Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti

Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti Vuosikertomus 29

TALOUS, miljoonaa euroa 29 28 27 26 25 Liikevaihto 81,2 95,4 95, 81,8 78,5 Liikeylijäämä 14,5 39,4 41,9 31,1 27,6 Tilikauden ylijäämä 14,8 11,1,,, Investoinnit 23,7 145,3 168,6 126,3 81,7 Taseen loppusumma 621,1 61,1 51,3 335,7 313,3 TUNNUSLUVUT 29 28 27 26 25 Liikevaihdon muutos, % -14,9,4 16,1 4,2 1, Liikeylijäämä-%, liikevaihdosta 17,8 41,3 44,1 38, 35,2 Liikevaihto/henkilö, 1 euroa 391 363 335 285 255 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,5 7,5 11, 11,1 11,1 Omavaraisuusaste, % 59,3 59,5 66,9 89,7 87,9 Helsingin Sataman markkinaosuudet Suomen liikenteestä 29 Tuonti 37 % Vienti 19 % Kontit 33 % Kumipyörät 56 % Matkustajat (Manner-Suomi) 74 % Helsingin Sataman jäsenyydet Baltic Ports Organization (BPO) Cruise Europe (CE) International Association of Cities and Ports (AIVP) International Association of Ports and Harbors (IAPH) International Harbour Masters Association (IHMA) The World Association for Waterborne Transport Infrastructure (PIANC) Helsingin Satama lyhyesti Helsinki on nykyaikainen, yksiköidyn tavara- ja matkustajaliikenteen pääsatama Suomessa. Keskeinen sijainti elinkeinoelämän, tuotannon, kulutuksen ja väestön ytimessä takaa satamalle tasapainoisen tuonti- ja vientiliikenteiden virran luoden hyvät puitteet myös Venäjälle suuntautuvalle kautta kulkuliikenteelle. Helsingin Satama edistää monipuolisesti Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Liiketoimintaympäristön aktiivisena kehittäjänä Helsingin Satama luo puitteet ja koordinoi toimintoja satamassa. Helsingin Sataman arvoina ovat asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, luotettavuus, kehitys hakuisuus ja ympäristövastuullisuus. Helsinki on myös maamme vilkkain matkustajasatama, josta on päivittäiset matkustajayhteydet Viroon, Ruotsiin ja Saksaan sekä viikoittaiset yhteydet Puolaan. Säännöllisen linjaliikenteen lisäksi Helsinki on kesäaikaan houkutteleva kansainvälisten risteilyalusten vierailusatama. 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Tehokas, toimiva ja turvallinen Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama. Sen tavaraliikenteen sydämestä, Vuosaaren satamasta, on hioutunut ensimmäisen kokonaisen toimintavuotensa aikana yhtenäinen satamayhteisö. Tämä on osaltaan auttanut Helsingin satamaa vakiinnuttamaan asemaansa Itämeren piirissä yksiköidyn tavaraliikenteen kuuden johtavan sataman joukossa sekä kolmanneksi vilkkaimpana matkustajasatamana. Itämeri kuntoon aktiivisesti pumpaten s. 6 Satama kuuntelee herkällä korvalla s. 12 Satama tutkii maasähkön käyttömahdollisuuksia s. 21 Vuosaaressa kiikaroidaan linnustoa ja kalastoa s. 26 Päästöjen määrät tarkassa syynissä s. 3 Lajittelua tehostamalla jätemäärät laskuun s. 32 Sisältö Satama lyhyesti 3 Satamajohtajan katsaus 4 Vuosi 29 8 Tilastot 14 Liikenne 22 Henkilöstö 23 Tavarasatamatoiminta 24 Laadunvalvonta 27 Turvallisuus 28 Talous 33 Organisaatio 36 Tapahtumat 38 Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 3

Satamajohtajan katsaus Olosuhteisiin nähden varsin onnistunut vuosi Kokemukset Vuosaaren sataman ensimmäisestä täydestä vuodesta olivat positiivisia. Satama on teknisesti ja liikennejärjestelyiltään hyvin toimiva. Varustamot ovat kokeneet satamaoperaattorien välisen kilpailun todellisena, joskin ennakoitua pienemmät tavaramäärät ovat johtaneet lomautuksiin ja sitä kautta alentuneeseen palvelutasoon liikennehuippujen aikana. Rahtaajien kannalta on ollut positiivista, että alusliikenteen frekvenssi on alentuneista lastimääristä huolimatta pysynyt korkeana. Korkea frekvenssi yhdessä tiheän vasta satama verkoston kanssa on yksi Helsingin sataman perusvahvuuksista. Finnlines korvasi Puolan Gdyniaan liikennöineet alukset ropax-aluksilla, joten yli kahden kymmenen vuoden tauon jälkeen Helsingistä on taas matkustajille laivayhteys Puolaan. Vuosaaren meriväylä on osoittanut toimivuutensa eikä sataman raskas liikenne ole ruuhkauttanut Kehä III:sta. Ratayhteys pitkää tunnelia pitkin pääradalle toimii pienten alkuhankaluuksien jälkeen moitteettomasti. Ulkomaan merikuljetukset Suomen rannikkosatamien kautta vähenivät vuonna 29 lähes 2 prosenttia, samalle tasolle kuin vuonna 22. Talouden taantuman vaikutukset eri satamissa vaihtelivat suuresti. Ne satamat, joiden kautta kuljetettava tavara on pääosin bulkkitavaraa, pärjäsivät paremmin kuin satamat, joissa tuonti koostuu kulutustavaroista sekä teollisuuden puolivalmisteista ja viennin osalta korkean jalostusasteen teollisuustuotteista. Erityisen voimakkaasti väheni Suomen kautta Venäjälle konteissa kuljetettu tavara sekä autot, mikä näkyy Hangon, Kotkan ja Haminan satamien tilastoissa. Metsäteollisuuden valmiiden tuotteiden ja raaka-aineiden osuus Suomen merikuljetuksista on noin 3 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotannon supistukset heijastuvat hyvin laajasti koko Suomen logistiseen järjestelmään. VR on jo ennakoinut tämän uudessa tavara liikennestrategiassaan. Supistukset tulevat vaikuttamaan myös suomalaisiin satamiin metsäteollisuuden miettiessä mahdollisimman kustannustehokasta ja toimintavarmaa kuljetusketjua, joka sopii niiden globaaliin tuotantorakenteeseen. Aika näyttää mitkä vaikutukset tällä on Vuosaaren sataman tavaravirtoihin, mutta yleinen arvio on, että Vuosaaren satama ei ole ainakaan häviäjä tässä uudessa kuljetusreittien uusjaossa. 4 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Loppuvuosi 29 ennakoi jo parempaa vuodelle 21, joten positiivisin mielin mennään taas tästä eteenpäin kaikki yhdessä. Helsingin sataman yksiköidyn tavaran kuljetukset vähenivät 21 prosenttia. Joulukuu oli jo sekä viennissä että tuonnissa positiivinen vuoden 28 joulukuuhun verrattuna. Markkinaosuutemme paranivat sekä konttien että rekkojen ja perävaunujen määrissä. Matkustajaliikenne saavutti uuden ennätyksen. Linjaliikenteen matkustajien määrä Helsingin satamassa oli ensimmäistä kertaa yli yhdeksän miljoonaa, kasvua hieman yli yksi prosentti. Risteilyliikenteen aluskäyntien lukumäärä oli 263. Näistä 23 käyntiin liittyi matkustajien vaihto. Risteilymatkustajien määrä pysyi vuoden 28 tasolla. Helsingin Sataman tilikauden 29 liikevaihto oli 81,2 miljoonaa euroa, liikeylijäämä 14,5 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä 14,8 miljoonaa euroa. Talouden yleinen taantuma huomioiden tulosta voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Tavaramaksuista saatavat tulot sekä lasti yksiköiden ulkovarastoinnista kertyneet maksut olivat merkittävästi alemmat kuin elokuussa 28 laaditussa talousarviossa osattiin ennustaa. Tuloslaskelmassa nämä toisaalta kompensoituivat merkittävästi alentuneina korkomenoina. Helsingin Satama organisoitiin uudelleen niin, että rungon muodostaa kaksi toiminnallista perusyksikköä, Matkustajasatamat ja Vuosaaren satamakeskus. Vuosaaren satama keskus toimii ns. landlordperi aatteella. Asiakkaisiin päin kaikesta palveluntarjonnasta vastaavat yksityiset yritykset ja suurin osa teknisistä kunnossapito- ja ylläpitopalveluista ostetaan ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta. Keskustassa Satama omistaa matkustajaterminaalit ja operoi niitä. Lisäksi Satama tuottaa aluksille annettavat palvelut. Uskomme, että uusi organisaatiomallimme ja uusi tapa toimia Vuosaaressa tukee hyvin myös asiakkaidemme toimintaa. Loppuvuosi 29 ennakoi jo parempaa vuodelle 21, joten positiivisin mielin mennään taas tästä eteenpäin kaikki yhdessä. Helsingin Sataman ja omasta puolestani haluan kiittää asiakkaitamme, sidosryhmiämme ja henkilökuntaa olosuhteisiin nähden hyvin onnistuneesta vuodesta 29. Heikki Nissinen satamajohtaja Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 5

Jätehuolto Ympäristölupiin liittyvät jätehuoltosuunnitelmat laadittiin jokaisesta satamanosasta erikseen. Jätehuolto jakautuu kiinteistöjätteeseen, alusjätteeseen ja erityisjätteisiin. Erityisjätteitä ovat ongelmajätteet, joista suurimman osan muodostavat aluksista vastaanotetut öljyiset jätteet. Alusjätevedet kaupungin viemäriverkkoon Alusjätelainsäädännön mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78-yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamien tulee periä aluksilta jätehuoltomaksu, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua -järjestelmällä pyritään vähentämään laitonta jätteiden mereen laittamista. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada Merenkulkulaitokselta vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin Satama välittää jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Alusjätelainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman ja käsitellyt käymäläjätevedet yli kolmen meripenin kulman etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta alukset saavat laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka alusjätelainsäädäntö mahdollistaa jätevesien pumppaamisen mereen, alukset tuovat yhä enenemässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet maihin käsiteltäväksi. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat käynnistivät vuonna 28 kampanjan, Itämerihaasteen, merialueen suojelemiseksi. Kampanjan yksi toimenpide oli laivajätevesien pumppaaminen kaupungin viemäriverkkoon ja sitä kautta johtaminen jäte veden puhdistamolle. Jo vuonna 29 kaikki säännöllisen matkustajaliikenteen alukset pumppasivat jätevettä viemäri verkkoon satamassa oloaikansa puitteissa. Risteily aluksien jättämä jätevesimäärä kasvoikin edellis vuodesta noin 4 %. Erityisesti kansainvälisiä risteilyaluksia kannustettiin pumppaamaan mustat ja harmaat jätevetensä sataman viemäriverkkoon. Loistoristeilijä Celebrity Constallation sai keväällä 29 Miamin Seatrade-messuilla Green Attitude -huomionosoituksen kiitoksena siitä, että se jätti ensimmäisenä kansainvälisenä risteilyaluksena laivajätevesiä Helsinkiin sekä on ollut mukana kehittämässä Helsingin vastaanottolaitteistoa. Jätevesien pumppaaminen maihin aiheutti puolestaan hajuhaittoja satama-alueella ja sen lähiympäristössä. Ongelman ratkaisemiseksi varustamot ovat ottaneet käyttöön Eteläsatamaan säännöllisesti liikennöivillä matkustajalaivoilla jätevesien esikäsittelyn, jonka vaikutusta on seurattu yhdessä Helsingin Veden kanssa. Hajuhaittoja ei esiintynyt vuonna 29. Helsingin Sataman vastaanottamat alusjätteet, tonnia 3 2 1 25 26 27 28 29 Kiinteä alusjäte Öljyinen jäte Viemäriin pumpatut laivajätevedet Helsingissä, m 3 4 3 2 1 Risteilyalukset Matkustajalaivat 26 27 28 29 6 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Vuonna 29 kaikki säännöllisen matkustajaliikenteen alukset pumppasivat jätevettä Helsingin viemäriverkkoon satamassa oloaikansa puitteissa ilman erillistä jätevesimaksua. Itämerihaasteeseen on tartuttu aktiivisesti pumpaten Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 7

Vuosi 29 oli haasteita täynnä Maailmantalous vajosi syvään taantumaan, jonka vaikutukset ulottuivat koko painollaan myös Suomen talouteen. Viennistä riippuvaisena teollisuusmaana Suomi joutui kokemaan maailmankaupan romahduksen useita muita maita voimakkaammin. Suomen viennin rakenne painottuu investointitavaroihin ja tuotantohyödykkeisiin, joiden osalta kysyntä on heikkoa pysähdyksessä olevan investointitoiminnan seurauksena. Tästä johtuen arvioidaan, että taloutemme elpyy muiden maiden talouksia hitaammin. Talouden taantuma varjosti Helsingin sataman toimintaa. Vuosi oli vaikea kaikille sataman toimijoille. Useassa asiakasorganisaatiossa jouduttiin kustannuksia karsimaan henkilöstön lomautuksilla, ja jossain määrin jouduttiin turvautumaan irtisanomisiin. Helsingin sataman liikenteen kehitystä säätelevät myös asiakasyritysten logistiset ratkaisut. Taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena tuonti- ja vientivirrat ohenivat entisestään. Sen odotettiin johtavan kuljetusten reititysten muutoksiin ja kuljetusten keskittymiseen muutamaan harvaan pääsatamaan, mm. Helsingin satamaan. Näin ei kuitenkaan vielä vuoden 29 aikana tapahtunut, vaan satamat ja varustamot jatkoivat toimintaansa kuten ennen taantumaa. 8 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa 4 % Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. Matkustajaliikennettä talouden taantuma puolestaan piristi. Lyhytkestoiset ja hinnaltaan edulliset merimatkat tarjosivat halutun irtioton arjesta. Laivaliikenne Helsingin satamassa kävi vuoden aikana 263 eri alusta, kaikkiaan 8 74 kertaa. Laivatyypeittäin jaoteltuina matkustajalauttoja kävi eniten eli 3 93 kertaa. Matkustajaliikenteessä kävi lisäksi pika-aluksia 1 215 kertaa ja muita matkustajalaivoja 34 kertaa. Rorolauttoja kävi 2 26 kertaa ja konttilaivoja 898 kertaa. Bulkki liikenteessä kävi kuivalastialuksia, kemikaalisäiliöaluksia, säiliöaluksia ja hiekkajaaloja. Aluskäynnit vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Alusten keskimääräinen koko sen sijaan kasvoi. Muutos oli seurausta pika-aluskäyntien määrän vähenemisestä ja isokokoisten nopeiden alusten yleistymisestä Tallinnan liikenteessä. Linjaliikenneyhteydet Helsingin sataman linja liikenneverkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Satamalla on tiheät, säännöllisen aikataulun mukaiset yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä ja Trave mündeen, Hampuriin, Bremerhaveniin sekä Rotterdamiin päivittäin. Linjaliikenteen alusten lähtöjä oli Helsingistä 131 viikossa (tammikuu 21). Niistä rorolaivoilla oli 37, konttilaivoilla 17 ja matkustajalautoilla 77 lähtöä. Viikoittaisia yhteyksiä kohdesatamiin oli huomattavasti enemmän, sillä reiteillään alukset poikkeavat useassa kohdesatamassa. Yksinomaan Tallinnaan tavaraa kuljettavilla aluksilla oli 88 lähtöä viikossa. Tavaraliikenne Helsingin satama toimii neljässä sataman osassa. Tavara satamatoiminnot on keskitetty Vuosaaren satamaan. Eteläsatama on matkustajasatama, jonka kautta kulkee matkustajien lisäksi matkustajalautoilla kuljetettavaa tavaraa. Länsisataman Länsiterminaali palvelee Tallinnan matkustaja- ja rahtiliikennettä. Öljysatama toimii Laajasalossa vuoden 21 loppuun saakka. Helsingin sataman kokonais tavaraliikenne oli määrältään 9,8 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen ydinosa, 88 %, muodostuu yksiköidystä tavara liikenteestä. Tavara koostuu tuonnissa elintarvikkeista, kulutus- ja kestokulutustavaroista, tuotannollisesta tuonnista sekä investointi tavaroista. Vienti koostuu suurelta osin metsä teollisuuden ja metallituoteteollisuuden tuotteista sekä koneista ja laitteista. Lisäksi Helsingin sataman kautta tuodaan ja viedään bulkkitavaraa kuten kivihiiltä ja öljytuotteita sekä hiekkaa ja rakennusaineita sähköntuotannon, lämmityksen, liikenteen ja rakentamisen tarpeisiin. Bulkkiliikenteen osuus oli 12 % tavaraliikenteestä. Helsingin sataman yksiköity tavara koostuu jalostetuista tuotteista. Tavara on arvoltaan 3 4 kertaa keskimääräistä tuonti- ja vientitavaraa arvokkaampaa. Muutoin sataman tavaraliikenne kuvastaa pitkälti koko Suomen ulkomaankaupan profiilia. Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa noin 3 % Suomen koko ulkomaankaupan arvosta ja 4 % Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. Helsingin sataman liikenne kohdistuu Itämeren ja Pohjanmeren satamiin. Noin neljäsosa tavarasta jatkaa matkaansa tai on lähtöisin Euroopan ulkopuolelta Amerikasta tai Aasiasta. Tämä tavara jälleenlaivataan aluksesta toiseen eurooppalaisessa konttikeskuksessa kuten Hampurin, Bremerhavenin, Rotterdamin tai Antwerpenin satamissa. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Helsingin ja Saksan satamien välillä. Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 9

Helsingin sataman markkinaosuus kaikkien satamien käsittelemistä konteista oli 33 %. Saksan satamien osuus oli 38 % Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä, vaikka määrä väheni 27 %. Helsingin ja Viron välinen liikenne taantui 16 % useiden kasvun vuosien jälkeen. Ainoastaan Helsingin ja Tukholman välinen liikenne pysyi ennallaan. Tavara kulkee yksiköitynä Helsingin satama on Suomen elinkeinoelämän pääsatama. Yksiköity tavaraliikenne koostui 98-prosenttisesti Suomen oman ulko maan kaupan tuonnista ja viennistä. Helsingin sataman tuonti- ja vientitavara kuljetetaan pääsääntöisesti kuljetusyksiköissä kuten konteissa, rekoissa ja perävaunuissa, lauttavaunuissa ja muissa vastaavissa yksiköissä. Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli vuonna 29 8,6 miljoonaa tonnia. Määrä väheni 21 % edellisvuodesta. Talouden taantuma alkoi vaikuttaa liikennemääriä vähentävästi vuoden 28 lokakuusta lähtien. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 29 % kuljetettiin konttialuksilla ja 71 % roroaluksilla. Roroalukset jakautuvat matkustajalauttoihin, joilla kuljetettiin 24 % tavaraliikenteestä ja lastilauttoihin mukaan lukien ropax-alukset, joilla kuljetettiin 47 % tavaraliikenteestä. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 35 % kuljetettiin konteissa, 31 % rekoissa, 3 % perävaunuissa ja 4 % muissa suuryksiköissä kuten aluskalustoon kuuluvissa lauttavaunuissa tai vastaavissa yksiköissä. Yksiköidyn tavaraliikenteen rungon muodostivat tuonnin osalla kulutusja kestokulutustavarat, elintarvikkeet sekä tuotantotarvikkeet ja investointitavarat. Viennissä tärkeimmät tavaralajit olivat metsä- ja metalliteollisuuden tuotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikkaa. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasi- ja elintarviketeollisuuden viennin keskus. Konttiliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kaikkiaan 36 TEU kontteja (TEU = twenty feet equivalent unit). Lastikontteja oli 286 TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3, miljoonaa tonnia eli 35 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin sataman markkinaosuus kaikkien satamien käsittelemistä konteista oli 33 %. Konttien määrä väheni edellisvuodesta lähes 17 % ja niissä kuljetettu tavaramäärä 19 %. Helsingin sataman konttiliikenne oli tuonnin ja viennin suhteen tasapainossa. Kaksi kolmasosaa konteista kuljetettiin nk. syöttö- eli feederliiken teessä. Feeder-liikenteessä kontit jälleenlaivataan Euroopan kontti keskuksiiin vietäväksi edelleen kaukaisempiin kohteisiin, tuonnin osalla järjestys on luonnollisesti päinvastainen. Kolmasosa konteista kuljetettiin Euroopan sisäisessä liikenteessä. Helsingin sataman konttiliikenteen tärkeimmät kohdesatamat olivat Hampuri, Rotterdam, Bremerhaven ja Antwerpen. Kumipyöräliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kaikkiaan 432 rekkaa, perävaunua tai niihin rinnastettavaa kalustoa. Kuljetusajoneuvojen määrä väheni 16 % edellisvuoteen verrattuna. Niissä kuljetettiin tavaraa 5,2 miljoonaa tonnia, 61 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Tavaramäärä väheni 2 %. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kumipyöräliikenteestä oli 55 %. Helsingin sataman kautta tuodaan myös autoja sekä Suomen että Venäjän markkinoille. Tuotujen autojen määrä puolittui taloudellisen tilanteen heikennyttyä. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Tallinnan, Travemünden, Rostockin, Tukholman ja Gdynian liikenteessä. Bulkkitavaraliikenne Bulkkitavaraliikenne oli määrältään 1,2 miljoonaa tonnia. Se koostui kivihiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin sekä öljytuotteiden tuonnista Laajasalon öljy-yhtiöille ja Helsingin Energialle. Kotimainen liikenne sisälsi hiekan ja rakennusaineiden tuontia rakennustuotantoa varten. 1 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Öljytuotteet tuodaan osin Laajasalon öljysatamaan suoraan ulkomaisilta jalostamoilta ja osin rannikkoteitse kotimaisilta jalostamoilta. Kaikkiaan öljytuotteita kuljetettiin lähes,4 miljoonaa tonnia paikallisen liikenteen, kiinteistöjen ja voimalaitosten tarpeisiin. Bulkkitavara kuljetetaan pääsääntöisesti irtolastina kuivalastialuksissa, säiliö- ja kemikaalisäiliöaluksissa tai hiekkajaaloilla. Transito- eli kauttakulkuliikenne Helsingin satamaan liikennöivillä aluksilla kuljetetaan muun lastin joukossa myös Venäjän markkinoille tarkoitettua tavaraa kuten kulutustavaroita, autoja ja elektroniikkaa sekä elin tarvikkeita. Helsingin kautta kuljetettu transitotavara jatkaa matkaansa maanteitse itärajalle ja sieltä Pietarin seudulle. Tavaramäärä oli,2 miljoonaa tonnia eli 2 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Matkustajaliikenne Helsingin satama palvelee matkustajaliikennettä viidessä terminaalissa. Eteläsatamassa Tallinnan ja Tukholman liikennettä hoidetaan Olympiaterminaalissa ja Katajanokan terminaalissa sekä Tallinnan pikaliikennettä Makasiiniterminaalissa. Länsiterminaalissa hoidetaan Tallinnan matkustajaliikennettä. Vuosaaren Hansaterminaali palvelee ropax-aluksilla matkaavia. Matkustajaliikenteessä saavutettiin uusi ennätys ja 9, miljoonan matkustajan raja linjaliikenteessä rikkoutui. Suurin matkustajavirta oli Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä, jossa matkustajia oli 6,4 miljoonaa ja kasvua 1 % edellisvuoteen. Vuosi 29 oli ensimmäinen täysi vuosi Tallinnan liikenteen uusille, ympäri vuoden liikennöiville nopeille, aikaisempia pika-aluksia suuremmille aluksille. Myös Helsingin ja Tukholman välinen tiivis liikenne jatkui, matkus tajia oli 2,4 miljoonaa ja kasvua 1 %. Matkustaminen Helsingin ja Trave münden välillä piristyi, matkustajia oli 141 henkilöä. Rostockin linjalla matkasi 97 henkilöä. Uusi matkustajayhteys avattiin kesällä Puolan Gdyniaan ja reitillä matkusti 15 matkustajaa. Matkustajamäärien kasvua nopeammin kasvoi aluksissa kuljetettujen henkilöautojen määrä. Matkustajia kuljettavissa laivoissa kuljetettiin matkustajien omia henkilöautoja kaikkiaan 964 4. Kasvua oli 9 % edellisvuoteen verrattuna. Tallinnan liikenteessä Matkustajaliikenteessä saavutettiin uusi ennätys ja 9 miljoonan matkustajan raja linjaliikenteessä rikkoutui. noin joka seitsemännellä matkustajalla oli auto mukanaan. Linja-autoja kuljetettiin kaikkiaan 25 9. Matkustajaliikenteessä kiinnitetään vuoden 21 aikana erityistä huomiota matkustajaterminaalien ulkoiseen ilmeeseen parantamalla niiden palvelu-, viihtyisyys- ja siisteystasoa. Risteilyliikenne Kansainvälinen risteilyliikenne jatkui edellisvuoden kaltaisena. Matkustajia oli 36. Heistä 4 oli vaihtomatkustajia eli he joko aloittivat tai päättivät risteilynsä Helsingissä. Risteilyaluskäyntejä kirjattiin 263. Suomenlahdella Helsinki jakaa matkus tajien mielenkiinnon Pietarin ja Tallinnan kanssa. Kantvikin satama Kirkkonummella sijaitseva Kantvikin satama muodostuu kahdesta osasta, joista toista Helsingin Satama hallinnoi ja vuokraa. Noin viiden hehtaarin kokoisen alueen satamaoperaattorina toimii Oy Kantvik Shipping Ltd. Kantvikin satama palvelee Finnsementin sementtijakelua sekä Vantaan Energian, Gyproc Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Kontino Oy:n kuljetuksia. Liikenne oli voimakkaasti tuontipainotteista. Tuonti koostui kipsikivestä, sementistä, kivihiilestä, rapsista ja sokerista. Vienti koostui metalliromusta ja kipsilevyistä. Vuonna 29 Kantvikin sataman tavaraliikenne oli 645 tonnia. Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 11

Ilmanlaadun mittaus Katajanokalla Helsingin satamien ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pää kaupunki seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Vuonna 29 jatkuvatoiminen mittausasema oli Katajanokalla, jossa ilmanlaatu on pääosin hyvä tai tyydyttävä ja selvästi parempi kuin Helsingin keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Typpioksidipitoisuudet, vuosikeskiarvio (μg/m 3 ) 5 Laiva- ja autoliikenteen päästöt näkyvät Katajanokan ilmanlaadussa, mutta ne eivät aiheuta normiylityksiä. Myöskään pienhiukkasten raja-arvo ei yleensä ylity, mutta WHO:n vuorokauden ohjearvo ylittyy muutamina päivinä vuodessa koko pää kaupunkiseudulla pääosin kaukokulkeuman vuoksi. Näihin korkeahkoihin, lyhytaikaisiin pitoisuushuippuihin vaikuttavat sekä auto- että laivaliikenteen päästöt erityisesti tyynellä säällä. Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat Katajanokalla keskikaupungin arvoja matalammat ja reilusti alle rajaarvojen. 4 3 2 1 Mannerheimintie Hämeentie Vallila Kallio Katajanokka Vartiokylä Luukki Raja-arvo Melumallinnus liikenteen nykytasolle Eniten valituksia lähiympäristön asukkailta tulee satamatoiminnan melusta. Siksi jokaisen uuden matkustaja-aluksen melutaso mitattiin. Tulokset vaikuttivat aluksen laivapaikkaan. Mikäli alus yöpyi Helsingissä, se sijoitettiin yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Vuosaaren satamatoiminnan melun leviämismallinnukset ja niiden pohjalta laaditut melun tarkkailusuunnitelmat toimitettiin ympäristöviranomaisille. Helsingin Satama osallistui myös Länsisataman melumallinnuksien laatimiseen Jätkä saaren ja Hernesaaren kaavoitusta varten. Rikkidioksidipitoisuudet, kuukausikeskiarvio (μg/m 3 ) 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Katajanokka Vallila Luukki Rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ovat koko pääkaupunkiseudulla alle raja- ja ohjearvojen, mutta laivaliikenteen vaikutus näkyy Katajanokalla. 12 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Satama kuuntelee herkällä korvalla Meluhaitat ja ilman päästö pitoisuudet ovat erityistarkkailussa. Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 13

Liikenteen kehitys kuvastaa Suomen ulkomaankauppaa Kokonaistavaraliikenne, milj. tonnia 15 1 5 25 26 27 28 29 Rannikkoliikenne Ulkomainen bulkki Yksiköity tavaratuonti Yksiköity tavaravienti Yksiköity tavaraliikenne, milj. tonnia 15 1 Tavaraliikenne Tavaraliikenne, tonnia Muutos-% 29 28 27 Yksiköity tavara -21,1 8 569 1 857 11 885 Tuonti -2,4 4 372 5 49 5 657 Vienti -21,8 4 197 5 367 6 228 Bulkkitavaraliikenne 37,4 1 125 819 1 189 Tuonti 35,5 1 17 817 1 166 Vienti 85 19 2 23 Ulkomainen tavaraliikenne -17, 9 695 11 675 13 74 Rannikkoliikenne -57,5 77 181 314 Kokonaistavaraliikenne yht. -17,6 9 771 11 856 13 388 Matkustajaliikenne Muutos-% 29 28 27 Linjaliikenne, matkustajat 1,2 9 11 8 92 8 512 Kansainväliset risteilyt, matkustajat, 36 361 26 Alukset, kpl -16,4 8 738 1 457 11 5 5 25 26 27 28 29 Transito Tuonti Vienti 14 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Yksiköidyn tavaraliikenteen profiili Tuonti 25 % 65 % 1 % Yksiköity tavaraliikenne Yksiköity tavaraliikenne, tonnia Muutos-% 29 28 27 Yksiköity tavaraliikenne yhteensä -21, 8 578 1 857 11 885 Ulkomaankaupan kuljetukset -18,6 8 569 1 53 11 64 Tuonti -19,1 4 252 5 256 5 448 Vienti -22,4 4 92 5 274 6 192 Kauttakulkuliikenne yhteensä -31,2 225 327 245 Vienti Raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet Investointitavarat Kulutustavarat 5 % 15 % 3 % Helsingin markkinaosuus, % 29 28 27 Tuonti 37 33 35 Vienti 19 19 2 Helsingin markkinaosuus ilman transitoa, % 29 28 27 Tuonti 41 41 43 Vienti 19 19 21 Konttiliikenne 3 % Metsäteollisuus Metalli- ja metallituoteteollisuus Koneet ja laitteet Elektroniikka- ja sähköteollisuus Elintarvike-, kemian ja muu teollisuus 2 % Lastikontit Muutos-% 29 28 27 Lastikontit, TEU -19,4 286 355 355 Tyhjät kontit yhteensä, TEU -2,7 71 73 77 TEU yhteensä -16,6 357 428 431 Lastia konteissa, tonnia -19,2 3 1 3 76 3 786 Yksiköity tavara kuljetusmuodoittain osuudet määrästä 29 % Helsingin markkinaosuus, % 29 28 27 Osuus lastikonteista TEU 33 28 29 Osuus lastikonteista ilman transitoa TEU 4 38 39 Osuus tyhjistä konteista 31 19 22 Osuus kaikista konteista TEU 33 26 28 71 % Rorolaivat Konttilaivat 4 % 31 % 35 % Rekat Puoliperävaunut Kontit Muut 3 % Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 15

Kumipyöräliikenne Kuorma-auto- ja perävaunuliikenne Muutos-% 29 28 27 Kuorma-autot, kpl -9,3 235 259 248 Perävaunut, kpl -23,5 186 243 285 Lastissa olevat paketti- ym. autot -21,4 11 14 17 Kuorma-autot ja perä vaunut yht. -16,2 432 516 55 Lastia ajoneuvoissa, tonnia -2, 5 231 6 527 7 16 Yksiköity tavara suunnittain osuudet määrästä Tallinna 24 % Travemünde 22 % Hampuri 8 % Rotterdam 8 % Antwerpen 7 % Tukholma 6 % Bremerhaven 5 % Gdynia 4 % Rostock 4 % Århus 4 % Muut 8 % 25 5 75 1 Helsingin markkinaosuus-% 29 28 27 Kuorma-autot, kpl 55 53 52 Perävaunut, kpl 57 58 66 Yhteensä, kpl 56 55 59 Autotuonti, autot, kpl 29 28 27 Uudet autot 16 864 26 543 25 842 Transitoautot 549 9 423 1 623 Yhteensä 17 413 35 966 36 465 Yksiköidyn tavaraliikenteen lähtö- ja kohdemaat Tonnia, maa Muutos-% 29 28 27 Ruotsi,5 63 6 71 Tanska -28,5 379 53 617 Venäjä -4, 36 6 64 Viro -16, 2 65 2 46 2 258 Puola -32,7 417 62 825 Saksa -27,1 3 33 4 53 5 254 Iso-Britannia -25,6 372 5 54 Alankomaat -5,9 734 78 711 Belgia -16,1 64 72 791 Muut -1,8 56 57 11 Yhteensä -21,1 8 569 1 857 11 885 16 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Helsingin sataman linjaliikenneyhteydet Rorolautat Yhteensä 37 lähtöä viikossa Lähdöt viikossa Finnlines Travemünde Helsinki 7 Gdynia Rostock Helsinki 3 Hull Amsterdam Helsinki 1 Immingham Hull Amsterdam Antwerpen 2 Wallhamn Kalundborg (transit) Århus 1 (Halmstad) Kalundborg Århus Malmö 1 Bilbao Göteborg Antwerpen Helsinki 1 Eckerö Line Tallinna 1 Navirail Helsinki Tallinna (Muuga) 11 Konttilaivat Yhteensä 17 lähtöä viikossa Lähdöt viikossa CMA-CGM Hampuri Hamina Kotka Helsinki 1 Containerships Gdansk 1 6 Ghent 1 Hampuri 2 Klaipeda 3 Pietari 4 Riika 1 Rotterdam 4 Teesport 3 Tilbury 2 Århus 3 MSC Kotka Hamina Helsinki Antwerpen 2 Bremerhaven TeamLines (Rauma) Kotka Helsinki Hampuri Rotterdam 2 Unifeeder Bremerhaven Hampuri (Muuga) Helsinki 2 Zeebrugge Antwerpen Rotterdam Helsinki 2 Tschudilines Helsinki Muuga Klaipeda (Esbjerg) Immingham Rotterdam 2 Matkustaja-autolautat Yhteensä 77 lähtöä viikossa Lähdöt viikossa Tallink Silja Tukholma 7 Tallinna 42 Viking Line Tukholma 7 Tallinna 14 Eckerö Line Tallinna 7 Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 17

Bulkkitavaraliikenne, milj. tonnia 1,5 1,,5 25 26 27 28 29 Rannikkoliikenne Ulkomainen liikenne Yksiköity tavara satamanosittain osuudet määrästä 12 % 14 % Bulkkitavaraliikenne Ulkomainen, tonnia Muutos-% 29 28 27 Tuonti Kivihiili 11 73 658 932 Öljytuotteet 15 36 144 228 Muut 7 16 15 6 Tuonti yhteensä 35 1 16 817 1 166 Vienti Öljytuotteet 1 2 Muut 1 3 Vienti yhteensä 45 11 2 23 Ulkomainen bulkkiliikenne yht. 37 1 117 818 1 189 Rannikkoliikenne Muutos-% 29 28 27 Tuonti Öljy 215 41 13 77 Muu -82 24 137 147 Vienti -6 12 3 9 Rannikkoliikenne yhteensä -57 77 18 314 Bulkkiliikenne yhteensä 2 1 194 998 1 53 74 % Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Tavaraliikenne satamanosittain Milj. tonnia (muutos-%) Yksiköity tavara 1,16 (-78 %) Bulkkitavara, ulkom.,4 (62 %) Rannikkoliikenne,2 (-85 %) Yhteensä, milj.tonnia Matkustajat, milj. matk 1,58 (-72 %) 4,4 (7 %) (Sulkeissa muutos-% edelliseen vuoteen.) Sörnäinen,41 (-14 %),41 (-91 %) Länsisatama Eteläsatama Laaja salo Vuo saari -,98 (-1 %) -,5 (27 %),99 (-1 %) - 4,67 (-2 %) -,31 (225 %),5 (18 %),47 (164 %) - 6,43 (1 58 %),8 (16 %),4 (432 %) 6,44 (1 57 %) -,28 (3 278 %) Vuosi 29 Kontit, TEU 1 (-99 %) Kuorma-autot ja perävaunut, kpl (Sulkeissa muutos-% edelliseen vuoteen.) 16 (-49 %) Sörnäinen Länsisatama Eteläsatama Vuo saari 59-359 (1 58 %) (-1 %) 83 (2 %) 243 (1 163 %) 18 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29

Matkustajaliikenne linjaliikenne, milj. matkustajaa 1, 7,5 5, 2,5 Matkustajaliikenne terminaaleittain, milj. matkustajaa 4,5 3, 1,5 4 3 2 1 Viro Ruotsi 25 26 27 28 29 25 26 27 28 29 Olympiaterminaali Makasiiniterminaali Kanavaterminaali Saksa Muut Katajanokan terminaali Länsiterminaali Hansaterminaali Risteilyliikenne Itämerellä, aluskäynnit Matkustajaliikenne Linjaliikenne Muutos-% 29 28 27 Tukholma 1 2 355 2 329 2 429 Ruotsi, muut 6 18 17 24 Tallinna 2 6 381 6 284 5 8 Pietari -1-7 1 Travemünde 8 141 131 117 Rostock -27 97 133 139 Gdynia 15 6 - Riika 5 3 2 - Muut 3 8 2 6 Matkustajat yhteensä 1,2 9 11 8 92 8 512 Matkustajien mukanaan kuljettamat autot Muutos-% Henkilöautot Linja-autot Tukholma -3 99 3 5 1 Tallinna 12 8 3 2 7 Travemünde 3 36 8 4 Rostock -26 24 5 Gdynia - 4 9 Yhteensä 9 964 4 25 9 Risteilymatkustajat Muutos-% 29 28 27 Kansainväliset risteilymatkustajat 36 36 26 Matkustajaliikenne kohteittain Tallinna 6 381 Tukholma 2 355 Travemünde 141 Rostock 97 Linjaliikenne yhteensä 9 11 25 26 27 28 29 Pietari Tukholma Kööpenhamina Helsinki Tallinna Riika Tukholma Helsinki Tallinna Risteilyliikenne Itämerellä, matkustajat 6 Travemünde Rostock 4 2 25 26 27 28 29 Pietari Tukholma Kööpenhamina Helsinki Tallinna Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 19

Alusliikenne 15 12 1 1 8 6 5 4 2 25 26 27 28 29 Kpl Milj. nt Markkinaosuudet Suomen liikenteestä, % 8 Laivaliikenne Alustyypit ja -käynnit 29 28 27 Roroalukset 2 26 2 61 2 64 Konttialukset 898 1 5 1 1 Matkustajalautat 3 93 3 77 3 1 Pika-alukset 1 215 2 36 4 1 Muut matkustaja-alukset 34 4 4 Risteilyalukset 263 27 237 Kuivalastialukset 77 9 1 Säiliöalukset 44 4 75 Muut 72 22 5 Yhteensä 8 74 1 462 11 53 6 4 2 25 26 27 28 29 Yksiköity tavara Kontit TEU Kumipyöräyks. Matkustajat Alukset Muutos-% 29 28 27 Ulkomaanliikenne (kpl) -15 8 684 1 252 11 32 Ulkomaanliikenne (nt) 1 12 739 12 165 89 611 4 Rannikkoliikenne (kpl) -73 56 21 2 Rannikkoliikenne (nt) -56 5 114 4 128 8 Alusliikenne yhteensä (kpl) -17 8 74 1 462 11 53 Alusliikenne yhteensä (nt) 1 12 789 12 28 89 74 2 Alusten nettovetoisuus tarkoittaa alusten lastitilojen tilavuutta, jonka mittayksikkö on nettotonni (nt). 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29