Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä 160 641 neliötä, josta puolet (79 875 k-m²) valmistui asuinrakennuksiin, 27 % liikerakennuksiin, 7 % teollisuusrakennuksiin ja 5 % varastorakennuksiin. (Taulukko 1). Kerrosalaa rakennettiin 68 % (64 924 k-m²) enemmän kuin vuonna 2010. Lisäys oli suurin liikerakennusten (32 100 k-m²) ja asuinrakennusten (29 871 k-m²) tuotannossa. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaisesti määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. kerrosala m² muutos 2007 2008 2009 2010 2011 2007-2011 Yhteensä 176 106 198 145 108 706 95 717 160 641 739 315 Asuinrakennukset 85 933 93 124 42 497 50 004 79 875 351 433 Pientalot 35 480 37 082 22 396 24 765 28 741 148 464 Rivitalot 17 090 9 539 6 206 4 743 6 766 44 344 Kerrostalot 33 363 46 503 13 895 20 496 44 368 158 625 Ei asuinrakennukset 90 173 105 021 66 209 45 713 80 766 387 882 Vapaa-ajan asuinrakennukset 0 0 44 217 0 261 Liikerakennukset 39 509 68 135 24 541 10 815 42 915 185 915 Toimistorakennukset 1 941 3 445 4 913 0 3 081 13 380 Liikenteen rakennukset 851 810 4 025 1 691 30 7 407 Hoitoalan rakennukset 13 107 1 600 912 553 2 916 19 088 Kokoontumisrakennukset 148 8 427 630 2 882 874 12 961 Opetusrakennukset 236 766 1 538 2 600 4 652 9 792 Teollisuusrakennukset 17 638 14 448 20 989 2 219 11 394 66 688 Varastorakennukset 12 336 4 069 4 390 20 904 7 260 48 959 Palo- ja pelastustoimen rak. 196 73 135 69 1 381 1 854 Maatalousrakennukset 550 56 0 0 1 879 2 485 Muut rakennukset 3 661 3 192 4 092 3 763 4 384 19 092 Taulukko 1. Lahteen vuosina 2007 2011 valmistunut kerrosala (k-m²) käyttötarkoituksen mukaan
2 Asuntotuotanto 869 Vuonna 2011 valmistui asuinkäyttöön 205 asuinrakennusta. Niistä 168 oli pientaloja, 18 rivitaloja ja 19 kerrostaloja. Lisäksi valmistui yhdeksän ensisijaiselta käyttötarkoitukseltaan muuta kuin asuinrakennusta, joihin sijoittui liki sata asuntoa. Muilla kuin asuinrakennuksilla tarkoitetaan esimerkiksi hoitoalan rakennuksia ja asuntoloita. Esimerkiksi Tarjantien ja Eteläisen Rengastien palveluasunnot valmistuivat vuonna 2011. Vuonna 2011 valmistui 869 asuntoa, joten parin hiljaisen vuoden jälkeen asuntotuotanto asettui vuosien 2005 2008 tasolle. Vuoden 2011 asuntotuotanto oli peräti 376 (76 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. (Kuva 1). Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistui kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 2011 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 64 % (554), rivitaloasuntoja 8 % (73), pientaloasuntoja 17 % (148) ja muihin kuin asuinrakennuksiin rakennettuja asuntoja loput 11 % (94). Edellisvuodesta pientaloasuntojen tuotanto kasvoi runsaat 20 %, rivitaloasuntojen lähes 50 % ja kerrostaloasuntojen peräti yli 70 %. Vuosina 2007 2011 asuntoja tuotettiin yhteensä 3 406, joista 57 % rakennettiin kerrostaloihin, 13 % rivitaloihin, 23 % ja 7 % muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin. Asuntotuotanto oli keskimäärin noin 680 asuntoa vuodessa. Kaupungin strategian mukaisen kasvun turvaava asuntojen vuotuinen tuotantotavoite on Lahdessa noin 700 asuntoa, joista noin 400 olisi kerrostaloasuntoja. Tuotantotavoite sekä pientalo- että rivitaloasuntojen osalta on noin 150 asuntoa vuodessa. Tuotantotavoite saavutettiin vuonna 2011 kaikkien asuntojen, kerrostaloasuntojen ja omakotiasuntojen osalta. Sen sijaan rivitaloasuntojen tuotantotavoitteesta toteutui puolet. Kuva 1. Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina 2000 2011
3 Keskimääräinen pinta-ala 65 m 2 Valmistuneiden asuntojen keskimääräinen koko vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa asuntotuotannon jakautumista talotyypeittäin ja rahoitusmuodoittain. Keskipinta-ala näyttää kuitenkin olevan pienessä laskussa. Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan kolmen viimeisen vuoden aikana keskimääräinen huoneistoala on jäänyt alle 80 neliön. Vuonna 2011 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 65 huoneistoneliömetriä, mikä oli 12 neliötä pienempi kuin edellisenä vuonna. Syynä laskuun on hoitolaitoksiin rakennettujen pienten asuntojen suuri määrä. Toisaalta taas kerrostaloasuntoasuntojen keskikoon huomattava kasvu edellisvuodesta hillitsi kaikkien asuntojen keskimääräisen koon laskua. Vuonna 2011 valmistuneet kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 57 h-m 2, rivitaloasunnot 80 h-m 2 ja pientaloasunnot 151 h-m 2. Muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli ainoastaan 29 h-m 2. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala kasvoi edellisvuodesta kerrostaloasunnoissa 11 h- m 2 ja rivitaloissa pari neliötä, kun taas pientalojen keskikoko pieneni 4 h-m 2. (Kuva 2). Kuva 2. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina 2000 2011
4 Tilastokeskuksen tietojen mukaan lähes kolmannes vuonna 2011 valmistuneista asunnoista oli yksiöitä. Osuus oli vielä suurempi kahtena edellisenä vuonna, jolloin asuntotuotanto oli vain vajaat 500. Vuosina 2009 ja 2011 pieniä asuntoja rakennettiin runsaasti hoitolaitoksiin, kun taas vuonna 2010 asuinkerrostalotuotannossa panostettiin yksiöiden rakentamiseen. Yksiöiden jälkeen yleisin huoneistotyyppi oli kolmio, jonka osuus vuoden 2011 asuntotuotannosta oli liki 30 %. (Kuva 3). Valtion tukea 362 asuntoon Vuonna 2011 valmistuneista asunnoista 362 (42 %) oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valtion tukema asuntotuotantoa oli suurempi kuin minään muuna vuonna 2000-luvulla. Vuoteen 2010 verrattuna lisäys oli 119 asuntoa. (Kuva 4). Asuntotuotanto Lahdessa ja vertailukaupungeissa Tuhatta lahtelaista kohti valmistui 8,5 asuntoa. Muihin Suomen suuriin kaupunkeihin verrattuna Lahden suhteellinen asuntotuotanto oli suurten kaupunkien keskitasoa, mikä johtui osittain kaupungin keskimääräistä alhaisemmasta väestönkasvusta. Asukaslukuun suhteutettuna rakentaminen oli vilkkainta Oulussa, Vantaalla ja Espoossa, joissa valmistui noin 10 asuntoa 1000 asukasta kohti. Suhteellinen asuntotuotanto oli alhaisin Kouvolassa, Turussa ja Helsingissä. Kuva 3. Valmistuneet asunnot huoneistotyypin mukaan vuosina 2000 2011 Kuva 4. Asuntotuotanto rahoitusmuodoittain vuosina 2000 2011
5 Rakennus ja asuntokanta Lahdessa oli vuoden 2011 lopussa 15 693 rakennusta, joista 87 % (13 631) oli asuinrakennuksia, 3 % teollisuuden ja liikenteen rakennuksia, 2 % toimistorakennuksia ja vajaat 2 % varastorakennuksia. (Taulukko 2). Oikean kuvan saamiseksi tulee rakennusten lukumäärän lisäksi tarkastella myös niiden neliömäärää. Rakennusten kerrosala oli yhteensä 8 732 285 m 2. Kerrosneliöistä 59 % oli asuinrakennuksissa, 16 % teollisuusrakennuksissa, 8 % liikerakennuksissa, 4 % varasto- ja opetusrakennuksissa sekä 3 % toimistorakennuksissa. (Taulukko 3). Asuinrakennuksista oli asuinkerrostaloja 12 % (1 697), rivitaloja 6 % (841) ja pientaloja 81 % (11 093). Taulukko 2. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2011 Rakennusten lukumäärä Kivimaa- Yhtensä Keskusta Mukkula Kiveriö- Joutjärvi Ahtiala Kolava- Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Muu alue Kaikki yhteensä 15 693 873 1 025 2 009 3 312 461 5 035 2 043 933 2 Pientalot 11 093 71 747 1 152 2 865 368 3 778 1 425 686 1 Rivitalot 841 29 92 64 153 21 210 153 119 0 Kerrostalot 1 697 478 105 359 97 4 378 208 68 0 Liikerak. 313 54 34 45 26 3 116 27 8 0 Toimistorak. 100 48 3 17 3 4 14 10 1 0 Liikenteen rak. 511 83 17 93 50 14 157 62 35 0 Hoitoalan rak. 93 16 2 16 11 0 36 9 3 0 Kokoontumisrak. 110 29 10 12 9 2 25 20 3 0 Opetusrak. 70 23 3 12 5 2 13 10 2 0 Teollisuusrak. 514 26 7 167 52 25 165 67 5 0 Varastorak. 289 11 3 66 29 14 122 43 1 0 Muu 62 5 2 6 12 4 21 9 2 1 krs-m 2 % Kivimaakerrosala Kiveriöyhteensä yht. Keskusta Mukkula Joutjärvi Kolava- Kujala Ahtiala Laune Kaikki rakennukset 8 732 285 100,0 23,7 5,4 19,9 7,6 2,1 26,2 10,8 4,3 Pientalot 1 690 531 100,0 1,1 7,2 9,7 25,4 3,8 33,1 12,3 7,2 Rivitalot 431 143 100,0 4,3 12,1 7,6 14,1 2,4 24,3 16,9 18,2 Kerrostalot 3 028 856 100,0 37,1 7,3 21,1 2,7 0,1 18,8 8,9 4,1 Liikerak. 722 404 100,0 35,4 3,5 7,2 1,1 5,8 42,1 3,9 1,0 Toimistorak. 275 991 100,0 70,0 1,5 14,0 1,0 0,6 6,6 6,1 0,2 Liikenteen rak. 131 942 100,0 29,8 4,8 21,7 4,5 2,1 21,6 14,4 1,2 Hoitoalan rak. 154 858 100,0 35,5 4,8 8,8 6,1 0,0 19,3 11,4 15,6 Kokoontumisrak 173 424 100,0 43,8 2,8 5,0 2,2 0,6 21,3 23,7 0,6 Opetusrak. 320 124 100,0 40,3 4,4 19,2 4,8 1,7 12,0 13,2 4,3 Teollisuusrak. 1 434 772 100,0 10,8 0,2 41,9 2,0 1,8 30,9 12,3 0,1 Varastorak. 358 189 100,0 2,3 2,8 26,5 3,3 8,2 42,7 14,1 0,1 Muu 10 051 100,0 5,8 1,9 14,0 17,0 22,0 28,9 9,0 1,6 Taulukko 3. Rakennusten kerrosala (k-m 2) käyttötarkoituksen mukaan vuonna Kärpänen Jalkaranta
6 Vuonna 2011 asuntoja oli yhteensä 57 911, joista kerrostaloasuntoja oli 71 % (41 163), rivitaloasuntoja 7 % (4 104), omakotitaloasuntoja 20 % (11 806) ja loput 1 % (838) muissa rakennuksissa olevia asuntoja. (Kuva 5). Runsas neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, yli viidennes Launeella ja liki 20 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi suuralueella. Asunnoista kerrostaloasuntoja oli Keskustassa 95 % ja Kiveriö-Kivimaa-Joutjärvi suuralueella 85 %, Mukkulassa 69 %, Kärpäsessä ja Launeella 61 % sekä Jalkarannassa 53 %. Pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kolava-Kujalan (77 %) ja Ahtialan (61 %) suuralueilla. Jalkarannan asunnoista runsas viidennes ja Kolava-Kujalan asunnoista liki viidennes oli rivitaloasuntoja. Rakennusten ikä Lahden kaikista rakennuksista 60 % ja asuinrakennuksista 58 % on rakennettu 1970- luvun jälkeen. (Kuva 6). Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi myös 1980-luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa.1940- ja 1950-luvuilla valmistui neljännes ja 1980-luvulla 17 % nykyisestä Kuva 5. Asuntojen määrä suuralueittain vuonna 2011 rakennuskannasta. Pientaloista 30 % on rakennettu vuosina 1940 1959. Kerrostalorakentaminen painottui vuosiin 1960 1979, jolloin rakennettiin 41 % nykyisistä kerrostaloista. Tällöin rakennettiin useimmat Lahden lähiöistä. Rivitaloja sen sijaan rakennettiin eniten 1980-luvulla. Opetus-, toimisto- ja kokoontumiskäytössä ovat suhteellisesti tarkasteltuna vanhimpia rakennuksia. Esimerkiksi kouluista puolet ja toimisto- ja kokoontumisrakennuksista lähes puolet on rakennettu ennen 70-lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat varastorakennukset, joista 30 % on rakennettu 2000- luvulla. Kuva 6. Rakennuskanta vuonna 2011 rakentamisvuosikymmenen mukaan
7 Yhteenveto Vuonna 2011 valmistui 869 asuntoa, joten parin hiljaisemman vuoden jälkeen asuntotuotanto asettui vuosien 2005 2008 tasolle. Kaupungin strategian mukaisen kasvun turvaava asuntojen vuotuinen tuotantotavoite on Lahdessa noin 700 asuntoa, joista noin 400 olisi kerrostaloasuntoja. Tuotantotavoite sekä pientalo- että rivitaloasuntojen osalta on noin 150 asuntoa vuodessa. Tuotantotavoite saavutettiin vuonna 2011 kaikkien asuntojen, kerrostaloasuntojen ja omakotiasuntojen osalta. Sen sijaan rivitaloasuntojen tuotantotavoitteesta toteutui vain puolet. Valmistuneet rakennukset ja asunnot vuonna 2011: lkm kerrosala m 2 Rakennukset yhteensä 384 160 641 Asuinrakennukset 205 79 875 pientalot 168 28 471 rivitalot 18 6 766 kerrostalot 19 44 368 Muut rakennukset 179 80 766 liikerakennukset 3 42 915 teollisuusrakennukset 12 11 394 varastorakennukset 8 7 260 opetusrakennukset 5 4 652 toimistorakennukset 2 3 081 hoitoalan rakennukset 6 2 916 Asunnot yhteensä 869 125 706 pientalot 148 28 741 rivitalot 73 6 766 kerrostalot 554 44 368 muut rakennukset 94 45 831 Lahdessa oli vuoden 2011 lopussa 15 693 rakennusta, joista 87 % oli asuinrakennuksia, 3 % teollisuuden ja liikenteen rakennuksia, 2 % toimistorakennuksia ja vajaat 2 % varastorakennuksia. Asuntoja oli yhteensä 57 911, joista kerrostaloasuntoja oli 71 %, rivitaloasuntoja 7 %, omakotitaloasuntoja 20 % ja loput 1 % muissa kuin asuinrakennuksissa olevia asuntoja. Kaikista rakennuksista 60 % ja asuinrakennuksista 58 % on rakennettu 1970- luvun jälkeen. Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi myös 1980-luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa. 1940- ja 1950-luvuilla valmistui neljännes ja 1980-luvulla 17 % nykyisestä rakennuskannasta. Opetus-, toimisto- ja kokoontumiskäytössä ovat suhteellisesti tarkasteltuna vanhimpia rakennuksia. Esimerkiksi kouluista puolet ja toimisto- ja kokoontumisrakennuksista lähes puolet on rakennettu ennen 70-lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat varastorakennukset.
8