Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki (26.1.2001/55) 3. luku 3 4 Työaikalaki (9.8.1996/605) 6. luku 28-31 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku 27-30 Hallintosääntö (1.6.2014) 5. luku 19 mom 5 2. Mikä on sivutoimi Sivutoimi on virkasuhde, palkattu työ sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeenharjoittaminen eli yrittäjätoiminta. Sivutoimi voi olla myös luottamustoimi julkisessa tai yksityisessä yhteisössä tai osakkuus yhtiössä, jossa viranhaltijalla on yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa määräävä asema. Pelkkää osakkeiden omistamista osakeyhtiössä sinänsä ei katsota sivutoimeksi, mutta omistajan aktiivinen toiminta yrityksessä on sivutoimi. Sivutoimen ei välttämättä tarvitse olla palkallinen. Työntekijällä ja viranhaltijalla voi olla vain yksi päätoimi. Henkilöllä voi olla muita toimia, mutta ne ovat aina sivutoimia. Jokainen Naantalin kaupungin työntekijä on velvollinen ilmoittamaan sivutoimistaan tai hakemaan siihen lupaa. 3. Sivutoimilupa vai sivutoimi-ilmoitus Työntekijällä ja viranhaltijalla voi olla vain yksi päätoimi, muut toimet ovat sivutoimia, joista tehdään sivutoimilupahakemus, jos siihen käytetään työaikaa tai sivutoimi-ilmoitus, jos työskentely tapahtuu iltaisin, viikonloppuisin tai lomalla eli muulloin kuin työajalla. 4. Valvonta Esimiehet selvittävät kehityskeskusteluja käydessään henkilölle sivutoimiin liittyvät edellytykset ja ohjeet sekä arvioivat sivutoimen synnyttämää mahdollista haittaa päätoimen suorittamiselle. Esimiehet ovat velvollisia ohjeistamaan työntekijöitä ilmoittamaan sivutoimistaan tämän ohjeen mukaisesti. Intrasta löytyvät ohjeet. Kaupunginhallituksen yleisjaoston päätösten perusteella ylläpidetään sivutoimiluetteloa, josta vastaa yleisjaoston sihteeri. Esimiehellä on valvontavelvollisuus virka- ja työaikojen noudattamisessa. Sivutoimiluvan haltijat sopivat esimiestensä kanssa työ- ja työaikajärjestelyistä. 5. Voimassaoloaika ja muutoksista ilmoittaminen Sivutoimilupa voidaan myöntää vain määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Myös sivutoimi-ilmoitukset ovat voimassa vastaavan kolmen vuoden määräajan. Työntekijä on velvollinen pitämään ilmoitukset ja/tai luvat ajan tasalla eli hakemaan uutta lupaa tai tekemään uuden ilmoituksen. Päättyvistä sivutoimista ilmoitetaan esimiehelle ja yleisjaoston sihteerille sähköpostitse tai kirjallisesti. 1
Sivutoimilupa voidaan peruuttaa ennen määräajan päättymistä, jos siihen on syy. Tätä ennen luvan myöntävän tahon on kuultava henkilöä asiassa ja peruuttamisesta on tehtävä päätös perusteluineen. 6. Sivutoimiluvan myöntävä taho Sivutoimiluvat myöntää kaupunginhallituksen yleisjaosto. Myös sivutoimi-ilmoitukset tehdään kaupunginhallituksen yleisjaostolle. Hakemuksessa esimies ottaa kantaa sivutoimeen, joko puoltaen tai ei puoltaen sitä. Esimiehen kannanoton tulee perustua noudatettavaan lainsäädäntöön sekä myöhemmin kohdassa 8 kuvattuja Naantalin kaupungissa määriteltyjä kriteereitä. Työnantajalla on oikeus ja sivutoimiluvan hakijalla ja ilmoituksen tekijällä velvollisuus selvittää sivutoimeen liittyvät tarpeelliset tiedot. 7. Sivutoimiluvan hakeminen ja sivutoimi-ilmoituksen tekeminen sekä sivutoimen aloittaminen Sivutoimilupaa haetaan ja sivutoimi-ilmoitus tehdään tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Esimies lausuu kantansa sivutoimeen lomakkeella ja toimittaa lomakkeen kaupunginhallituksen yleisjaoston sihteerille välittömästi sen saatuaan. Mikäli sivutoimen pitäminen edellyttää sivutoimilupaa, ei viranhaltija saa ryhtyä hoitamaan sivutointa ennen sivutoimiluvan myöntämistä. 8. Sivutoimen periaatteet Sivutoimiluvan myöntämistä ja sivutoimi-ilmoituksen hyväksymistä harkittaessa selvitetään, voiko viranhaltija pitää sivutointa ja jos voi, minkälaista ja missä laajuudessa. Sivutoimiluvat ratkaistaan yksittäistapauksina, mutta niitä voidaan tarkastella myös kokonaisuutena esimerkiksi muuttuvissa olosuhteissa. Ratkaisussa noudatetaan kohdassa 1 kirjattuja lakeja ja asetuksia sekä alla kuvattuja periaatteita. Sivutoimilupien myöntämisessä ja sivutoimi-ilmoitusten hyväksymisessä arvioidaan sivutoimen tuomia mahdollisia haasteita hoitaa omaa päätoimeaan. Tällöin huomioidaan tehtävän hoito laajasti eli tehtävän asianmukainen hoitaminen, luottamus tasapuolisuuteen tehtävän hoitamisessa, mahdollinen esteellisyys (hallintolaki 27-30), kilpailevan toiminnan riski ja myös se, minkälaisen työkuorman sivutoimi mahdollisesti synnyttää. Johtavien viranhaltijoiden osalta periaatteena on se, että oman tehtävän hoitaminen edellyttää sitoutumista ja työajan käyttöä täysipainoisesti omaan työhön. Koska johtavilla viranhaltijoilla on laaja vastuu niin henkilöstöstä, toiminnasta kuin taloudesta, tulee heidänkin osaltaan noudattaa työaikalain henkeä. Näin ollen johtavien viran-/toimenhaltijoiden sivutoimina voidaan hyväksyä esimerkiksi erilaiset hallituspaikat, jotka eivät sinällään edellytä jatkuvaa työskentelyä. Hallituspaikat eivät kuitenkaan saa synnyttää esteellisyysongelmaa eivätkä saa muutoinkaan olla noudatettavien lakien ja asetusten vastaisia tehtäviä eivätkä vaarantaa luottamusta tehtävän tasapuoliseen hoitamiseen. Johtava viran-/toimenhaltija voi myös toimia esimerkiksi asiantuntijana, jos kyseinen tehtävä ei ole kilpailevaa toimintaa eikä synnytä esteellisyyttä. Tältä osin on hakijan ja/tai ilmoituksen tekijän on huomioitava salassapitovelvollisuus, sen rikkominen on rikoslain mukaan rangaistavaa virkasalaisuuden rikkomista. Tulosvastuullinen tai vastuullinen asema kunnassa (oikeuskäytännössä esim. kuntayhtymän osastonylilääkäri ja osastonhoitaja) riittää perusteeksi kieltää sivutoimi. Intressiristiriita on usein tällaisissa tapauksissa ilmeinen. Oikeuskäytännöissä on linjattu se, että toiminta omalla vastuualueella riittää perusteeksi evätä sivutoimi. Näin ollen erityisesti johtavassa asemassa olevien viranhaltijoiden sivutoimet ja esteellisyyskysymykset ja tehtävän tasapuolinen hoitaminen on arvioitava erityisen tarkkaan. Työajan osalta periaatteena pidetään, että sivutoimi ei saa aiheuttaa henkilölle liiallista työkuormitusta. Sivutoimeen käytetty aika voi olla täyttä työaikaa tekevillä keskimäärin enintään 10 tuntia/viikko. Koska työntekijät noudattavat eri työaikamuotoja ja tekevät eri työaikaa, tulee hakemuksessa selkeästi tuoda esiin sekä oma työhön käytetty työaika että sivutoimen vaatima aika tunteina per viikko. 2
9. Sivutoimen kieltäminen Viranhaltijalla ennestään olevan tehtävän pitäminen, joka edellyttää sivutoimilupaa ja joka hänellä on ollut tullessaan otetuksi Naantalin kaupungilla uuteen virkasuhteeseen, on kiellettyä, ellei työnantaja myönnä viranhaltijalle hakemuksesta sivutoimilupaa. Virkatehtävien hoitamista tai viranomaisen toimintaa haittaava sivutoimi voidaan kieltää. Tällöin päätöksen perusteluissa on mainittava todetut tai odotettavissa olevat, välittömät tai välilliset haitat. Jos viranhaltija ei sivutoimesta johtuen kykene hoitamaan tehtäviään asianmukaisesti, vaikka sivutoimi ei aiheuttaisikaan esteellisyyttä tai muuten vaarantaisi luottamusta, kyse on tehtävän asianmukaista hoitamista haittaavasta sivutoimesta. Sivutoimiluvan myöntäneen viranomaisen on perustellusta syystä oikeus peruuttaa jo annettu sivutoimilupa. Jos jo myönnetty sivutoimilupa peruutetaan tai sitä muutetaan, kuullaan viranhaltijaa ennen päätöksen tekemistä. 10. Voimaantulo Tämä ohjeistus pohjautuu kaupunginhallituksen yleisjaoston 19.8.2013 62 päätökseen. Se tulee voimaan 1.9.2014 alkaen ja korvaa aiemmat ohjeistukset. Jo myönnetyt sivutoimiluvat ja hyväksytyt ilmoitukset ovat voimassa aiemmin tehtyjen päätösten mukaan. 3
Liite 1 Kunnallinen viranhaltijalaki, 4. luku 18 Sivutoimi ja kilpaileva toiminta 1. Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. 2. Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Lupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen peruuttamista. 3. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muuten haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. 4. Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 3 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. 5. Muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 3 momentissa säädetyillä perusteilla. 4
Liite 2 Työsopimuslaki 3. luku 3-4 3 Kilpaileva toiminta Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta. 4 Liike- ja ammattisalaisuudet Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti. 5
Liite 3 Työaikalaki 6. luku 28-31 Lepoajat ja sunnuntaityö 28 Päivittäiset lepoajat Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 minuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. 29 Vuorokausilepo Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana 6, 9, 10, 12 ja 13 :ssä tarkoitetuissa töissä vähintään 11 tunnin sekä 7 :ssä tarkoitetuissa töissä vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole 14 :ssä tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ eikä jäljempänä säädetystä muuta johdu. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja 10 :ssä tarkoitettu työntekijöiden edustaja voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan siitä, mitä 1 momentissa säädetään, poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan: 1) kun työntekijän työvuoro muuttuu 27 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla; 2) jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa; 3) jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan; 4) kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi; 5) tapaturman ja tapaturmanvaaran yhteydessä; 6) turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojelemiseksi; tai 7) työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Jos vuorokausilepoa on lyhennetty 2 momentissa säädetyllä perusteella, lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa. 30 Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika jokaisena 24 peräkkäisen tunnin jaksona. Kuljetustehtävän vaatiessa saadaan 1 momentissa tarkoitettu vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään seitsemäksi tunniksi kaksi kertaa seitsemän peräkkäisen 24 tunnin jaksona. 31 Viikoittainen vapaa-aika 6
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaaaika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus. Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia, sekä maatalouden kotieläinten hoitotyössä ja kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä. 7
Liite 4 Hallintolaki 5. luku 27-30 27 Esteellisyys Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa. 28 Esteellisyysperusteet Virkamies on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa: 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. 29 Esteellisyyden ratkaiseminen Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. 8
Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla. 30 Asian käsittelyn jatkaminen Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa. 9
Liite 5 Hallintosääntö 5. luku 19, mom 5 19 Ratkaisuvalta muissa henkilöstöasioissa Kaupunginhallituksen yleisjaosto päättää seuraavat asiat: mom 5. sivutoimiluvan myöntäminen tai toimenpiteet sivutoimi-ilmoituksen johdosta 10