VIHREÄ DRAAMA -HARJOITUKSET
YMPÄRISTÖKASVATUSTA DRAAMA- HARJOITUSTEN AVULLA VIHREÄ DRAAMA on ympäristökasvatusmenetelmä, jota toteutetaan draaman keinoin. Se on yhdessä tekemistä ja osallistumista. Kyse ei ole teatterin tekemisestä sillä kaikki osallistuvat ja erillistä yleisöä ei ole. Päämääränä ei ole esityksen valmistaminen muille vaan sen kautta mahdollistetaan ympäristöasioiden ja -arvojen sisäistäminen ja konkretisointi kokemuksellisen oppimisen kautta. Se on tehokas keino omakohtaisten pohdintojen herättämiseen ja sopii siten erityisesti asenteiden ja ajatusten tutkimiseen ja tiedostamiseen. Jaana Hiltusen ja Heli Konivuoren kehittelemän Vihreän draaman aiheina ovat jätteet, elinkaari, liikenne, energia, vesi ja ostostavat. Vihreää draamaa on toteutettu mm. Lahden alueen kouluissa. Draama yhdistää todellisuuden ja kuvitteellisen maailman. Arvokasvatuksen lisäksi vihreän draaman avulla voidaan kokeilla vaikka erilaisia elämäntapoja, uusia ideoita, erilaisia rooleja, harjoitella ongelmanratkaisutaitoja, selkeyttää osallistujien käsityksiä aiheesta ja pohtia omia vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi voidaan opetella uusia tietoja ja taitoja hyödyntäen osallistujien aiempaa kokemus- ja tietopohjaa. Draama toimii yleensä kerta kerralta paremmin, joten sitä kannattaa kokeilla useampina peräkkäisinä kertoina. Vihreän draaman avulla pyritään muuttamaan ihmisen toimintaa, ja sitä kautta tavoitellaan parempaa ympäristön tilaa.
VIHREÄN DRAAMAN RAKENNE Vihreän draaman ohjelmien rakenne koostuu kolmesta osasta: Virittäytyminen teemaan ja tilaan Aiheen käsittely Lopetus 1. VIRITTÄYTYMINEN TEEMAAN JA TILAAN Virittäytyminen sisältää tutustumis- ja lämmittelyharjoituksia. Tarkoituksena on herättää kiinnostusta ja luoda tunnelma. Esimerkkejä harjoituksista: tutustumis-, kontakti-, keskittymis- ja aistiharjoitukset keho- ja liikeharjoitukset ja muut toiminnalliset ryhmäharjoitukset tarinat, musiikki, maalaaminen ja piirtäminen ohjaaja roolissa 2. AIHEEN KÄSITTELY Aiheen käsittely aloitetaan yleisellä tasolla ja siirrytään henkilökohtaisemmalle tasolle. Esimerkkejä harjoituksista: Improvisaatio, improvisoidut ja muut miniesitykset roolihahmojen ja tilan luominen, roolinotto ja roolissa toimiminen ohjaaja roolissa keskittymis- ja aistiharjoitukset tarina, leikit, laulut, runot, piirtäminen, kirjoittaminen, kirjaaminen, keskustelu 3. LOPETUS Draamaharjoituksen lopetus on tärkeä osa ohjelmaa. Siinä kerätään draamakerran kokemuksia ja suunnataan katse tulevaan. Esimerkkejä harjoituksista: Lupaus, keskittymis- ja aistiharjoitukset, keho- ja liikeharjoitukset, leikit, tarinat, musiikki, kirjoittaminen, runot, kirjaaminen
DRAAMAPAKETIN SISÄLTÖ Draamapaketin teemana on kestävä kuluttaminen ja jätteen ehkäisy ja se pohjautuu Jaana Hiltusen ja Heli Konivuoren Kirjaan Vihreä draama. Paketti koostuu seuraavista osista: draamapaketin ohjeistus kokonaisuus jossa lyhyitä harjoituksia kokonaisuus jossa 1-2 tunnin harjoituksia Draamaharjoitukset on jaettu lyhyeen ja pitkään kokonaisuuteen. Ideana on, että lyhyitä harjoitteita ehtii hyvin käyttää esimerkiksi yhden oppitunnin aikana eivätkä ne vaadi suurempia valmisteluja. Ne voivat myös toimia ensikosketuksena draaman hyödyntämiseen opetuksessa tai koulutuksessa. Pidemmät harjoitukset vaativat hieman enemmän valmisteluja ja ohjaajan paneutumista asiaan. Ohjelmat on suunniteltu vähintään 8-10 hengen LYHYET DRAAMAHARJOITUKSET ryhmälle ja korkeintaan 1. Dematerialisaatiopantomiimi 25 hengelle. 2. Väittämiä mielipidejanalla 3. Unelma-ammatti 4. KUKA AJAA POLKUPYÖRÄLLÄ? elämäntapojen kartoitus 5. LAATIKKOLEIKKI OSTOSKRITEEREISTÄ omien valintojen tiedostaminen 6. YLÖS, ALAS- omat kulutustavat 7. TARPEETTOMAT TAVARAT Korvaa tuote palvelulla 8. Lupaus 9. Palaute PITKÄT DRAAMAHARJOITUKSET 1. Vaikuttavat valinnat omat kulutustottumukset, erilaiset elämäntavat (2h) 2. Jätteetön maailma jätteen välttäminen, lajittelun merkitys (1h 45 min)
KÄYTÄNNÖN OHJEET OHJAAJILLE KÄYTÄNNÖN OHJEET OHJAAJILLE ENNEN OHJELMAA: tutustu ohjelmaan niin hyvin, että tunnet sen suunnittele aikataulu huolellisesti tunne ryhmän koko ja ikä tarkista minkälainen tila on käytössä suunnittele miten muodostat tarvittaessa pienryhmiä varmista tarvikkeet varmista työrauha OHJELMAN AIKANA: ryhmän jäsenten esittely kerro mistä ohjelmassa on kysymys käy läpi pelisäännöt (esim. kännykät kokonaan pois päältä, tauko pidetään jos mahdollista) seuraa ryhmien työskentelyä, jotta huomaat ajoissa jos joku tarvitsee apua OHJELMAN JÄLKEEN: Lopetus on tärkeä osa ohjelmaa. Jätä osallistujille tarpeeksi aikaa lopussa keskustelulle ja palautteen antamiselle.
LYHYET HARJOITUKSET VIRITTÄYTYMISHARJOITUKSIA 1. Demateriaalisaatiopantomiimi Kaikille jaetaan lappu, jossa lukee jokin tietty luonnonvaroja vähän kuluttava toimintatapa (idea viiteen erilaiseen lappuun liitteenä). Kukin esittää yhtä aikaa pantomiimina omaa toimintatapaansa, ja etsii samalla muita, jotka esittävät samaa toimintoa. Kun osallistujat löytävät oman ryhmänsä, he lyöttäytyvät yhteen. Jatketaan, kunnes kaikki löytävät ryhmänsä. (Valmiit laput löytyvät laatikosta) Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (=pantomiimina), miten lainaat kirjan kirjastosta. Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja käyttämällä kirjaston palveluita sen sijaan, että ostaisivat oman kirjan. Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (=pantomiimina), miten korjautat rikkimenneen pesukoneen. Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja käyttämällä huolto- ja korjauspalveluita sen sijaan, että ostaisivat uuden laitteen rikkimenneen tilalle. Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (=pantomiimina), miten käytät joukkoliikennettä (esim. juna, bussi). Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja käyttämällä julkista liikennettä sen sijaan, että kulkisivat omalla autolla. Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (=pantomiimina), miten ulkoilet ystävän kanssa lauantain parhaaseen shoppailuaikaan. Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja nauttimalla aineettomasta hyvinvoinnista tavaroiden kuluttamisen sijaan. Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (=pantomiimina), miten osallistut puhelinkokoukseen. Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja käyttämällä tietoliikennettä henkilöliikenteen sijaan.
Muita: Videon vuokraaminen Polkupyörän korjauttaminen 2. Väittämiä mielipidejanalla Harjoituksen tarkoitus on johdattaa teemaan ja oman mielipiteen löytäminen. Huoneeseen tehdään jana, jonka toisessa päässä on samaa mieltä ja toisessa eri mieltä. Väliin voidaan halutessa ottaa lisää vastausvaihtoehtoja esimerkiksi: en osaa sanoa, jokseenkin samaa mieltä ja jokseenkin eri mieltä. samaa mieltä en osaa sanoa eri mieltä Ohjaaja esittää väittämiä ja osallistujat asettuvat siihen kohtaan janaa, joka vastaa heidän mielipidettään asiasta. Jokainen väittämä puretaan. Esimerkiksi samaa mieltä olevat voivat hetken keskustella miksi ovat siinä. Keskustelun jälkeen ohjaaja pyytää jotakuta ryhmän jäsentää kertomaan muille mistä keskusteltiin. Ohjaajan kannattaa korostaa, ettei oikeita vaihtoehtoja ole! Harjoituksessa etsitään jokaisen omaa mielipidettä. Kestävä kehitys: Tiede ja teknologia pystyvät ratkaisemaan ympäristöongelmat. Teollisuus on pääsyyllinen ympäristön saastumiseen, eivät yksittäiset ihmiset. Nykypäivän ihmisten tulee toimia tulevat sukupolvet huomioiden. Ympäristönsuojelu on ihmisen suojelua. Olen valmis tinkimään omasta elintasostani kestävän kehityksen hyväksi. Valtion ja kuntien tulee ottaa päävastuu ympäristönsuojelusta. Jätteen synnyn ehkäisy: Yksittäisen ihmisen ei kannata lajitella jätteitään, jos muutkaan eivät tee niin. Kirpputorit ovat vain köyhiä varten. On tärkeämpää miettiä tuotetta ostaessa sen ympäristövaikutuksia kuin keskittyä jätelajitteluun. Olen valmis luopumaan ilmaisjakelumainoksista. Tuotteita ei kannata enää nykypäivänä korjata. Tavaroiden yhteiskäyttö on vanhanaikaista eikä toimi nykymaailmassa. Liikenne: Polkupyöräilijät ja rullaluistelijat estävät sujuvan liikenteen. Bensiinin hinta on Suomessa liian edullinen. Kaupungin keskustoista on tehtävä autottomia vyöhykkeitä. Bussilla kulkeminen on köyhiä varten.
Vesi: Jokaisen tulee ottaa vastuuta vedenkulutuksestaan. Olen valmis vaihtamaan vesivessan kompostoivaan. Energia: Kotitalouksien energiasäästöstä saatava hyöty on niin pientä, ettei sillä ole merkitystä ympäristön kannalta. 3. Unelma-ammatti Pyydä nuoria miettimään, mikä on heidän unelma-ammattinsa, ja pohtimaan, miten he tulevassa ammatissaan huomioisivat kestävät valinnat. Tästä voidaan rakentaa esim. pieni roolipeli, jossa jokainen toimii unelma-ammattinsa roolissa. Kokeilkaa myös esim. perustaa ryhmät, joissa läheisten alojen roolit keskustelevat kestävistä valinnoista tulevalla työpaikallaan (esim. lääkärit ja ensihoitajat, kokit ja tarjoilijat jne.) (Alkuperäinen idea: Kirsi Arino). AIHEEN KÄSITTELY 1. YLÖS, ALAS- omat kulutustavat Ollaan piirissä. Ohjaaja esittää osallistujille kysymyksiä heidän omista kulutustavoistaan. Osallistujat toimivat omien vastaustensa mukaan. Kyllä-vastauksella mennään kyykkyyn ja ei-vastauksella jäädään ylös ja nostetaan kädet kattoa kohti. Korjaatko itse tavaroita? Korjaavatko tai korjauttavatko vanhempasi tavaroita? Oletko käynyt kirpputorilla tai kierrätyskeskuksessa? Oletko ollut tyytymätön käytettyihin vaatteisiin tai tavaroihin? Onko sinulla turhia tavaroita? Oletko ostanut tai halunnut jotakin vain mainoksen perusteella? Keksitkö tekemistä ilman tavaroita? 2. KUKA AJAA POLKUPYÖRÄLLÄ? elämäntapojen kartoitus Seistään piirissä. Yksi on piirin keskellä. Keskellä oleva miettii toteuttamiaan ympäristöystävällisiä elämäntapoja. Hän valitsee niistä yhden ja kysyy muilta esim. Kuka ajaa työ/koulumatkat polkupyörällä?. Ne, jotka tekevät niin, vaihtavat paikkaa piiriin kehällä. Vierustoverin kanssa ei saa vaihtaa paikkaa, muuten voi valita minkä tahansa vapaan paikan. Keskellä olija yrittää ottaa itselleen paikan hetkellisesti vapautuvista paikoista. Se, joka jää ilman paikkaa on seuraava kysyjä.
3. LAATIKKOLEIKKI OSTOSKRITEEREISTÄ omien valintojen tiedostaminen Tarvikkeet: paperilappuja, muutama jokaiselle osanottajalle kyniä Ohjaajalla on paperilappuja ja kolme laatikkoa, joista yhdessä lukee faktat, toisessa muut ja kolmannessa minä. Osallistujat kirjoittavat lapuille omia ostoskriteerejään, syitä siihen mitä ostaa ja miksi (1 asia/paperi). Tämän jälkeen jokainen lajittelee lappunsa kolmeen eri laatikkoon. FAKTAT -laatikkoon laitetaan laput, jossa on ne asiat, joihin omasta mielestään ei voi vaikuttaa MUUT laatikkoon asiat jotka johtuvat toisista ihmisistä MINÄ -laatikkoon asiat joihin voi itse vaikuttaa. Osallistujat päättävät itse, mitä asioita mihinkin laatikkoon laittavat. Tässä harjoituksessa ei ole oikeita ja vääriä vastauksia, vaan jokainen miettii asioita omasta näkökulmastaan. Jokin toinen asia voi olla toiselle fakta ja toiselle taas minusta lähtevä asia. Esim. se ettei lähikaupassa ole reilun kaupan luomukahvia, voi olla jollekin fakta ja toiselle taas asia, johon voi itse vaikuttaa. Jaottelun jälkeen ohjaaja heittää pois faktat ja muut laatikoiden sisällön kertoen samalla perustelun: Tosiasioille ei voi mitään, ja toisten ihmisten muuttaminen on hankalaa. Ensiksi pitää lähteä liikkeelle omista valinnoista ja tavoista. Todellinen muutos lähtee liikkeelle minusta itsestäni. 4. TARPEETTOMAT TAVARAT korvaa tuote palvelulla Opettajalla on mukana säkillinen tavaroita, jotka on kaikki tarkoitus tehdä tarpeettomiksi eli keksiä niitä korvaava palvelu tms. Jakaudutaan 3-4 hengen ryhmiin, kukin ryhmä saa valita yhden tavaran innoittajakseen. Ryhmä miettii vaihtoehtoisen vähemmän luonnonvaroja kuluttavan toimintatavan, joka esitetään draaman keinoin. Muut ryhmät yrittävät arvata mistä on kyse. LOPETUSHARJOITUKSIA Lupaus Ollaan piirissä. Osallistujat miettivät itsekseen, miten ovat valmiita muuttamaan omia elämäntapojaan ympäristöystävällisempään suuntaan. Jokainen valitsee niistä yhden, jonka lupaa toteuttaa lähiaikoina. Lupaus kuiskataan vieruskaverille. Palaute Tarvikkeet: yksi jättinoppa Ohjaaja laittaa piiriin kiertämään nopan. Jokainen heittää arpakuutioita vuorollaan ja kertoo omista sen hetken fiiliksistään ja äskeisestä kokemuksesta käyttäen yhtä monta sanaa kuin nopan silmämäärä on.
PITKÄT DRAAMAHARJOITUKSET 1. Vaikuttavat valinnat n.2h Teema: omat kulutustottumukset, erilaiset elämäntavat Tavoite: omien kulutusvalintojen ja niiden ympäristövaikutusten tiedostaminen ja vähentäminen Kohderyhmä: 13-vuotiaista aikuisiin Tarvikkeet: Eko- ja Öky-palapelit isoa paperia (fläppi) ja tusseja sanomalehtiä maalarinteippiä 3 laatikkoa teksteillä: faktat, muut, minä paperilappuja ja kyniä noppa Huomioitavaa: Ekolla tarkoitetaan tässä hahmoa, joka toimii superympäristöystävällisesti ja Okyllä taas ympäristöstään tosi piittaamatonta. Ekoa ja Ökyä piirrettäessä kannattaa määritellä ryhmille etukäteen Ekon ja Ökyn sukupuolet. VIRITTÄYTYMINEN TEEMAAN JA TILAAN 1. MINÄ KULUTTAJANA tutustuminen Kaikki seisovat piirissä. Jokainen miettii sanan, joka kuvaa häntä kuluttajana. Tästä tulee ko. henkilön uusi sukunimi. Tätä voi vaikeuttaa siten, että sanan tulee alkaa samalla kirjaimella kuin etunimi. Jokainen piirissä oleva sanoo vuorollaan uuden sukunimensä ja oman etunimensä ja tekee jonkin liikkeen. Muut toistavat yhdessä sekä nimen että liikkeen. 2. JOO-LEIKKI keskittyminen, tutustuminen Seistään piirissä. Ohjaaja aloittaa harjoituksen ottamalla katsekontaktin johonkin piirissä olevaan ryhmäläisen. Kun ko. henkilö huomaa, että katse kohdistuu juuri häneen, hän ilmoittaa huomanneensa tämän nyökkäämällä ja sanomalla joo. Tämän jälkeen ohjaaja lähtee kulkemaan kohti katsomaansa
henkilöä siirtyäkseen hänen paikalleen. Sen, joka on juuri menettänyt paikkansa, on uuden paikan saamiseksi otettava katsekontakti johonkin toiseen piiriläiseen, ja joo-luvan saatuaan hän voi lähteä kävelemään kohti uutta paikkaansa. Harjoitus jatkuu, kunnes kaikki ovat vaihtaneet paikkaa ainakin kerran. Harjoitusta jatketaan siten, että joo-sanan tilalle vaihdetaan edellisessä harjoituksessa keksitty nimi. 3. KULUTTAMISEN KASVOT johdatus teemaan Osallistujat seisovat piirissä. Harjoitukselle valitaan aloittaja. Hän valitsee liikkeen, jota muut toistavat perässä. Aloittaja siirtää vuoron seuraavalle koskettamalla tätä kädellä olkapäähän. Jokainen johtaa liikettä vuorollaan haluamansa ajan ja muut matkivat johtajaa. Sopivin välein ohjaaja keskeyttää liikkeen sanomalla seis. Ohjaaja lukee väittämän, johon ryhmäläiset vastaavat kyllä tai ei. Kyllä-vastauksella mennään kyykkyyn ja ei-vastauksella jäädään ylös seisomaan ja nostetaan kädet ylös. Oikea vastaus tarkistetaan, jonka jälkeen liike jatkuu, kunnes ohjaaja sanoo taas seis ja lukee seuraavan väittämän. Väittämät: 1. Jokainen teollisuusmaan ihminen kuluttaa luonnonvaroja n. 100 kauppakassillista viikossa. (Oikea vastaus: 300 kauppakassillista) 2. Maailman ihmisistä 1/5 kuluttaa 4/5 maailman luonnonvaroista. (Oikein, tosin kuilu on suurenemaan päin) 3. Suomalaisten kulutus on kasvanut muutamassa kymmenessä vuodessa 50 %. (Oikein) 4. Jos köyhimpien maiden kulutus nousee samalle tasolle kuin teollisuusmaiden, luonnonvarojen käyttö kaksinkertaistuu. (Oikea vastaus: nelinkertaistuu) 5. Ennusteiden mukaan maailman väkiluku on vuonna 2050 n. 10 miljardia, tällöin luonnonvarojen kulutus kahdeksankertaistuu. (Oikein) 6. Luonnonvarojen käytön ekologisesti kestävä taso on puolet nykyisestä. (Oikein) 7. Jotta luonnonvarat riittäisivät tasaisesti maapallon kaikkien asukkaiden kesken, teollisuusmaiden tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan puoleen nykyisestä. (Oikea vastaus: 1/10:aan nykyisestä eli 90 %.) AIHEEN KÄSITTELY/ YLEINEN TASO 4. EKON JA ÖKYN TARINA tutustuminen erilaisiin elämäntapoihin 4.1 Eko- ja Öky-palapelit ryhmiin jako Ryhmiin jako tehdään Eko- ja Öky-palapelien avulla (löytyvät laatikosta). Kun halutaan neljä ryhm, käytetään kahta Eko- ja Öky-palapeliä. Jos ryhmäläisiä on esimerkiksi kaksikymmentä, leikataan kaiki neljä palapeliä viiteen osaan. Palat annetaan ryhmäläisille, jokaiselle yksi. Tämän jälkeen osallistujat etsivät oman Eko- tai Öky-ryhmänsä palapelin palojen avulla.
4.2 Piirretty Eko ja Öky roolihahmojen luominen Eko ja Öky ryhmille jaetaan isot paperit ja tussit. Ryhmän jäsenet piirtävät ja kirjaavat paperille oman tyyppinsä (Eko/Öky) ominaisuuksia: nimi, sukupuoli, ikä, harrastukset, ulkoasu, toiveet, unelmat, työ, perhesuhteet +muuta mieleen tulevaa. Tämän jälkeen luomukset laitetaan kaikkien nähtäville. 4.3 Senssi-ilmoitus roolinotto, elämäntapojen esittely Ekot ja Ökyt laativat tv:n senssiohjelmaan ilmoituksen itsestään ja siitä, minkälaista seuraa hakevat. Ohjaaja vetää tv:n senssiohjelmaa kutsuen Ekot ja Ökyt esittelyyn. Jokaisen esittelyn jälkeen muut saavat esittää roolihahmolle kysymyksiä, joihin hän saa vastata haluamallaan tavalla, kuitenkin roolihahmonsa mukaisesti. 4.4 Treffit elämäntapojen kokeileminen ja kohtaaminen, roolinotto, keskustelu Ohjaaja ilmoittaa senssiohjelman vetäjän, että kaikille on löytynyt seuraa, mutta valitettavasti on tapahtunut tietokonevirhe eivätkä seuralaisenne välttämättä vastaa aivan ennakko-odotuksia. Jokainen on ryhmänsä mukaisesti Eko tai Öky. Ekoista ja Ökyistä muodostetaan pareja, jotka tapaavat treffeillä. Ekoista ja Ökyistä muodostetaan pareja, jotka tapaavat treffeillä. Treffit toteutetaan yhtäaikaisesti näytellen. Ohjaaja määrittää ajan ja paikan, valiten ne jommankumman senssi-ilmoituksesta. Kokemukset erilaisten elämäntapojen omaavien kohtaamisesta puretaan pienryhmäkeskusteluin (ei enää roolissa ollen). AIHEEN KÄSITTELY/ HENKILÖKOHTAINEN OSUUS 5. KÄTTELY JA OMA NIMI roolista pois Tullaan pois roolista. Osallistujat kulkevat tilassa ja kättelevät vastaantulijat sanomalla samalla oman nimensä. 6. KUKA AJAA POLKUPYÖRÄLLÄ? elämäntapojen kartoitus Seistään piirissä. Yksi on piirin keskellä. Keskellä oleva miettii toteuttamiaan ympäristöystävällisiä elämäntapoja. Hän valitsee niistä yhden ja kysyy muilta esim. kuka ajaa työ/koulumatkat pyörällä. Ne, jotka tekevät niin, vaihtavat paikkaa piirin kehällä. Vierustoverin kanssa ei saa vaihtaa paikkaa, muuten voi valita minkä tahansa vapaan paikan. Keskellä olija yrittää ottaa itselleen paikan hetkellisesti vapautuvista paikoista. Se, joka jää ilman paikkaa on seuraava kysyjä. 7. LAATIKKOLEIKKI OSTOSKRITEEREISTÄ omien valintojen tiedostaminen Ohjaajalla on paperilappuja ja kolme laatikkoa, joista yhdessä lukee faktat, toisessa muut ja kolmannessa minä. Osallistujat kirjoittavat lapuille omia ostoskriteerejään, syitä siihen mitä ostaa ja miksi (1asia/paperi). Tämän jälkeen jokainen lajittelee lappunsa kolmeen eri laatikkoon. Faktat-laatikkoon laitetaan laput, joissa on ne asiat, joihin omasta mielestään ei voi itse vaikuttaa. Muut-laatikkoon asiat jotka johtuvat toisista ihmisistä ja minä-laatikkoon asiat, joihin voi itse vaikuttaa.
Osallistujat päättävät itse, mitä asioita mihinkin laatikkoon laittavat. Tässä harjoituksessa ei ole oikeita ja vääriä vastauksia, van jokainen miettii asioita omasta näkökulmastaan. Jokin toinen asia voi olla toiselle fakta ja toiselle taas minusta lähtevä asia. Esim. se ettei lähikaupassa ole reilun kaupan luomukahvia, voi olla jollekin fakta ja toiselle taas asia, johon voi itse vaikuttaa. Jaottelun jälkeen ohjaaja heittää pois faktat ja muut -laatikot kertoen samalla perustelun: Tosiasioille ei voi mitään, ja toisten ihmisten muuttaminen on hankalaa. Ensiksi pitää lähteä liikkeelle omista valinnoistaan ja tavoista. Todellinen muutos lähtee liikkeelle minusta itsestäni. LOPETUS 8. MAAILMANPARANNUSRUNO ongelmanratkaisu, motivointi Ryhmille jaetaan laput minä-laatikosta. Ryhmät tekevät kannatusrunon, jossa nämä asiat esiintyvät ja mahdolliset ongelmat ratkaistaan. Ryhmät esittävät runon koreografian kanssa muille ryhmille. 9. LUPAUS oma valinta Ollaan piirissä. Osallistujat miettivät itsekseen, miten ovat valmiita muuttamaan omia elämäntapojaan ympäristöystävällisempään suuntaan. Jokainen valitsee niistä yhden, jonka lupaa toteuttaa lähiaikoina. Lupaus kuiskataan vierustoverille. 10. ARPA ON HEITETTY palaute Ohjaaja laittaa piiriin kiertämään nopan, Jokainen heittää arpakuutiota vuorollaan ja kertoo omista sen hetken fiiliksistään ja äskeisestä kokemuksesta käyttäen yhtä monta sanaa kuin nopan silmämäärä on.
2. Jätteetön maailma jätteen välttäminen, lajittelun merkitys (1,45 h) Teema: lajittelun merkitys, jätteen välttäminen Tavoite: motivoida jätteen synnyn ehkäisyyn Kohderyhmä: 13-vuotiaista aikuisiin Tarvikkeet: pallo erilaisia eri jätelajeihin kuuluvia roskia (lasi, metalli, paperi, pahvi, sähkö- ja elektroniikka tuoli asiantuntijan tunnus Huomioitavaa: Lajiteltaessa tulee muistaa se, että mikä jäte kuuluu mihinkin, ei aina ole yksiselitteistä. Jonkin jätteen voi lajitella useammallakin tavalla. ohjaajan kannattaa lisäksi huolehtia siitä, että lopuksi ryhmät ovat kutakuinkin samansuuruisia. VIRITTÄYTYMINEN TEEMAAN JA TILAAN Toimintajärjestys jätteiden suhteen: 1. Jätteen vähentäminen 2. Jätteen hyödyntäminen - ensisijaisesti materiaalina (=kierrätys) - toissijaisesti energiana 3. Jätteen turvallinen loppusijoitus 1. ROSKANIMET tutustuminen, johdatus teemaan Ollaan piirissä. Jokainen muistelee hetken, mitä on viimeksi heittänyt roskiin. Sen jälkeen heitellään palloa ringissä siten, että se, jolla on pallo, kertoo nimensä ja sen, mitä viimeksi heitti roskiin, esim. Jaana Purukumi. Sen jälkeen hän heittää pallon haluamalleen osallistujalle, ei kuitenkaan sille, jolla pallo on jo ollut. Heittelyä jatketaan niin kauan, että kaikki ovat saaneet vuoron. 2. JÄTELAJIT lähtökohdan luominen, ryhmiin jako Piirin keskellä on kasa jätteitä. Jokainen osallistuja ottaa siitä yhden roskan. Tämän jälkeen osallistujat etsivät omat ryhmänsä jätelajien (eli mihin roskikseen mikäkin kuuluu) perusteella. Lopuksi tarkistetaan, että kaikki ovat löytäneet oman ryhmänsä. Ryhmä saa itselleen jätelajinsa mukaisen nimen, esim. Kartonkiryhmä. Saman jätelajin roskien tulee olla myös keskenään erilaisia. Jätesäkin roskat valitaan osallistuja- ja ryhmämäärän mukaan Jokaisen tulee saada yksi roska ja roskien jakautua tasaisesti eri jätelajeihin. Tässä harjoituksessa käytetään omassa kunnassa kerättäviä jätelajeja, esim. paperi, kartonki, biojäte, energiajäte, kaatopaikkajäte, metalli, lasi, polttokelpoinen jäte.
AIHEEN KÄSITTELY/ YLEINEN TASO 3. TAIDETEOS syy-seuraus suhteiden hahmottaminen Ryhmät suunnittelevat taideteoksen (patsaan) muille siitä, mitä heidän jätteelleen tapahtuu sen jälkeen, kun jäteastia tyhjennetään. Materiaalina ovat ryhmäläiset itse ja heidän roskansa. Taideteos toteutetaan äänettömänä ja liikkumattomana. Taideteokset paljastetaan vuorotellen muille ryhmille. Tarvittaessa voidaan yhteisesti vielä varmistaa, mitä taideteos esittää. 4. KEKSIJÄT KONFERENSSISSA mielikuvituksen vapauttaminen, uusien keinojen löytäminen Ohjaaja ottaa konferenssin puheenjohtajan roolin ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi kansainväliseen keksijäkonferenssiin, jonka tarkoituksena on löytää keinoja maailman pelastamiseksi jätteiltä. Osallistujat saavat huippukeksijän roolin. 4.1 Keksijät roolinotto, ryhmiin jako Otetaan itselle keksijän rooli, miten keksijät kävelevät, puhuvat, pitävät päätään jne. Liikutaan vapaasti tilassa, konferenssisalin aulassa, tervehtien muita keksijöitä. Lopuksi keksijät muodostavat osallistujamäärän mukaan esim. neljä ryhmää. 4.2 Jätteistä vapaa maailma visiointi, asiantuntijuus Keksijäryhmät kokoontuvat konferenssisaliin ja saavat tehtäväkseen miettiä, millainen olisi jätteetön maailma. Salin eteen laitetaan tuoli, johon joka ryhmästä yksi tai useampi keksijä tulee kertomaan heidän visionsa jätteettömästä maailmasta. Tuolissa istujalla on puheenvuoro, ja hän saa pitää itsellään keksijän symbolia, esim. karttakeppiä, hattua tai laboratoriotakkia. 4.3 Keksijäpaja ratkaisujen löytäminen Ryhmät miettivät keinoja, miten jätteetön maailma toteutetaan. Keksijät tekevät mininäytelmän ratkaisuistaan ja vuorotellen esittävät ne muille. Keksinnöt voivat olla suurellisia tai jokaisen ihmisen päivittäisiä tekoja jätteen synnyn välttämiseksi. 4.4 Konferenssin päätös roolista pois, yhteenveto Puheenjohtaja päättää konferenssin ja antaa keksijöille tehtäväksi levittää keksintöjään omassa maassaan. Lopuksi jokainen hyvästelee keksijätoverinsa ja muuttuu omaksi itsekseen ja kertoo oman oikean nimensä lähellä olevilleen. AIHEEN KÄSITTELY/ HENKILÖKOHTAINEN OSUUS 5. LAINAAJA kartoitus Seistään piirissä. Kaikki miettivät vähintään yhden tavaran, jota ei tarvitse omistaa vaan sitä voi/voisi lainata, vuokrata tai muuten yhteiskäyttää. Yksi osallistuja seisoo keskellä Lainaajana. Lainaaja käy kysymässä haluamaltaan osallistujalta yhteiskäyttöön liittyvän kysymyksen. Esim. Hyvää päivää, olen Lainaaja. vältän jätteen syntyä vuokraamalla elokuvia omaksi ostamisen sijaan. Teetkö sinä niin? Jos vastaus on ei, kaikki vaihtavat paikkaa. Lainaaja yrittää ottaa itselleen paikan piiristä. Viereiselle paikalle
ei kuitenkaan voi siirtyä eikä palata takaisin omalleen. Ilman paikkaa jääneestä tulee uusi Lainaaja. Kyllä-vastauksella Lainaaja siirtyy toisen osallistujan luo ja esittää hänelle joko uuden tai saman kysymyksen. Kysymyksen alku on aina sama, vain itse tuote muuttuu. LOPETUS 6. JÄTEJUORU oma valinta Istutaan piirissä. Jokainen miettii yhden asian miten itse jatkossa toimii jätteettömän maailman puolesta. Tämän jälkeen joku osallistujista voi kertoa lupauksensa muille kuiskaamalla sen vierustoverin korvaan. Vieruskaveri lähettää lupauksen omalle vieruskaverilleen sellaisena kuin sen kuuli jne. Kehän viimeinen kertoo lupauksen ääneen kaikille. Lupauksen lähettäjä vahvistaa viestin oikeellisuuden ja kertoo mikä lupaus alun perin oli. Sen jälkeen valitaan uusi jätejuorun lähettäjä ja juoruilua jatketaan niin kauan kuin sopivalta tuntuu.
draamapaketin tarjoaa Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu -hankkeen tavoitteena oli hillitä ilmastonmuutosta edistämällä materiaalitehokkuutta ja kestäviä kulutustottumuksia. Hanke toteutettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukemana vuosina 2008 2011. Hankkeen päätoteuttajana toimi VALONIA sekä Lahden seudun ympäristöpalvelut yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus on puolueeton asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka tarjoaa monipuolisen valikoiman kestävän kehityksen palveluita ja työkaluja. Valonia järjestää herätteleviä tapahtumia, joiden avulla lisätään osallistujien tietoisuutta omista toimintamahdollisuuksistaan yhteiskunnassa. Palveluita tarjotaan kunnille ja muille julkisen sektorin toimijoille, yrityksille ja elinkeinoelämälle, kuntalaisille, kuluttajille ja kotitalouksille sekä järjestöille ja yhdistyksille. Yhteystiedot Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Vanha Suurtori 7 20500 Turku www.valonia.fi valonia@valonia.fi Draamapaketti on toteutettu Vihreä draama -kirjan (Jaana Hiltunen ja Heli Konivuori 2005) pohjalta.