Hunttijärven koekalastus kurenuotalla 29. 30.7.2010 Uudenmaan ELY-keskus Petri Savola
Kannen kuva: Uudenmaan ELY-keskuksen kurenuottalautta siirtymätaipaleella apajalta toiselle Hunttijärvellä. Kuva: Hannu Lindberg 2
sisällysluettelo Kohteen kuvaus 5 Kurenuottaus koekalastusmenetelmä 5 Kurenuottauksen tulokset 8 0-3 metrin syvyysvyöhyke 9 3-10 metrin syvyysvyöhyke 9 yli 10 metrin syvyysvyöhyke 10 yhteissaalis 11 Tulosten tarkastelua 11 Jatkossa 15 Kalaistutukset 15 Kalastuksen järjestäminen ja säätely 15 Tehokalastukset nuotalla 16 Lähteet Liitteet 3
4
Kohteen kuvaus Mäntsälän Hunttijärvellä tehtiin samanlainen koekalastus edellisen kerran kesällä 2005 osana järven kunnostussuunnittelua. Tätä ennen oli Helsingin yliopisto tehnyt koeverkkokalastuksen vuonna 1980. Edellisen kurenuottauksen jälkeen Hunttijärvellä on tehty muutamina vuosina hoitokalastuksia nuotalla. Nämä tehokalastukset on tehty pääasiassa paikallisen aktiivien toimesta. Uudenmaan ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) on antanut nuottauksiin lähinnä asiantuntija-apua. Koekalastuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia muutoksia Hunttijärven kalastossa tapahtunut kuluneen viiden vuoden aikana. Tässä raportissa keskitytään koekalastusmenetelmän ja sen tulosten selvittämiseen ja analysointiin. Koekalastus tehtiin samoin menetelmin edellisen kalastuksen kanssa. Hunttijärvi sijaitsee Mäntsälän kunnassa Levannon kylässä. Järvi kuuluu Mustijoen vesistöön ja on Mäntsälänjoen valuma-alueen latvajärviä. Järven pinta-ala on 150 hehtaaria, keskisyvyys on 4,9 ja suurin syvyys 13,3 metriä. Tilavuus on noin 7,3 miljoonaa m 3 Järven yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 1500 hehtaaria. Järvi poikkeaa syvyytensä puolesta tämän alueen muista järvistä. Varsinkin itäreuna on hyvin jyrkkärantainen. Matalia ranta-alueita on vastaavasti länsirannalla ja järven pohjoispäässä. Kurenuottaus koekalastusmenetelmä Ennen koekalastuksen tekemistä järvi jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen, jotka olivat 0-3, 3-10 ja yli 10 metrin syvyiset alueet. Jokainen syvyysvyöhyke jaettiin lisäksi hehtaarin pyyntiruutuihin. Näistä ruuduista arvottiin pyyntiruudut. Tavoitteena oli että 10 % syvyysvyöhykkeen ruuduista kalastettaisiin. Taulukossa 1 on esitetty syvyysvyöhykkeiden pinta-alat ja ruutujen määrät. Kuvassa 1 on esitetty satunnaisesti arvottujen pyyntialueiden sijainti järvellä. syvyysvyöhyke pintaala ha ruutujen lukumäärä 0-3 m 52 4 3-10 m 78 7 yli 10 m 20 2 yhteensä 150 13 Taulukko 1. Syvyysvyöhykkeiden pinta-alat ja kalastusruutujen määrät Hunttijärven koekalastuksessa. Varsinainen koekalastus tehtiin kurenuotalla. Kurenuotta on saartopyydys, joka lasketaan järveen ympyrän muotoon. Kurenuotta vedetään siten että järven pohjalla kulkevassa alapaulassa olevien renkaiden läpi kulkeva kurenarua vetämällä saadaan nuotan pohja kiristettyä umpeen, jolloin nuotan sisäpuolella olleet kalat jäävät saaliiksi. Kurenuottauksessa käytettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten rakennettua nuottalauttaa. Lautalla on kurenuotan lisäksi sähkömoottorista voimansa saava kureköyden vetorumpu ja saaliin käsittelyyn tarkoitettu lajittelupöytä. Lisäksi tulokset voidaan ajan säästämiseksi tallentaa suoraan kannettavalle tietokoneelle. 5
Kuva 1. Hunttijärvellä vedettyjen kurenuotta-apajien sijainti. 0-3 m syvyysvyöhyke 4 pyyntialuetta 3-10 m syvyysvyöhyke 7 pyyntialuetta yli 10 m syvyysvyöhyke 2 pyyntialuetta 6
Käytössä olleiden kurenuottien korkeudet olivat 8,5 ja 13 metriä. Jokaisen nuotan liinojen solmuvälit ja pituudet ovat samat. Kurenuottien pituus on 160 metriä ja nuotan kalastama alue on kooltaan 0,2 hehtaaria. Nuottien peräosan pituus on noin 20 metriä ja solmuväli 6 millimetriä. Nuotan alku pään liinojen solmuvälit ovat 8 ja 10 millimetriä. 8 mm havasta on nuotassa noin 90 metriä ja 10 mm liinoja noin 50 metriä kuva 2. kurenuottaa vedetään lautalle ja samaan aikaan edellisen vedon saalista lajitellaan ja punnitaan. Kurenuotalla kalastettaessa pyritään siihen että nuotta on niin syvä että se ulottuu pinnasta pohjaan saakka. Tällöin estetään kalojen karkaaminen nuotan alta. Kurenuottauksen edut perinteiseen verkoilla tapahtuvaan koepyyntiin ovat saaliin vähäisempi valikoituneisuus, lähes kaikkien kalalajien yhtä tehokas kalastettavuus ja mahdollisuus saada tietoa sekä kalojen lajisuhteista että määrästä järvessä. Kuva 3. Hunttijärven kuhia odottamassa punnitusta ennen laskua takaisin järveen. Kuva Hannu Lindberg 7
Kurenuottauksen tulokset Koekalastuksessa nuotattiin yhteensä 13 apajaa (kuva 1), joista saatiin yhteensä noin 148,6 kiloa kalaa. Tästä määrästä vapautettujen petokalojen osuus oli 38,5 kg. Saalissa oli edustettuna kuusi kalalajia särki, salakka, lahna, ahven, kiiski ja kuha. Saaliista eroteltiin vesiastioihin, petokaloiksi luettavat, yli 10 cm pituiset kuhat ja 15 sentin pituiset ahvenet. Petokalat vapautettiin punnituksen jälkeen takaisin järveen. Muu osa saaliista lajiteltiin kokonaisuudessaan. Lajeittain kaloista punnittiin kokonaispaino. Kalojen lukumäärät laskettiin kustakin lajista otetun 200 kappaleen näyte-erän keskipainon perusteella, mikäli kaloja oli näytteessä enemmän kuin 200 kappaletta. Apajakohtaiset saalispöytäkirjat ovat tämän raportin liitteenä. Tulokset käsitellään jäljempänä ensin syvyysvyöhykkeittäin ja lisäksi yhteenvetona kaikilta alueilta. Kuva 4 Hunttijärven koekalastuksen saalisjakauma. syvyys O 2 mg/l T 0 C O 2 % 0 12,5 24,8 151 1 10,8 24,4 129 2 10,5 24,3 125 3 10,5 24,3 125 4 10,9 24,2 130 5 1,5 19,1 16 6 1,5 14,3 15 7 1,2 11,1 11 8 1,4 9,1 12 9 1,2 6,6 10 10 1,0 6,3 8 11 0,8 6,3 7 11,6 0,3 5,9 2 taulukko 2. Hunttijärven happipitoisuus kuva 5. Hunttijärven Happiprofiili. Syvänteen alusveden happipitoisuuden parantaminen vaatisi mahdollisesti hapetuslaiteiden käyttöä. 8
Nuottausten aikana mitattiin myös veden happipitoisuus ja lämpötila happimittarilla. Pintaveden lämpötila oli poikkeuksellisen korkea lähes 25 astetta. Lämpötilan harppauskerros oli noin viiden metrin syvyydellä. Happipitoisuudet olivat harppauskerrokseen asti korkeat. Harppauskerroksen alapuolella happipitoisuus laski jyrkästi ja alusvesi oli syvännealueella käytännössä hapeton viittä metriä syvemmillä alueilla. 0-3 metrin syvyysvyöhyke Järven matalimmilla alueilla nuotattiin yhteensä neljä apajaa. Taulukossa 2 on esitetty rantaalueiden saalistilasto. Matalien ranta-alueiden valtalajit olivat ahven ja särki. Ahvenen osuus lukumäärästä oli 66 % ja särjen 22 %. Painon osalta jakaumat olivat toisin päin, särkikaloja saaliista oli 66 %. Alueen yksikkösaaliit olivat 59 kg/ha ja 10 000 kpl/ha. Matalilta alueilta saadaan yleensä runsaimmin pienikokoisia kaloja mutta nyt poikkeuksellisesti suurimmat kalatiheydet olivatkin 3-10 metrin syvyysvyöhykkeellä. Kalojen keskipaino oli matalilla alueilla 5,9 grammaa. Kalojen siirtymiseen matalasta syvempiin vesiin saattoi vaikuttaa poikkeuksellisen lämmin vesi. Pintavesi oli noin 25 asteista aina viiden metrin syvyydellä olleeseen harppauskerrokseen asti, josta veden lämpötila alkoi nopeasti alentua syvemmälle mentäessä. Petokaloja matalien alueiden saaliissa oli yhteensä 102 kappaletta ja jotka painoivat noin 9,9 kiloa. Taulukossa 3 on esitetty tarkemmat lajikohtaiset kalamäärät. Nuotan mukana nousi myös runsaasti pohjasedimentin pinnalla olleita järvisimpukoita. kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki 1 780 18 939 10,6 22 % 40 % 2 224 23,7 salakka 222 2 065 9,3 3 % 4 % 278 2,6 lahna 378 10 219 27,0 5 % 22 % 473 12,8 ahven 5 299 9 050 1,7 66 % 19 % 6 624 11,3 kiiski 292 1 009 3,5 4 % 2 % 365 1,3 kuha 63 6 121 97,2 1 % 13 % 79 7,7 yhteensä 8 034 47 403 5,9 100 % 100 % 10 043 59,3 Taulukko 3. Hunttijärven 0-3 metrin syvyysvyöhykkeen koekalastussaalis. 3-10 metrin syvyysvyöhyke Järven keskialueella kalastettiin yhteensä seitsemässä ruudussa. Kokonaissaalis oli noin 98,9 kiloa ja lähes 21 000 kappaletta. Tämän alueen yksikkösaaliit olivat korkeimmat, hehtaarisaalis oli 70,7 kiloa ja yli 24 300 kappaletta. Petokalojen osuus oli 27,8 kiloa ja 89 kappaletta. Nuotattua aluetta kohden laskettuna saalis oli noin 71 kg/ha ja 24 300 kpl/ha. Saaliissa oli mukana myös kaksi täplärapua. Taulukossa 4 on esitetty syvyysvyöhykkeen kokonaissaalis. 9
kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki 454 4 605 10,1 1 % 5 % 324 3,3 salakka 627 4 467 7,1 2 % 5 % 448 3,2 lahna 1 801 42 780 23,8 5 % 43 % 1 286 30,6 ahven 31 039 24 294 0,8 91 % 25 % 22 171 17,4 kiiski 77 232 3,0 0 % 0 % 55 0,2 kuha 53 22 533 425,2 0 % 23 % 38 16,1 yhteensä 34 051 98 911 2,9 100 % 100 % 24 322 70,7 Taulukko 4. 3-10 metrin syvyysalueen kurenuottasaaliin jakautuminen lajeittain yli 10 metrin syvyysvyöhyke Syvänteellä suoritetuissa kurenuottauksissa saalis koostui lähinnä pelkästään tämän vuoden ahvenen poikasista. Saaliista vapautettiin kolme petokalaa, jotka painoivat yhteensä 820 grammaa. Syvänteellä hehtaarisaalissaalis oli vain noin 5,7 kg. Useimmissa koekalastuskohteissa kalamäärät alenevat juuri syvänteissä. Tähän on ehkä syynä huonompi ravintotilanne. Usein tällaisten rehevien järvien pienialaisten syvänteiden pohjat ovat niukkahappisia tai kokonaan hapettomia suuren osan vuodesta, kevät- ja syystäyskiertoa lukuun ottamatta. Näin ollen pohjaeläinten ja sitä myötä pohjaravintoa käyttävien kalojen määrät ovat pienempiä kuin matalammilla alueilla, joilla hapen määrä alusvedessä on riittävä ympäri vuoden. Hunttijärvellä syvänteen hapeton kerros alkoi 5 metrin syvyydeltä. kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki 2 55 27,5 0 % 2 % 5 0,1 salakka 2 14 7,0 0 % 1 % 5 0,0 lahna 8 297 37,1 1 % 13 % 20 0,7 ahven 1 204 1 149 1,0 99 % 51 % 3 010 2,9 kiiski 3 11 3,7 0 % 0 % 8 0,0 kuha 2 736 368,0 0 % 33 % 5 1,8 yhteensä 1 221 2 262 1,9 100 % 100 % 3 053 5,7 Taulukko 5. Hunttijärven syvänteellä vedettyjen kahden kurenuotta-apajan saalis 10
yhteissaalis Kokonaissaalis oli 148,5 kiloa, josta petokalojen osuus 38,5 kiloa. Koekalastuksen perusteella kalasto näyttäisi olevan hieman särkikalapainotteinen. Kokonaissaalin painosta särkikalojen osuus on 56 %. Vaikka ahvenkalojen osuus kokonaissaaliissa on melko korkea, tilannetta huonontaa se että yli 70 % ahvenista pienikokoista, tämän vuoden poikasta. kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki 2 236 23 599 11 5 % 16 % 860 9,1 salakka 851 6 546 8 2 % 4 % 327 2,5 lahna 2 187 53 296 24 5 % 36 % 841 20,5 ahven 37 542 34 493 1 87 % 23 % 14 439 13,3 kiiski 372 1 252 3 1 % 1 % 143 0,5 kuha 118 29 390 249 0 % 20 % 45 11,3 yhteensä 43 306 148 576 3 100 % 100 % 16 656 57,1 Taulukko 6. Hunttijärven 13 kurenuotta-apajan yhteissaalis. Tulosten tarkastelua Kuvissa 6-9 on esitetty sama mittakaavaisissa kuvissa eri syvyysvyöhykkeiden yksikkösaaliit. Yksikkösaalis tarkoittaa sitä että saalis suhteutetaan pinta-alaan tai pyyntiponnistukseen, jotta tulosten vertailu eri pyyntipaikkojen ja -aikojen välillä helpottuu. Punaiset pylväät kuvaavat kalojen lukumäärää ja siniset pylväät kalojen painoa nuotattua pinta-alaa kohti laskettuna. Kuvista käy ilmi eri osa-alueiden väliset erot. Matalilla alueilla erot lajien kalamäärien välillä olivat pienimmät. Kesialueella taas näkyy selvästi ahvenen keväällä syntyneiden poikasten suuri osuus lukumäärästä. Tällä vyöhykkeellä saaliissa oli myös runsaasti erikokoisia lahnoja, joukossa isojakin yksilöitä. kuva 6. Ranta-alueiden saalis oli osa-alueista tasaisimmin jakautunut. Aikaisempaan vuoden 2005 koekalastukseen verrattuna kalamäärät olivat kuitenkin selkeästi alhaisemmat. 11
kuva 7. 3-10 metrin syvyysvyöhykkeen yksikkösaalit olivat järven korkeimmat. Lahnan yksikkösaaliin paino menee juuri asteikon ulkopuolelle 30 500g/ha. Kuva 8. Syvänteellä kalamäärät olivat erittäin alhaiset. Tähän merkittävänä osasyynä oli alusveden hapettomuus. kuva 9. Kokonaissaaaaliin painon osalta yksikkösaalis oli noin 30 % alhaisemmaksi kuin edellisellä koekalastuskerralla 2005. Lukumäärän suhteen tilanne on päinvastoin. Erittäin runsas ahven poikasten määrä nosti yksikkösaaliin lähes kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. 12
kuva 10. Vuosien 2005 ja 2010 koekalastussaaliiden lukumääräisen yksikkösaaliiden vertailu lajikohtaisesti. Kuvasta voi todeta että särjen, salakan ja kuhan kappalemäärät ovat vähentyneet ja lahnan ja ahvenen lisääntyneet. kuva 11. sama vertailu kuin edellisessä kuvassa mutta nyt painon osalta kertoo samaa paitsi että aikaisempaan verrattuna tänä vuonna kuhasaalis oli edellistä kertaa parempi isojen kuhien osalta mutta erittäin huono tämän kesän poikasten osalta. Saaliissa oli vain neljä kapppletta tämän vuoden kuhan poikasia. kuva 12. Yksikkösaaliin lukumäärän syvyysvyöhykkeittäinen vertailu edelliseen koekalastukseen osoittaa lähinnä ahven suuren ikäluokan vaikutuksen tulokseen. 13
kuva 13. painoyksikkösaalis oli edellistä koekalastuskertaa alhaisempi. Edelliseen koekalastukseen verrattuna kalasto on jonkin verran muuttunut. Painon osalta saalis oli noin 30 % alhaisempi kuin edellisellä kerralla mutta lukumäärän osalta on tullut 40 % nousu. Tosin muiden kuin ahvenen (lukumäärä noussut yli 300 %) ja lahnan noin (90 %) osalta ovat lukumäärätkin laskeneet. Ahvenen osalta kyse on keväällä hyvin onnistuneen lisääntymisen aiheuttamasta piikistä, koska suurin osa kaloista oli tämän vuoden poikasia. Suurin osa näistä poikasista kuitenkin kohtaa luonnollisen kuoleman tulevan syksyn ja talven aikana. Lahnan osalta tilanne on kuitenkin todellisempi, sillä saaliissa oli usean eri ikäluokan kaloja. Edelliseen koekalastukseen verrattuna petokalakokoisten kuhien määrä oli lisääntynyt reilusti. Tosin haukia tai madetta ei saatu nyt lainkaan. Järveen istutettuja siikoja ei saatu tämän vuoden koekalastuksessa. Hannu Lindbergin kertoman mukaan syksyn verkkopyynneissä, vesien viilennyttyä, siikoja ja myös haukia on kuitenkin saatu kohtalaisesti. Koekalastuksen petokalaindeksi eli F/C suhde on 2,9. Luku on sinänsä erinomainen. Tämä luku kertoo siis kuinka paljon petokaloja on suhteessa niiden ravinnokseen käyttämiin kaloihin. Suhde antaa karkean kuvan järven kalakannasta. Mikäli suhde on yli 7, petokaloja on selvästi liian vähän hoitamaan pikkukalojen harvennusta kyllin tehokkaasti. Mikäli arvo on 2-7, petokalojen määrä on hyvissä olosuhteissa riittävä. Jos suhde on alle 2, voi petokaloja olla jopa liikaa. Petokalaindeksi ei kuitenkaan huomioi petokalojen ja niiden ravintokohteiden sopivuutta toisilleen. Esimerkiksi mikäli petokalat ja ravintokohteet ovat järven eri osa-alueilla, tai ravinto on petokaloille väärän kokoista, niin hyväkään F/C-suhde ei tuo toivottua lopputulosta eli luontaisesti tasapainoista kalakantaa. Huolestuttavaa kuitenkin tämän vuoden osalta oli kuhan poikasten puuttuminen saaliista. Kuhan poikasia oli vain neljä kappaletta kun edellisessä koekalastuksessa niitä oli yli 4500 kappaletta. Kuhan poikasten puuttumiseen syitä voi olla monia. Kutukaloja näyttäisi järvessä kuitenkin olevan ihan riittävästi. Onko keväällä, ennen kuhan poikasten kuoriutumista syntynyt ahvenen suuri ikäluokka, mahdollisesti aiheuttanut ravinto- ja elintilakilpailua ja kuhan poikaset tämän vuoksi olisivat hävinneet. Järvessä on myös Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen (Malinen T. ym 2009) mukaan runsaasti sulkasääsken toukkia. Nämä hyönteistoukat kilpailevat eläinplanktonravinnosta kalanpoikasten kanssa. Sulkasääsken toukat pystyvät elämään syvänteen alusveden niukkahappisissa olosuhteissa, turvassa kalojen aiheuttamalta saalistukselta. 14
Haukien puuttuminen saaliista johtuu lähinnä siitä että ne oleskelivat luultavasti niin matalilla alueilla lähellä rantaa ja kasvillisuuden seassa, ettei kurenuotta niitä tavoittanut. Näyttäisi siltä että järven kokonaiskalamäärä olisi hivenen pienempi kuin viisi vuotta sitten. Petokalakokoisten ahventen ja kuhien määrä on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi edellisestä kerrasta. Helsingin yliopistossa (Vinni M. 2009) tehty kuhan kasvuselvitys tukee myös kuhakannan runsautta ja kuhien nopeaa kasvua. Aikaisemman koekalastuksen yhteydessä oli merkkejä petokaloihin kohdistuneesta kovasta kalastuspaineesta. Nyt tilanne näyttää petokalojen suhteen paremmalta. Jatkossa Kalaistutukset Jos Hunttijärven kuhan lisääntyminen epäonnistuu useana perättäisenä vuotena, on ehkä syytä miettiä tuki-istutuksia hyvin tuottoisan kuhakannan ylläpitämiseksi. Istutuksilla voidaan kuhan kohdalla korjata osittain huonojen ja hyvien lisääntymiskesien välisiä eroja. Suositeltava istutusmäärä täydennysistutuksessa, jossa järvessä olevaa kuhakantaa halutaan vahvistaa, on 15 25 poikasta hehtaaria kohden. Hunttijärvellä tämä tarkoittaisi noin 4 000 poikasen istuttamista tarpeen mukaan vuosittain. Hunttijärveen on istutettu myös useita eri siikamuotoja. Hyöty planktonia syövien kalojen istuttamisesta järveen, josta on juuri poistettu planktonia syöviä kaloja, perustuu siihen ajatukseen että esimerkiksi siiat käyttävät osan siitä tilasta, joka muuten helposti täyttyisi salakalla, lahnalla ja särjellä. Näin osa planktonia syövistä kaloista olisi arvokalaa ja lisäisi järven virkistysarvoa. Suositeltava siian istutustiheys rehevään Eteläsuomalaiseen järveen on 20 50 kesänvanhaa poikasta hehtaaria kohti. Parhaiten Hunttijärvessä näyttäisi kasvavan Peled-siika. Vaikka koekalastuksen saaliissa ei yhtään haukea ollut, hauen istutukset tuskin ovat tarpeen. Hunttijärven pohjois- ja länsiosissa näyttäisi olevan kuitenkin runsaasti hauen luontaiseen lisääntymiseen ja oleskeluun soveltuvia alueita. Kalastuksen järjestäminen ja säätely Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta on asettanut verkkokalastukseen pienimmäksi sallituksi solmuväliksi 45 millimetriä ja rajoittanut myytävien verkkomerkkien määrän kahteen taloutta kohti. Lisäksi kuhan alamittaa on nostettu 40 senttiin. Verkkokalastuksen lisäksi Hunttijärvellä kalastetaan kuhaa myös melko runsaasti uistelemalla. Koekalastuksen tulosten valossa näyttäisi kuitenkin että kuhakanta kestäisi melko hyvin nykyisen suuruisen kalastuspaineen. Nykyisen tiedon mukaan kuhan riittävän lisääntymisen turvaamiseksi ja nopean kasvun hyödyntämisen lisääntyneenä saaliina, tulisi verkkokalastuksessa käytettävien solmuvälien olla 50 55 millimetriä. Tämän raportin liitteenä on kaksi aiheesta Suomen kalastuslehden vuoden 2008 numerossa 7 julkaistua artikkelia. Verkkojen solmuvälin nosto 50 55 millimetriin, aiheuttaa ongelmia siian kalastuksen kanssa. Siikaa on Hunttijärveen istutettu vuosittain ja on toinen Hunttijärven kotitarvekalastajien tavoittelemis- 15
ta lajeista. Istutuksissa käytetty Peled-siika nopeakasvuisena ja kookkaana lajina soveltuu kalastettavaksi ainakin vielä 50 millimetrin solmuvälin verkoilla. Kokonaisuudessaan petokaloihin ja siikaan kohdistuva kalastus tuskin on Hunttijärvellä liian tehokasta mutta kuhan suojelun osalta tärkeimmät osa-alueet ovat tarpeeksi suuret verkon solmuvälit ja kalojen talviajan oleskelualueiden täyteen verkottamisen estäminen sekä vapavälinein saatujen alamittaisten kuhien vapauttaminen. Osakaskunta on myös panostanut näkyvään ja aktiiviseen kalastuksen valvontaan. Tehokalastus nuotalla Hunttijärvellä on mahdollisuus käyttää Mäntsälä-Pornaisten kalastusalueen nuottakalustoa. Nuottauksilla tulee keskittyä Hunttijärven valtalajien särjen ja lahnan poistoon. Syysnuottauksella pystytään vaikuttamaan erittäin tehokkaasti syvänteisiin parveutuvan särjen määriin. Nuottaukset voidaan toteuttaa myös yhdessä siten että kalastusalueen nuotan lisäksi järvellä on myös ELY-keskuksen nuottakalusto. Silloin on mahdollisuus saada asiantuntijaohjausta myös okalastusalueen nuotan käyttöön ja pyyntiteho saadaan kaksinkertaistettua. Tämä järjestely vaatii kuutta talkootyöntekijää kahden sijasta. Lahnan kohdalla taas talvinuottaus on osoittautunut tehokkaimmaksi menetelmäksi. Talvinuottauksiin on mahdollista saada apua Uudenmaan ELY-keskukselta. Hunttijärven kalamäärä ei näyttäisi olevan erittäin runsas vaan muutaman vuoden välien toteutettu tehokas kalastus auttaisi hillitsemään särkikalojen runsastumistaipumusta. Nuotattaessa särkikaloja tulisi poistaa 4-6 tonnia keralla. Tämä vastaa 30 40 kilon poistumaa hehtaarilta. Tämä yhtenä hoitotoimenpiteenä mahdollisen hapetuksen ja valuma-alueiden kunnostusten kanssa yhdessä voisi se olla riittävä lisäpotku järven tilan paranemiselle. Tehokalastusten yhteydessä tulee koko ajan seurata kalakannan määrää ja lajikoostumusta saaliista otettavilla näyte-erillä. Kun yhdistetään tiedot nuottauksen saaliista ja aina nuottauksen apuna käytettävästä kaikuluotauksesta, voidaan tarkentaa sekä käsitystä järvessä olevan kalan määrästä että hoitokalastuksen tarpeesta ja poistettavasta kalamäärästä. Nuottasaaliista otettujen saalisnäytteiden avulla saadaan selville eri lajien osuudet kokonaissaalista. Jotta nuottaus olisi tehokasta, se edellyttää kaikuluotaimen käyttöä ennen nuottausta. Näin kalaparvet voidaan paikallistaa ennen nuotan vetoa. Kalastusalueen nuottakalustoa tulisikin täydentää hankkimalla Kuha-veneeseen riittävän hyvä kaikuluotain. 16
Lähteet: Malinen T., Vinni M., Antti-Poika P., Tuomaala A. Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet. 2008 Vinni M., Malinen T. Kuhan kasvu Mäntsälän Hunttijärvessä. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet. 2009 Muuta alan kirjallisuutta: Vesi- ja ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteri, Hertta Koli L, Retkeilijän kalaopas, Otava. Viides painos 1983. Torpström H, Lappalainen K M. Järvien biomanipulaation perusteita ja käytännön mahdollisuuksia. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, nro 95. 1992 Somppi K. Hoitokalastusopas. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja nro 12. 1995 Kilpinen K. Kalaveden hoito - opastusta osakaskunnille ja kalastusalueille. Kalatalouden keskusliitto nro 146. 2002 Ulvi, T. Lakso, E. (toim). Järvien kunnostus. Suomen ympäristökeskus, ympäristöopas 114 2005 Sammalkorpi I, Keto J, Kairesalo T, ym. Vesijärviprojekti 1987-1994, ravintoketjukunnostus, tutkimukset ja toimenpidekulut. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, no. 218. Ilmavirta V. Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet. Yliopistopaino 1990. 17
Liitteet Liite 1. Suomen kalastuslehden 7/2008 artikkeli, Kuhakantojen hoito ja kalastuksen säätely kalastusalueen näkökulmasta Liite 2. Suomen kalastuslehden 7/2008 artikkeli, Hjälmarenilla alamitan nosto yli tuplasi kuhasaaliit. Liite 3. syvyysaluekohtaiset kurenuottauspöytäkirjat 18
Liite 1 19
20
Liite 2 21
22
KURENUOTTAUSRAPORTTI syvyysvyöhyke 0-3 m 52 ha Päiväys: 29.-30.7.2010; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 8,5*160 m Liite 3 Järven pinta-ala 150 ha Nuotattu alue 0,8 ha saalis nuotatulta alueelta 59,3 kg/ha 10 043 kpl/ha petokaloja nuotatulla alueella 12,4 kg/ha HUOM: saaliissa runsaasti järvisimpukkaa 242 kpl/ha yhteissaalis pinta-ala 0,80 ha keskisyvyys 2,3 metriä kokonaissaalis saalis syvyyteen laji keski- kpl kg nuotatulta alalta suhteutettu saalis paino kpl g % % kpl/ha kg/ha kpl/10 3 m 3 g/m 3 särki 10,6 1 780 18 939 22 % 51 % 2 224 23,7 957 6 517 salakka 9,3 222 2 065 3 % 6 % 278 2,6 120 711 lahna 27,0 378 10 219 5 % 27 % 473 12,8 130 3 516 ahven 1,0 5 258 5 208 66 % 14 % 6 573 6,5 1 809 1 792 kiiski 3,5 292 1 009 4 % 3 % 365 1,3 100 347 kuha 19,5 2 39 0 % 0 % 3 0,0 1 13 yhteensä 4,7 7 932 37 479 100 % 100 % 9 915 46,8 2 729 12 896 vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl g ahven 94 41 3 842 40 % 39 % 51 4,8 18 1 652 kuha 100 61 6 082 60 % 61 % 76 7,6 26 2 616 yhteensä 193 102 9 924 100 % 100 % 128 12,4 44 4 268 F/C 3,8 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki 1 780 18 939 10,6 22 % 40 % 2 224 23,7 salakka 222 2 065 9,3 3 % 4 % 278 2,6 lahna 378 10 219 27,0 5 % 22 % 473 12,8 ahven 5 299 9 050 1,7 66 % 19 % 6 624 11,3 kiiski 292 1 009 3,5 4 % 2 % 365 1,3 kuha 63 6 121 97,2 1 % 13 % 79 7,7 yhteensä 8 034 47 403 5,9 100 % 100 % 10 043 59,3 23
keskisyvyys 2,5 metriä APAJA 1. ruutu no. 7 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 166 9 550 57,5 166 9 550 18 % 73 % salakka 34 345 10,1 34 345 4 % 3 % lahna 25 1 788 71,5 25 1 788 3 % 14 % ahven 480 704 1,5 480 704 53 % 5 % kiiski 208 678 3,3 208 678 23 % 5 % kuha 0,0 0 0 0 % 0 % yhteensä 913 13 065 14,3 913 13 065 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 0 0 % 0 % kuha 2 1 085 543 100 % 100 % yhteensä 2 1 085 543 100 % 100 % keskisyvyys 2,2 metriä APAJA 2. ruutu no. 13 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 192 4 610 24,0 1 370 4 610 60 % 60 % salakka 14 230 16,4 68 230 3 % 3 % lahna 32 1 010 31,6 300 1 010 13 % 13 % ahven 2 012 1 698 0,8 504 1 698 22 % 22 % kiiski 25 110 4,4 33 110 1 % 1 % kuha 0,0 0 0 0 % 0 % yhteensä 2 275 7 658 3,4 2 275 7 658 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 82 6 640 81 kuha 35 6 645 190 yhteensä 117 13 285 271 0 % 0 % keskisyvyys 1,8 metriä APAJA 3. ruutu no. 23 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 237 4 730 20,0 237 4 730 5 % 30 % salakka 78 815 10,4 78 815 2 % 5 % lahna 46 7 275 158,2 46 7 275 1 % 46 % ahven 4 271 2 744 0,6 4 271 2 744 91 % 17 % kiiski 51 221 4,3 51 221 1 % 1 % kuha 2 39 19,5 2 39 0 % 0 % yhteensä 4 685 15 824 3,4 4 685 15 824 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 0 kuha 18 1 510 84 yhteensä 18 1 510 84 0 % 0 % 24
keskisyvyys 2,8 metriä APAJA 4. ruutu no. 44 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 7 49 7,0 7 49 12 % 5 % salakka 42 675 16,1 42 675 71 % 72 % lahna 7 146 20,9 7 146 12 % 16 % ahven 3 62 20,7 3 62 5 % 7 % kiiski 0,0 0 0 0 % 0 % kuha 0,0 0 0 0 % 0 % yhteensä 59 932 15,8 59 932 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 1 128 128 kuha 3 784 261 yhteensä 4 912 389 0 % 0 % 25
KURENUOTTAUSRAPORTTI syvyysvyöhyke 3-10 m 78 ha Päiväys: 29.-30.7.2010; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 8,5*160 m Järven pinta-ala 150 ha Nuotattu alue 1,4 ha HUOM: suurin kuha painoi noin 3300 g, saaliissa myös 2 kpl täplärapuja. Saalis nuotatulta alueelta 70,7 kg/ha 24 322 kpl/ha petokaloja nuotatulla alueella 19,9 kg/ha 64 kpl/ha yhteissaalis pintaala 1,40 ha keskisyvyys 4,8 metriä kokonaissaalis saalis syvyyteen laji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis paino g % % kpl/ha kg/ha kpl g särki 10,1 454 4 605 1 % 6 % 324 3,3 94 951 salakka 7,1 627 4 467 2 % 6 % 448 3,2 129 922 lahna 23,8 1 801 42 780 5 % 60 % 1286 30,6 372 8834 ahven 0,6 30 998 18 953 91 % 27 % 22141 13,5 6401 3914 kiiski 3,0 77 232 0 % 0 % 55 0,2 16 48 kuha 11,0 5 55 0 % 0 % 4 0,0 1 11 yhteensä 2,1 33 962 71 092 100 % 100 % 24259 50,8 7013 14680 vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl g ahven 130 41 5 341 46 % 19 % 29 3,8 8 1103 kuha 468 48 22 478 54 % 81 % 34 16,1 10 4641 yhteensä 599 89 27 819 100 % 100 % 64 19,9 18 5744 F/C 2,6 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki 454 4 605 10,1 1 % 5 % 324 3,3 salakka 627 4 467 7,1 2 % 5 % 448 3,2 lahna 1 801 42 780 23,8 5 % 43 % 1 286 30,6 ahven 31 039 24 294 0,8 91 % 25 % 22 171 17,4 kiiski 77 232 3,0 0 % 0 % 55 0,2 kuha 53 22 533 425,2 0 % 23 % 38 16,1 34 yhteensä 051 98 911 2,9 100 % 100 % 24 322 70,7 26
keskisyvyys 5,5 metriä APAJA 1. ruutu no. 1 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 18 40 2,2 18 40 0 % 0 % salakka 132 1 025 7,8 132 1 025 1 % 11 % lahna 74 2 570 34,7 74 2 570 1 % 29 % ahven 9 820 5 243 0,5 9 820 5 243 98 % 59 % kiiski 7 33 4,7 7 33 0 % 0 % kuha 2 28 14,0 2 28 0 % 0 % 10 yhteensä 053 8 939 0,9 10 053 8 939 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 0 kuha 15 6 080 405 yhteensä 15 6 080 405 0 % 0 % keskisyvyys 4,2 metriä APAJA 2. ruutu no. 19 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 114 460 4,0 114 460 2 % 3 % salakka 5 53 10,6 5 53 lahna 103 11 055 107,3 103 11 055 ahven 7 286 4 390 0,6 7 286 4 390 kiiski 55 150 2,7 55 150 kuha 1 13 13,0 1 13 0 % 0 % yhteensä 7 564 16 121 2,1 7 564 16 121 2 % 3 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 12 1 540 128 kuha 8 4 510 564 yhteensä 20 6 050 692 0 % 0 % keskisyvyys 5,1 metriä APAJA 3. ruutu no. 23 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 1 2 2,0 1 2 0 % 0 % salakka 327 1 867 5,7 327 1 867 8 % 33 % lahna 248 1 512 6,1 248 1 512 6 % 27 % ahven 3 334 2 284 0,7 3 334 2 284 85 % 40 % kiiski 2 7 3,5 2 7 0 % 0 % kuha 1 0 0,1 1 0 0 % 0 % yhteensä 3 913 5 672 1,4 3 913 5 672 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 1 218 218 50 % 27 % kuha 1 575 575 50 % 73 % yhteensä 2 793 793 100 % 100 % 27
keskisyvyys 5,2 metriä APAJA 4. ruutu no. 29 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 6 87 14,5 6 87 1 % 8 % salakka 14 143 10,2 14 143 2 % 13 % lahna 1 460 460,0 1 460 0 % 43 % ahven 731 380 0,5 731 380 97 % 36 % kiiski 0,0 0 0 0 % 0 % kuha 0,0 0 0 0 % 0 % yhteensä 752 1 070 1,4 752 1 070 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 4 550 138 80 % 87 % kuha 1 85 85 20 % 13 % yhteensä 5 635 223 100 % 100 % keskisyvyys 4,8 metriä APAJA 5. ruutu no. 42 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 44 2 854 64,9 44 2 854 3 % 17 % salakka 112 1 080 9,6 112 1 080 8 % 6 % lahna 144 12 455 86,5 144 12 455 11 % 72 % ahven 1 042 856 0,8 1 042 856 77 % 5 % kiiski 3 8 2,7 3 8 0 % 0 % kuha 1 14 14,0 1 14 0 % 0 % yhteensä 1 346 17 267 12,8 1 346 17 267 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 2 225 113 kuha 6 1 855 309 yhteensä 8 2 080 422 0 % 0 % keskisyvyys 4,3 metriä APAJA 6. ruutu no. 53 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 267 1 034 3,9 267 1 034 4 % 5 % salakka 19 163 8,6 19 163 0 % 1 % lahna 1 228 14 610 11,9 1 228 14 610 17 % 74 % ahven 5 568 4 005 0,7 5 568 4 005 79 % 20 % kiiski 4 18 4,5 4 18 0 % 0 % kuha 0,0 0 0 0 % 0 % yhteensä 7 086 19 830 2,8 7 086 19 830 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 39 5 050 129 kuha 27 15 100 559 suurin 3300 yhteensä 66 20 150 689 0 % 0 % 28
keskisyvyys 4,8 metriä APAJA 7. ruutu no. 67 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 4 128 32,0 4 128 0 % 6 % salakka 18 136 7,6 18 136 1 % 6 % lahna 3 118 39,3 3 118 0 % 5 % ahven 3 217 1 795 0,6 3 217 1 795 99 % 82 % kiiski 6 16 2,7 6 16 0 % 1 % kuha 0,0 0 0 0 % 0 % yhteensä 3 248 2 193 0,7 3 248 2 193 100 % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 2 319 160 kuha 1 487 487 yhteensä 3 806 647 0 % 0 % 29
KURENUOTTAUSRAPORTTI syvyysvyöhyke yli 10 m 20 ha Päiväys: 29.7.2010; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 13*160 m Järven pinta-ala 150 ha Nuotattu alue 0,4 ha Saalis nuotatulta alueelta 5,7 kg/ha 3 053 kpl/ha petokaloja nuotatulla alueella 2,1 kg/ha 8 kpl/ha HUOM: yhteissaalis pinta-ala 0,40 ha keskisyvyys 11,2 metriä kokonaissaalis saalis syvyyteen laji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis paino g % % kpl/ha kg/ha kpl g särki 27,5 2 55 0 % 4 % 5 0,1 0 5 salakka 7,0 2 14 0 % 1 % 5 0,0 0 1 lahna 37,1 8 297 1 % 21 % 20 0,7 1 27 ahven 0,9 1 203 1 065 99 % 74 % 3008 2,7 108 96 kiiski 3,7 3 11 0 % 1 % 8 0,0 0 1 kuha 0,0 0 0 0 % 0 % 0 0,0 0 0 yhteensä 1,2 1 218 1 442 100 % 100 % 3045 3,6 109 129 vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl g ahven 84 1 84 33 % 10 % 3 0,2 0 8 kuha 368 2 736 67 % 90 % 5 1,8 0 66 yhteensä 452 3 820 100 % 100 % 8 2,1 0 74 F/C 1,8 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki 2 55 27,5 0 % 2 % 5 0,1 salakka 2 14 7,0 0 % 1 % 5 0,0 lahna 8 297 37,1 1 % 13 % 20 0,7 ahven 1 204 1 149 1,0 99 % 51 % 3 010 2,9 kiiski 3 11 3,7 0 % 0 % 8 0,0 kuha 2 736 368,0 0 % 33 % 5 1,8 yhteensä 1 221 2 262 1,9 100 % 100 % 3 053 5,7 30
keskisyvyys 11,5 metriä APAJA 1. ruutu no. 5 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 0,0 0 0 0 % 0 % salakka 1 7 7,0 1 7 0 % 1 % lahna 2 62 31,0 2 62 0 % 8 % ahven 1 038 693 0,7 1 038 693 100 % 91 % kiiski 0,0 0 0 0 % 0 % kuha 0,0 0 0 0 % 0 % yhteensä 1 041 762 0,7 1 041 762 100 % 100 % vap. kpl g kp kpl % kg % ahven 0 kuha 4 1 670 418 yht. 4 1 670 418 0 % 0 % keskisyvyys 10,8 metriä APAJA 2. ruutu no. 14 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 2 55 27,5 2 55 1 % 8 % salakka 1 7 7,0 1 7 1 % 1 % lahna 6 235 39,2 6 235 3 % 35 % ahven 165 372 2,3 165 372 93 % 55 % kiiski 3 11 3,7 3 11 2 % 2 % kuha 0,0 0 0 0 % 0 % yhteensä 177 680 3,8 177 680 100 % 100 % vap. kpl g kp kpl % kg % ahven 4 478 120 kuha 4 1 210 303 yht. 8 1 688 422 0 % 0 % 31
KURENUOTTAUSRAPORTTI yhteissaalis Päiväys: 29-30.7.2010; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Apajia 13 Pyydykset: 8,5 ja 13*160 m Järven pinta-ala 150 ha Nuotattu alue 2,6 ha Saalis nuotatulta alueelta 57,1 kg/ha 16 656 kpl/ha petokaloja nuotatulla alueella 14,8 kg/ha 75 kpl/ha HUOM: sinilevä 1, ei limalevää yhteissaalis nuotattu pintaala 2,6 ha keskisyvyys 6,1 metriä kokonaissaaliit saalis syvyyteen laji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis paino g % % kpl/ha kg/ha kpl g särki 10,6 2 236 23 599 5 % 21 % 860 9,1 366 3865 salakka 7,7 851 6 546 2 % 6 % 327 2,5 139 1072 lahna 24,4 2 187 53 296 5 % 48 % 841 20,5 358 8729 ahven 0,7 37 459 25 226 87 % 23 % 14407 9,7 6135 4131 kiiski 3,4 372 1 252 1 % 1 % 143 0,5 61 205 kuha 13,4 7 94 0 % 0 % 3 0,0 1 15 yhteensä 2,6 43 112 110 013 100 % 100 % 16582 42,3 7061 18017 vapautetut kpl g kp kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl g ahven 83 9 267 112 43 % 24 % 32 3,6 14 1518 kuha 111 29 296 264 57 % 76 % 43 11,3 18 4798 yhteensä 194 38 563 376 100 % 100 % 75 14,8 32 6316 F/C 2,9 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki 2 236 23 599 11 5 % 16 % 860 9,1 salakka 851 6 546 8 2 % 4 % 327 2,5 lahna 2 187 53 296 24 5 % 36 % 841 20,5 ahven 37 542 34 493 1 87 % 23 % 14 439 13,3 kiiski 372 1 252 3 1 % 1 % 143 0,5 kuha 118 29 390 249 0 % 20 % 45 11,3 yhteensä 43 306 148 576 3 100 % 100 % 16 656 57,1 32