Metsänomistusrakenteen muutos



Samankaltaiset tiedostot
Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Miten metsänomistajat ja heidän palvelutarpeensa muuttuvat

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

kannattava elinkeino?

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsämaan omistus 2010

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

Metsämaan omistus 2009

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Metsämaan omistus

Yksityismetsien puunmyyntitulot omistajaryhmittäin ja alueittain

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Metsämaan omistus 2011

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa

4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1

Metsämaan omistus Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Monitavoitteinen metsänomistaja paljon vartijana

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Metsätilat tuottokuntoon

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Metsätalouden verotus ja tuet Ruotsissa keskeiset erot Suomeen

Yksityismetsätalous vaikuttaa välittömästi ja välillisesti

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1

Suomalainen metsänomistaja 2010

Metsätilat tuottokuntoon

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Metsänomistajien uudistuvat tavoitteet

+18 % Mediafakta /2013

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsätieteen aikakauskirja. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta /2014

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Katsaus alueellisiin hankkeisiin

Yhteismetsätoiminnan edistäminen ja muut metsätilojen koon ja rakenteen parantamistoimenpiteet

Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet

Kuolinpesä, yhtymä, osakeyhtiö ja yhteismetsä. Jussi Leppänen

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Aktiivinen metsänomistaja

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

EMOTR Pienmetsänomistajan palvelut, Dnro 2960/ PIENMETSÄNOMISTAJAN PALVELUT LOPPURAPORTTI

Suometsätalouden vesistövaikutukset

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

Mediafakta /2015

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsäpolitiikka arvioitavana

Suomen metsävarat

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsänomistajien päätöksenteko ja suunnittelupalvelutarpeet

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa

Suomen metsäkeskus Metsätilarakenteen asiantuntijaohjelma. Metsätilarakenteen asiantuntijaohjelma

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsätieteen aikakauskirja. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Omistusmuotona yhteismetsä

Yhteismetsä- Tulevaisuuden metsänomistusta. Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus- hanke

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Transkriptio:

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Esitelmän sisältö 1. Taustaa metsätilojen määrän kasvusta 2. Yksityismetsänomistuksen rakenne ja sen muutos 3. Johtopäätöksiä ja rakennemuutoksen eteneminen jatkossa Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 2

Esitelmän sisältö 1. Taustaa metsätilojen määrän kasvusta 2. Yksityismetsänomistuksen rakenne ja sen muutos 3. Johtopäätöksiä ja rakennemuutoksen eteneminen jatkossa Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 3

Yli 2 hehtaarin metsälöiden määrä 1750-2005 Itsenäisten tilojen määrä oli vakaa koko 1800-luvun, tilojen kysyntä purkautui vuokratiloihin Itsenäisten tilojen määrä on kasvanut voimakkaasti vasta Suomen itsenäisyyden aikana 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 "Metsälöiden" määrä, kpl 1750 1770 1790 Tilojen ja torppien kokonaismäärä 1810 1830 1850 1870 1890 1910 1930 Itsenäisten tilojen määrä Torppien määrä 1950 1970 1990 2010 Pienmetsälöitä ei tutkittu (noin 145 000) Metsänomistaja 2010 tutkimus: 300 000 yli 5 ha metsälöä tarkastelussa Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 4

Esitelmän sisältö 1. Taustaa metsätilojen määrän kasvusta 2. Yksityismetsänomistuksen rakenne ja sen muutos 3. Johtopäätöksiä ja rakennemuutoksen eteneminen jatkossa Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 5

Voimat metsänomistuksen rakennemuutoksen taustalla 1) väestön ikääntyminen 3) muuttoliike % koko väestöstä Vähintään 60-vuotiaiden osuus väestöstä 25 24 20 19 16 15 10 180 160 140 120 100 80 Väestön muuttokehitys 1975-2025 Pääkaupunkiseutu Vuorovaikutusalueet Muut keskukset Ydinmaaseutu 5 0 1980 1990 2008 Tilastokeskuksen tietokannat 2) maa siirtyy suvussa Metsätila saatu % omistajista Perintö/lahja 45 Ostot vanh./sukul. 40 Osto markkinoilta 15 Metla 2009 60 40 20 0 Harvaan asuttu maaseutu 1975 1985 1995 2005 2015 2025 Nivalainen & Haapalainen 2002 Metsäpolitiikassa ei käytössä rakennepoliittisia ohjauskeinoja toisin kuin maatalouspolitiikassa (paitsi metsävähennyksen laajennus). Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 6

Metsänomistuksen 80/20 -sääntö: metsänomistajista 80%:lla alle 50 ha metsää omistajista valtaosa 75-80 % omistaa metsää alle 50 ha mutta 20-25 % omistajista hallitsee metsäalasta 55-60 %:ia näiltä kertyy yli puolet vuotuisesta markkinapuusta Laaja metsänomistajakunta voi kuitenkin olla koko metsäsektorin hyväksyttävyyttä edistävä tekijä Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 7

45 % metsänomistajista on eläkeläisiä (päätoimi) % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ammattiasema 5 6 7 2 8 28 30 30 26 31 22 16 26 34 37 45 39 1990 1999 2009 2009ala Muu Yrittäjä Palkansaaja Maa-metsäyrittäjä Eläkeläinen Metsänomistajista yhä suuremmalle osalle säännöllisillä metsätuloilla ei ole merkitystä, kun lisäksi pieni metsätilakoko otetaan huomioon Eläkeläisten osuus kasvaa, ja palkansaajaryhmä ei ehdi kasvaa, vaan eläköityy. Päätoimisten viljelijöiden ja ammattimaisesti metsää käsittelevien määrä supistuu. Sivutoimiset viljelijät mukaan luettuna, viljelijöiden osuus on 20 % (metsäalasta 30 %). Maatilojen SPV-huojennus koskee yhä pienempää joukkoa Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 8

Metsänomistajien yleinen ammattikoulutus: akateeminen tai opisto 1/3 + koulu 1/3 + ei tutkintoa 1/3 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % Ammattikoulutus Ylioppilaita 8 9 12 15 14 28 50 17 29 45 21 21 35 34 32 31 1990 1999 2009 2009ala Akateeminen tutkinto Opistotasoinen tutkinto Koulutasoinen tutkinto Ei tutkintoa Uusomistajilla vähintään opistotasoinen tutkinto 43 %, ilman tutkintoa 20 %. Ylioppilaita 29 %. Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 9 21 % (15 % 1999). Koulutustaso noussut, mutta hieman hitaammin kuin koko väestössä. Metsänomistajien tulotaso on muuta väestöä alhaisempi

Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 48 37 45 44 Ikä 15 11 6 8 37 40 56 53 1990 1999 2009 2009ala -40 40-59 Uusien, enintään 5 vuotta metsätilan omistaneiden keski-ikä 52 vuotta (10 vuotta aiemmin 49) perintö 55 v, osto sukul. 48 v, osto markk. 51 v. entistä iäkkäämmät perijöinä ja ostajina 60 - Keski-ikä 1990 54 v. 1999 57 v. 2009 60 v. Ikä on vahvin metsänomistajien käyttäytymistä selittävä taustatekijä - puunmyynnit - metsänhoito Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 10

Maanviljelijä- ja muiden metsänomistajien ikäkehitys on eriytynyt 1990-luvun alusta 70 60 50 40 30 20 10 0 Maanviljelijät 10 vuotta metsätilanomistajia nuorempia Taustalla sukupolvenvaihdoskäytännöt Keski-ikä 53 50 63 62 Suuret 55 ikäluokat 53 53 Syntynyt % omistajista % alasta 49-1944 38 36 1945-50 22 19 1951-41 44 1975/76 1990 1999 2009 Maanviljelijämetsänomistaja Metsätilanomistaja Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 11 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% % Suuret ikäluokat metsänomistajina Syntynyt % omistajista % alasta -1944 38 36 1945-50 22 19 1951-41 44 Osuus metsänomistajista ikäluokassa Maanviljelijämetsänomistaja <25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61-65 66-70 71-75 76-80 81-85 >86 Metsätilanomistaja

64 % metsänomistajista asuu metsän sijaintikunnassa % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18 19 15 18 67 63 Asuinpaikka 26 19 55 21 15 64 1990 1999 2009 2009ala Kaupunki >20000 as Taajama, pieni kaupunki Maaseutu Uusmetsänomistajista 1/3 asuu kaupungeissa, 44 % maaseudulla. Lähes puolet (48 %) asuu tilan sijaintikunnan ulkopuolella (keskim. 200 km). Metsän sijaintikunnan ulkopuolella asuu 36 % omistajista, heillä matkaa tilalle keskimäärin 190 km. Muuttoliike kohdistunut nuoriin ja koulutettuihin - ei metsänomistajiin. Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 12

76 % yksityismetsistä on perheomistuksessa % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Omistusmuoto 18 14 12 11 6 11 12 14 76 75 76 75 1990 1999 2009 2009ala Perikunta Yhtymä Perhe Perikunnat hieman passiivisempia puunmyyjiä kuin muut, mutta jos ne myisivät yhtä paljon, markkinoille tulisi vain 0,8 milj. m 3 lisää eli alle 2 % yksityismetsien hakkuumäärästä Perikuntien määrä on vähenemässä verotussyistä, mutta niitä käytetään paljon asumiseen ja vapaa-ajan viettoon Tilan käyttö asumiseen Perikunta tilalla asutaan 30% - on asunto 42% -on mökki 27% - on asunto ja mökki 8% - ei rakennuksia 23% Yhtymä tilalla asutaan 23% - on asunto 30% - on mökki 27% - on asunto ja mökki 7% - ei rakennuksia 36% Perheomistus tilalla asutaan 47% - on asunto 43% -on mökki 19% - on asunto ja mökki 9% - ei rakennuksia 29% Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 13

Esitelmän sisältö 1. Taustaa metsätilojen määrän kasvusta 2. Yksityismetsänomistuksen rakenne ja sen muutos 3. Johtopäätöksiä ja rakennemuutoksen eteneminen jatkossa Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 14

Johtopäätöksiä Rakennemuutos on edennyt ennakoidun mukaisesti Metsänomistajien keski-ikä on noussut ennustettua nopeammin Maanviljelijöiden ja muiden metsänomistajien välillä on selkeä rakenne-ero sekä tilakokojen että ikäjakauman suhteen Muuttoliike ei ole kohdistunut metsänomistajiin vielä kovin voimakkaasti, mutta tilalla asutaan koko ajan vähemmän Ns. edustavia metsätiloja ei ole vielä kovin paljon, sillä 71 %:lla tiloista on asunto tai mökki Suuret ikäluokat (1945-50 syntyneet) omistajista noin 20 % ja metsäalasta 20 %. Perintösuma 2020-luvulla ellei omistusjärjestelyä saada aikaistettua Metsätaloudessa ei ole omaa rakennepolitiikkaa, mutta pitäisikö olla (vrt. Ruotsi)? Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 15

Rakennemuutoksen eteneminen jatkossa Kun suuret ikäluokat luopuvat metsistään, metsänomistajien rakenteessa voimistuu seuraavanlainen muutos: syntyperäiset kaupunkilaiset metsänomistajiksi (vielä nyt uusomistajien juuret maaseudulla 78 % (muut 86 %)) etämetsänomistajuus lisääntyy merkittävästi yleinen ammattikoulutustaso lisääntyy merkittävästi tulotaso nousee (nyt metsänomistajat muuta väestöä pienituloisempia) palveluiden kysynnän huomattava lisäys Lisäksi on huomattava, että metsänomistajiksi tullaan yhä vanhempina keski-ikä laskenee vain vähän koska perillisiä vähemmän, myös pirstoutumista vähemmän Metsänomistaja 2010, 20.11.2009 16