monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

Samankaltaiset tiedostot
5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,

5.14 HISTORIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Historia. Opetuksen tavoitteet

Pakolliset kurssit 1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI01) Tavoitteet Keskeiset sisällöt 2. Kansainväliset suhteet (HI02)

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

5.13 Historia. Opetuksen tavoitteet

7.13. Historia. HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. pakollinen

6.11 Historia. Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Kurssien itsenäinen suorittaminen ja suoritusjärjestys

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8

Historia ja yhteiskuntaoppi

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

5.12 Elämänkatsomustieto

kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko Väisänen

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

5.15 YHTEISKUNTAOPPI TAVOITTEET

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

HYOL ry:n ehdotus lukion opetussuunnitelman perusteita varten

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6

Lyhyet kurssikuvaukset

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään

HISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen.

Aikuisten perusopetus

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Schulcurriculum Ethik

5.8 Maantieto/Maantiede

Historia /vuosiluokat 5-9

6.12 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019

Lyhyet kurssikuvaukset

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Lukiolaisen bisneslinja

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

5.14 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

6.16 Musiikki. Opetuksen tavoitteet

Uskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

6.19 Teemaopinnot. Opetuksen tavoitteet. Arviointi

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA

3.20 Terveystieto. Aihekokonaisuudet:

Miltä maailma näyttää?

YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma

Transkriptio:

HISTORIA Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansain-välistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Opetuksen tavoitteet Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset ksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta en erilaisuutta toimintaan vastuullisena kansalaisena. Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Historian kurssit arvioidaan numeroasteikolla 4-10. Pääsääntöisesti pakolliset kurssit suoritetaan niiden numerojärjestyksessä. Poikkeavasta suoritusjärjestyksestä tai kurssien suorittamisesta itsenäisesti on neuvoteltava erikseen. Pakolliset kurssit HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen vaikutukset elämäntapaan Esihistoria pyyntikulttuurin aika Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset Välimeren talousalue antiikin aikana miljoonakaupunki ja imperiumi Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä Löytöretket Teollistuva maailma en työnjaossa Globaali kulutusyhteiskunta -aineiden ja markkinoiden jakaminen mannen maailman muotoutuminen Kurssilla käsiteltävät ympäristö, väestö ja sosiaalihistorian näkökulmat ohjaavat opiskelijaa arvostamaan kestävää kehitystä. Maatalouden vallankumouksen, löytöretkien, tieteen kehityksen, teollistumisen ja modernin informaatioyhteiskunnan tarkastelussa korostuvat myös teknologian ja yhteiskunnan väliset rakenteet ja vuorovaikutussuhteet.

HI2 Eurooppalainen ihminen Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. -ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä muokkaajana Antiikin aika Keskiajan yhtenäiskulttuuri Uuden ajan murros iuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä Valistuksen aikakausi n perintö Aatteiden vuosisata Nykyaika Tutustuminen Eurooppalaisen kulttuurin syntyyn ja kehitykseen auttaa opiskelijoita vahvistamaan omaa kansallista ja eurooppalaista identiteettiä. Aineistona käytetään runsaasti kuvallista materiaalia, joten kurssi integroituu medialukutaidon opiskeluun.

HI3 Kansainväliset suhteet Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800- luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen sisältyy opiskelijan pienimuotoinen tutkielma kurssin sisältöön liittyvästä aiheesta. historiassa. Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota Kylmä sota t ja sotilaalliset rintamat Uusi epävarmuuden aika -idän ongelmakenttä mykset uudet kansainväliset rakenteet Kurssilla korostuvat tiedon hankinta ja medialukutaito. Opiskelijat hankkivat monipuolista historiallista ja ajankohtaista tietoainesta erityyppisistä lähteistä ja heitä kannustetaan arvioimaan kriittisesti erilaisten tietolähteiden ja tietojen luotettavuutta.

HI4 Suomen historian käännekohtia Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen säätyyhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. maailmanpoliittiseen taustaan alaiseen ja ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden. Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos än Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros -yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty Suomen itsenäistymisprosessi Kahtiajaosta eheytymiseen Toinen maailmansota jälkiseurauksineen sodat ja jälleenrakentaminen Hyvinvointivaltion rakentaminen - ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos Suomen uusi kansainvälinen asema

poliittisesti Suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan historiaan perehtyminen antaa opiskelijalle rakennusaineita oman kansallisen identiteetin syventämiselle. Kurssilla voidaan käsitellä Oulun kaupungin kehitystä tervakaupungista yhdeksi Suomen merkittävimmistä teknologiakeskuksista. Valtakunnalliset syventävät kurssit HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. linjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen -, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen. än historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta. Esihistoria mukset sekä ulkoiset yhteydet Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla -yhteiskunnan synty Uuden ajan uudet tuulet Suurvaltakausi Vapauden ja hyödyn aika uden ensi askeleet

Kurssilla laajennetaan suomalaisen kulttuuri-identiteetin tuntemusta. Kurssin yhteydessä on mahdollista hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan museota, Oulun maakunta-arkistoa ja ajallisesti sopivia paikallishistoriallisia kohteita. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa in, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden kulttuurien kanssa ja sosiaalisissa rakenteissa toja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: -Amerikan alkuperäiskulttuurit Kurssi laajentaa aiempien historian kurssien Eurooppa-keskeisyyttä Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin, mikä luo osaltaan pohjaa nykyisen globalisoituvan maailman ymmärtämiseen ja tuntemiseen. Kurssiin liittyy olennaisesti kestävän kehityksen näkökulma sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Koulukohtaiset syventävät kurssit HI7 Maailma tänään Tavoite ja sisältö Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ajankohtaisten maailmantapahtumien aktiiviseen seuraamiseen ja analysoimiseen sekä tutustuttaa heidät keinoihin selvittää

tapahtumien taustoja historialliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta. Kurssin aikana tuotetaan raportti jostakin ajankohtaisesta tapahtumasta tai teemasta taustoineen. Arviointi Arviointi perustuu monipuolisesti annettuun näyttöön, johon sisältyy kurssituotos, kurssin aikana suoritettua ryhmäarviointia, vertaisarviointia ja itse arviointia. Kurssi arvioidaan numeroasteikolla. Kurssi perustuu ajankohtaiseen tietoon, jonka lähteinä käytetään monipuolisesti kaikkia nykyajan tiedotusvälineitä. Tiedonhankintataidot ja tietojen kriittinen tarkastelu korostuvat, joten mediataidot eivät voi olla kehittymättä kurssin aikana. Mediadiplomin suorittajat voivat käyttää kurssia diplomin osasuorituksena. HI8 Olympian kentältä formularadalle urheilun historia Tavoite ja sisältö Kurssilla tutustutaan eri urheilulajien kehitykseen ja urheilun vaikutuksiin yhteiskunnan eri osaalueille ennen ja nyt. Kurssilla tutkitaan eri urheilulajeja ja tapahtumia opiskelijoiden valinnan mukaan. Tuloksista laaditaan kirjalliset työt, jotka esitellään kurssin lopulla järjestettävässä seminaari-istunnoissa. Arviointi Arviointi perustuu kurssilla monipuolisesti annettuun näyttöön, johon sisältyy kurssituotos, kurssin aikana suoritettua ryhmäarviointia, vertaisarviointia ja itse arviointia. Kurssi arvioidaan numeroasteikolla. HI9 Elokuvakurssi Keskeinen sisältö: Kurssin lähtökohtana on kulttuurihistoria, jolloin elokuvan tarkastelun kohteeksi nousevat sekä elokuvan syntyyn johtaneet tekijät (esim. ohjaajan merkitys, elokuvan suhde ympä-ristöön) että elokuvan vastaanotto (esim. sen levitys, kulutus, tulkinta ja merkitys). Kurssilla käsitellään elokuvan historian keskeisiä teoksia, perehdytään elokuvan eri lajeihin ja teknisiin ratkaisuihin. Oppimateriaali: Kurssilla analysoidaan elokuvan historian keskeisiä teoksia. HI10 Historian kertauskurssi : opiskelija valmentautuu ylioppilaskirjoitusten ainereaalin kokeeseen. hän tutustuu historian keskeisiin sisältöihin ja tehtävätyyppeihin. Keskeinen sisältö: kerrataan historian pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset sisällöt HI11 Historian klassikot ei tarjolla lukuvuonna 2014-2015