Pentalan luontopolkuopas

Transkriptio

1 3) pihapiirin raja 1) Pentalanjärvi 2) Diksandin ranta Pentalan luontopolkuopas koululaisten omatoimikierros

2 LUONTOPOLUN TEHTÄVÄT Saaristomuseon puhelinnumero: Luontopolku on noin kahden ja puolen kilometrin mittainen ja melko helppokulkuinen metsäpolku. Polku on merkitty polunvarren puihin kylteillä, keltaisilla maaliympyröillä ja matonkudenauhoilla. Ettehän poistu merkityltä polulta Pentalan saaressa risteilee kymmeniä pienempiä polkuja, joille eksyy helposti! Opettaja, huomaathan, että polun kulkemiseen on varattu vain noin tunnin mittainen aika! Liikkukaa siis reippaasti. Opettaja voi luonnollisesti jättää pientehtäviä väliin, jos aika näyttää käyvän vähiin. Aamun ensimmäinen ryhmä voi syödä polun varrella myös eväänsä. Olettehan erityisen tarkkana, ettei luontoon jää roskia! Tehtävät on tarkoitettu herättelemään aisteja ja auttamaan huomaamaan luonnon erilaisia piirteitä. Pentalanjärven tehtävät liittyvät ihmisen ja luonnon suhteeseen. Diksandin rannassa opettaja voi valita aikataulun mukaan joko tehtäväsarja A:n (Meren tuomaa) tai B:n (Sinilevä). Viimeistä tehtävää (metsän ja pihapiirin raja / rakennettu kulttuuriympäristö) sivutaan opastuksilla. LINKKIVINKKI: Suosittelemme tutustumaan ennen tai jälkeen Retkipäivän myös netistä löytyvään Itämeren oppimispolku -pakettiin! Mm. vinkkejä jokahenkilön merensuojeluun löydätte Itämeren suojelu yksilötasolla -sivulta.

3 PENTALANJÄRVI Istahtakaa rantakalliolle, jos ne eivät ole märät! Monet saaressa aikaa viettäneet lapset ovat hieman pelänneet Pentalanjärveä. Siellä on ollut isoja kaloja: kerrotaan, että sieltä kalastettiin 100 vuotta sitten Uudenmaan suurin, 20 kiloa painanut hauki. 1) Kuinka painava sinä olet? Kuinka paljon enemmän painat kuin 20-kiloinen hauki? 2) Mitä hyötyä järvestä on ihmisille? esim. kalastus, juomavesi, pyykinpesu, peseytyminen ja uiminen 3) Ollaan hiljaa! Hiljentykää minuutiksi kuuntelemaan metsän ja järven ääniä ja katsokaa tarkkaan ympärillenne. Kuinka monen eri linnun ääntä kuulitte? Näittekö lintuja? Tunnistitteko lintuja? Kuulitteko jotain muuta ääntä? Pentalanjärvellä asuu joutsenpariskunta. Siellä liikkuu myös mm. lokkeja, variksia ja erilaisia sorsalintuja. Joskus saattaa kuulla kurjen huudon tai nähdä sen lentävän raskain siiveniskuin saaren yllä. Aina lintujen ääniä ei kuulu lainkaan! Syksyisin linnut eivät enää laula kutsuakseen puolisoa, joten luonto on kevättä hiljaisempi.

4 4) Lintujen munat Keväisin talven ruokavarastot alkoivat olla jo vähissä. Vesilintujen pesillä käytiin hakemassa lisäravintoa ruokapöytään. Kun ruokakauppoja ei saaressa ollut, oli pärjättävä omillaan. Vesilintujen munien hakeminen oli yleensä noin 7-12-vuotiaiden lasten työtä. Pesään jätettiin aina 1-2 munaa, että linnut jatkaisivat hautomista ja saataisiin uusia, lisää munia ja poikasia tuottavia vesilintuja. Kaikkea ei saanut ryöstää! Minkä linnun munia sinä olet syönyt? kana, viiriäinen, joku on kenties syönyt jopa strutsinmunaa. Kesykanoja ihmisillä on ollut jo tuhansia vuosia. Myös Nyholmin Gurli -emännällä oli kanoja. Saaristolaiset keräsivät ja söivät mm. haahkan ja sorsan munia. DIKSANDIN RANTA Tutustukaa koulussa ennen tai jälkeen Retkipäivän Itämeren oppimispolku -pakettiin! Tehtäväsarja A: Meren tuomaa 1) Miltä meri tuoksuu? Pystytkö erottamaan, mistä hajut muodostuvat? suola, levä, märkä hiekka, mätänevät kasvit, jnpp. 2) Kokeile, miltä hiekka tuntuu kämmenellä ja sormien välissä! Onko se kylmää vai lämmintä, kuivaa vai kosteaa? 3) Ihmisiltä on pudonnut ja kadonnut mereen tavaraa kautta aikojen. Millaisia ihmisten tekemiä asioita nykyisin meri tuo rantaan? muoviroskia, köysiä, pulloja, kanistereita, muita roskia 4) Millaisia asioita meri toi ennen? pulloja, laatikoita, puuesineitä, hattuja ja huiveja, metallikanistereja yms. 5) Mikä ero näillä tavaroilla on? Moni entisajan esineistä maatui ajan kuluessa eikä kuormittanut luontoa. Moni nykyajan esineistä on muovia, joka ei maadu ja roskaa ympäristöä.

5 Tehtäväsarja B: Sinilevä 1) Onko vesi kylmää? Osaatko arvioida, onko pintavesi lämpimämpää kuin 20-asteista? 2) Ota läpinäkyvä muki puolilleen merivettä ja tarkastele sitä. Mitä merivedessä näkyy? Veden sameus tai kirkkaus kertoo paljon vuodenajasta ja säästä. Tuulisella säällä vesi on yleensä melko kirkasta. 3) Näkyykö veden pinnalla pieniä vihreitä tai vihreänkellertäviä hitusia? Muistatko, mitä tarkoittaa yhteyttäminen? Vihreät hituset saattavat olla sinilevää. Sinilevä ei ole oikeaa levää, vaan syanobakteereja, jotka yhteyttävät eli muuttavat auringon energian omaksi energiakseen (fotosynteesi). Ne innostuvat kasvamaan ja kukkimaan, kun ravinteita (typpeä ja fosforia) sekä lämpöä on riittävästi. Siksi esim. kesällä 2018 sinilevää oli Espoonkin vesillä valtavasti. Sinilevä pääsee kasvamaan, kun sää on tyyni ja pintaveden lämpötila yli 22 astetta. 4) Miksi sinilevästä varoitetaan? Miksei vedessä, jossa on sinilevää, saisi uida? Sinilevä on myrkyllistä! Syanobakteerit tuottavat mm. hermomyrkkyjä. Siksi sinileväkukintoja sisältävää vettä ei pidä juoda eikä antaa lemmikkienkään juoda. Siinä ei myöskään kannata uida. Se voi aiheuttaa päänsärkyä, kutinaa, pahoinvointia tai juotuna pahimmillaan maksavaurion. Sinilevävettä ei saa käyttää myöskään saunassa löylyvetenä, sillä höyrystyneen veden myötä ihminen hengittäisi bakteerien myrkyt keuhkoihinsa.

6 5) Ovatko oikeat levät haitallisia tai vaarallisia? Kaikki hituset ja vihreä vedessä ei ole sinilevää. Retkipaikka-sivusto neuvoo: Sinilevälautan tunnistaa siitä, että sitä ei voi nostaa kepillä vedestä, vaan se hajoaa. Jos levä jää keppiin, se on jotain muuta levää kuin sinilevää. Meressä on paljon muita leviä ja kasvustoja, jotka ovat merelle hyväksi. Esimerkiksi rakkolevä kertoo veden puhtaudesta. Se myös muodostaa kaloille ja muille otuksille suojaavia kasvustoja, eräänlaisia vedenalaisia metsiä. Rakkolevältä elintilaa on kuitenkin viemässä pohjaan hapettomia alueita irronneilla kasvustoillaan muodostava rihmalevä, joka pitää rehevöityvästä vedestä. 6) Mitä luulet: onko sinilevää ollut aina yhtä paljon? Sinilevä on yksi maailman vanhimmista elävistä organismeista! Sitä on kuitenkin vasta viimeisten vuosikymmenien ajan ollut erityisen paljon espoolaisissakin vesissä. Sinilevä rakastaa typpeä ja fosforia. Niitä taas syntyy ihmisen toiminnasta, esimerkiksi liikenteestä, teollisuudesta, jätteistä, jäte- ja vessavesistä sekä viljapelloilta valuvista lannoitteista. Saasteet päätyvät vesistöihin valumien lisäksi myös sateena. Ilmastonmuutos nopeuttaa rehevöitymistä: maaperä ei enää jäädy talvella, ja siksi ravinteita valuu enemmän vesistöihin. Sinileväkin on sekä yksi rehevöitymisen merkeistä että aiheuttajista. Kun sinilevä lopettaa kukintansa ja vajoaa pohjaan, se vapauttaa veteen lisää typpeä. Rehevöityminen aiheuttaa epätoivottuja muutoksia: puhtaammassa vedessä ja rakkolevän suojissa viihtyvät ja lisääntyvät eliö- ja kalalajit katoavat. Syvän meren happikato uhkaa mm. silakkaa, turskaa ja meritaimenta. Rehevöitymisestä hyötyvät eliöt ja kasvit lisääntyvät. Perehtykää koululla Itämeren oppimispolku -verkkopakettiin! Mm. vinkkejä jokahenkilön merensuojeluun löydätte sivulta Itämeren suojelu yksilötasolla.

7 PIHAPIIRIN JA METSÄN RAJA (RAKENNUKSIA JA LAMMASLAIDUN NÄKYVISSÄ) Rakennettu kulttuuriympäristö Pentalan saaressa on sekä asuttu ympärivuotisesti että kesämökkeilty. 1) Millainen tunne sinulle tuli, kun näit taloja? Mitä mietit? helpotus kotiin tulemisesta, harmitus metsäretken loppumisesta, vihdoinkin sivistystä näkyvissä, kohta saa ruokaa, kohta pääsee vessaan, jotain muuta? Metsä on meille samaan aikaan tuttu ja vieras ympäristö. Kun astumme metsään, menemme rajan yli: toisella puolella hallitsee luonto. Luonnonvoimat ja metsän eläimet käyttäytyvät aivan kuten itse haluavat. Kun astumme pihapiiriin, olemme ihmisten rakentamassa ja hallitsemassa ympäristössä, jonka säännöt ovat meille tuttuja. Näin on ollut aina, kun ihminen on Suomessa asunut: oma leiri on turvallinen paikka. 2) Miettikää vielä, miksi Nyholmien maatila on rakennettu tähän paikkaan? Miksi juuri tässä on hyvä asua? Suojaisa ja tuuleton paikka, helppo lähteä merelle eli töihin, järveltä saa juomavettä ja siellä voi pestä pyykkiä ja peseytyä, metsässä on riistaa, täällä on kaunista jnpp Palatkaa museoalueelle ja pitäkää vessatauko ennen seuraavaa ohjelmaa!