Ikäeettinen työ pelaavien ikäihmisten parissa Jenni Kämppi VTM (sosiaalityö), TM (sosiaalietiikka) Projektipäällikkö, Sininauhaliitto
valtakunnallinen, kristillistä päihdetyötä tekevien järjestöjen keskusliitto, 86 jäsenjärjestöä tutkimus- ja kehittämishankkeidensa kautta etsii uusia ehkäisevän päihdetyön muotoja, kehittää oman toimialansa koulutusta sekä tuottaa uusia päihdeongelmaisten hoito- ja kohtaamismalleja asiantuntija ja tiedon tuottaja rahapelihaittakentällä jo vuodesta 1993 lähtien yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa Sininauhaliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Juhlavuoden teemaksi on valittu Puhutaan Juhlavuoden aikana puhutaan meille tärkeistä asioista kuten kodittomuudesta, työttömyydestä, köyhyydestä ja yksinäisyydestä, jotka ovat usein päihteidenkäytön seurauksia. www.sininauhaliitto.fi 2
Esityksen runko: Ikäeettinen työ, mitä se on? Pelaavat ikäihmiset: mitä heistä tiedetään? Vertailukohtia maailmalta Poimintoja väestökyselystä 2007 Poimintoja haastattelututkimuksesta Peliklinikan palveluihin hakeutuneet ikäihmiset Kohti kokonaisvaltaisesti kohtaavaa ikäeettistä työtä: Miten tukea ja auttaa ikääntynyttä pelaajaa?
Ikäeettinen työ: mitä se on?
Ikäeettinen päihdetyö Ikäeettisen päihdetyön sisältöä ja laatua ei ole vielä mietitty kovin laajalti. Sininauhaliiton koordinoimassa Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hankkeessa (2005-2008) on sen toiminnan aikana purettu negatiivisia stereotypioita ikääntyneiden päihdeongelmasta ja tuotettu tietoa ikäerityisen päihdetyön eettisesti kestävästä perustasta.
Ikäeettinen päihdetyö perustuu moninaisuutta kunnioittavaan kumppanuuteen päihde-, vanhus-, mielenterveys- ja diakoniatyön kesken. Sen tietoperusta rakentuu dokumentaariseen ammatilliseen viisauteen ja asiakastyössä kypsyneeseen käytännölliseen viisauteen ao. osaprojekteissa: Diakonissalaitoksen Pilketyö Ikäinstituutin Palvelutalo hanke Sininauhasäätiön Kotiin vietävien palveluiden hanke Tyynelän Seniori hanke Pieksämäellä ja Savonlinnassa Taustalla vaikuttaa myös ajatus voimavaralähtöisestä ja asiakasta voimaannuttavasta toiminnasta.
Ikäeettinen päihdetyö on kokonaisvaltaisesti ihmisen kohtaavaa. Keskiössä on ikääntyvä päihteidenkäyttäjä, joka on oman arkielämänsä paras asiantuntija ja jolla on absoluuttinen ihmisarvo. Ikääntyvän päihteiden käyttäjän kanssa tehtävässä työssä on huomioitava paitsi päihdeongelma myös ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengellisten tarpeiden muutokset, ikääntyvän elämänhistoriasta kumpuavat merkityssisällöt sekä hänen senhetkinen elämäntilanteensa ja jäljellä olevat elinvuotensa.
Pelaavat ikäihmiset: mitä heistä tiedetään?
Vertailukohta maailmalta (1): Pohjois-Amerikassa casinot järjestävät linja-autoretkiä, tarjoavat maksuttomia aterioita ja monipuolisia oheispalveluja
Vertailukohta maailmalta (2): Kolikkopelejä tarjoavat casinot ovat ikäihmisten päivähoitopaikkoja
Vertailukohta maailmalta (3): Miehet pelaavat taitopelejä, naiset onnenpelejä tai pelaavat paetakseen ongelmiaan
Vertailukohta maailmalta (4): Naiset aloittavat säännöllisen pelaamisen usein vasta 55 vuoden ikäisinä, miespelaajilla on usein takanaan varsin pitkä pelihistoria
Vertailukohta maailmalta (5): Ikäihmiset pelaavat yleisesti väestötutkimusten mukaan vähemmän kuin muut väestöryhmät
Vertailukohta maailmalta (6): Miksi seniorit käyvät casinolla?
Nautinto ja seura 36 % Ruoka 24 % Jotain tekemistä 24 % Oheispalvelut 10 % Voittaminen ja pelaamisesta pitäminen 6 %
Suomessa pelaaminen on arkipäiväisempää: Pelejä on kaikkialla ja pelata voi kaikkialla
Jokainen tietää markettien auloissa rahaautomaatteja ruokkivat mummot
ja jokunen meistä kenties muistaa baarien ja huoltoasemien pajatsopapat?
Yleisönosastokirjoitus (IS 27.8.2007) vaati yläikärajoja rahapeleihin
Miten hyvin arjen havaintoon perustuva käsitys vastaa todellisuutta?
Poimintoja väestökyselystä 2007
Kuinka paljon käyttää rahaa pelaamiseen keskimäärin viikossa? 50-64 vuotta 9,61 euroa 65+ vuotta 8,79 euroa Eläkeläinen 8,51 euroa Kaikki 13,04 euroa
Prevalenssiarviointi The South Oaks Gambling Screen:in (SOGS-R) avulla Yhteenlaskettujen SOGS-pisteiden luokitus on seuraava: - 0-2 = ei rahapeliongelmaa - 3-4 = ongelmia pelaamisen hallinnassa - 5 pistettä tai enemmän = todennäköisesti peliriippuvaiset
SOGS (12 kk prevalenssi viim. 12 kk aik. ongl.) 3-4 5 50 64 vuotta 0,8 % 0,4 % 65 + vuotta 1,1 % 0,8 % Eläkeläinen 1,1 % 0,7 % Kaikki 2,1 % 1,0 %
Pelaatteko mielestänne tai oletteko pelanneet ongelmallisen paljon? 50-64 vuotta 0,7 % 2,3 % 65 + vuotta 1,7 % 1,9 % Kaikki 1,0 % 3,3 %
Pelaatteko mielestänne tai oletteko pelanneet ongelmallisen paljon? Eläkeläinen 1,5 % 2,4 % Kaikki 1,0 % 3,3 %
Kuinka moni koskaan pelanneista pelaa vähintään 2 kertaa kuussa? 50-64 vuotta 60,9 % 65 + vuotta 63,0 % Kaikki 57,1 %
Onko rahapelien ongelmapelaaminen vakava ongelma? 50-64 vuotta 71 % on 65+ vuotta 74 % on Eläkeläinen Kaikki 73 % on 63 % on
Poimintoja haastattelututkimuksesta (Pajunen 2010)
Miehillä pelaaminen oli alkanut jo työikäisenä tai he olivat pelanneet koko ikänsä erilaisia pelimuotoja kuten korttipelejä tai pajatsoa Naisilla pelihistoria oli selvästi lyhyempi ja heistä suurin osa oli aloittanut pelaamisen vasta eläkkeelle jäätyään Haastateltavat olivat pelanneet pääasiassa rahaautomaattipelejä Joukossa myös sekä bingon että kasinopelien pelaajia
Pelipaikoilla pelaamista perusteltiin viihteenä ja sen myötä mukavana ajanvietteenä: pelaaminen oli tapa viettää aikaa Pelaaminen oli myös pakopelaamista: mielihyvän, jännityksen tai onnen tavoittelua Pelaamisen ongelmaksi kokevien oli selvästi vaikeampi eritellä pelaamiseen johtaneita syitä Pelikoneet nähtiin kaverina Pelitilanteessa peli tuntuu ihan niin kuin se olisi kaveri. Sanotaan näin. (Yli 65-vuotias nainen)
Taloudellisista tappioista koettiin syyllisyyttä ja surua Pelaamiseen koettiin kuluvan liikaa aikaa, sen salailu ahdisti ja aiheutti itseen pettymistä Ajatellaan, että kun on jo iäkäs, pitäisi olla viisautta. Nuorena menee nuoruuden piikkiin kun haluaa kokeilla kaikkea ja se on tavallaan hyväksyttävämpää. Kun ajatellaan, että vanhempana täytyisi olla sen verran järkeä, että pystyy ajattelemaan järjellä nämä jutut. (Yli 65 - vuotias mies)
Pelaamiseen motivoi voiton tavoittelu Jos esimerkiksi kävi lottorivin täyttämässä, sitä ajatteli, että minäpäs kokeilen tuosta koneesta. Että jos saisin sen mitä panin lottoon, pari kolme euroa. (Yli 70-vuotias nainen) Pelaaminen toi helpotusta toimettomuuteen Silloin olin vielä työelämässä hyvin vahvasti. Olin todella pitkiä päiviä ja kauhean intensiivistä työtä. Jotenkin se hyppäys tyhjään on ilmeisesti ollut se taustatekijä tai laukaisija. Se oli minulle äärettömän suuri yllätys. Se on lievä sana, paukku, pommi, katastrofi. Koska hän on hyvin toimelias ihminen, minulle se oli täysin yllätys, ettei hänellä ollut sellaisia ajatuksia, miten sen päivän täyttää. (Pelaajan puoliso)
Apua haettiin tai oli haettu vasta tilanteen ryöstäydyttyä käsistä Taloudellisen tilanteen romahtaminen toimi liikkeelle sysääjänä Apua oli haettu monista erilaisista palveluista A-klinikalta, vertaistukiryhmistä, auttavasta puhelimesta Peluurista, itseasetetusta pelikiellosta Tukea kaivattiin yhdeltä luukulta Vastuullisuutta pelintarjoajilta peräänkuulutettiin
Peliklinikan palveluihin hakeutuneet ikäihmiset
Tuki ja tutkimus Lääkehoitotutkimus/THL Avohoito -Yksilö-, pari- ja ryhmäterapia - Alkuarvionti - Aamujooga - Moduulit - Tiedotus - Arviointi - Asiakaspalaute Tietoa: - Hallinto - Taloustiistait - Läheistenillat Ohjaus Tukea - Tiistairyhmä - Keskiviikkokahvit - Läheisryhmä Asiakas Ohjaus Ajanvaraus SMS tukiviestipalvelu Ohjaus Peli poikki Peluuri auttava puhelin Pelivoimapiiri
Peliklinikan avohoitoon ja Peli poikki terapiaohjelmaan hakeutuneita yli 65 vuotiaita on toistaiseksi vähän heistä suurin osa on naisia valtaosa on hakenut apua aiemminkin ovat pelanneet kolikkopelejä peleillä velkaantuneet ovat tavallisimmin miehiä
Auttavassa puhelimessa Peluurissa soittajakunta ikääntyy ikääntyviltä soittajilta näyttäisi tulevan yhä enemmän puheluita useilla ikääntyneillä pelaajilla rahaautomaattipelaamiseen liittyy yksinäisyys tai katkennut ihmissuhde
Matalan kynnyksen info- ja tukipisteessä Tiltissä Kävijät ovat pääasiassa keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä 68/342 käynnistä on yli 60 vuotiaiden tekemiä Ahdistus ja pettymys itseen; järjetön toiminta näkyvät ja kuuluvat kävijöiden kertomassa ja olemuksessa Tämän syksyn ilmiö: ikääntyneet naiset ovat löytäneet Tiltin Kahvitauko tapaamisen (pelaajien avoimen vertaisryhmän)
Kohti kokonaisvaltaisesti kohtaavaa ikäeettistä työtä Miten tukea ja auttaa pelaavaa ikäihmistä?
Auttajan ja läheisen haasteet: Ongelma ei näy ulospäin; henki ei haise eikä askel horju. Salailu, häpeä, kieltäminen ja torjuminen ovat olennainen osa rahapeliongelmaa; se pääsee kehittymään pitkälle ennen paljastumistaan.
Rahapeliongelma kietoutuu kaikkiin pelaajan elämäntilanteen eri puoliin. Peliongelmalla on kokonaisvaltainen vaikutus pelaajan elämään.
Pelaajan elämän syöksykierre Oman ihmisyyden sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset puolet ovat kullakin pelaajalla saaneet omat kolhunsa pelaamisen muututtua ongelmalliseksi. Pelaamisen syiksi mielletyt taustaoletukset ja pelaamisen aiheuttamat seuraukset muodostavatkin yhdessä pyörremyrskynomaisen toisiaan ruokkivan kierteen. Oma elämäntilanne altistaa pelaamiseen ja toisaalta pelaamisen jatkuessa, arkielämän mennessä sekaisin ja talouden romahdettua pelaamisesta toivotaan pelastusta ja ulospääsyä tilanteesta tai pelaamiseen paetaan tilanteen muututtua ahdistavaksi. (Kämppi, 2007)
Jokainen meistä voi omassa työssään kohdata, auttaa ja tukea rahapeliongelmaisia sekä ennaltaehkäistä rahapelihaittoja. Jenni Kämppi 14.5.2009
Mitä tuttua rahapeliongelmissa on? Psyykkiset vaikutukset: Lähisuhteista, sosiaalisista suhteista vetäytyminen Aiemmin tärkeäksi koetut asiat lakkaavat kiinnostamasta Huolestuneisuus, levottomuus, nopeat mielialan vaihtelut, toivottomuus, Masennus, aggressiivisuus, itsetuhoisuus Fyysiset merkit: Stressioireet kuten unettomuus ja päänsärky Muutokset seksuaalisessa halukkuudessa tai ruokahalussa
Mitä erityistä rahapeliongelmissa on? Taloudelliset tunnuspiirteet: selittämätön rahanmeno, omaisuuden katoaminen muuttuva suhtautuminen rahaan, rahankäyttöön rahaan liittyvistä aiheista puhumisen välttely Ajankäyttöön liittyvät tunnuspiirteet Sovituista ajoista ja aikatauluista luistaminen Selittämättömät poissaolot Unirytmin muuttuminen
Ikäeettinen työ = kokonaisvaltaista kohtaamista Ikääntyvän pelaajan kanssa tehtävässä työssä on huomioitava paitsi peliongelma myös ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengellisten tarpeiden muutokset, ikääntyvän elämänhistoriasta kumpuavat merkityssisällöt sekä hänen senhetkinen elämäntilanteensa ja jäljellä olevat elinvuotensa.
Ikäeettisen työn perusteet Keskiössä on ikääntyvä ongelmapelaaja, joka on oman arkielämänsä paras asiantuntija ja jolla on absoluuttinen ihmisarvo. Ikääntyvä on oikeutettu itse päättämään omaan elämäänsä liittyvistä asioista, myös liiallisesta pelaamisestaan. Ikääntyvä on itse vastuussa omaan elämäänsä liittyvistä päätöksistään. 50
Ikäeettisen työn raamit Ikääntyvä on oikeutettu saamaan ja hänelle on tarjottava hänen toimintakykynsä, elämäntilanteensa ja elämänhistoriansa huomioivia tukipalveluja. Näiden takaamiseksi vaaditaan työntekijältä julkisesti heikomman puolelle asettumista ja asiakkaan oikeuksien ajamista. Ikääntyvä on oikeutettu saamaan asianmukaista tietoa ikääntymiseen ja ongelmapelaamiseen liittyvistä asioista oman päätöksentekonsa pohjaksi. Ikääntyvä on oikeutettu tukeen ja motivointiin pelaamisen vähentämiseksi tai sen lopettamiseksi. 51
Ikäeettisen päihdetyön raamit Ikääntyvällä pelaajalla on oikeus tulla kohdelluksi arvokkaana ja ainutlaatuisena ihmisenä, riippumatta hänen kyvystään tai halustaan vähentää pelaamistaan. Ikääntyvällä pelaajalla on oltava mahdollisuus osallisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen esimerkiksi vertais- tai ryhmätoiminnan kautta. Hänellä on oikeus omista voimavaroista lähtevään ja niitä vahvistavaan toimintaan. 52
Kohtaaminen ei aina onnistu Tämä potilas ei kuulu meille Kukaan ei ole osannut auttaa minua lopettamaan pelaamista
mutta olemme havainneet, että esim. vertaisryhmässä yhdessä jaettu on kevyempi kantaa
ja että toipuminen ja kokonaisvaltaisen kohtaamisen opettelu vie aikaa kiiruhda siis hitaasti!
Kiitos! Kommentit, kontaktit: jenni.kamppi@sininauhaliitto.fi
Erityiskiitokset: Liika on aina liikaa hankkeelle: Maria Viljanen ja Marja-Liisa Laapio Peliklinikalle ja Peluuriin: Tapio Jaakkola ja Mari Pajula Sininauhaliittoon: Pekka Lund (väestökyselyn ja vertailukohtien jäsentelyt) ja Sanni Nuutinen (piirrokset)
Lähteitä: Pelihaitat sivuston materiaalit: http://info.stakes.fi/pelihaitat/fi/julkaisut/index.htm Pelin viemää. Katsaus ikääntyneiden rahapelaamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Avauksia 11/2010. Linkki pdf-julkaisuun: http://www.thl.fi/thl- client/pdfs/77d022e2-1195-4915-b921- b7dc47f8642b. Liika on aina liikaa hankkeen julkaisuja: http://www.tippavaara.info/aineistot_raportit_ja_tuotok set/