Kesäseminaari Tuomarla, Valkeakoski Säilytysohjelman kuulumiset Mervi Honkatukia & Tiina Tuovinen 1
Tilannekatsaus Vuosi 2014: 110 poikastuottajaa ja 220 säilyttäjää 9:llä kahta maatiaiskanakantaa (5 P, 4 S) nykyään mukana vielä 17 alusta asti ollutta pioneerisäilyttäjää Liittyminen ja eroaminen Vuosi 2013 Uusia 68 Erosi 46 Vuosi 2014 Uusia 19 Erosi 20 2
VUOSIRAPORTTI Vuoden 2012 vuosiraportin palautti 81 % Vuoden 2013 raportin on palauttanut (tähän mennessä) 77 % Viime vuonna muutos raportointiin kolmisivuinen useita palautus-/vastausmahdollisuuksia www-kysely (2012 ensimmäistä kertaa; 34 % vastasi tämän kautta) sähköinen word-lomake paperilomake MTT:n ylläpitämä rekisteri tulee muuttumaan 2014 aikana, samalla yksinkertaistamme vuosiraporttia 3
Munien koko tuotostietojen seuranta: 60 muninta-%: 65 % 50 uutena kysymyksenä munintakauden pituus: 40 30 Keskimäärin 38 viikkoa 20 Munanpaino: 10 53 % M-kokoluokkaan (53-63 g) 0 S (alle 53 g) M (53-63 g) L ( > 63 g) 41 % S-koon munia (alle 53 g) 2-7 % L-koon munia (eroja kannoissa) sukukypsyys saavutetaan keskimäärin 23 viikon iässä (~5.7 kk) (eroja kannoissa) luonne: Kanojen emo-ominaisuudet ovat pysyneet tasaisen hyvänä Käytöksessä muutos: suuremman joukon arvioimana enemmän kriittistä palautetta? 4
Tilastoa säilytysohjelmaan kuului 4802 eläintä (> 1-vuotiaita ) parvien keskimääräinen koossa viime vuosi laskeva trendi 17.7 yksilöä/säilyttäjä (2012) 14.4 yksilöä/säilyttäjä (2013) Kanojen osuus kasvanut, kukkojen osuus laskenut 23% yli sadan yksilön parvia 6 kpl (2012) 5
Eläinten lukumäärä Tiloja Kanat, kukot ja tilat 1998-2012 4000 350 3500 3000 kanat 300 250 2500 2000 1500 säilyttäjät 272 327 200 150 Tilat Kana Kuko 1000 500 46 64 87 89 109 118 124 119 122 127 128 157 190 225 kukot 100 50 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 6
Säilyttäjien lukumäärä Ohjelmaan liittyneet säilyttäjät 1998-2013 70 60 50 40 30 20 Ohjelmaan liittyneet säilyttäjät 10 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Liittymisvuosi 7
Eläinten lukumäärät kannoittain KANAKANTA/VUOSI 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 alhonkanta 185 316 391 194 440 442 511 496 486 374 572 775 879 1156 785 1033 hornionkanta 6 22 18 138 195 294 273 482 552 433 510 361 385 331 321 236 hämeenkanta 21 18 19 37 94 112 131 251 187 213 110 159 199 164 191 244 iitinkanta 2 10 18 36 32 44 101 124 141 179 197 241 241 270 333 345 ilmajoenkanta 16 30 14 13 12 21 13 61 62 52 120 339 295 354 502 jussilankanta 50 98 98 71 98 80 41 45 40 37 18 14 11 23 62 128 kiuruvedenkanta 90 89 107 117 170 134 120 110 188 144 153 192 295 578 638 536 lindellinkanta 12 12 19 20 31 29 25 32 25 12 24 19 16 20 42 49 luumäenkanta 43 34 56 28 38 33 48 54 61 22 40 41 piikkiönkanta 165 267 409 419 708 605 757 708 620 522 406 623 740 724 558 522 savitaipaleenkanta 571 612 943 749 730 741 741 624 572 519 552 527 505 577 686 479 tyrnävänkanta 5 17 9 13 78 93 24 57 24 20 56 130 305 609 862 782 YHTEENSÄ 1213 1584 2165 1894 2641 2671 2782 2960 2992 2592 2735 3183 3955 4788 4832 4856 8
Kanakantojen kehityssuunnat (%-osuudet) KANAKANTA/VUOSI 1998 Yleisyys 1998 2013 yleisyys 2013 alhonkanta 15.3 2 21.3 1 tyrnävänkanta 0.4 10 16.1 2 kiuruvedenkanta 7.4 4 11.0 3 piikkiönkanta 13.6 3 10.7 4 ilmajoenkanta 0.0 12 10.3 5 savitaipaleenkanta 47.1 1 9.9 6 iitinkanta 0.2 11 7.1 7 hämeenkanta 1.7 7 5.0 8 hornionkanta 0.5 9 4.9 9 jussilankanta 4.1 5 2.6 10 lindellinkanta 1.0 8 1.0 11 luumäenkanta 3.5 6 0.0 12 9
P Säilyttäjät kannoittain hämeen 5 % hornion 7 % iitin 8 % alhon 21 % ilmajoen 12 % jussilan 3 % kiuruveden 12 % tyrnävän 18 % lindellin 1 % piikkiön 8 % savitaipaleen 5 % 10
Poikastuottajat kannoittain tyrnävä 30 % alho 25 % savitaipale 4 % piikkiö 8 % lindell 2 % kiuruvesi 9 % jussila 2 % ilmajoki 12 % hornio 2 % häme 4 % iitti 2 % 11
HAMK:n opinnäytetyö säilytysohjelman nykytilasta: Kaisa Auvinen Työn tavoitteena oli tutkia säilytysohjelman nykytilaa ja kuvata ohjelmaa säilyttäjän silmin toimia apuna ohjelman kehittämisessä ryhmähaastattelua, kyselytutkimusta ja tietokantatyötä luettavissa www.mtt.fi -sivuilta 12
Miksi maatiaskanaa säilytetään? 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Alkuperäisrotujen arvostus Geenit Kulttuurihistorian merkitys Omavaraisuus Luonnonläheinen elämä Ruuan alkuperä Ideologia Ekologisuus Lapsuuden kokemukset 13
Ohjelmaan liittyneiden määrä maakunnittain 1998-2013 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Lappi Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Säilyttäjien määrä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 14
Alhonkanta 15
16
17
18
19
Ohjelmaan liittymisen syyt kaikenlainen muu luonnonläheinen elämä on suuressa suosiossa. alkuperäisrotujen arvostus ja tärkeä geeniperimä kiinnostus kanoista, ideologia säilyttää arvokasta geeniaineistoa ja alkuperäisrotua ruuan alkuperä, kulttuurihistoria, ekologia (kestävä kehitys, luonnonmukainen elämä) 20
Ohjelman plussat ja miinukset verkostoituminen ja kokemuksien vaihto muiden kasvattajien kanssa eläinten vaihto rekisteröityneiden kesken on yksi ohjelman tarjoamista avuista liian tiukat ja rajoittavat säännöt karsivat säilyttäjiä Ongelmana on, että osa voi kokea säännöt liian rajoittavina ja ei halua sitoutua niihin. Osa voi myös kokea, että kanakannat on väärin säilytetty 21
Ohjelman parantamisehdotuksia tiedon saanti, esilläolo kanojen ehdoton rotupuhtaus tasapainoista jatkuvuutta, maltillista kasvua koulutustilaisuudet (ohjelma ja kanojen hoito) jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä säilytysketjussa aktiivisempaa kommunikointia koordinaation ja säilyttäjien välillä vuosiraportointi liian hankalaa 22
Muut uutiset YK:n alainen FAO (Food and Agriculture Organization) elintarvike- ja maatalousjärjestö valmistelee toista maailmanlaajuista raporttia maatalouden ja ruuantuotannon eläingeenivaroista (The second report on the State of the World s Animal Genetic Resources for Food and Agriculture). julkaisua varten jokainen maa toimitti tiedot kaikista eläingeenivaroista tammi-maaliskuussa tietojen perusteella FAO valitsi ns. case study - tapaukset, joista tehdään yksityiskohtainen selostus julkaisuun Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma menestystarinana 23
CRYOSÄILYTYS NordGen järjesti kurssin cryosäilytyksestä käytännössä 23.-25.6.2014 Oslossa HVAM in luonnonvaraoppilaitoksessa (geenipankkikanala). menetelmä, jossa sukusoluja pitkäaikaissäilytetään (siemenneste, munasoluja) nestetypessä (-196 C) Siipikarjalla toistaiseksi säilötään vain siemennestettä Kurssilla opittiin siemennesteen keräysmenetelmä, laadunvalvonta, pakastus, sulatus ja keinosiemennys Cryosäilytysmenetelmät sovellettavissa heti Suomen olosuhteisiin Geenivaraohjelman puitteissa suunnitelma, kuinka cryosäilytys olisi järkevintä toteuttaa geenipankkitoiminnassa kurssitusta Suomessa luvassa 24
Muuta muuta.. informaation kulun tehostaminen: tietokannan uusiminen työn alla seuraa www.mtt.fi sivuja! Sähköposti: oletko saanut postia? Jos et, tai ongelmia, ilmoitus elaingeenivarat@mtt.fi s-posti Olet osa verkostoa, levitä tietoa! 25