Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen
Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus: sinilevät 4. Havainnointikoulutus: rakkolevät 5. Havainnointikoulutus: näkösyvyys 6. Itämeren mitat ominaispiirteet alueet 7. Itämeren ongelmia ja ratkaisuja 8. Kasviplankton sinilevien ekologiaa
kasviplanktonin monimuotoisuus Itämeressä noin 2000 planktista levälajia sitovat aurinkoenergiaa muidenkin eliöiden käyttöön hapen tuottajia ja hiilidioksidin sitojia muodostavat massaesiintymiä, jotka värjäävät veden osa esiintymistä on haitallisia Itämeren laajoista sinileväesiintymistä osa on myrkyllisiä
Kasviplanktonin vuodenaikaiskehitys
Sinilevien (syanobakteerit) ekologiaa kesä loppukesä syksy tyynellä säällä muodostavat massaesiintymiä : raparperikiisseli - hernerokka -lauttoja tavallisia sekä rannikolla että avomerellä osa myrkyllisiä Suomenlahdella massaesiintymisiä eli kukintoja joka kesä >15 vuotta viime vuosina myös Selkämerellä
Sinilevien ekologiaa osa sinilevistä voi käyttää ilmasta veteen sekoittunutta molekylaarista typpeä vedestä tarvitaan vain fosforia
Sinilevien ekologiaa loppukesä syksy Nodularia spumigena ottaa typen ilmasta yleistyy veden lämmetessä lähinnä avomerellä (ei Perämerellä) myrkyllinen Mikroskooppikuva S. Hällfors
Sinilevien ekologiaa alkukesä loppukesä syksy Aphanizomenon flos-aquae ottaa typen ilmasta myös viileissä vesissä yleisin Suomen merialueilla (ei kukintoja Perämerellä) voi olla myrkyllinen Mikroskooppikuva S. Hällfors
Sinilevien ekologiaa loppukesä syksy Dolichospermum ottaa typen ilmasta vähäinen Suomen merialueilla yleinen järvissä voi olla myrkyllinen useita lajeja Mikroskooppikuva S. Hällfors
Sinilevien ekologiaa alkukesä loppukesä syksy Planktothrix ottaa typen ilmasta myös viileissä vesissä, voi esiintyä jo alkukesästä rannalla, myös Perämerellä ei muodosta lauttoja, mutta voi sakeuttaa veden voi olla myrkyllinen useita lajeja Mikroskooppikuva S. Hällfors
Sinilevien ekologiaa loppukesä syksy Microcystis tarvitsee vedestä sekä typpeä että fosforia loppukesällä ja syksyllä rannalla, myös Perämerellä; yleensä makeissa vesissä yhdyskuntina, ei rihmoina voi olla myrkyllinen useita lajeja Mikroskooppikuva S. Hällfors
Sinilevämyrkyt Itämeressä Nodularia spumigena myrkyllinen nodulariini: peptidimaksamyrkky kertyy lähinnä eliöiden maksaan β-n-metyyli-l-alaniini (BMAA) vaikutukset kiistanalaisia Anabaena voi olla myrkyllinen mikrokystiinit: peptidimaksamyrkkyjä kertyy lähinnä eliöiden maksaan Aphanizomenon flos-aquae voi olla myrkyllinen β-n-metyyli-l-alaniini (BMAA) vaikutukset kiistanalaisia Lisäksi mereen tulee mikrokystiinejä jokiveden mukana Mikroskooppikuvat S. Hällfors
Sinilevävettä tulee välttää älä ui, älä niele pidä lapset ja kotieläimet loitolla älä käytä pesu- tai löylyvetenä älä kastele syötäviä kasviksia Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita silmien kirvelyä nuhaista oloa lihaskipua tai pahoinvointia esim. koiralla maksamyrkytyksen -> kuolema
Jos epäilet sinilevämyrkytystä suihkuta puhtaalla vedellä (iho, silmät) ota tarvittaessa lääkehiiltä lääkehiiltä voi antaa myös lemmikille ota yhteys Myrkytystietokeskukseen puh. 09 471977 vakavassa myrkytyksessä ota yhteyttä lääkäriin
Onko turvallista syödä kalaa, joka on pyydetty vesistöstä, jossa on pitkäkestoisia sinileväkukintoja? Sinilevämyrkyt eivät kerry kalan lihaan, mutta saattavat kertyä sen sisäelimiin. Alueelta pyydetyn kalan lihaa voi syödä, mutta sisäelinten käyttöä tulisi välttää. Kala ja kädet kannattaa pestä huolellisesti puhtaalla vedellä. Jos epäilet sinilevämyrkytystä, hakeudu lääkäriin. Tee ilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaisille. Lähde: Elintarvikeviraston (Evira) verkkosivut