Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 7-18 ja ryhmä 9-20) PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi
Määräpäivään 21.8 mennessä toimitetut kirjalliset kommentit Kommentteja pyydettiin erityisesti ekologisiin, monimuotoisuutta koskeviin, kysymyksiin. Kommentit: Koneyrittäjien Liitto ry Metsäteollisuus ry Mhy Metsä-Savo Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Museovirasto Muut / Auvo Heikkilä Työvaliokunta käsitteli kommentit kokouksessa 23.8. Kokouksen pöytäkirja sekä kommentit on toimitettu standardityöryhmälle 30.8. 2
Työjärjestysehdotus Kokouksessa käydään (monimuotoisuus) kriteerit ja niihin tulleet kommentit lävitse kriteereittäin Kommenttien kerääminen kunkin kriteerin osalta työvaliokunta muokkaa varsinaiset kriteerit ja toimittaa ne kommentoitavaksi standardityöryhmälle ennen seuraavaa kokousta (18.10) muokatut kriteerit esitetäänseuraavan kokouksen alussa työvaliokunta muokkaa kriteereitä vielä tarvittaessa ennen ensimmäisen standardin luonnosversion valmistumista. 3
Seuraavaksi käsiteltävät kriteerit Ryhmäsertifioinnin kriteerit 9 20 (PEFC FI 1002:2009) Metsänomistajakohtaiset kriteerit 7 18 (PEFC FI 1003:2009) Kriteerien kohdalta on kuvattu työvaliokunnan kehittämisehdotus (laadittu toimitettujen kommenttien perusteella) sekä mahdolliset lisähuomiot. 4
Kriteerit 9/7: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Työvaliokunnan ehdotus muutetaan metsänomistajakohtainen kriteeri muotoilultaan yhteneväksi ryhmäsertifioinnin kriteerin kanssa. 5
Kriteerit 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Työvaliokunnan ehdotukset: yhdenmukaistetaan kriteeri uuden metsälain kanssa poistetaan kohta ojittamattomat letot Lapin läänissä koska uusi metsälaki turvaa ne jatkossa ojittamattomat lettorämeet uusi metsälaki turvaa vain, jos kohteen puuston määrä on vähäinen kohta syytä säilyttää tai muotoilla uudestaan. esim. kaikki ojittamattomat letot Ojittamattomat korvet tarvitaan tarkennuksia kohdekuvaukseen erityisesti lahopuuvaatimuksen osalta. 6
Kriteerit 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Metsälakiehdotus 13.6 (HE75/2013) 7
Kriteerit 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Metsälakiehdotus 13.6.2013 (HE75/2013) 8
Kriteerit 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Tiivistys: Sertifiointiyritysten (DNV ja Inspecta) tulkinta C-kohteiden arvioimisessa: Kriteerin mittariksi on määritelty luontolaadun arvioinnin tulokset eli tämän otannan pitäisi olla niin kattava, että sen perusteella ko. kohteiden säilymistä voisi arvioida. Kohteiden kuvaukset sinänsä ovat melko selkeitä ongelma on siinä, että ne ovat niin harvinaisia, että säilymisen osoittaminen on nykyisellä luontolaatuotannalla vaikeaa. Periaatteessa sertifiointiyrityskin voi näissä tapauksissa määritellä ja omat tiedonkeruumenetelmät evidenssin hakemiseksi, mutta se lisännee auditoinnin ajankäyttöä (ja kustannuksia) melkoisesti. Esim. joillain alueilla on ajettu metsäsuunnitteluaineistosta ja koitettu selvittää kohteiden säilymistä sitä kautta. Tämä osoittautui melko työlääksi hyötyyn nähden. 9
Kriteerit 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Luonnonhoidon laadunarviointi 2012: yksityismaat, koko Suomi. Lähde: SMK 10
Kriteerit 11/9: Suoluontoa säilytetään Työvaliokunnan ehdotukset: Viittaukset nykyiseen Kemera-lakiin tulee poistaa Muotoiluesitys: Tehdään uusi viittaus kohtaan Harvinaistuneet suotyypit javiitataan Metsähallituksen uusimpaan ympäristöoppaaseen. Harvinaistuneilla suotyypeillä tarkoitetaan LuTU-luokituksen EN- ja CRluokkia Etelä- ja Pohjois-Suomen alueella. Kytketään taloudellisesti kannattavat kunnostusojituskohteet uuden metsälain kanssa. Ojitetut turvemaat, joille uuden metsälain mukaan ole uudistamisvelvoitetta, eivät olisi sertifioinnin mukaan kunnostusojituskelpoisia. 11
Kriteerit 12/10: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Työvaliokunnan ehdotukset: Lisätään indikaattoriin viittaus uhanalaisten lajien toimintamallista esimerkiksi: Metsäorganisaatiot ovat ottaneet käyttöön metsä-ja ympäristöhallinnon yhteistyössä laatiman toimintamallin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käyttöön. toimintamallilla tarkoitetaan Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa hankkeessa valmisteltua ja vuonna 2010 julkaistua toimintamallia. Lisätään kulotuksiin liittyvät vaatimuksen tämän kriteerin alle. 12
Kriteerit 13/11: Säästö-ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Työvaliokunnan ehdotukset: nykyistä kriteeriä tulee kehittää entistä uskottavammaksi säästöpuiden minimimäärän nosto 5kpl 10 kpl/ha säästöpuiden minimiläpimitta säilytetään 10 cm:ssä korjataan termi harvennushakkuissa termillä kasvatushakkuissa. Uusi termi on syytä avata kriteerissä tarvitaan lisäksi tarkennus eri-ikäismetsiin liittyen. 13
Kriteerit 13/11: Säästö-ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Luonnonhoidon laadunarviointi 2012: yksityismaat, koko Suomi. Lähde: SMK 14
Kriteerit 14/12: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä Ei muutosehdotuksia 15
Kriteerit 15/13: Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys Työvaliokunnan ehdotukset: lisätään vaatimus koskemaan myös metsäteiden perusparannusta poistetaan ryhmäsertifioinnin standardista viittaus tiestön yleissuunnitelmiin. 16
Kriteerit 16/14: Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta Työvaliokunnan pohdintaa Kriteerin poistamista on ehdotettu, koska sitä ei ole koettu erityisen toimivana. Poistaminen kokonaan ei kuitenkaan lisää kriteeristön yleistä uskottavuutta. Voitaisiin kehittää esim. hehtaarimääräisen polton sijasta kappalemääräisiin polttomääriin tai säästöpuuryhmien polttomääriin. Pohdittiin, voisiko rajata koskemaan vain tietyn kokoisia metsätiloja. Työvaliokunnan ehdotukset: Kriteeri kaipaa uuden muotoilun. Ehdotetaan, että kriteeri sisällytetään kriteeriin 12/10 (Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan) alle. Samalla kriteerin 12/10 nimeä tulee tarkentaa. 17
Kriteerit 17/15: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Työvaliokunnan ehdotukset: Kriteerit tulee yhdenmukaistaa uuden vesilain kanssa. Muotoiluesitys: Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Kriteerin tarkoittamia pienvesiä ovat pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norot ja lähteet. Todettiin, että 5 metrin minimivaatimus rikkoutumattomalle maalle on riittävä. Muotoiluesitys: Kasvinsuojeluaineella tarkoitetaan lain kasvinsuojeluaineista 1563/2011 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 määritelmän mukaista kasvinsuojeluainetta. Avoimeksi jääneitä kysymyksiä: Yletetäänkö 5 metrin minimivaatimus koskemaan myös noroja? Lisätäänkö suojakaistan puustoisuuden vaatimus isommille (lammet ja sitä suuremmat) vesialtaille? 18
Kriteerit 17/15: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Luonnonhoidon laadunarviointi 2012: yksityismaat, koko Suomi. Lähde: SMK 19
Kriteerit 18/16: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla Työvaliokunnan ehdotukset: Kriteerin otsikon muuttaminen:..ja ojitusmätästyskohteilla. Kriteerissä tulee tarkentaa vesiensuojelullisesti tärkeät maanmuokkauskohteet. Vaatimuksissa on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon vesilain mukainen ilmoitusmenettely. Poistetaan metsänomistajakohtaisissa standardissa viittaus kunnostusojitussuunnittelun ohjeisiin > kunnostusojitussuunnittelun ohjeissa edellytetään nyt vesiensuojelusuunnitelman tekemistä. Alueellista ryhmäsertifiointia koskevan standardin indikaattorissa lause Riittävät tiedot vesiensuojelusuunnitelmista on toimitettu tarvittaessa alueelliselle ympäristökeskukselle tiedoksi sen mahdollista lausuntoa varten korvataan lauseella Vähäistä suuremmasta kunnostusojitushankkeesta on tehty ilmoitus elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle. Sama lause lisätään myös metsänomistajakohtaiseen standardiin. Määritelmien nykysisältö korvataan seuraavalla: Ilmoituksella tarkoitetaan vesilain (587/2011, 5 luku 6 ) mukaista ilmoitusta. 20
Kriteerit 20/18: Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuojeluaineita Työvaliokunnan ehdotukset: Neljäs kappale tarvitsee paremman muotoilun. Eviran tilalle TUKES 21
Kriteerit 20/18: Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuojeluaineita Selvitettiin Tukes:sta, onko biologisesti hajoava kasvinsuojeluaine edelleen käyttökelpoinen termi. Tukes:nvastaus: Kaikki kasvisuojeluaineet hajoavat biologisesti, mutta niiden hajoamisajassa voi olla eroja. Valmisteiden biologinen hajoavuus on arvioitu valmisteen hyväksymisen yhteydessä ja markkinoilla on vain sellaisia valmisteita, joissa biologinen hajoavuus on hyväksyttävällä tasolla. Näin ollen uusi seuraava ehdotus voi olla hyvä: metsien hoidossa käytetään vain Tukesinhyväksymiä kasvinsuojeluaineita, jotka löytyvät Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä. 22
Uusi kriteeriehdotus: Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä Työvaliokunnan pohdinta Todettiin, että laki kattaa roskaamiskiellon. Uutta kriteeriä ei nähty tarpeelliseksi. 23
PEFC/02-44-12 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi 24