Talouden näkymät Marraskuu 214 Ekonomistit 1.11.214 Twitter: @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankaupan kasvuvauhti hidastui hieman kolmannella neljänneksellä. Ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan verkkaisena myös loppuvuonna. Yhdysvaltain BKT jatkoi hyvää kasvua kolmannella neljänneksellä. BKT:n annualisoitu kvartaalimuutos oli 3,5 %. Talouskasvu oli laajapohjaista. Suhdannekyselyt viittaavat talouskasvun jatkuvan hyvänä myös jatkossa. Euroalueella teollisuuden ja vähittäiskaupan tilastot viittaavat olemattomaan talouskasvuun kolmannella neljänneksellä. Lokakuussa suhdannekyselyissä oli nähtävissä pientä kohenemista useamman kuukauden laskun jälkeen. Globaalit inflaatiopaineet ovat säilyneet vähäisinä. Raaka-aineiden hinnat ovat olleet laskussa maailmanmarkkinoilla, mikä on painanut inflaatio-odotuksia. Euroalueella ydininflaatio sivuaa euroajan matalinta tasoa. Toteutettavien osto-ohjelmien lisäksi EKP:llä on paineita laajentaa arvopaperiostojaan talvella. Marraskuun korkokokouksessa EKP antoi lisätietoa tulevista toimistaan. EKP ei laske enää ohjauskorkoa,5 %:n alapuolelle. Euron heikentyminen on jatkunut ja vaihtelu on muutoinkin lisääntynyt valuuttamarkkinoilla. Suomen talouskasvu on pysynyt viime aikoina nollan tuntumassa. Luottamus on heikolla tasolla, mutta viime aikoina on nähty myös pientä kohenemista. Positiivisia uutisia ovat viennin ja teollisuuden uusien tilausten selvä kasvu syyskuussa.
Maailmankauppa kasvaa verkkaisesti indeksi 7 65 6 55 5 45 4 35 3 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 2 15 1 5-5 -1-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankaupan kasvuvauhti hidastui hieman kolmannella neljänneksellä. Ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan verkkaisena myös loppuvuonna. Ensi vuonna maailmantalouden kasvu nopeutuu vain hieman tästä vuodesta. Talouden kehitys on monin osin edelleen haurasta. Maakohtaiset erot ovat suuria ja suhdannetilanne euroalueella poikkeaa merkittävästi Yhdysvalloista. Kehittyvien markkinoiden kasvu jatkuu aiempaa hitaampana mutta verrattain vakaana. Riskit kehittyvien markkinoiden talouskasvussa ovat lisääntyneet, mikä heijastuu mm. raaka-aineiden hintojen laskuna.
Yhdysvalloissa laajapohjaista, kohtuullista kasvua 6 4 2-2 -4-6 -8-1 % 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT muutos ed. nelj. vuositasolla indeksi 65 6 55 5 45 4 35 3 25 Yhdysvaltain BKT jatkoi hyvää kasvua kolmannella neljänneksellä. BKT:n annualisoitu kvartaalimuutos oli 3,5 %. Talouskasvu oli laajapohjaista kolmannella neljänneksellä. Ennakoivat indikaattorit puoltavat kasvun jatkuvan odotetusti kolmen prosentin tuntumassa. Sekä teollisuuden että kotitalouksien luottamus on vahvalla pohjalla. Ensimmäisen neljänneksen heikon kasvun vuoksi vuoden 214 keskimääräinen jää silti 2,2 %:iin. BKT:n kasvu nopeutuu 2,8 %:iin ensi vuonna. Työllisyyden kasvu on ollut hyvissä kantimissa ja työttömyysaste on painunut alle 6 %:n. Keskuspankin valtionlainaostot loppuivat lokakuussa. Ohjauskoron nosto on edessä vuonna 215.
Vaisu talouskasvu jatkuu euroalueella 2-2 -4-6 -8 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond BKT (määrän muutos) Teollisuuden ostopäällikköindeksi indeksi 65 6 55 5 45 4 35 3 Euroalueen BKT:n kasvu pysähtyi vuoden toisella neljänneksellä edellisneljänneksestä. Edellisvuodesta talous kasvoi vielä,7 %. Teollisuuden ja vähittäiskaupan tilastot viittaavat olemattomaan talouskasvuun kolmannella neljänneksellä. Lokakuussa suhdannekyselyissä oli nähtävissä pientä kohenemista. BKT:n kasvu jää,7 %:iin tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu piristyy vain hieman ja on,9 %. Verkkaisesta talouskasvusta huolimatta työttömyys on laskenut odotuksia enemmän euroalueella. Tämä johtuu silti paljolti työn tarjonnan vähenemisestä. Työllisyyden kasvu on ollut vähäistä. Syyskuussa työttömyysaste oli 11,5 %.
2 15 1 5-5 -1-15 % Kiinan talouskasvu hidastuu, Venäjän talous supistuu BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Venäjä Kiina Kiinan BKT:n kasvu hidastui 7,3 %:iin kolmannella neljänneksellä. Investointien kasvun hidastuminen vaimensi talouskasvua. Suhdannekyselyt indikoivat kasvun jatkuvan pitkälti samanlaisena loppuvuonna. Kiinan talouskasvu yltää juuri ja juuri tavoiteltuun 7,5 %:iin. Näillä näkymin Kiinan talouskasvu hidastuu hieman ensi vuonna. BKT:n kasvuksi arvioidaan 7,2 %. Venäjän talous kärsii Ukrainan kriisistä. Alustavien tilastojen mukaan kolmannella neljänneksellä BKT:n kasvu hidastui,7 %:iin. Rupla on heikentynyt ennätysalas. Öljyn hinnan tuntuva lasku heikentää Venäjän taloutta ja valtion budjettia. Venäjän BKT on hyvän alkuvuoden kasvun johdosta hieman plussalla tänä vuonna, mutta supistuu 2 % ensi vuonna. Talouspakotteet heikentävät näkymiä, mutta ennen kaikkea lisäävät riskejä merkittävästi. Rahoitusmarkkinoiden välityksellä riskitason nousu voi koskea myös muuta Eurooppaa.
Öljyn hinta laski selvästi lokakuussa, raakaaineiden hinnoissa vakautumista indeksi 27=1 16 14 12 1 8 6 4 2 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Maailman raaka-ainehintoja Teollisuusraaka-aineet (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 16 14 12 1 8 6 4 2 Hitaampi talouskasvu euroalueella ja Kiinassa on näkynyt öljyn vaimeampana kysyntänä ja laskenut öljyn hintaa viime kuukausina. Lokakuussa öljyn barrelihinta laski 1 Yhdysvaltojen dollarilla. Myös tarjonnan lisäys on laskenut öljyn hintaan. Geopoliittiset riskit eivät ole nostaneet öljyn hintaa viime kuukausina. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta voi laskea öljyn hintaa myös jatkossa. Raaka-aineiden hintakehitys on ollut viime aikoina kokonaisuutena maltillista. Teollisuusraaka-aineiden hinnat nousivat hieman lokakuussa.
Euroalueen inflaatio alhaalla, Yhdysvalloissa hintojen nousu hidastunut 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 % Kuluttajahintojen vuosimuutos, % Euroalue Yhdysvallat 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Euroalueen inflaatio oli,4 % lokakuussa. Inflaatio ilman energiaa ja ruokaa oli,7 %, mikä sivuaa euroajan matalimpia lukuja. Euroalueen inflaatio koluaa pohjalukemia lähiaikoina. Yhdysvalloissa inflaatio on hieman hidastunut ja inflaatio-odotukset laskeneet. Raaka-aineiden hintojen aleneminen ja dollarin vahvistuminen vaimentavat hintojen nousua. Ensi vuonna USA:n inflaatio kiihtyy maltillisesti tästä vuodesta. Lähde: Macrobond
EKP:lla paineita laajentaa arvopapereiden ostoja 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5 Korkojen kehitys % 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko 3 kk:n euribor EKP:n talletuskorko 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond EKP aloitti katettujen velkakirjojen ostot lokakuun puolessa välissä. Omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma alkaa viimeisellä neljänneksellä. Ostoohjelmien kesto on vähintään kaksi vuotta. Keskuspankilla on paineita laajentaa arvopapereiden ostoja talven aikana. Marraskuun korkokokouksessa EKP antoi lisätietoa tulevista toimistaan. EKP:n mukaan syyskuun ohjauskoron lasku,5 %:iin on keskuspankin alaraja eli ohjauskorko ei tästä enää laske. Syyskuussa EKP toteutti ensimmäisen kohdennetun rahoitusoperaation euroalueen pankeille. Likviditeettilisäys, jonka tarkoitus on vilkastuttaa pankkien lainanatoa reaalitalouteen, jäi odotuksista. Seuraava operaatio tehdään joulukuussa. EKP:n toimet pitävät markkinakorot alhaalla pidemmän aikaa, arviolta pari vuotta.
Pitkät korot laskussa 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 % 21 211 212 213 214 Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (1 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Pitkät korot ovat viime aikoina laskeneet euroalueella selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Euroalueen pitkiä korkoja laskevat pehmeät talousluvut, EKP:n toimet ja odotukset EKP:n mahdollisista uusista valtionlainaostoista. Yhdysvalloissa ja Britanniassa pitkissä koroissa vahvan talouskasvun lisäksi näkyvät odotukset keskuspankin ohjauskoron nostoista. Tämä tosin on jäänyt viime aikoina jossain määrin markkinoiden hermoilevan tunnelman varjoon.
Valtionlainojen korot nousivat hieman euroalueella 6 5 4 3 2 1 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Espanja 214 Portugali Italia Ranska Saksa Suomi Euroalueen valtionlainojen korot ovat olleet laskussa tänä vuonna. Lokakuussa valtionlainojen korot kuitenkin nousivat hieman markkinoiden heilunnan johdosta. Suomen valtion luottoluokituksen laskun vaikutukset korkomarkkinoilla jäivät vähäiseksi. Muutokset valtionlainojen koroissa olivat marginaalisia. Kreikan rahoitustukiohjelma päättyy vuodenvaihteessa. EU-maat ovat varautuneet tukemaan Kreikkaa myös jatkossa. Lähde: Macrobond
Euron heikentyminen jatkunut USD 1,4 1,3 1,2 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/USD EUR/SEK 213 214 SEK 1 9 8 Syyskuisen selvän laskun jälkeen euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin rauhoittui jonkin verran lokakuussa. EKP:n marraskuun korkokokouksen jälkeen euron heikentyminen on jatkunut. EKP:n rahapolitiikka ja euroalueen alhainen inflaatio ovat euron heikkenemisen taustalla. Heikkenemistrendin jatkuminen on todennäköistä, sillä EKP keventää politiikkaansa entisestään, kun Yhdysvalloissa jo kiristetään vähitellen. Ruotsin kruunu heikkeni selvästi Ruotsin keskuspankin yllätyskoronlaskun jälkeen. Riksbanken laski ohjauskoron nollaan ja talletuskoron -,75 %:iin lokakuussa. Alle nollan oleva inflaatio pakotti keskuspankin koronlaskuihin.
Osakekurssit heiluivat voimakkaasti lokakuussa indeksi 4.1.21=1 2 Keskeisiä osakeindeksejä 18 S&P 5 16 14 OMX Helsinki CAP 12 1 8 Euro Stoxx 5 6 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Odotuksia heikommat talousluvut käänsivät osakekurssit laskuun monilla markkinoilla lokakuun puolivälissä. Kuun loppua kohden kurssit korjasivat ylöspäin paremman talousdatan ja yritysten kolmannen neljänneksen tulosten johdosta. Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat vahvassa vireessä. Osakeindeksit ovat ennätyskorkeilla tasoilla. Kehitys on euroalueella ja Suomessa ollut vaisumpaa. Ukrainan kriisi ja Venäjälle asetetut pakotteet ovat heijastuneet kurssikehitykseen vain tilapäisesti.
8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 % Suomen talous jatkaa loppuvuonna nollan tuntumassa Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14e 15e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Ennakoivien tilastojen mukaan Suomen BKT polki pitkälti paikallaan vuoden kolmannella neljänneksellä. Talouskasvu ei kohene loppuvuonna ja BKT supistuu tänä vuonna,1 %. Ensi vuonna BKT kasvaa,6 %. Talouskasvu nojaa vientiin ja yksityiseen kulutukseen. Vaisu talouskehitys johtuu pitkälti vientimarkkinoiden vastoinkäymisistä. Vientimarkkinoiden heikentyneet näkymät vievät tämän ja ensi vuoden kasvusta yhteensä runsaat 2 %-yksikköä. Talouden heikkous on laajapohjaista, sillä viennin ohella kotimainen kysyntä on vaisua. Työttömyysaste nousee tänä ja ensi vuonna, mutta kuitenkin verraten maltillisesti. Inflaatio hidastuu entisestään ensi vuonna. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena ja velkasuhde ylittää 6 %:n EU-rajan ensi vuonna. Vaihtotaseen alijäämä säilyy suurena.
Yritysten suhdanneodotukset vaisut Yritysten suhdannenäkymät saldo 4 2 Teollisuus Palvelut -2-4 -6 Rakentaminen -8 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: EK:n Suhdannebarometri EK:n suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanneodotukset ovat varsin vaatimattomat. Yleisen suhdannekuvan ennustetaan heikkenevän jonkin verran seuraavan puolen vuoden aikana. Teollisuudessa tuotannon arvioidaan kuitenkin kasvavan vuoden vaihteen molemmin puolin. Tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste ovat edelleen alle normaalin. Rakentamisessa ennustetaan loivaa tuotantomäärien laskua. Tilauskanta on melko niukka ja henkilöstön ennakoidaan vähenevän. Palveluissa myynnin ei ennusteta kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Henkilöstön arvioidaan vähenevän.
Tavaravienti selvässä kasvussa syyskuussa indeksi 28=1 12 11 Kehittyneet maat 1 9 8 Suomi 7 6 8 9 1 11 12 13 14 Lähteet: CPB, Tulli Kehittyneiden maiden ja Suomen tavaraviennin määrä Tavaroiden viennin arvo kasvoi peräti 11 % syyskuussa. Kasvuun vaikuttivat erityisesti rauta- ja terästavaroiden, kuljetusvälineiden ja sähkölaitteiden viennin nousu. Tammi-syyskuussa tavaraviennin arvo pysyi ennallaan edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa tavaraviennin arvo EU:hun kasvoi 8 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 7 %. Vienti Venäjälle supistui tammi-elokuussa 13 % ja Venäjän osuus Suomen viennistä laski 8,5 %:iin noin 1 %:sta. Muun muassa teollisuuden tilausten kasvu puoltaa sitä, että viennin kasvu jatkuu talven aikana. Syyskuussa uudet tilaukset kasvoivat yli 5 % edellisvuodesta telakkateollisuuden ansiosta. Venäjän taloustilanne pakotteineen varjostaa vientinäkymiä ennustevuosina. Viennin ennustetaan kasvavan 1, % tänä vuonna. Kasvu nopeutuu hieman ensi vuonna.
Vaihtotase lievästi alijäämäinen elokuussa mrd. 1 8 6 4 2-2 -4-6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseen alijäämä oli,2 mrd. euroa elokuussa. Kauppatase oli tasapainossa ja tuotannontekijäkorvausten tase oli ylijäämäinen, muut erät olivat alijäämäisiä. Tammi-elokuussa vaihtotaseen alijäämää on kertynyt 3,7 mrd. euron verran. Kauppatase on hieman ylijäämäinen, mutta muut erät ovat selvästi alijäämäisiä. Vaihtotase pysyy alijäämäisenä tänä vuonna. Alijäämä hieman pienenee ensi vuonna.
Kuluttajien luottamus koheni lokakuussa saldoluku 25 Kuluttajien luottamusindikaattori 2 15 1 5-5 -1-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 1 8 6 4 2-2 -4-6 Kuluttajien luottamus parani hieman lokakuussa. Kotitalouksien odotukset omasta ja Suomen taloudesta kohenivat lokakuussa. Sen sijaan arviot työttömyyskehityksestä heikkenivät. Kuluttajien arviot omista säästämismahdollisuuksistaan pysyivät ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrä laski syyskuussa,7 %. Tammi-syyskuussa myynnin määrä supistui,9 %. Yksityisen kulutuksen kasvu on hyvin vaimeata tänä ja ensi vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.
Investoinnit supistuvat tänä vuonna saldo 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Rakennusteollisuuden tuotanto Seuraavan 3 kuukauden aikana Viimeisen 3 kuukauden aikana 21 211 212 213 214 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Rakentamisen näkymät ovat vaisut. Alan yritykset kuvaavat suhdannetilannetta normaalia heikommaksi. Rakentaminen oli heikkoa elokuussa. Sekä rakennusluvat että uudisrakentaminen vähenivät. Investoinnit vähenevät kolmatta vuotta peräkkäin. Investointien lasku on kuitenkin hidastumassa ja on kahta edellisvuotta pienempää. Ensi vuonna investointien supistuminen päättyy, mutta kasvu jää silti nollaan. Viennin hienoinen vahvistuminen tukee investointeja, kuten myös matala korkotaso.
Valtiontalouden vaje ennallaan tammisyyskuussa mrd. 55 5 45 4 35 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden vaje oli tammi-syyskuussa 4,5 mrd. euroa, eli saman verran kuin vuosi sitten. Valtiontalouden alijäämä (-3,7 % BKT:sta) on tänä vuonna hieman suurempi kuin viime vuonna. Julkisen talouden alijäämä kasvaa hieman viime vuodesta. Valtion tiukka budjetti ensi vuodelle pienentää julkisen talouden alijäämää. Julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 6 %:n rajan ensi vuonna. Tuore eläkeratkaisu on myönteinen asia Suomen taloudelle. Eläkeiän nosto helpottaa kestävyysvajeen umpeen kuromista. Hallituksen on otettava vielä loppukiri rakenneohjelman toteuttamisessa. Suomen valtion parhaimman luottoluokituksen menetys on pitkälti mainekysymys. Koroissa vaikutus näkyy pidemmän päälle.
Työttömyys viime vuotta korkeammalla syyskuussa 71 7 69 68 67 66 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste 12 kk:n liukuva keskiarvo Työttömyysaste oli syyskuussa 8,2 %, mikä oli,6 %-yksikköä vuodentakaista korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli syyskuussa 8,5 %. Piilotyöttömien määrä kasvoi 18 :lla noin 15 :een. Syyskuussa avoimet työpaikat olivat pienessä kasvussa. Lomautettujen määrä sen sijaan kasvoi. Työllisyyden lasku on hidastunut kuluvana vuonna, mutta keskimäärin työllisyys kuitenkin supistuu tänä vuonna. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,6 %:iin ja ensi vuonna 8,8 %.iin. Talouskasvun lievä koheneminen ensi vuonna ei vielä käännä työttömyyttä laskuun.
Inflaatio säilyy matalana 5 4 3 2 1-1 -2 % 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Suomen kuluttajahinnat 12 kk:n muutos Kuluttajahinnat Yhdenmukaistetut kuluttajahinnat kiintein veroin Inflaatio nopeutui 1,3 %:iin syyskuussa edelliskuukauden 1,1 %:sta. Vuokrankorotukset, tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien sekä ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistuminen nostivat eniten kuluttajahintoja. Polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen hillitsivät inflaatiota. EU-maiden kanssa yhdenmukaistettu inflaatio oli 1,5 %. Kiintein veroin laskettuna hinnat nousivat 1, %. Inflaatio säilyy matalana tänä vuonna. Ensi vuonna inflaatio on keskimäärin,8 %. Budjetissa päätetyt välilliset veronkorotukset ja hallinnollisten maksujen korotukset nopeuttavat inflaatiota,2 prosenttiyksiköllä ensi vuonna.
Asuntohinnat laskussa indeksi 21=1 112 11 Pääkaupunkiseutu 18 Koko maa 16 14 12 Muu Suomi 1 98 96 1 11 12 13 14 Vanhojen osakeasuntojen hinnat Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnat laskivat syyskuussa. Vuoden takaiseen verrattuna asuntohinnat laskivat 1,9 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,7 % ja muualla maassa 2,1 % edellisvuodesta. Hintanäkymät ovat kuitenkin verrattain vakaat. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet olivat lokakuussa jonkin verran keskimääräistä matalammalla tasolla. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää asuntomarkkinat vaimeina.
OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennuste Elokuu 214 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 212 213 214e 215e Bruttokansantuote -1,5-1,2 -,1,6 Tuonti 1,3-2,5,9 1,3 Vienti 1,2-1,7 1, 1,6 Kulutus,3,,1,5 - yksityinen,1 -,7,1,6 - julkinen,7 1,5,1,4 Investoinnit -2,5-4,9-2,, Muita keskeisiä ennusteita 212 213 214e 215e Kuluttajahintojen muutos, % 2,8 1,5 1,,8 Ansiotason muutos, % 3,2 2,2 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,6 8,8 Vaihtotase, % BKT:sta -1,9-1,4-2, -1,8 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,1-2,4-2,7-2,2 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 53, 56, 59,5 61,5 Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola
Yhteystiedot OP-Pohjola Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 1 252 8354 Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 1 252 8515 Asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström puh. 1 252 1695 Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. 1 252 235 etunimi.sukunimi@op.fi