V I L L A O I V A L A, M A A K E L L A R I. k o r j a u s s u u n n i t e l m a

Samankaltaiset tiedostot
Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

Olavinlinnan Paksun bastionin ampuma-aukot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

Olavinlinnan Paksun bastionin eteläjulkisivu

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet.

RAKENTEELLISET SELVITYKSET

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa


MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus Ison Albatrossin pohja

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm:

SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS. Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue. Vihiluodontie 590. Kempele

Betonielementtien käsittelyohjeet

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

PYSTYPINTOJEN LUONNONKIVIVERHOILUT , Juuso Rainio

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa Työnumero:

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN

1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI

LAATOITUSOHJE. Laatoituksen aloitus. Seinät

Laukkarinne VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie VANTAA

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN

RENOFIX RT 300 LAATTALAASTI VESIERISTYSTÄ VAATIVIIN KOHTEISIIN TEKNISET TIEDOT

Luonnonkivimuurit ja -tukimuurit

Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie Vantaa

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

1. 10 x 21 moduulimittainen ovi sopii oviaukkoon, joka on 100 cm leveä ja 210 cm korkea.

Vaunuvajan restaurointi (1/2)

Pälkäneen Vanhankirkon asehuoneen sisäänkäynnin restaurointi kesällä 2009

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

Hyvä piha kestää elämää

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja

TARKASTUSRAPORTTI (ote raportista ) LIELAHDEN ENTISEN METSÄ BOARD OYJ:N KÄYTÖSTÄ POISTETTU SAVUPIIPPU

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE

VÄLISEINÄT. Leca väliseinät. Leca EasyLex 88 Leca Lex /

08. RAPPAUSLAASTIT. Tulostettu / 25

Olavinlinna Virve Suominen Konservaattori (AMK)

Ovielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta.

Kivikorit. Asennusohje. Oy ViaCon Ab, Vernissakatu 8, VANTAA Puh

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje

TP Juhlalaavu: Tilannekatsaus

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu Lappeenranta

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.

ASENNETUILLE IKKUNOILLE SISÄPUOLELLE KAIKILLE RAKENNETYYPEILLE. 1 TIIVISTALO - Ikkunoiden tiivistäminen rakennuksen ulkokuoreen

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN

Conbit. Älä sekoita laastia kerralla enempää kuin ehdit käyttämään 45 minuutissa. Hävitä kovettumaan alkanut laasti.

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: Ilkka Meriläinen

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa ohjeen)

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus.

Knauf liimausjärjestelmä

LUJA-MUURIKIVET RYHDIKKYYTTÄ PIHALLE JA PUUTARHAAN LUJA-MUURIKIVIVALIKOIMA ON TÄYDENTYNYT -

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B JUUKA

Håkansbölen kartano, pehtorin talo

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle

Asennussuositus nora -lattiapäällysteiden saumaus

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

KANNEN PINTARAKENTEET PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET 1 VAURIO 2 KORJAUSTARVE

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, ESPOO orientoccident.fi

PIHARAKENNUKSET LAITURIT

Kiinteistökatselmus 2 (12)

Laiturien purku- ja kunnostustoimenpiteet

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TERÄSRUNKOISTEN LASIPALO-OVIEN ASENNUSOHJE. TUOTETYYPPI TPU705 ja TPU706

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Saunan rakentaminen ja remontointi

ASENNETUILLE IKKUNOILLE ULKOPUOLELLE KAIKILLE RAKENNETYYPEILLE. 1 TIIVISTALO - Ikkunoiden tiivistäminen rakennuksen ulkokuoreen

Katriinankuja VANTAA

saumaus- ja tiivistysaineet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu Lappeenranta

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

Kiertolii(ymien kiveykset Nupu ja noppakivet liikennealueilla

KUNTOTUTKIMUS: VARASTO-/TALLIRAKENNUS

Kaunialan sotavammasairaala

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE Eurokoodi 6. (korvaa ohjeen)

RAKENNUSVALVONTA OULU

Paksurappaus-eristejärjestelmä elementtiin KUITUVAHVISTETTU

Bender Boston antik. Boston Antik - kaksipuolinen muuri erilaisilla pinnoilla! BENDERS PIHAKIVET

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus

Saunan rakentaminen ja remontointi

LAKKA OHUTRAPPAUS ERISTEJÄRJESTELMÄ TYÖOHJE

Pieliohjeet taitto-oville

Verkkovajan restaurointi

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Hirsirakenteisen aitan korjausarvio

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä:

~A~.. ~~yj. Kaakkois-Suomen linnoitusketjuun kuuluvat Kyminlinna ja Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu lukujen taitteessa.

ACO STAINLESS Lattiakourut teollisuustiloihin ja suurtalouskeittiöihin

BETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman

Transkriptio:

V I L L A O I V A L A, M A A K E L L A R I k o r j a u s s u u n n i t e l m a 8. 9. 2 0 1 4 S A K A R I M E N T U

Villa Oivalan maakellarin rakennusvuotta ei ole mainittu asiakirjoissa. Rakennustapa ja pienet mittasuhteet ovat tyypillisiä pienelle varastokellarille ja sementtilaastin käyttö muureissa viittaa 1900-luvun alkupuolelle. Tarkempien asiakirjatietojen puuttuessa voidaan olettaa, että kellari on suurin piirtein päärakennuksen ikäinen. Kellarilla on tuskin yhteyttä Itä- Villingissä sijaitseviin ensimmäisen maailmansodan aikaisiin Helsingin meririntaman linnoituslaitteisiin. Kellari sijaitsee päärakennuksesta lounaaseen lähellä Oivalan kaivoa ja pientä varastorakennusta. Rakennuspaikan lähiympäristö on kivistä ja sammaleista: alueen maaperä on itäisen saariston asemakaavan selostusosan luonnoksen mukaan kovapohjainen ja geotekniseltä rakennettavuudeltaan hyvä. Rakenteet Kellarin seinät on muurattu vaihtelevan kokoisista ja osin lohkotuista luonnonkivistä, jotka on tuettu toisiaan vasten pienemmillä kiilakivillä. Muurin perustamistapaa on nykyisessä tilanteessa vaikea selvittää, sillä alimmat kivikerrat ovat kellarin sivuilla sortumapenkereiden peitossa. Perustukset ovat ilmeisesti riittävän tukevat ja kuivat, sillä sisäseinissä ja katossa ei ole näkyvissä rakenteen läpi ulottuvia halkeamia tai muita merkkejä routimisen aiheuttamista liikkeistä. Kellarin pohjan mitat ovat 2,1 x 3 metriä ja huonekorkeus 1,8 metriä. Lattiana on ollut maanvarainen betonilaatta, joka on edelleen olemassa, mutta murentunut kappaleiksi. Sisäseinät on muotoiltu tasaisiksi muurikivien päälle ulottuvalla leveällä saumauksella, joka on yhä suurimmaksi osaksi ehjä. Vesikattona on lautamuotin päälle valettu raudoitusverkolla tuettu betonilaatta, jota peittää maakerros ja sen päällä kasvava matala sammal- ja pensaskasvusto. 2

Ulkomuurien näkyvät osat ovat pystysuoria tai lähes pystysuoria, ja niiden korkeus vaihtelee kumpuilevan maaston takia muutamasta kymmenestä senttimetristä kahteen metriin. Ulkomuurin saumoissa on ehyinä säilyneissä kohdissa sementtipitoisella laastilla tehty saumaus. Oven pielet ja oviaukkoa kattava laatta ovat kokonaisuudessaan betonivalua, jonka etupintaan on uurrettu yksinkertaisia koristekuvioita. Ovesta on jäljellä sisäseinän tasossa oleva puinen karmi. Kellarissa on jossakin aikaisemmassa rakennusvaiheessa ollut kaksoisovi, joka on tasoittanut lämpötilan ja kosteuden vaihtelua sisätilassa. 3

Irronnut muurikivi takanurkan kivet ovat irronneet muurista ja siirtyneet paikoitellen150 mm ulospäin Sisäseinät ja sisäkatto ovat suhteellisen ehyet, lattia on rapautunut Muuri on sortunut kokonaan 2,5 metrin etäisyydelle nurkasta, osa pystyssä olevasta muurista on todennäköisesti ladottava uudelleen Muuri on sortunut kokonaan nurkan lähellä, vauriot ulottuvat 2,5 metrin etäisyydelle nurkasta 0 1 2 3 m 0 1 2 3 m 4

Vauriot Kellarin sivuseinien uloimmaiset kivikerrokset ovat vaurioituneet ja osin sortuneet. Vaurioiden syynä on alkuperäinen rakennustapa: 80-90 cm:n vahvuisissa muureissa on selkeästi erottuva sisä- ja ulkokuori, joiden välillä ei ole sidekiviä ottamassa vastaan poikkisuuntaista kuormitusta. Seinät on saumattu huolellisesti sisäpuolelta ja ilmeisesti alun perin myös ulkopuolelta, mutta muurin ydinosa vaikuttaa laastittomalta. Kerroksellisen rakenteensa takia muuri on ollut altis ns. vaakaroutimiselle: kun pintakivien saumoista on päässyt tunkeutumaan vettä rakenteen sisään, on se jäätyessään työntänyt kiviä ulos muurista. Yk sittäisten kivien putoaminen muurista on jättänyt yläpuoliset kivikerrat vaille tukea, ja korkeimmat muurin osat ovat lopulta sortuneet. Tiiviisti saumattu ja kattolaatan suojaama sisäkuori on jäänyt pystyyn ja pitää tällä hetkellä rakennetta koossa. Sortumat ovat edenneet suurin piirtein niin pitkälle, kun ne voivat edetä koko rakenteen luhistumatta. Etuseinän muureja kannattaa oviaukon laastivalu. Sivuseinien takanurkissa ja takaseinän ulkosivulla on huonokuntoisia muurin osia, joiden limitystä on aiheellista kohentaa nyt, jotta vaurioiden eteneminen saadaan pysäytettyä. Kattolaatta lepää tällä hetkellä ehyenä säilyneen sisäkuoren ja oviaukon betonisten pielien varassa. Suurin riskitekijä on katon romahtaminen, jonka seurauksena koko rakenne tuhoutuisi. Silmämääräisen tarkastelun perusteella kellarin maapohjassa ja perustuksissa ei sortuneiden alueiden ulkopuolella ole sellaisia rakennusteknisiä ongelmia, jotka edellyttävät välitöntä korjausta. Muut vähäisemmät vauriot ja puutteet (hajonnut maanvarainen betonilattia, puuttuvat ulko-ovet ja todennäköisesti myös puurakenteinen tuuletuspiippu) voidaan jättää korjattaviksi myöhemmin, mikäli kellaria ei tämän korjaustyön yhteydessä haluta kunnostaa käyttökuntoiseksi. 5

Korjaustyö Korjaustoimenpiteet käsittävät sortuma-alueiden raivaustyön, perustusten kunnon tarkistamisen sortumien kohdalla sekä muurien muuraamisen uudelleen. Kellarin katteena oleva betonilaatta on sortumien johdosta muuttunut paikoitellen ulokkeeksi. Sortumien kohdalla laattaa on tuettava väliaikaisesti tukirakenteilla, jotka estävät murtumien syntymisen esimerkiksi lumikuorman johdosta ja varmistavat raivaus- ja korjaustyön tekijöiden työturvallisuuden. Tämä työvaihe on jo toteutettu. Varsinaisen korjaustyön aluksi siirretään muurikivet pois seinien vierestä ja levitetään ne tasaiselle alueelle, jossa kiviä voidaan valikoida ja tarvittaessa puhdistaa. Korjaus pyritään tekemään alkuperäisillä muurikivillä, joista suurin osa on todennäköisesti jäljellä sortumakasoissa. Mikäli kiviä tarvitaan lisää, on parasta käyttää saarelta löytyviä irtokiviä, mikäli se on maisemallisista syistä mahdollista. Kellarin molempiin nurkkiin tarvitaan nurkkakiviä, joissa on kaksi keskenään n. 90 asteen kulmassa olevaa sileää pintaa; nämä kivet on hyvä erotella muista kivistä jo raivausvaiheessa. Raivaustyön jälkeen tarkastetaan muurien perustusten kunto. Alimman kivikerran on tarjottava riittävä tuki uudelle muuraukselle, joten siinä olevien kivien on oltava vaakasuoria tai lievästi sisäänpäin kaltevia muurin poikkileikkauksen suunnassa. Kivien on myös oltava selvästi painumattomalla alustalla; jos alimmasta kivikerrasta puuttuu perustuskiviä tai osa kivistä liikkuu painon alla, on perustusta niiden kohdalla tuettava syvemmälle ulottuvalla laastittomalla kivilatomuksella. Korjattavat muurin osat puhdistetaan saumoissa olevasta kasvillisuudesta, humusmaasta ja hiekasta. Huonokuntoinen laasti poistetaan ensin mekaanisesti rassaamalla ja tarvittaes- 6 sa imuroinnilla. Mikäli korjattavalta alueelta puuttuu kiilakiviä, etsitään sopivat korvaavat kivet ennen laastikorjauksen aloittamista ja asennetaan ne alustavasti paikalleen saumoihin. Muurattaessa kivet puhdistetaan ja ladotaan suurin piirtein vaakasuuntaisissa kerroksissa, ns. varveissa. Täysin vaakasuoriin linjoihin ei ole syytä pyrkiä sen paremmin rakenteellisista kuin ulkonäöllisistäkään syistä. Tärkein kivien latomisessa noudatettava periaate on kuormituksen tasainen jakautuminen muurissa. Kuorman on siirryttävä pystysuunnassa kiveltä kivelle, joten kivet ladotaan ensin paikalleen ilman laastia ja tuetaan riittävän hyvin paikalleen kiilakivillä. Kivien on sitouduttava toisiinsa sekä muurin pituus- että syvyyssuunnassa, joten työssä on vältettävä pystysuorien usean kiven mittaisten votsisaumojen syntymistä ja pyrittävä sijoittamaan ulkokuoreen kiviä, jotka ulottuvat mahdollisimman syvälle muurin sisään.

Korjattavat alueet, julkisivuluonnokset. Uudelleen muurattavien muurin osien ohella kellarin ulkoseinissä voi olla myös alueita, jotka on ladottava uudelleen. Kellarin alkuperäisen muurauslaastin koostumusta ei tunneta. Sisäseinien saumoissa on todennäköisesti kalkkisementtilaastia ja ulkomuurissa ja oviaukon pielissä sementtilaastia. Jos korjaustyö halutaan tehdä alkuperäistä muistuttavalla sideaineella, ei kysymykseen tule nykyaikainen puhdas sementtilaasti eikä myöskään perinteinen kalkkilaasti. Yksinkertaisin ratkaisu on käyttää kalkkisementtilaastia (KS 50/50 tai KS 65/35, tuotenimiä esimerkiksi weber.vetonit 412 tai Fescon KS 50/50 3mm). Toinen vaihtoehto jos työmaalla on käytettävissä tarvittava kalusto on käyttää hydraulista kuivalaastia (Bayosan RK 39 tai weber.cal 148). Työn suorittajan on siinä tapauksessa oltava perehtynyt muurinkorjaukseen kalkkipohjaisilla laasteilla. Laastin valinta vaikuttaa myös työn suoritusaikaan; millään laastilla ei ole suositeltavaa työskennellä syyskuun lopun jälkeen ja kalkkipohjaisten muurauslaastien suositeltava käyttöaika on toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. Laasti sekoitetaan valmistajan ohjeen mukaan. Muuraustyötä varten sopiva laastin jäykkyys on saavutettu, kun laasti pysyy nostettaessa kiinni lapion terässä. Kivet kastellaan, sillä korjauslaastissa oleva vesi ei saa imeytyä vanhaan rakenteeseen. Irrotettujen kiilakiven paikoilta ja muurattavan kivikerran päältä lisätään muuriin laastia joko käsin tai pumppaamalla tasaisella paineella siten, että korjattava kohta täyttyy tasaisesti. Jos täytettävä onkalo on suuri, on tarpeellista tukea laasti pienillä kivillä, sillä liian laaja laastitäyttö kutistuu ja halkeilee kuivuessaan. Tärkeintä on saada muurikivien väliset vaakasaumat mahdollisimman täyteen laastia ja paikata kaikki sisäänpäin viettävät halkeamat, joista sadevesi pääsee valumaan muurin sisään. Laastityö on parasta tehdä yhtenä työvaiheena muurin pintaan saakka ja välttää jälkisaumausta, jos se on mahdollista. Laastipinnan viimeistelyksi riittää sauman pyyhkäiseminen tasaiseksi laastikauhan reunalla tai työkäsineen kämmensyr- 7 jällä (ns. rukkassauma ). Jonkin verran karkea laastisauma on kestävämpi kuin saumaraudalla täysin sileäksi hangattu pinta. Laastitäyttö on tehtävä tahrimatta julkisivukivien pintoja, joiden puhdistaminen on työlästä ja laastin kovettumisen jälkeen lähes mahdotonta. Laastiroiskeita ei saa poistaa happokäsittelyllä tai hiekkapuhalluksella. Puhdistus ja jälkihoito Muurauksen tultua valmiiksi odotetaan muutamia tunteja, jotta laasti kovettuu riittävästi puhdistamista varten. Laastisaumaa on odottamisen aikana kasteltava. Kun laastin pinta on kovettunut sen verran, että se ei enää murene hangattaessa, sauman pestään vedellä ja juuriharjalla. Korjattu alue puhdistetaan ylhäältä alaspäin. Laastin jälkikastelu tehdään sumuttamalla saumoja vedellä muutaman vuorokauden ajan. Sauma ei jälkihoidon aikana saa altistua sateelle tai voimakkaalle auringonvalolle.

8