Neljännesvuosittain ilmestyvä kulttuurilehti Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry

3 2014 Neljännesvuosittain ilmestyvä kulttuurilehti Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry

Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf PL 247, 00531 Helsinki www.suomi-israel.fi, liitto@suomi-israel.fi SSN-L 1235-8290 ISSN 1235-8290 (Painettu) ISSN 1799-0742 (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Reino Kurki-Suonio jedidut@suomi-israel.fi Toimituskunta: Mikael Enckell, Vesa Hirvonen, Juha-Pekka Rissanen, Sirkku Salmela, Mila Westerberg. Ilmestyy: neljä kertaa vuodessa. Vuosikerta 20 euroa, kestotilaus 15 euroa. Ilmoitushinnat: 1/1 s. 170 euroa, 1/2 s. 95 euroa, 1/4 s. 55 euroa, 1/8 s. 35 euroa. Painopaikka: Painomerkki Oy, Helsinki. Taitto: Kirsi Pääskyvuori. 24. vsk. nro 3/2014 Israel, et ole yksin! Israel-ystävyystoimikunta järjesti eduskuntatalon edessä Israel-solidaarisuustapahtuman 24.7.2014 (kuva: Samuli Rissanen). Sivuilla 4-5 on eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jouko Jääskeläisen (kd) tässä tapahtumassa pitämä puhe. Shalom!...3 Jääskeläinen: Kansainvälinen eettinen komitea arvioimaan Lähi-idän tilannetta...4 Näin se alkoi...6 Reminesenssejä sihteerinä olon vuosilta...8 Sihteeriksi Suomi-Israel yhdistykseen...9 Kuvien kertomaa...10 Israel-ystävyystoiminnan historiaa...12 Ester Radan konsertti Helsingin juhlaviikoilla...14 Gilad Segev löysi syyrialais-puolalaiset juurensa...15 Chagallin viisi konservoitua teosta esillä...16 Ortoksijuutalainen nuoripari yllätti valokuvakilpailussa...17 Tekuma-moshavin lapset saivat lomaa rakettihälytyksistä...18 Ukrainalaisia teinejä kesänvietossa Israelissa...19 Juutalaiskapinan aikainen kolikkoaarre löytyi läheltä Jerusalemia...20 Israel valittiin puhtaan teknologian ykkösmaaksi...21 Peliteoriaa konflikteihin...21 Matkailuministeri Landau: Turismi elpyy nopeasti...22 Suomi-Israel yhdistysten liitto ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomien ystävyysyhdistysten liitto. Tätä linjaa seuraten Jedidut pyrkii lisäämään Israelin maan ja kansan tuntemusta sekä levittämään tietoa Israelin kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta. Toimintansa liitto rahoittaa pääosin jäsenmaksutuloilla ja ystävyysyhdistyksenä saamallaan valtionavustuksella. Jotta jäsenmaksut voitaisiin pitää alhaisina eikä Jedidutin ilmestyminen siitä huolimatta vaarantuisi, liittohallitus toivoo, että liiton tavoitteita kannattavat voisivat tukea sen toimintaa lahjoituksin pankkitilille FI75 5710 5220 1183 18. Pienetkin lahjoitukset ovat tervetulleita. 2 JEDIDUT 3 2014

Shalom! Liittomme viettää kuluvana vuonna 60-vuotisjuhliaan. Suomi-Israel Yhdistys perustettiin Helsingissä 15.12.1954. Alkuvaiheessa, jolloin oli vain Helsingissä rekisteröity yksi yhdistys, vastuuhenkilöt edustivat maamme poliittista, kulttuurillista ja taloudellista eliittiä. Ajan myötä syntyi uusia paikallisyhdistyksiä, ja vuonna 1984 perustettiin nykyinen, paikallisyhdistysten yhdyssiteenä toimiva Suomi- Israel Yhdistysten Liitto ry. Paikallisyhdistyksiä on tällä hetkellä 11, joista kolme elää hiljaiseloa. Liiton jäsenmäärä on hieman yli 750 henkilöä. Emme ota aktiivisesti kantaa päivän politiikkaan emmekä uskonnollisiin kysymyksiin. Haluamme vahvistaa ja lisätä israelilaisten ja suomalaisten välistä ystävyyttä, ja katsomme sen toteutuvan jakamalla totuudenmukaista tietoa Israelin historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta. Tähän liittyvät kulttuuri- ja matkailuyhteydet israelilaisten ja suomalaisten välillä. Juhlimme 60-vuotista taivaltamme sunnuntaina 21.09.2014 Helsingissä Balderin salissa. Juhlapäivän ohjelma on toisaalla tässä lehdessä. Tervetuloa ystävien ja tuttujen kanssa sinne mukaan! Lehtemme tässä numerossa ovat luonnollisesti esillä Liiton vaiheet. Seuraavassa, vuoden 2014 viimeisessä numerossa julkaistaan Liiton päivitetty historiikki. Menneen kesän uutiset Israelista ja sen naapurustosta ovat olleet jälleen hyvin huolestuttavia. Gazan suunnalla pitkään jatkunut sotiminen on traaginen tapahtumaketju. Siellä Hamas-järjestön silmitön israelilaisten terrorisointi on aiheuttanut jälleen konfliktin, joka aiheuttaa suunnatonta kärsimystä alueen kaikkien ihmisten elämässä. Hamasin sotilaallinen siipi linkittyy aatteellisesti lukuisiin islamistisiin järjestöihin, jotka kylvävät tällä hetkellä tuhoa maailmassa: Isis-järjestö erityisesti Irakissa ja Syyriassa, Muslimiveljeskunta Egyptissä, Boko Haram Nigeriassa, talebanit Afganistanissa, Al Qaeda eri puolilla maailmaa, ja listaa voisi jatkaakin. Yksi näitä järjestöjä yhdistävä piirre on pyrkimys juutalaisten ja Israelin hävittämiseen. Tämä uhka on otettava vakavasti. Sitä vastaan ei ole muuta keinoa kuin osoittaa demokraattisen päätöksenteon ylivertaisuus fundamentalistis-diktatuuriseen järjestelmään verrattuna. Tähän kuuluvat mm. vapaat vaalit, mielipiteenilmaisun- ja uskonnonvapaus sekä moniarvoinen yhteiskunta. Näitä arvoja Israel edustaa enemmän tai vähemmän totalitarististen järjestelmien keskellä. Noiden arvojen vaalimisen puolesta on nähtävä vaivaa, eikä se suinkaan ole yksinkertaista. Saamme seistä Israelin rinnalla vapaan maailman arvojen puolesta taisteltaessa. Juha-Pekka Rissanen Syyskuun 21. päivänä vietettävien Liiton 60-vuotisjuhlien johdosta (ks. takasisäkansi) tämän numeron kotimainen sisältö liittyy voittopuolisesti Liiton historiaan. Kun Liittoa edeltäneen Suomi-Israel Yhdistyksen kahdelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ei juurikaan ole säilynyt dokumentteja, julkaisemme tässä numerossa uudelleen kolme tuohon ajanjaksoon liittyvää kirjoitusta, jotka on poimittu kahdenkymmenen vuoden takaisesta Jedidutin numerosta. Mukana on myös joukko Liiton historiaan liittyviä valokuvia. Tamperelaiset huom. Jäsenkirjeessä on virheellinen juhlan alkamisaika. Bussin lähtö tämän vuoksi jo klo 12.00. Liiton verkkosivuilta www.suomi-israel.fi löytyy tietoja Israel-ystävyyteen liittyvästä toiminnasta Suomessa sekä linkkejä Israel-tietouden ja Israelin kulttuurin kannalta kiinnostaviin verkkosivuihin. Täydennyksiä näihin tietoihin voi lähettää osoitteella portaali@suomi-israel.fi. JEDIDUT 3 2014 3

JÄÄSKELÄINEN: KANSAINVÄLINEN EETTINEN KOMITEA ARVIOIMAAN LÄHI-IDÄN TILANNETTA Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd) käytti oheisen puheenvuoron eduskuntatalon edustalla 24.7.2014 pidetyssä Israel-solidaarisuustapahtumassa. Suomen tulisi nyt olla aktiivinen ja esittää kansainvälistä eettistä komiteaa selvittämään Lähi-idän uudelleen kiristynyttä tilannetta. On selvitettävä, miksi ja miten nämä lähekkäin asuvat yhteisöt ja valtiot eroavat toisistaan. Vaikka nykyinen kriisi aikanaan loppuukin, tarvitaan aitoa taustojen selvittämistä, ettei oikea analyysi seuraavassa kriisin vaiheessa huku retoriikan alle. Viime viikkoina mainitut erot ovat näkyneet jopa sodankäyntitavoissa, mutta erot ovat mukana arjessa ja sen toimintatavoissa. Nämä yhteisöjen toimintatapojen ja arvojen erot ovat luultavasti suurempi selittävä tekijä kiistoille kuin yksittäiset poliittiset erimielisyydet. Minulle Israel on aina ollut hyvä maa vierailla, asua ja tykätä. Tuo myönteisyys rakentuu ennen kaikkea sille historiallisesti kestävälle arvoperustalle, joka luonnehtii taloudellisia, moraalisia ja uskonnollisia arvoja. Israelin perustajaisät määrittivät monia tärkeitä yhteisöllisen talouselämän perusteita. Jokainen perhe sai oman maa-alueensa. Seitsemäntenä eli sapattivuotena saatiin velat anteeksi, eikä korkoa saanut ottaa. Joka viideskymmenes vuosi maansa menettänyt suku sai oman maansa takaisin. Riemuvuosi oli suuri vapauttaja. Profeetat lupaavat maata myös niille, jotka ovat asuneet kansan keskuudessa ja synnyttäneet lapsia. Tämä on toteutettuna todellista myönteistä kansankapitalismia ja taloudellista demokratiaa. Juutalais-kristillisen arvoperustan keskeinen ydin eli kymmenen käskyä on maailman ehkä ensimmäinen ihmisoikeuksien julistus. Varastamisen ja tappamisen kieltäminen sekä aviorikoksen estäminen ovat aivan ensimmäisiä velvollisuuksia ja ihmisoikeuksia, joita kaikissa yhteiskunnissa tarvitaan. Emme ole moittimassa ketään, vaan puhumassa ihanteittemme ja ystäviemme puolesta. Silti on pakko todeta, että eri tahojen jumalakäsityksissä on suuria ja merkittäviä eroja. Juutalaisen ja israelilaisen uskon isän Aabrahamin ajoista alkaen meille on tehty selväksi, että ihmisuhri ei ole oikein edes hyvänkään asian puolesta. Tätä kannattaa miettiä myös silloin, kun siviilejä innostetaan pysymään paikallaan Kuva: Martti Kortelainen ihmiskilpinä tai kun tunneleita pitkin tukijamaista salakuljetetut raketit kohdistetaan lentokenttiin. Onkin sanottu, että rauhaa ei tule niin kauan kuin ihminen vihaa toista enemmän kuin rakastaa itseään ja läheisiään. Tilanne on traaginen ja tiedämme, että osa Hamasin ongelmaa on kyvyttömyys kontrolloida edes omia äärimmäisiä ryhmiään. Kolmen israelilaisen nuoren kidnappaaminen ja raketit ovat kuitenkin heidän vastuullaan, koska poliittinen ja kulttuurinen retoriikka jatkuvasti lietsoo erimielisyyttä ja vastakkainasettelua. Itse asiassa alueen perusongelma on laajempi kuin yksittäinen järjestö. Ongelma on siinä, että yli kaksikymmentä alueen maata ei yli 60 vuoden jälkeenkään ole hyväksynyt YK:n päätöstä ja Israelin valtion olemassaoloa. Kansainvälisen yhteisön kannattaisi nyt laittaa painopiste tämän kysymyksen pikaiseen hoitamiseen. Olemme täällä puhumassa ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. Jokainen ihminen kansallisuudesta riippumatta 4 JEDIDUT 3 2014

on elämän ja ihmisoikeuksien arvoinen. Jokainen tarvitsee niitä oikeuksia ja suojelua, joita demokraattinen valtio kansalaisilleen antaa. Liian monelta Gazan asukkaalta puuttuu käytännössä mahdollisuus valvoa oikeuksiaan riippumattoman oikeusjärjestelmän kautta. Myös sanan- ja uskonnonvapaus alueella ovat uhattuna oikeusvaltioperiaatteiden ja demokratian puuttuessa. Meillä länsimailla on vielä terävöittämisen varaa työssä demokratian tukemiseksi ja edistämiseksi alueella, jossa Israel on ainoa pitkäjänteisesti toiminut demokratia. Suurin ongelma on jo pitkään ollut siinä, että Gazan rajojen yli ja alitse kulkee merkittävä määrä aseita, joiden ainoa tähtäyspiste on Israelin tuhoaminen. Voimme vain todeta: lopettakaa mieletön ampuminen ja tappaminen, ojentakaa rauhan kättä ja aloittakaa työ kehityksen ja edistyksen hyväksi. Rauhan hedelmät eivät kypsy kuukaudessa tai vuodessa, mutta jo kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla taloudellinen ja moraalinen maisema olisi tällä tiellä aivan toisen näköinen. Koemme suurta surua jokaisesta menetetystä ihmiselämästä, joista jokainen on osa liian kallista sodan hintaa. Todellisten ihanteiden toteutumisen rauhanaikaa emme vielä näe. Tätä odottaessa meidän on tehtävä rauhaa ja pyrittävä sopuun niillä voimavaroilla, jotka meillä on käytettävissämme. Länsimaisen sivistyksen parhaiden arvojen perusta, Raamattu, asettaa tänäänkin painopisteeksi sen, mitkä arvot tuolla alueella hallitsevat. Niitä toteuttamaan Israel on kansakuntana ja valtiona kutsuttu, yhdessä toisten kanssa. Niin myös meidät, Israelin ystävät. ISRAEL VUONNA 5775 Esitelmä- ja keskustelutilaisuuksien sarja syksystä 2014 kevääseen 2015 Helsingin yliopisto, päärakennuksen sali 12, Fabianinkatu 33, 3. krs. su 21.9.2014 klo 12.00 Balderin Sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki (huom. päivä, aika ja paikka; tilaisuus on osa Suomi-Israel yhdistysten liiton 60-vuotisjuhlallisuuksia) Israelin tanssikulttuuri tanssipedagogi Irene Jelin ti 7.10.2014 klo 18.00 Israel, moottoripyörä ja media blogisti, vuorikiipeilijä Joel Ormala ti 18.11.2014 klo 18.00 Heprean kieli yhdistävänä tekijänä ja kansakunnan jälleenrakentamisen kulmakivenä suurlähettiläs Dan Ashbel ti 3.2.2015 klo 18.00 Israel matkailumaana pyhiinvaelluksista high tech -konferensseihin matkaopas Pentti Holi ti 10.2.2015 klo 18.00 Israel ja EU jännitteitä ja yhteistyötä entinen europarlamentaarikko Sari Essayah ti 21.4.2015 klo 18.00 Juutalainen urheilu Maccabi Maailmanliiton presidentti Leo-Dan Bensky Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa! Järjestäjänä Helsingin Suomi-Israel Yhdistys ry Lisätietoja Anna Muukkonen, armuukkonen@hotmail-com JEDIDUT 3 2014 5

NÄIN SE ALKOI Olof Enbom Kirjoitus kertoo Suomi-Israel Yhdistyksen synnystä ja sen taustoista, ja se on julkaistu aikaisemmin Jedidutissa 4/1994. Kapteeni, toimitusjohtaja Olof Enbom oli Suomi- Israel Yhdistyksen ensimmäinen sihteeri. Israelin valtion synty 1948 herätti koko maailman havaitsemaan Lähi-idän monet vaikeat ongelmat. Myös Suomessa syntyi vilkasta toimintaa nuoren valtion taistellessa itselleen elintilaa. Vapaaehtoisia lähti Israeliin. Aseitakin kerättiin ja pyrittiin hankkimaan israelilaisille koska niistä oli suuri puute. Näissä merkeissä tapasin ensimmäisen kerran muistaakseni sokerileipuriksi itseään kutsuvan O. Rungin, jonka kanssa keskusteltiin mahdollisuuksista hankkia israelilaisille Suomi-konepistooleja. Mutta israelilaiset selvittivät taistelunsa itse ilman Suomi-konepistoolien apua. Seuraavan kerran tuli yhteistyö nuoren maan kanssa ajankohtaiseksi 1953. Ollessani Talouselämä-lehden palveluksessa keskustelin Suomen Tel Avivissa toimivan asiainhoitajan, maisteri T. Kalan kanssa maittemme välisestä kaupan elvyttämisestä. Keskusteluihin tuli alkuvaiheessa mukaan varatuomari Samuel Maslovat sekä ystäväni ja kurssitoverini toim. joht. Jussi Nemes. Aktiivisena toiminnan miehenä ehdotti varatuomari Maslovat suomalais-israelilaisen kaupan kauppayhteyksiä edistävän yhdistyksen perustamista. Pitemmittä puheitta ryhdyttiin toimeen yhdistyksen perustamiseksi. Sääntöluonnos kirjoitettiin ja johtokunnan jäseniä ryhdyttiin pohtimaan. Hyvään vauhtiin pääsemiseksi tuli johtokunnasta tehdä arvovaltainen ja talouselämää tunteva. Puheenjohtajaksi ehdotettiin Alko Oy:n silloista pääjohtajaa Karl-August Fagerholmia, joka oli maan aikaisempi pääministeri ja sittemmin valtioneuvos. Hänellä riitti sympatiaa Israelia kohtaan ja hänellä oli myös hyvät suhteet nuoren maan ammattiyhdistysliikkeeseen. Varatuomari Maslovatin ja allekirjoittaneen käynti Fagerholmin luona johti myönteiseen tulokseen. Fagerholm lupautui puheenjohtajaksi. Johtokunnan muiksi jäseniksi saatiin mm. Keskon kauppaneuvos A. Lundström kävihän Kesko jo silloin laajaa kauppaa Israelin kanssa. SOK:n kaupallinen johtaja Lauri Hietanen lupautui myös johtokuntaan samoinkuin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n johtaja Niilo Elo Olof Enbom (vas.) ja varatuomari Samuel Maslovat kukittamassa valtioneuvos K.-A. Fagerholmia tämän palatessa Israeliin tekemältään tutustumismatkalta. sekä Lähi-idän tuntija professori Aapeli Saarisalo. Toiminnassa olivat aktiivisesti mukana myös tj. Wolf Davidkin, tj. M. Skurnik, lakit. tri Ensio Hiitonen, tj. Jussi Nemes, keskuskauppakamarin toim.joht. Sakari Yrjönen ja maisteri, myöhemmin suurlähettiläs T. Kala. Varsinainen perustava kokous pidettiin Palace-hotellin juhlasalissa. Olimme odottaneet sinne parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta mutta yllätys, yllätys sali täyttyi ääriään myöten, perustajia oli siis useampi sata kauppaneuvos Lauri Hietasen johtaessa ansiokkaasti puhetta. Tällainen oli varsinainen alku. Seuraavina aikoina Suomi- Israel Yhdistyksen puheenjohtaja K.-A. Fagerholm vieraili Israelissa, jossa hän tutustui maan johtoon, itse maahan, sen kibbutseihin ja maan ammattiyhdistysliikkeeseen. Näkemästään pääjohtaja Fagerholm piti mielenkiintoisen esitelmän yliopiston salintäyteiselle yleisölle. Myöskin nykyinen yhdistyksen puheenjohtaja, taiteilija Osmo Visuri oli alusta alkaen mukana kehittäen kulttuuripitoisine ehdotuksineen yhdistyksen toimintaa. Talouselämä-lehti oli yhteistyössä Tel Avivissa julkaistun päivälehden Herth Dailyn kanssa. Lehden edustajat kävivät Suomessa ja julkaisivat erikoisen Suomi-numeron. Suomen päässä Teva-alan ammattilehti Nykytekstiili puolestaan julkaisi Israelin teva-teollisuutta ja kauppaa esittelevän numeron. Vaatimattomasta alusta on nyt kasvanut suuri Suomi- Israel Yhdistysten Liitto, johon kuuluu kymmenen paikallisyhdistystä eri puolilla maata ja pitkälti toistatuhatta jäsentä. 6 JEDIDUT 3 2014

JEDIDUT 3 2014 7

REMINESENSSEJÄ SIHTEERINÄ OLON VUOSILTA Hugo L. Mäkinen Otteita Israelin itsenäisyyspäivän aikoihin vuonna 1973 Israel-Suomi Yhdistyksen sihteerille, Zwi Segalille, Tel Aviviin kirjoitetusta kirjeestä. Kirjoittaja on toimittaja ja tiedotussihteeri Hugo L. Mäkinen (1908 2010), joka oli Suomi-Israel Yhdistyksen sihteeri 1960-luvun puolestavälistä vuoteen 1976. Otteet on poimittu Jedidutissa 4/1994 julkaistusta kirjoituksesta, josta myös yllä näkyvä otsikko. Yhteinen ystävämme Karl-August tulee sinne ja ottaa tämän mukaansa. Kukaan ei voisi olla parempi sanansaattaja! Ilman muuta hän kertoo teille yhdistyksemme toiminnasta, tässä kuitenkin hieman lisää omalta osaltani. Joidenkin epävarmojen vuosien jälkeen, jäseniä tulossa ja menossa, arvelen että jäsenmäärä on jo varsin vakiintunut 250:een, noin. Se voisi olla suurempi, totta kai, mutta kun on vain osaaikasihteeri jonka koko työskentely tapahtuu yhden huoneen nurkassa ja joka on sihteeri, jäsenmaksujen kerääjä, puheiden kirjoittaja, uutisten kokoaja, lähetti, kokousten organisoija et cetera, aikaa jää kovin vähän toiminnan laajentamiseen Meidän suomalaisten keskuudessa on runsaasti potentiaalista kiinnostusta Israelia kohtaan mutta meidän on myös kyettävä hoitamaan jäsenet niiden alkaessa todella liittyä mukaan. (M)eillä oli uljas juhla isossa salissa, ihanaa juutalaisen kuoron laulua, selväsanainen yhdistyksemme jäsenen puhe ja Hatikva laulettuna yhtä tunnepitoisesti kuin ikään oma kansallishymnimme. Useat ministerit ottivat eilen osaa suurlähettilään pitämään vastaanottoon, ja huomenna lehdistö, useat näytelmäkirjailijat ynnä muut tulevat tapaamaan kirjailijanne Barkowin. Puhuja Israelista, toinen Ruotsista, esitti avainosaa Lähi-idän seminaarissa kauniissa Finlandia-talossamme 2 3 kuukatta sitten. Paikalla oli 80 varsin valikoitua henkilöä, akateemikkoja, journalisteja, poliitikkoja jne ja luulen voivani sanoa että tilaisuus oli hyvin onnistunut. Tärkeätä on saamamme kokemus: nyt tiedämme miten menetellä yhä paremmin ensi kerralla. Uskon että joillakuilla muillakin mailla on sama ongelma: nuoret miehet ja naiset, jotka eivät ole koskaan käyneet sen enempää Israelissa kuin arabimaissakaan, huomaavat olevansa erinomaisen päteviä kaiken sen tuomitsemiseen jota israelilaiset tekevät. Helsingin Sanomat antoi Israelille kokonaisen sivun mutta miten hirveän vaikeata oli Timo Vuorelan sanoa mitään todella myönteistä Israelista ja sen ihailtavista saavutuksista. Mutta syvällä sydämessään ja mielessään suomalaiset kuitenkin käsittävät mikä on todella tärkeätä Lähi-idän tapahtumissa Mr. Fagerholm saattaa olla luopumassa yhdistyksemme presidenttiydestä. Se tulee olemaan menetys, sillä hän on perin tunnettu ja vaikutusvaltainen. Tähän mennessä minulla ei ole mitään tietoa hänen mahdollisesta seuraajastaan. On kuitenkin hyviä ehdokkaita piispoja, ammattiyhdistysjohtajia, yliopistomiehiä, poliitikkoja ja niin edelleen mutta koko kysymystä on tarkoin tutkittava. (H)yvät voinnit ja kaikkea menestystä teille henkilökohtaisesti ja Israelille ja yhdistyksellenne. 8 JEDIDUT 3 2014

SIHTEERIKSI SUOMI-ISRAEL YHDISTYKSEEN Jussi Niininen Kirjoitus kertoo Suomi-Israel Yhdistyksen toiminnan uudistamisvaiheesta vuonna 1976, ja se on julkaistu aikaisemmin Jedidutissa 4/1994. Toimittaja Jussi Niininen (1940 2009) oli Suomi-Israel Yhdistyksen sihteerinä vuosina 1976 1979. Jussi Niininen puhumassa Haminan yhdistyksen 10-vuotisjuhlassa. Mihinkään järjestöön en ole joutunut niin sattumalta ja yllättäen kuin Suomi-Israel Yhdistykseen vuonna 1976, joka silloin toimi valtakunnallisella tasolla. Olen ammatiltani journalisti joten en hämmästynyt, kun suurlähettiläs Arie Eilanin sihteeri soitti ja kertoi, että suurlähettiläs halusi tapaamista. En älynnyt edes hämmästellä sitä, että minulle tarjottiin kolmea mahdollista ajankohtaa tapaamiselle. Ajattelin olevani vain soittolistan kärkipäässä ja sain siksi etuoikeuden valita toimittajatapaamisen ajankohdan. Menin suurlähettilään virka-asuntoon hieman myöhässä ja pyydellessäni myöhästymistäni anteeksi kysyin missä muut päätoimittajat ovat. En ole muita kutsunutkaan, halusin vain tavata teidät! Olin silloin naistenlehden päätoimittaja, joten en pitänyt itseäni oman keskustelutuokion arvoisena. Olin kummastunut koska suurlähettiläs ei näyttänyt edes haluavan kertoa tapaamisen syytä. Me vain rupattelimme niitä näitä, Suomesta ja Israelista. Hän kertoi omasta vaiherikkaasta tiestään Pietarista, Latvian ja Lontoon kautta Israeliin. Minä selvitin työtäni journalistina, tiedotusmiehenä ja lehtimiesten ammattijärjestöissä. Vasta paria tuntia myöhemmin tajusin, että näitä jaarituksiani suurlähettiläs juuri halusikin kuulla. Ehkä kolmanteen suoraan kysymykseeni hän sitten vastasi: Olen päättänyt saada Suomi-Israel Yhdistyksen jälleen toimimaan ennen kuin lähden Suomesta. Toivon, että te ryhdytte yhdistyksen sihteeriksi! Olin hepnaadilla lyöty. Miksi juuri minä, meillähän ei ole ollut mitään yhteyttä aikaisemmin? Nykyisessä uinuvassa Israel-yhdistyksessä on johdossa erittäin hyviä Israelin ystäviä, mutta ikänsä takia he eivät enää voi pitää yllä aktiivista toimintaa. He haluavat luopua. Minä toivoisin, että uusi sihteeri olisi a) toiminut järjestöissä, b) toimittaja ja pr-ihminen, c) hän saisi olla lähellä sosialidemokraatteja, d) hänen ei tarvitse olla julkikristitty ja e) hän ei saa olla antisemitisti. Olen kysellyt kollegoiltanne ja he ovat suositelleet teitä, hän kertoi. Hän perusteli näitä vaatimuksiaan. Yhdistyksen pitäisi olla aktiivinen tiedotustoiminnassaan. Israelissa oli noihin aikoihin työväenhallitus. Koska Suomessa toimi monia aktiivisia kristillisiä Israel-yhdistyksiä, niin aktiivisen kristillisen henkilön mukana olo sihteerinä saattaisi sotkea ulkopuolisten käsitystä yhdistyksen luonteesta. Seuraava vaatimus oli itsestään selvä ja siihen vastasinkin oikopäätä: Olen aina ollut lampaan puolella. Olin tietysti imarreltu, jos kohta yhtä hämmästynyt. Olin noihin aikoihin Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja ja tiesin, että monikin jäsenistämme on voinut keskustella asiasta suurlähettilään kanssa, joten mitään salapoliisityötä en viitsinyt asiassa omalta puoleltani tehdä, enkä tehnyt myöhemminkään. Lupasin suurlähettiläälle miettiä asiaa ja hän antoi kaksi viikoa aikaa, mutta kutsui joka tapauksessa jo viikon kuluttua olevaan coctail-tilaisuuteen minutkin. Siellä minua odotti seuraava yllätys. Heti suurlähettilästä tervehdittyäni minut vietiin valtioneuvos K.-A. Fagerholmin luo, joka kertoi, että vanhan hallituksen puhelinkokouksessa minut oli valittu yhdistyksen sihteeriksi. Hauska kuulla olin luvannut vastaukseni viikon kuluttua! Tuskinpa valintani olisi ollut toinen, vaikka olisin sen tehnyt viikkoa myöhemmin itsekin. Tässä asiassa vanha yhdistys todella toimi ripeästi. Puheenjohtajaksi valittiin Algar von Heiroth ja toiminta lähti jälleen käyntiin. JEDIDUT 3 2014 9

KUVIEN KERTOMAA Hotelli Palacen juhlasalin ääriään myöten täyttänyt osanottajamäärä oli Suomi- Israel yhdistyksen perustavan kokouksen (15.12.1954) koollekutsujille yllätys. Vuodesta 1984 toiminta jatkui Suomi-Israel Yhdistysten liittona. Merkkivuosia on tänä aikana vietetty eri paikoissa. 30-vuotisjuhlat pidettiin Helsingin tuomiokirkon kryptassa joulukuussa 1984. Kuvassa yhdistyksen entinen puheenjohtaja, suurlähettiläs Algar von Heiroth ja Seela Sella. Muistoja yhdistyksen tähtihetkistä kertoivat mm. päätoimittaja Eila Jokela ja piispa Aimo T. Nikolainen. Neljäs vuosikymmen täyttyi joulukuussa 1994. Juhla järjestettiin Helsingin juutalaisessa seurakunnassa. Tunnustuksena yhteistyöstä Israelin hyväksi liiton viiri luovutettiin yhdistyksen ensimmäiselle sihteerille, toimitusjohtaja Olof Enbomille, kaupunkineuvos Lauri Lairalalle, kulttuurijohtaja Yrjö Larmolalle, kansliapäällikkö Jaakko Nummiselle ja professori Erkki Pohjolalle. 10 JEDIDUT 3 2014

50-vuotisjuhla oli joulukuussa 2004 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Tällä kertaa kiitoksena hyvästä yhteistyöstä saivat liiton viirin musiikkitaiteilija Maarit Rajamäki, professori Tapani Harviainen, Israelystävyystoimikunnan puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen ja metsänhoitaja Louis Levinsky. Israelilaisten kansantanssien opettaja Wim van der Kooij sai viirinsä myöhemmin. Huomattava tapahtuma oli myös nobel-kirjailija Elie Wieselin vierailu toukokuussa 1990. Vierailunsa aikana hän luennoi täysille saleille useilla paikkakunnilla, ja Turussa hänet promovoitiin Åbo Akademin kunniatohtoriksi. Kuvissa hän puhuu salintäyteiselle yleisölle Finlandia-talossa järjestetyssä juhlassa. Yhdistys ja sitä seurannut Liitto ovat olleet mukana järjestämässä useita Suomen ja Israelin välisiä merkkitapahtumia. Eräs näistä oli pääministeri Golda Meirin vierailu toukokuussa 1971. Kuvassa hänen yhdistyksen vieraskirjaan tuolloin kirjoittamansa tervehdys. Yhdistyksen ensimmäisen ja pitkäaikaisen puheenjohtajan, valtioneuvos K.-A. Fagerholmin kuoltua vuonna 1984 tehtiin päätös hänen muistolleen omistetun metsän perustamisesta Israeliin. Kuva on tämän metsän vihkiäisistä lokakuussa 1985. JEDIDUT 3 2014 11

ISRAEL-YSTÄVYYSTOIMINNAN HISTORIAA Varsinaissuomalaista Suomi-Israel ystävyystoimintaa, Turun seudun Suomi-Israel yhdistys ry 2014, ISBN 978-952-93-3715-6 Itsenäinen Turun seudun Suomi-Israel yhdistys ry perustettiin 18.2.1983, mistä nyt on kulunut hieman yli 30 vuotta. Tätä ennen yhdistys oli toiminut jo pari vuotta Helsingin Suomi-Israel yhdistyksen paikallisosastona. 28.1.1984 muodostettiin koko maan kattava, paikallisyhdistyksiä kokoava Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry, johon myös Turun seudun yhdistys liittyi. Myös tuosta ajankohdasta on kulunut 30 vuotta, ja tässä esiteltävä teos juhlistaa kumpaakin merkkipäivää. Israeliin suuntautunut ystävyystoiminta omaa kuitenkin pidemmät juuret. Ukrainalaissyntyisen juutalaiskristityn pastori Naphtali Rudnitzkyn vierailujen vaikutuksesta 1908 perustettiin yhdistys nimeltä Israelin ystävät, jossa jäseniä oli useilta paikkakunnilta myös Helsingin ulkopuolelta. Yhdistys rekisteröitiin 1923. Tuolloin Israelilla tarkoitettiin juutalaisia, ja toiminnan tavoitteina olivat heille suunnattu evankeliumin levittäminen sekä henkinen ja aineellinen avustustoiminta. Edellä mainittu Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry, johon siis myös Turun seudun yhdistys kuuluu, juontaa syntynsä Helsinkiin 1954 perustetusta Suomi-Israel yhdistyksestä ja viettää 60-vuotisjuhlaansa syyskuussa 2014. Helsingin yhdistyksen oheen muodostettiin vähittäin paikallisyhdistyksiä Haminaan, Turkuun, Kouvolaan jne., ja nyt keskusliitto kattaa kymmenen itsenäistä jäsenyhdistystä. Tämän ohella on Suomessa lukuisasti myös muita järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka pyrkivät omista näkökulmistaan edistämään suhteita Israeliin ja juutalaisiin sekä tiedottamaan näitä koskevista tapahtumista ja näkemyksistä. Tällaisina toimijoina voi mainita muun muassa Helsingin ja Turun juutalaiset seurakunnat erilaisine tytäryhdistyksineen, Suomen Karmel-yhdistyksen, Holokaustin uhrien muisto ry:n ja Jerusalemin kristillisen suurlähetystön Suomen osaston. Uskonnolliset ja poliittiset näkökannat muodostavat selvimmin rajalinjoja eri yhdistysten ja ryhmittymien välille. Toisaalta samat henkilöt monesti ovat monesti kuuluneet ja kuuluvat useampaankin ystävyysyhdistykseen. Ystävyystyön merkkihenkilöitä vuosien varrelta ovat mm. pääministeri ja valtioneuvos Karl-August Fagerholm, professori Patrick Bruun, kirjailija Arvo Salo, rehtori Arje Scheinin, professori Karl- Johan Illman ja kansanedustaja Tapio Holvikivi. Turun seudun Suomi-Israel yhdistyksen toimintaan alusta saakka mm. rahastonhoitajana ja toiminnanjohtajana osallistunut Mikael Zewi luonnehtii Turkulainen-lehden haastattelussa 16.4.2013 yhdistyksensä linjaa näin: 12 JEDIDUT 3 2014

Aikanaan kun Suomi-Israel-yhdistys perustettiin Turussa, meidän perustajäsenemme, Turkulainen-lehden entinen päätoimittaja Heimo Kallio halusi saada Turun seudulle yhdistyksen, joka kehittää ja ylläpitää Suomen ja Israelin kulttuurisuhteita. Tällainen yhdistys perustettiin vuonna 1984. Yhdistys on kulttuuriyhdistys, ja poliittiset kannanotot eivät kuulu ohjelmistoomme. Kannattajakuntamme muodostuu erilaisista ihmisistä, jotka ovat ihastuneet Israeliin. Taustalla ovat esimerkiksi uskonnolliset suuntaukset ja kulttuuriset kiinnostukset, jotka liittyvät siihen, että on oltu matkoilla Israelissa. Kulttuuriyhteistyö on pitänyt sisällään sen, että on haluttu tuoda esille Israelin valtion kulttuuria eri muodoissa. Turun seudun Suomi-Israel yhdistys ry:n 30:tä vuotta luonnehtivan kirjan (131 s.) julkaisijana on kyseinen yhdistys itse, ja sen ovat kirjoittaneet ja toimittaneet museoalalta tunnetut FM Jenna Kostet ja FT Juhani Kostet. Tekstin ohella runsas kuvitus esittelee keskeisiä henkilöitä ja merkkitapahtumia, ja alanootit ohjaavat kiinnostuneen lukijan alkuperäisten lähteiden äärelle. Sujuvasti ja luettavasti etenevä teksti antaa aluksi hyvän yleiskatsauksen Suomessa laajan suosion saavuttaneesta ystävyysseuratoiminnasta yleensä ja sitten erilaisista ystävyysaktiviteeteista, jotka ovat suuntautuneet ja suuntautuvat juutalaisiin ja Israeliin. Tästä kehyksestä nousee seikkaperäinen kuvaus Turun seudun ystävyysyhdistyksen asteittaisesta synnystä aina vuodesta 1980 alkaen sekä kuluneista 30:stä toimintavuodesta syyskokoukseen 2012 saakka. Henkilöille, jotka tänä aikana ovat näkyvimmin vaikuttaneet toimintaan perustana, on omistettu oma luku elämäkertatietoineen. Näiden joukosta on syytä poimia esiin erityisesti puheenjohtajat Heimo Kallio, Aulis Ruostepuro ja Tapio Holvikivi sekä Mikael Zewi ja Ruth Hasan. Turun yhdistyksen jäsenmäärä oli korkeimmillaan vuonna 1991. Tuolloin luvuksi saatiin 221 henkeä; alimmilleen (142) se laski vuonna 2000, ja 2013 yhdistykseen kuului jälleen 160 jäsentä. Yksi tärkeä kimmoke ystävyysyhdistysten toiminnan muotoutumiselle ovat myös Turussa olleet monipuoliset kulttuurivaihtosopimukset, joita on solmittu Suomen ja Israelin välille vuodesta 1985 alkaen. Sopimusten nojalla on voitu järjestää toistuvasti yleisölle suunnattuja kulttuuritapahtumia, joissa on esiintynyt eri alojen israelilais- ja juutalaistaiteilijoita, tanssiryhmiä ja esitelmöitsijöitä. Tarjolla on ollut myös lukuisia näyttelyitä ja juhlatilaisuuksia. Suurten Israel-juhlien havaittiin kuitenkin herättävän suhteellisen niukasti kiinnostusta laajemman yleisön parissa 1980-luvun jälkipuoliskolla, ja 1990-luvulla Israelin Ystävät ry tavallaan omisti itselleen näiden juhlien järjestämisen. Viime ajoilta huomattavia ovat Turun seudun Suomi-Israel yhdistyksen 2007 ja 2013 toimeenpanemat menestyksekkäät Israelin itsenäisyyden 60- ja 65-vuotisjuhlat; jälkimmäisen juhlan järjestelykumppaniksi oli saatu mukaan myös Turun juutalainen seurakunta. Useat Israel-viikot ja seminaaritilaisuudet ovat samaten tarjoilleet israelilaista ja juutalaista kulttuuria sekä Lähi-idän konfliktin pohdintaa. Sangen suosittuja ja arvostettuja ovat olleet monet konsertit, joissa ovat esiintyneet israelilaiset orkesterit (mm. Jerusalem Symphony Orchestra), kuorot ja muusikot ja näiden ohella myös suomalaiset kuorot (Hazamir, Freilach mit Kneidlach, Camis) ja taiteilijat (Hillel Tokazier, Folke Gräsbeck, Suvi Lehtonen-Gräsbeck, Angelika Klas) runoutta, tanssia ja teatteriakaan unohtamatta. Israelilainen tanssi ja ruokakulttuuri sekä heprean kieli ovat olleet yhdistyksen käynnistämien kurssien toistuvia suosikkiaiheita. Vaikka yhdistyksen yhteisiä matkoja ei olekaan järjestetty, Israeliin suuntautuva turismi on ollut monien luentojen ja näyttelyiden aiheena. Vuosikokoukset ovat olleet merkittävä toiminnan tarkastelutilaisuus, ja niihin on aina pyritty liittämään korkeatasoisia esitelmiä, jotka ovat käsitelleet politiikkaa, konfliktin eri aspekteja sekä monipuolisia kulttuuriteemoja. Yhdistyksen edustajat ovat toistuvasti tuoneet asiantuntijuuttaan tiedotusvälineiden käyttöön; systemaattisempi Lähi-itää koskeva tiedotus on tapahtunut pääosin Suomi-Israel Yhdistysten Liiton, sen julkaiseman Jedidut-lehden ja kotisivujen (www. suomi-israel.fi) kautta. Juhlakirja antaa selkeän ja objektiivisen kuvan Turun seudun yhdistyksen työvuosista ja näistä monipuolisista toiminnoista. Pöytäkirjojen ulkopuolelta olisi ehkä ollut enemmänkin väriä tarjolla. Tässä mielessä suhteet Turun juutalaiseen seurakuntaan olisivat voineet tuoda lisää kiinnostavaa luettavaa. Ja erityisesti Turun seudun yhdistyksen ja Suomi-Israel Yhdistysten Liiton välisen suhdekatkon pituus (1992 2009) verrattuna katkon syiden esittelyn niukkuuteen herättävät lukijan mielessä monia avoimia kysymyksiä. Toivottavasti saamme jatkossakin lukea lisää varsinaissuomalaisesta ystävyystoiminnasta. Tapani Harviainen seemiläisten kielten prof. emer. Helsinki JEDIDUT 3 2014 13

ESTER RADAN KONSERTTI HELSINGIN JUHLAVIIKOILLA Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltta oli ääriään myöten täynnä 15.8. järjestetyssä konsertissa. Ester Rada oli ensimmäistä kertaa Suomessa. Hän sai erittäin hyvän vastaanoton yleisöltään, joka lähti innoissaan mukaan tanssimaan musiikin tahdissa. Musiikki oli varsin monipuolista ja se tulvi vaivattomasti 7-miehisen yhtyeen säestyksellä. Ester Radan intensiivisen soololaulun ansiosta se täytti suuren esiintymisteltan sekä Helsingin kaupunginteatterin lähitienoon ylenpalttisesti. Yhtyeen instrumentit olivat kosketinsoittimet, säestyskitara, bassokitara, rummut sekä puhallinkolmikko (saksofoni, pasuuna ja trumpetti). Etiopialaissyntyinen Ester Rada nousi pinnalle uudessa kotimaassaan Israelissa esiintyessään armeijan musiikkiyhtyeessä asepalveluksensa aikana. Hän on muuttanut perheensä mukana Etiopiasta Israeliin jo 5-vuotiaana. Helsingin juhlaviikkojen konserttiesite kuvaili hänen musisointiaan seuraavasti: Etiopialais-israelilaisen Ester Radan sävykäs laulu flirttailee retrohenkisen soulin ja r&b:n kanssa. Kokonaisuuden kruunaa se melankolian ja elämänilon kirjo, joka on leimallista vain etiopialaiselle jazz-soundille. Helsingin konsertissa musiikki polveili moni-ilmeisenä vaihtuen vaivattomasti tyylilajista toiseen ja pitäen yleisön vahvasti otteessaan. Ester Radan soololaulu kaikui kuuluvasti vaihdellen sävyltään esitettyjen kappaleiden mukaan skaalan eri väreissä. Ester Rada on säveltänyt ja sovittanut Life Happens -EP:n koko musiikin sekä suurimmalta osaltaan uuden kokopitkän albumin, joka kantaa hänen nimeään. Hienosti onnistunut ja paljon kuulijoita kerännyt konsertti osoitti selvästi, että Helsingin juhlaviikot oli tehnyt hyvän valinnan kutsuessaan Ester Radan bändeineen konsertoimaan tässä tärkeässä kulttuuritapahtumassa. Juha-Pekka Rissanen 14 JEDIDUT 3 2014

GILAD SEGEV LÖYSI SYYRIALAIS-PUOLALAISET JUURENSA Jo kymmenen vuotta sitten enkelikasvoinen Gilad Segev voitti israelilaisten musiikinystävien sydämet ensimmäisellä albumillaan Achshav Tov. Tarttuvat sävelet, jotka hän oli kirjoittanut armeijan tehtävissä kuolleen upseeriveljensä muistoksi, tulivat tutuiksi joka puolella maata. Hän julkaisi albumin itsenäisesti ja pystyi näin tekemään uraansa koskevat päätökset itse musiikkiteollisuuden koneistosta riippumatta. Julkaistuaan kaksi albumia hän huomasi jotain tapahtuvan. Aloin kysellä, kuka oikein olen. Olin Lontoossa ja huomasin, että musiikkini vaikutteet olivat amerikkalaisia. Entä jos jään huomenna rekan alle, mitä minusta jää jäljelle taiteilijana? Tajusin, että olen juutalainen, jolla on ainutlaatuiset juuret. Isäni on syyrialainen ja äitini puolalainen. Vanhemmat eivät puhuneet paljon menneisyydestään. Äiti oli selviytynyt holokaustista, isä ei halunnut lasten puhuvan arabiaa kotona. Vanhemmat omaksuivat innostuneina uuden israelilaisen identiteettinsä ja sulkivat samalla pois menneisyyden. Gilad alkoi tutkia sukunsa historiaa ja opetteli soittamaan sekä syyrialaisia että itäeurooppalaisia soittimia. Hän kuunteli ja tutki juuriensa perinteitä ja rukouksia. Giladissa syntyi halu saada aikaan dialogi idän ja lännen, Syyrian ja Puolan, yksilön ja yhteisön välille. Hän halusi luoda musiikkia, jossa erilaiset ainekset yhdistyvät. Tuloksena oli vuoden 2009 kokoelma Noadnu, joka sai kultalevyn ja yli kaksi miljoonaa katsojaa youtubessa. Gilad kutsuu itseään hengelliseksi ihmiseksi, vaikka ei noudata uskonnollisia tapoja. Omien juurien etsiminen loi halun auttaa myös muita löytämään omat juurensa. Hän huomasi, että uusista ajatuksista syntynyt musiikki saavutti laajan yleisön kaikkialla, ei vain Israelissa. Hän lauloi hepreaksi eri puolilla maailmaa ja toi esiin prosessin, jonka oli itse käynyt läpi. Gilad huomasi, että hänen itsensä kanssa käymä dialogi syyrialais-puolalaisena juutalaisena kiinnosti ihmisiä. Tällä hetkellä Gilad Segev porautuu juuriinsa vielä syvemmälle ja äänittää alkuperäismusiikkia, perinteisiä rukouksia ja liturgisia sävelmiä. Hän toivoo voivansa luoda uudenlaista inspiroivaa ja ihmisiä puhuttelevaa musiikkia yhdistämällä menneen ja nykyisyyden. Myös dialogi muuttuvan maailman ja muuttumattomien rukousten välillä kiehtoo minua. Jos aloitamme dialogin, opimme paljon itsestämme, hän toteaa. Jerusalem Post online/david Brinn 5. 22. heinäkuuta 2014 JEDIDUT 3 2014 15

CHAGALLIN VIISI KONSERVOITUA TEOSTA ESILLÄ Tel Avivin taidemuseo järjestää erityisnäyttelyn, jossa on viisi Chagallin hiljattain entistettyä teosta. Vuonna 2012 Tel Avivin taidemuseo sai amerikkalaiselta Merrill Lynch -pankilta avustuksen historiallisesti ja kultturellisesti arvokkaiden teosten konservointiin. Kokoelmistaan museo valitsi projektiin viisi Marc Chagallin taulua. Näistä kolme oli taiteilijan itsensä museolle lahjoittamia. Projektin tulokset ovat nähtävillä museon päärakennuksen näyttelyssä. Mukana on myös filmi entistämisprosessista. Aikoinaan maalausten konservointiin käytettiin taiteilijoita. Vähitellen on taiteen konservoinnin tutkimus kuitenkin johtanut asiantuntemukseen, jolla ympäristön vahingollisia vaikutuksia taideteoksiin voidaan korjata. Nykyisin konservoijat käyvät läpi koulutuksen, joka sisältää perusteellisen kurssin myös kemiasta. Maya Dresden, museon vanhempi konservaattori, sai kunniakkaan tehtävän entistää nämä Chagallin maalaukset. Hänen mukaansa kolme teoksista oli kerran jo entistetty tavalla, josta oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Nykyään konservointi tehdään niin, että sen jäljet voidaan myöhemmin poistaa. Muutoksia pyritään tekemään mahdollisimman vähän. Kaikki viisi Chagallin teosta on maalattu 1900-luvun alkupuolella, aikana, jolloin Chagall tuli tuskallisen tietoiseksi pogromeista ja antisemitismistä Euroopassa ja kotikaupungissaan Vitebskissä. Tauluissa kuvataan elämää shtetlissä, paitsi teoksessa Itkumuuri, jonka hän maalasi käytyään Jerusalemissa vuonna 1931. Chagallin töissä on usein hasidijuutalaisia, puutaloja, viuluja, kotieläimiä, siivekkäitä hahmoja, taustana syvän sininen taivas tai luminen maisema. Chagallin Yksinäisyys vuodelta 1933 (kuva: wikiart). Tooraa pitelevä juutalainen ja Rakastavaiset ovat hienoja teoksia, mutta vaikuttavin on Yksinäisyys, jossa hasidijuutalainen, luultavasti rabbi, pitää sylissään tooraa. Hän istuu yksin kaupungin ulkopuolella. Teoksen taustalla on pahaenteisen tummansininen taivas synkkine pilvineen. Hahmo on melankolinen ja yksinäinen. Yläpuolella on siivekäs olento, ja lähellä on viulu sekä härkä, Vanhassa Testamentissa usein uhrattu eläin. Taulu on maalattu vuonna 1933. Hahmo näyttää vieraantuneen ympäristöstään. Tunnelma ehkä heijastaa juutalaisten vaikeaa ja rajoitettua elämää Venäjällä, tai se enteilee sitä mitä on tulossa. Näyttely on auki lokakuun 18. päivään asti Jerusalem Post online/graham Lawson 19. elokuuta 2014 16 JEDIDUT 3 2014

ORTOKSIJUUTALAINEN NUORIPARI YLLÄTTI VALOKUVAKILPAILUSSA Jerusalemin Mea Shearim -kaupunginosassa otettu kuva voitti toisen palkinnon National Geographic Traveler -lehden vuoden 2014 valokuvauskilpailussa. Siihen osallistui yli 18 000 kilpailutyötä eri puolilta maailmaa. Arvostellessaan tuhansia kuvia tuomarit kohtasivat hämmästyttäviä jääluolia, salaperäisiä autiomaita ja kiehtovia kuvia eri puolilta maailmaa, lehden toimittajat totesivat. Ensimmäisen palkinnon sai Marko Korosec myrskykuvallaan Coloradosta. Toisen palkinnon voittaja oli puolalainen Agnieszka Traczewska, joka kuvasi Aaronin ja Rivkan näiden tavatessa toisensa ensimmäistä kertaa vihkimisen jälkeen. Kuvan teksti kertoo: Paikka on Mea Shearim, Jerusalemin ääriortodoksinen alue. Vastanaineet Aaron ja Rivka ovat ensi kertaa kahden vihkimisensä jälkeen. Avioliitto oli perheiden järjestämä. Nämä 18-vuotiaat nuoret tapasivat yhden kerran tätä ennen vahvistaakseen valinnan. Sen jälkeen he eivät ole saaneet tavata toisiaan tai edes puhua keskenään. Seitsemän vuoden ajan haredi-maailmaa valokuvannut Agnieszka Traczewska kertoo: Hetkessä, jonka talletin, nuoret hyvästelevät sulhasen äidin, ja siinä on oikea tunteiden tornado. Läsnä on kaikkea, ujoutta, odotusta, jännitystä, ehkä vähän pelkoa. Dan Westergren, kilpailun johtaja toteaa, että morsiamen ja sulhasen nauru kertovat, että tässä kaksi teini-ikäistä reagoi uuteen tilanteeseen. Kuva saa hänet pohtimaan rakkauden ja avioliiton luonnetta eri kulttuureissa. Kuvasta käy ilmi, että tästä alkaa elinikäinen sitoumus. Jos valokuva herättää näinkin monia pohdintoja, se ansaitsee palkintonsa, Westergren toteaa. Ynetnews.com/Amit Cotler 15. elokuuta 2014 Juutalaisen vuoden 5775 juhlapäiviä ja -aikoja Israelissa syyskaudella 2014 Roš hašana uusivuosi 24. 26. syyskuuta 2014 Jom kippur suuri sovituspäivä 3. 4. lokakuuta 2014 Sukkot lehtimajanjuhla 8. 15. lokakuuta 2014 Simhat tora lain ilojuhla 16. 17. lokakuuta 2014 Hanukka 16. 24. joulukuuta 2014 Juutalaisen kalenterin vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa. Siksi juhla-aikoihin on sisällytetty myös aattopäivät. JEDIDUT 3 2014 17

TEKUMA-MOSHAVIN LAPSET SAIVAT LOMAA RAKETTIHÄLYTYKSISTÄ Tekuman lapset nauttivat lomasta Pohjois-Israelissa (kuvat: Yoav Devir). Suojaava kärki -operaation 15. päivänä Etelä-Israelin yhteisöt joutuivat edelleen jatkuvien rakettihyökkäysten kohteeksi. KKL tarjosi etelän lapsille ja perheille mahdollisuuden irtautua hetkeksi jännittyneestä tilanteesta. Tekuma-niminen moshavi sijaitsee hyvin lähellä Gazan rajaa. Australialainen JNF:n ystäväryhmä tarjosi 60 lapselle ja teini-ikäiselle kolmen viikon loman Pohjois-Israelissa, jossa järjestettiin monenlaista toimintaa KKL:n oppaiden ja ohjaajien johdolla. Hallel Aron (16) kertoo: Kotona aamulla noustessamme tiedämme, ettemme voi mennä ulos, vaan istumme koko päivän sisällä, koska pelkäämme mennä ulos. Tällä kesälomalla olemme vain istuneet kotona. Koko päivän kuulemme räjähdyksiä, ja kun hälytys tulee, meillä on 15 sekuntia aikaa mennä lähimpään pommisuojaan. Nyt kun olen täällä ystävieni kanssa paikassa, jossa ei ole raketteja eikä hälytyksiä, oloni on todella rento ja nautin elämästä. Hallelin isä Alon Aron, tekumalaisten valvoja ja edustaja kertoo, että matka oli suunniteltu, jotta lapset saisivat muutaman päivän loman vaikeasta turvallisuustilanteesta, jonka kanssa heidän täytyy jatkuvasti tulla toimeen. Tutkimme täällä luontoa ympärillämme, käymme kauniilla paikoilla ja pulikoimme vedessä juuri tällaista taukoa me tarvitsemme, hän selittää. Jerusalem post online/kkl-jnf 3. elokuuta 2014 18 JEDIDUT 3 2014

UKRAINALAISIA TEINEJÄ KESÄNVIETOSSA ISRAELISSA Juutalaistoimisto toi maahan 40 teiniä Donetskista ja muilta alueilta, jotka kärsivät Ukrainan sisällissodasta. Teinit ovat iältään 14-17-vuotiaita, ja he viettävät kesää Kalian kibbutsilla Kuolleenmeren lähellä. Donetskin, Luhanskin ja muiden Donetsin altaan kaupunkien juutalaisyhteisöt ovat alkaneet hajota Moskovan tukemien kapinallisten ja Kiovan hallinnon välisten sotilasoperaatioiden paineessa. Merkittävä osa alueen kaupunkien juutalaisista on lähtenyt pois alueelta. Länsi-Ukrainaan paennut Luhanskin rabbi Shalom Gopin on lähettänyt nuoria miehiä alueen kaupunkeihin helpottamaan juutalaisten lähtöä. Israelin maahanmuuttoviraston mukaan tammi-elokuun aikana on Ukrainasta muuttanut Israeliin kaikkiaan 2 773 henkeä, mikä merkitsee 146 prosentin kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ennen sisällissotaa Donetskissa asui 11 000 juutalaista. Tämä exodus, joka Ukrainan juutalaisten koknaismäärään 180 000 verrattuna on pieni, on tuonut mukanaan juutalaisia Ukrainalaisnuoria Kalian kibbutsilla (kuva: Emanuel Shechter). muualtakin Ukrainasta, ei vain konfliktialueilta. Poliittinen epävakaus, inflaatio ja muut tekijät ovat tehneet maastamuuton houkuttelevaksi mahdollisuudeksi. Jerusalem Post online/sam Sokol 16. elokuuta 2014 Erämaa iloitsee: uusi levy ja yllätys Suvi ja Folke Gräsbeck ovat julkaisseet uuden levyn Erämaa iloitsee. Kysymyksessä on kokoelmalevy, jolla on hepreankielisiä lauluja 1990-luvun alussa julkaistulta kasetilta Kultainen Jerusalem ja vuonna 1998 julkaistulta CD-levyltä Laulujen laulu. Uutuutena on yksi israelilaisen säveltäjän, Ron Weidbergin (s. 1953) teos. Suvi Gräsbeck kertoo, että tehdessään selvitystä laulujen tekijänoikeuksista heille tuli mieleen tarkistaa, ovatko heidän kansanlauluina aina pitämänsä sävelmät oikeasti kansanlauluja. Laulut Jesusum midbar vetsijaa (Erämaa iloitsee) ja Meal Pisgat har hazofim (Skopus-vuoren huipulta) oli heidän nuoteissaan merkitty kansanlauluiksi. Edellisen sanat ovat Jesajan kirjasta, jälkimmäisen sanat on kirjoittanut Avigdor Hameiri (1890 1970). Tuloksena olikin yllätys: kesäkuisena päivänä kävi ilmi, etteivät kyseiset sävelmät olekaan kansanlauluja! Israelilainen ystävä löysi internetistä hepreankielisen sivun, josta kävi ilmi, että Meal Pisgatin on säveltänyt puolalainen säveltäjä Stanisław Moniuszko (1819 1872), ja että se on alunperin aaria puolankielisestä oopperasta Halka! Jesusum midbarin on puolestaan säveltänyt israelilainen David Zehavi (1910 1977) vuonna 1951. JEDIDUT 3 2014 19

JUUTALAISKAPINAN AIKAINEN KOLIKKOAARRE LÖYTYI LÄHELTÄ JERUSALEMIA Kesän kaivauksissa Jerusalemin lähistöllä löytyi pronssikolikoita, jotka oli lyöty ennen temppelin hävitystä. Genesaretinjärven pohjoispuolelta läytyi myös kolikko, jossa oli kirjoitus Judea Capta. Osa kolikkoaarteesta (kuva: Vladimir Neichin/IAA). Kolikkoaarre on peräisin juutalaiskapinan neljänneltä vuodelta kolikot on lyöty vain kuukausia ennen Jerusalemin hävitystä. Aarre löytyi Jerusalemin ulkopuolelta, ja Israelin muinaisvirasto ilmoitti, että ajankohta osuu lähelle Av-kuun 9. päivää, jota vietetään temppelin hävityksen muistoksi. Löytö koostuu 114 pronssikolikosta ja se tuli esiin laajennettaessa Jerusalemin ja Tel Avivin välistä moottoritietä. Muutaman viime kuukauden aikana arkeologi Pablo Betzerin johtama ryhmä on tehnyt kaivauksia pienessä roomalaisaikaisessa kylässä lähellä Abu Ghoshia. Raunioista löytyi rikkinäinen ruukku, joka sisälsi kupariruosteen peittämät kolikot. Kolikot ovat samankokoisia ja -ikäisiä, luultavasti samasta rahapajasta. Niiden arvoa ei ole vielä määritelty. Kaikissa on sanat Siionin lunastukseksi ja vuosi neljä. Ne on koristeltu neljällä raamatullisella kasvilla palmulla, myrtillä, esrogilla ja pajulla. Rahat ovat vielä lähes 2000 vuoden lian ja patinan peittämiä ja odottavat asiantuntijoiden suorittamaa puhdistusta. Betzer arvelee, että henkilö, jonka hallussa rahat olivat, oli todennäköisesti saanut ne kapinan johtajilta, joihin hän ehkä Judea Capta -kolikko (kuva: Hanan Shafir). itsekin kuului. Niillä oli luultavasti tarkoitus ostaa aseita ja muonaa Rooman legioonia vastaan taisteleville juutalaisille. Asutus, jossa löytö tehtiin, tunnetaan nykyään nimellä Hirbet Mazruk. Paikalla sijainnut kylä ei alistunut roomalaisten valtaan ja se hävitettiin. Paikkaa tutkitaan edelleen, jotta saataisiin lisää tietoa juutalaisista maanviljelysyhteisöistä tuona aikana. Vähän aikaisemmin oli Beetsaidan kaivausten pohjoisosasta löytynyt kolikko, jossa on teksti Judea Capta. Professori Rami Aravin johtama ryhmä löysi rahan, joka oli lyöty juutalaiskapinan kukistamisen ja temppelin hävityksen muistoksi. Kolikon oli teettänyt Agrippa II vuonna 85. Hän kannatti roomalaisia, vaikka oli itse juutalainen, ja hän oli aikanaan turhaan yrittänyt estää juutalaisten kapinaa. Kolikko on lyöty Kesareassa, joka oli silloin jo valloitetun Juudean roomalainen pääkaupunki. Sen toisella puolella on keisari Domitianuksen kuva, toisella palmu. Arav kertoi, että raha, jonkalaisia on löytynyt vain kymmenkunta, oli virallista valtion propagandaa. The Times of Israel/Ilan Ben Zion 5. elokuuta 2014 20 JEDIDUT 3 2014