankevalmisteluihin, innovaatioita tuottaviin tutkimushankkeisiin sekä Venäjä-kontaktien vahvistamiseen. Julkisten toimijoiden, tutkimuksen ja yritysten verkottamisella vahvistetaan alueen osaamiskeskittymää. Tutkimustiedon ja huippuosaamisen yhdistäminen pk-yritysten kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan on ohjelmassa tärkeässä asemassa ja tapa, jolla työpaikka- ja yritysvaikutuksia voidaan saada aikaan. Uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttäminen ohjelman myötävaikutuksella on ollut lähes tavoitteiden mukaista ja osaamiskeskuksen toimintaa on selkeytetty ja vahvistettu ohjelmakauden aikana. Aluekeskusohjelma Etelä-Karjalassa toteutettiin v. 2001-2010 kuuden kunnan yhteistä aluekeskusohjelmaa. Aluekeskusohjelman painotukset liittyivät maakunnan elinkeinopolitiikkaan strategisten kärkialojen kehittämisen osalta, alueen osaamisen vahvistamiseen ja kansainvälistymiseen sekä seudullisen/maakunnallisen yhteistyön vahvistamiseen. Aluekeskusohjelmassa on ohjelmakaudella 2007-2009 toteutettu kuntien yhdessä määrittelemien tavoitteiden mukaisia hankkeita neljässä toimenpidekokonaisuudessa: Elinkeinot ja innovaatiot, Venäjä, matkailu sekä verkostot ja viestintä. Aluekeskusohjelmalla on selvitetty, kokeiltu ja käynnistetty erilaisia uusia käytäntöjä, joilla on pyritty edistämään ja vahvistamaan alueen yrittäjyyttä ja yhteistyötä. Aluekeskusohjelma on lisännyt kehittämistoimijoiden verkostoitumista alueella ja kuntayhteistyö on edistynyt eri hallinnonaloilla hyvin. 13

3. MAAKUNNAN VISIO JA MAAKUNTAOHJELMA SEN TOTEUTTAJANA ETELÄ-KARJALAN VISIO 2030 Etelä-Karjala on Saimaan, rajan ja uusiutuneen metsäsektorin sekä elinkeinorakenteen vetovoimainen, sijaintinsa ja kilpailuetunsa tehokkaasti hyödyntävä sekä osaamisestaan, yhteistyöverkostoistaan ja kulttuuristaan uutta luovien ihmisten kasvumaakunta. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2014 Menestyvä yritystoiminta, uudet työpaikat, positiivinen väestökehitys Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumisen vahvistaminen Vahva koulutusmaakunta ja osaavan työvoiman turvaaminen Laadukkaat peruspalvelut, hyvinvoivat asukkaat Toimiva, houkutteleva ja kestävä ympäristö asukkaille, yrityksille ja matkailijoille Maakunnan sisäinen kumppanuus ja kehitysmyönteinen ilmapiiri MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen 2. Koulutus ja osaava työvoima 3. Kuntien yhteistyö ja palvelurakenteiden uudistaminen 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri OHJELMAKAUDEN KESKEISET TULOKSET Uudet työpaikat ja yritykset valituilla painopistealoilla, tasapainoinen väestönkehitys Monipuolinen ja vetovoimainen koulutustarjonta Väestön parantunut koulutustaso Asukkaiden terveyshyödyn ja hyvinvoinnin lisääntyminen EKSOTEn toiminta tehokasta ja kuntayhteistyö on syventynyt Keskeiset liikenne- ja tietoliikennehankkeet on toteutettu/käynnistetty, liikennejärjestelmä on kehittynyt Kulttuuri-, liikunta- ja virkistyskohteita on kehitetty eri käyttäjäryhmien tarpeisiin Vesistöjen tila on parantunut Luonnonvarojen sekä omaleimaisten luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kestävään kehitykseen perustuva käyttö ja hyödyntäminen. 14

Määrälliset tavoitteet ohjelmakaudelle Kullekin maakuntaohjelman toimintalinjalle on määritelty erikseen mittarit, joita seurataan. Seuraavassa taulukossa esitetään yleisiä maakunnan kehittymistä kuvaavia mittareita, joille on asetettu tavoitteet ohjelmakaudelle 2011-2014. Viimeisin tilastotieto 2 Tavoite v. 2014 Väestön määrä* 134 019 135 000 BKT/asukas* 3 31 109 35 000 Työttömyysaste* 14,4 % 8 % Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta 62,4 % 66 % täyttäneistä Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla 13,5 % 12 % olevat 25 29-vuotiaista* (*:llä merkityt mittareita, joista TEM on pyytänyt tavoitetietoja) 2 Tilastokeskus. 3 Mittari on Etelä-Karjalassa voimakkaasti sidoksissa metsäteollisuuden tuotantoon. 15

4. MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT 4.1. TOIMINTALINJA 1. ELINKEINORAKENTEEN UUDISTAMINEN Toimintalinjan tausta-ajatukset Elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet ovat kansainvälistyvän talouden oloissa herkkiä suhdannevaihteluille: tuotannon määrä, arvo ja henkilöstötarve vaihtelevat aluetalouden näkökulmasta suhteettomankin paljon maailmantalouden heilahtelujen mukaan. Etelä-Karjalan alueen tuotannon arvossa teollisuudella on edelleen vahva rooli, metsäsektorin osuus on hallitseva ja jopa suurin verrattuna muihin alueisiin. Suurteollisuuden työpaikkamäärän kehitys on ollut liki 30 vuoden ajan laskeva, eikä pk-sektorin työpaikkojen määrä ole kasvanut riittävästi, jotta teollisuuden työpaikkamenetyksiä olisi voitu korvata. 4 Osasyynä tähän on ollut pk-sektorin alihankintarooli ja riippuvaisuus metsäteollisuuden suuryksiköistä, omien lopputuotteiden vähäisyys sekä kasvu- että kansainvälistyvien yritysten vähäisyys. Etelä-Karjalakin on kuitenkin yhä selvemmin siirtynyt suurteollisuusvaltaisesta tuotannosta kohti kasvavaa palvelutuotantoa. Uusia korvaavia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille, joiden osuus elinkeinorakenteessa painottuu yhä enemmän. Palvelualojen osuus työpaikoista on jo yli 65 %, ja merkittävimmät työllistäjät ovat kaupan, kuljetus- ja muut yksityiset alat, joiden kasvu on ollut viime vuosina voimakasta ja toistaiseksi myös talouden taantuman vaikutukset toimialoihin ovat olleet vientivetoista teollisuustoimintaa pienemmät. Venäjän tuoma vaikutus ostos- ja muuhun matkailuun on suuri ja sen suhteellinen merkitys kysynnän ylläpidossa on nykyisessä taloustilanteessa entisestään korostunut. 5 Myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus ovat kasvavia palvelualoja. 6 Etelä-Karjalassa jatkuva suurteollisuuden rakennemuutos ja sen seurauksena alue- ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet edellyttävät nopeita ja panostuksiltaan riittäviä toimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja monipuolistamiseksi. Vientiteollisuudesta saatujen tulojen rinnalle ja tulonmenetysten korvaamiseksi tulee löytää sellaisia kasvualoja, joita maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta voidaan kehittää ja jotka tuovat tuloja alueen ulkopuolelta. Teollisuudessa myönteistä kehitystä edustavat mm. uusiutuvan energian tuotantolaitokset. Tuulienergiateollisuus on investoinut mm. Haminassa ja Lappeenrannassa ja kehitysnäkymät ovat markkinoiden kiristymisestä huolimatta edelleen positiiviset. Ala on saamassa maailmanlaajuisesti entistä tunnustetumpaa asemaa. Alan kehittymistä tukevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja tuotantoelämän monipuolinen yhteistyö ja tuotekehitys. Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja kehitykseen, merkittävä olemassa oleva teollisuusinfrastruktuuri sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia-alan huippuosaaminen ja energiatutkimusyhteistyö voivat luoda edelleen uusia mahdollisuuksia. 7 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys korostuu talouden voimakkaissa rakennemuutostilanteissa. Alueen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä osaamisperustan vahvistaminen kärkiosaamisaloilla mahdollistavat alueen innovaatiotoiminnan kehittymisen. 8 Yliopiston, VTT:n, ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan avulla on mahdollista uusia alueen tuotantorakennetta perinteisten teollisuudenalojen merkityksen vähentyessä. Yliopisto yhteistyössä Lappeenrannassa ja Imatralla sijaitsevien metsäteollisuuden omien tutkimusyksiköiden kanssa antavat pontta myös metsäteollisuuden tuotekirjon uudistamiseen. 9 Puuvarantojen ja puusta saatavien eri ainesosien hyödyntäminen selluloosan, paperin ja puutavaratuotannon ohella moottori- ja 4 Maakuntakaavan taustaselvitys, s. 35-36 5 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 3 6 Maakuntakaavan taustaselvitys, s. 39 7 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 3 8 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 7 9 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 7 16

biopolttoaineisiin, puukuitupohjaisiin kennorakenteisiin ja pakkauksiin, komposiittien raaka-aineena sekä kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuudessa luo metsäteollisuuden uudistumiselle uusia näköaloja. 10 Tässä yhteydessä kestävä metsätalous puuraaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi on oleellinen seikka ja maaseutualueiden tulolähteenä edelleen merkittävä. 11 Pietarin ja Leningradin alueen läheisyys on koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen kannalta oleellinen tekijä. Suurkaupungissa ja sitä ympäröivällä alueella on kehittyvät markkinat ja siellä kehitetään teollisuutta ja logistiikkaa. Suomalaisilla tuotteilla ja osaamisella mm. energiaa säästävällä rakentamisella ja pidemmällä tähtäimellä myös ympäristöteknologialla ennakoidaan olevan kysyntää ko. lähialueilla. 12 Elinkeinorakenteen uudistamisessa merkittävimmän mahdollisuuden lyhyemmän aikavälin työpaikka- ja tuotantotavoitteille tarjoaa matkailualan kehitys. Pääkaupunkiseudun ja etenkin Pietarin läheisyys sekä Venäjän viime vuosien suotuisa taloudellinen kehitys on näkynyt Kaakkois-Suomen vapaa-ajan asuntojen ja matkailukeskusten kaupoissa, Lappeenranta Imatra-alueen maan suurimpana tax free myyntinä ja venäläisturistien yöpymisvuorokausien voimakkaana kasvuna. Venäjän suuri kuluttajapotentiaali avaa mahdollisuuksia monellekin alalle ja erityisesti matkailualalle kasvuennusteet ovat hyvät. Matkailualan kilpailukykyä Etelä-Karjalassa parantavat suuret rakenteilla ja käynnistymässä olevat investoinnit, jotka tuovat Etelä-Karjalaan tuhansia vuodepaikkoja lähivuosina. 13 Matkailukapasiteetin lisäyksen myötä kasvavat asiakasvirrat luovat kysyntäpotentiaalia myös kaupan ja palvelualan yritysten toiminnalle ja esimerkiksi ns. luovat alat, hyvinvointi- ja terveyspalvelut ja maaseudun majoitus- ym. palveluja tarjoavat yritykset hyötyvät matkailijamäärien lisääntymisestä. Toisaalta vain venäläisen asiakaskunnan varaan rakentuva kaupan tai majoituksen lisäkapasiteetti sisältää riskejä, mutta maakuntaohjelman neljän vuoden tähtäimellä matkailun kehittäminen tästä lähtökohdasta parantaa joka tapauksessa alueen mahdollisuuksia nousta aidosti tunnetuksi matkailualueeksi. Aluekehityksen kannalta ubiikkiyhteiskunta 14 luo mahdollisuuksia, koska se levittäytyy kaikkialle sekä maaseudulla että kaupungeissa (universaali virtuaalisuus). Mm. luovat alat ovat paikkariippumattomia, ja esim. arkkitehtuuriin, muotoiluun, musiikkiin, virtuaalibisnekseen jne. liittyviä töitä voidaan ubiikkiyhteiskunnassa tuottaa kaikkialla. Uusia mahdollisuuksia syntyy myös matkailu- ja hyvinvointipalveluiden tuottamiselle. Näin uuden yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen voisi onnistua myös syrjäisillä alueilla. 15 Toimintalinjan strategiset tavoitteet Toimintalinjan strategisena tavoitteena on Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen muuttaminen nykyistä monialaisemmaksi. Tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja uusille, kasvaville toimialoille sekä uudistuvaan metsäteollisuusklusteriin. Kehittämishankerahoituksessa keskitytään matkailun, uusiutuvan energian tuotannon, metsäteollisuusklusterin uudistamiseen liittyvien sekä ICT-alan kilpailuetujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Maaseutuohjelman kehittämishankerahoituksessa keskitytään maataloustuotannon ja elin- 10 Kuulumisia-lehti 4/2009, s. 2-3. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 11 Valmisteilla oleva Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma 2012-2015 antaa suuntaviivat alueen metsätalouden kehittämiselle; metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle. Ohjelmalla tuetaan metsäsektorin taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä ja koko metsäsektorin menestymistä. 12 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 7 13 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 7 14 Ubiikkiyhteiskunnassa on kyse tietoyhteiskunnan uudesta vaiheesta, jossa langaton tiedonsiirto ja verkottuminen on mahdollista kenelle tahansa, milloin tahansa, missä tahansa ja minkä välityksellä tahansa. Kyseessä on ns. sulautettu tietotekniikka (ubiquitous computing), joka toimii huomaamattomasti ja ympäristöönsä sulautuvana. 15 Aluestrategia 2020 luonnosversio 0.1, s. 20. TEM. 17

tarvikealan kehittämiseen. Yritysvaikutuksiltaan parhaita hankkeita toteutetaan toimialapainotuksista riippumatta. Painopisteet toimialoittain Matkailu ja matkailua tukevat palvelut Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään matkailun, kaupan ja palvelujen alalta. Venäläiskuluttajien ostovoima ja matkustusmahdollisuudet lähialueelle, alueelle tehtävät matkailuinvestoinnit sekä jo avautuneet ja lähiaikoina käynnistyvät uudet lentoyhteydet Baltiaan ja Keski-Eurooppaan ovat keskeisiä mahdollisuuksia matkailun ja palveluiden arvonlisäyksen kasvattamiselle. Kasvutavoitteisiin tähdätään laventamalla ja parantamalla matkailutuotteiden ja palvelujen tarjontaa huomioiden alueen historia-, luonto- (mm. Saimaa ja Vuoksi) ja kulttuuripiirteet sekä hyvinvointipalvelut sekä parantamalla tuotteiden ja palveluiden laatua ja alan yritysten välistä yhteistyötä. Matkailussa odotettavissa oleva lisäkysyntä vaatii palvelutason nostamista uudelle tasolle. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: - Saimaan järvialueen yhteinen matkailumarkkinointikonsepti, tuotteet, markkinointitoimet ja kanavat näkyvyyden lisääminen, koti- ja ulkomaan markkinoiden asiakaskunnan saavutettavuuden parantaminen - matkailuun sopivien alueiden jalostaminen asiakaslähtöisesti uusia matkailupalveluja tarjoavia ympärivuotisia elämyskohteita - elämys- ja ohjelmapalveluiden tarjonnan ammattimaisesti johdettu verkosto laatua, volyymia ja vaihtoehtoja asiakkaille eri vuodenaikoina - matkailualan henkilöstön osaamisen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan palvelutaito, kielitaito jne. Maaseudun yritystoiminnan kannalta matkailualan kehittäminen ja investoinnit mahdollistavat mm. majoitus-, ruoka-, virkistys-, ns. wellness- ja ohjelmapalveluiden tuottamisen. Näitä voidaan rahoittaa erityisesti maaseutuohjelmasta. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen liiketoimintaa tutkimuksen ja osaamisen kautta Ilmastonmuutoksesta käytävälle keskustelulle ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehdyille toimenpide-ehdotuksille on ominaista energiankulutus-, energiantuotanto- ja energiansäästökysymysten limittyminen ympäristön tilan parantamiseen ja ympäristöarvojen suojeluun. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii em. energiaan liittyvien osa-alueiden teknistä kehittymistä, mikä samalla tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti parhaita käyttökelpoisia teknisiä ratkaisuja luoneille ja niitä markkinoille tehokkaasti tuoneille yrityksille ja muulle energiayrittäjyydelle. Kehittämisrahoitusta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen lisäämiseksi suunnataan ensisijaisesti yrityslähtöiseen, yliopiston ja yritysten yhteistyössä tekemään tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan - tuulivoiman, bioenergian ja jätteiden hyödyntämistekniikoissa - sähkökäyttötekniikoiden hyödyntämisessä (mm. sähkökoneet, sähkömoottorit, tehoelektroniikka, säätötekniikat) - energiatehokkaiden tuotanto- ja tuoteratkaisujen löytämiseksi ja energiaa säästävien tekniikoiden hyödyntämisessä. Keskeinen vaihe tutkimus- ja kehitystuloksista saatavan hyödyn realisoimiseksi on tehtyjen ratkaisujen käyttöönotto, ensin pilotointilaitoksina ja edelleen laajemmin kunnissa, teollisuuden proses- 18

seissa, rakentamisessa jne. Myös kansainvälisille markkinoille pääsy ja jakelukanavien löytäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä menestyvän liiketoiminnan kannalta. Tuotannollista potentiaalia lienee tällä hetkellä lähinnä tuulivoimaturbiinien, sähkökoneiden ja tehoelektroniikan valmistuksessa. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä ja liiketoiminnassa on kilpailua Suomessa ja ulkomailla, mm. Kiinassa jo laajasti, mutta Etelä-Karjalan on löydettävä muista erottuva osaaminen. Esimerkiksi hajautetun energiantuotannon jo tehdyn kehittämistyön hyödyntäminen käytännössä voi tarjoa kilpailuedun. Metsäteollisuusklusterin uudistuminen puun arvo on tulevaisuudessa korkeampi muualla kuin massan ja paperin valmistuksessa Metsäteollisuuden tuotanto kärsii mm. low end tuotevalikoimasta, raaka-aineiden kustannuksista ja niiden saatavuudesta sekä markkinoiden siirtymisestä yhä kauemmaksi suomalaisista tuotantolaitoksista. Tuotantoa tulisi suunnata korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, uudistaa tuotantoprosesseja ja etsiä aivan uusia tuotantomahdollisuuksia. Pääosin metsäyhtiöiden tehostamis- ja kehittämistoimien päätöksenteko tapahtuu globaalin kilpailun näkökulmasta, jossa maakunnan vaikutusmahdollisuudet tai sen intressien huomioonottaminen on vähäistä. Julkista tutkimusrahoitusta voidaan kuitenkin käyttää vaativissa t&k-hankkeissa ja metsäteollisuutta lähellä olevien toimialojen kehittämisessä. Tavoitteena on metsäklusterin hallittu rakennemuutos kehittämällä - puukuidun hyödyntämistä muissa tuotteissa - älykkäitä pakkaustekniikoita - komposiitteja ja komposiittituotteita - erotus- ja ympäristötekniikoiden hyödyntämistä teollisuuden prosesseissa - biojalosteiden ja metsäteollisuuden prosessien synnyttämien sivuainevirtojen hyödyntämistä - energiantuotantomahdollisuuksia - puutuoteteollisuutta. Toimenpiteet - panostetaan tutkimusinfraan yrityslähtöisesti em. sovellusalueilla - käynnistetään painopistealojen mukaisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, joiden tavoitteena uuden liiketoiminnan synnyttäminen - lisätään Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitosten yhteistyötä - lisätään tutkimustoiminnan kansainvälisyyttä. Erotustekniikat voivat edustaa läpimurtoalaa, kuitenkin erittäin kapealla, mutta monella toimialalla hyödynnettävällä huippuosaamisalalla, jossa pääkohde on tutkimustoiminnassa, ei niinkään tuotannossa. Yritysten tuotantoprosessien ja edelleen kilpailukyvyn parantuminen em. tekniikoita käyttämällä voi synnyttää kuitenkin mahdollisuuksia kansainvälisesti tunnustettuun asemaan erotus- ja ympäristötekniikoiden huippuosaamisessa. Maaseudun elinkeinotoiminnalle metsäpalvelut, valtion energia- ja veroratkaisuista riippuen puun energiakäyttö ja puun jatkojalostus ovat mahdollisia kasvualoja. 19

ICT (ohjelmistot, digitaalinen media, tietoliikenne, tietojärjestelmät) - ratkaisuja metsäklusterin, energia- ja ympäristöalan, matkailun tuotanto- ja liiketoimintaprosesseihin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen, konsultointiin, digitaalisen median sovelluksiin, tietoverkko- ja tietojenkäsittelypalveluihin ja tietoturvaratkaisuihin keskittyviä yrityksiä on Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterin tietojen mukaan maakunnassa n. 150 kappaletta. Pohjaa alan kehittymiselle antaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimustoiminta (mm. tietojärjestelmät, IT-palvelut, konenäkö, hahmontunnistus, ohjelmistotekniikka, tietoliikenneohjelmistot). Ns. ubiikkiyhteiskunnan kehityksestä voidaan päästä hyötymään luomalla uusia, uuteen tietotekniikkaan liittyviä sovellutuksia ja viemällä niitä jokapäiväiseen elämään. ICT-alan merkitys kasvaa joka tapauksessa kaikilla aloilla. Tietojenkäsittelypalvelu-toimialalle sijoittuville uusille yrityksille on sekä tuotteiden jakelun että tuotteisiin liitettävien lisäarvopalvelujen kannalta yleensä helpompi suuntautua kansainvälisille markkinoille kuin perinteisten tuotantoalojen yrityksille. Toimenpiteet - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikka-alan koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen painopistealojen tueksi - tutkimusalihankinnan kytkeminen kehittämishankkeisiin - yritysten tarpeita palveleva koulutustoiminta - kansainvälistymis- ja verkostoitumismahdollisuuksien luominen. Kaikkien edellä mainittujen painopistealojen yhteisenä haasteena on sijoittajien kiinnostuminen ja ulkopuolisen rahoituksen saaminen alueelle. Erityisesti silloin, kun toimialan tuotantoa ei ole helppo siirtää pois alueelta, sitä perustellumpaa on esim. ulkomaisten sijoittajien houkutteleminen mukaan uuteen yritystoimintaan. Edellä mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda toimintaedellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle. Yritysvaikutusten aikaansaaminen on kuitenkin viime kädessä kiinni yritysten omasta aktiivisuudesta liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Rahoitus Elinkeinoelämän toimintaympäristön ja -edellytysten parantamiseen tarkoitettu kehittämishankerahoitus koostuu kansallisista rahoituslähteistä, kansallisten erityisohjelmien rahoituksesta (KOKO, Osaamiskeskusohjelma) ja EU-ohjelmien rahoituksesta (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma). Yksittäisten yritysten rahoituskelpoisten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoitus turvataan yritystukilainsäädännön mukaisilla välineillä sekä kansallisesti että EU-osarahoitteisesti. Venäläisen elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö rahoitetaan pääosin ENPI-ohjelman kautta. Mittarit Toimintalinjan tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: Matkailutoimialan (sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan, ohjelmapalvelut) toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkansaajakorvaukset Energia- ja ympäristötekniikan alan (sisältää 14 eri toimialaluokitusta) toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Tietojenkäsittelypalvelu-toimialan toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Tekes-rahoituksen määrä painopistealoilla 20