Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus

Työraportti 2003-73 Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004

1 (1) Fortum Nuclear Services 1 ENP 1 Tapani Kukkola 20.4.2003 NUCL-2135 Jakelu: Korvaa Hyväksyjä, pvm~ ~ Avainsanat OLKILUODON LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN MAANP ÄÄLLISTEN OSIENKUVAUS TIIVISTELMÄ Raportissa kuvataan Olkiluodon loppusijoituslaitoksen laitospaikkajärjestelyjä vuonna 2020, kun loppusijoituslaitos on aloittanut toimintansa. Loppusijoituslaitos on visualisoitu Olkiluodon laitospaikalle. Loppusijoituslaitoksen suunnittelun lähtökohtana on ollut loppusijoitustilojen vaiheitiainen rakentaminen ja polttoainekapseleiden samanaikainen loppusijoittaminen. Vuosittain tuotetaan noin neljäkymmentä polttoainekapselia. Mitoituksen lähtökohtana on käytetty sadan kapselin vuosituotantoa. Olkiluodon ja Loviisan laitosten polttoainetta kapseloidaan samalla linjalla. Loppusijoituslaitoksen vaatima maanpäällisen alueen suuruus on noin 15-20 hehtaaria. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten rakennusten kokonaisrakennustilavuus on noin 75000 m 3. Työraportti on tarkoitettu lähtökohdaksi kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle sekä loppusijoitustilojen yhteensovittamiseksi ONKALOn kanssa. Raportin lopussa on esitetty loppusijoituslaitoksen mitoituksen lähtökohdat taulukkoina. Raportin tarkoituksena on myös olla kustannusarvion lähtökohtana. Avainsanat: Loppusijoituslaitos, käytetyn polttoaineen loppusijoitus, kapselointilaitos ja loppusijoituskapseli. Fortum Nuclear Services Oy Ly 1655971-4 krnro 808.606 KotipaikkaEspoo

Työraportti 2003-73 Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Työraportti 2003-73 Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Fortum Nuclear Services Huhtikuu 2004 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

OLKILUODON LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN MAANPÄÄLLISTEN OSIEN KUVAUS TIIVISTEL MÄ Raportissa kuvataan Olkiluodon loppusijoituslaitoksen laitospaikkajärjestelyjä vuonna 2020, kun loppusijoituslaitos on aloittanut toimintansa. Loppusijoituslaitos on visualisoitu Olkiluodon laitospaikalle. Loppusijoituslaitoksen suunnittelun lähtökohtana on ollut loppusijoitustilojen vaiheitiainen rakentaminen ja polttoainekapseleiden samanaikainen loppusijoittaminen. Vuosittain tuotetaan noin neljäkymmentä polttoainekapselia. Mitoituksen lähtökohtana on käytetty sadan kapselin vuosituotantoa. Olkiluodon ja Loviisan laitosten polttoainetta kapseloidaan samalla linjalla. Loppusijoituslaitoksen vaatima maanpäällisen alueen suuruus on noin 15-20 hehtaaria. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten rakennusten kokonaisrakennustilavuus on noin 75000 m 3 Työraportti on tarkoitettu lähtökohdaksi kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle sekä loppusijoitustilojen yhteensovittamiseksi ON KALOn kanssa. Raportin lopussa on esitetty loppusijoituslaitoksen mitoituksen lähtökohdat taulukkoina. Raportin tarkoituksena on myös olla kustannusarvion lähtökohtana. Avainsanat: Loppusijoituslaitos, käytetyn polttoaineen loppusijoitus, kapselointilaitos ja loppusij oituskapseli.

FINAL DISPOSAL PLANT AT OLKILUOTO, DESCRIPTION OF ABOVE GROUND FACILITIES ABSTRACT Above ground facilities of the final disposal plant in Olkiluoto site are described in this report when final disposal facility starts its operation in year 2020. The final disposal plant is visualised at the Olkiluoto site. Parallel construction of the final disposal tunnels and disposal of the spent fuel canisters are the principal design basis of the final disposal plant. Annual production of disposal canisters for spent fuel counts about 40. Production of 100 disposal canisters has been the dimensioning basis. The fuel of Olkiluoto plant and the fuel of Loviisa plant will be encapsulated in the same production Iine. The final disposal plant will require about 15 to 20 hectares' area above ground level. The total building volume ofthe above ground buildings is about 75000 m 3. The purpose of the report is to be the base of the detailed design of the encapsulation plant and the final disposal spaces as well as for coordination between the final disposal plant and ONKALO. The dimensioning bases for the final disposal plant are shown in tables at the end of report. The report is intended also for the base of the cost estimate for the final disposal plant. Keywords: Final disposal plant, final disposal of spent fuel, encapsulation plant and fmal disposal canister.

1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTEL MÄ ABSTRACT 1 LAITOSPAIKKAJÄRJESTELYJEN KUVAUS... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Laitospaikka... 3 1.3 Tilajärjestelyjen periaatteet... 5 1.4 Loppusijoituslaitoksen sähkönsyöttö... 5 1.5 Loppusijoituslaitoksen lämmitys, veden syöttö ja viemäröinti... 6 1.6 Liikennejärjestelyt... 6 1.6.1 Liikennejärjestelyjen periaatteet... 6 1.6.2 Raskas tavaraliikenne... 7 1.6.3 Kevyt tavaraliikenne... 7 1.6.4 Henkilöliikenne... 8 1.7 Henkilöstö... 8 1.8 Loppusijoitusalueen rakennukset ja rakenteet... 8 1.8.1 Kapselointilaitos... 12 1.8.2 Käyttörakennus... 13 1.8.3 IV-kuilurakennus... 13 1.8.4 Tutkimusrakennus... 13 1.8.5 Tunnelitekniikkarakennus... 13 1.8.6 Korjaamo... 13 1.8.7 Informaatiorakennus... 14 1.8.8 Louhekenttä... 14 1.8.9 Tankkausasema ja öljysäiliöt... 14 1.8.1 0 Laitosalueen muut rakenteet ja varaukset... 14 2 KAPSELOINTILAITOS... 17 2.1 Kapselointilaitoksen tarkoitus... 17 2.2 Kapselointilaitoksen tärkeimmät toiminnot... 17 2.2.1 Käytetyn polttoaineen vastaanotto... 17 2.2.2 Polttoaineen kapselointi... 17 2.2.3 Bentoniittilohkojen käsittely... 18 2.2.4 Valvontatoiminnot.... 18 2.2.5 Aktiivijätteiden käsittely ja loppusijoitus... 19 2.3 Kapselointilaitoksen kuvaus... 19 3 KÄYTTÖRAKENNUS... 23 3.1 Käyttörakennuksen tarkoitus... 23 3.2 Käyttörakennuksen tärkeimmät toiminnot... 23 3.3 Käyttörakennuksen kuvaus... 23 3.4 Käyttörakennuksen erikoispiirteet... 25 3.4.1 Sisääntuloaula... 25 3.4.2 Rakennuksen arkkitehtuuri... 25 4 IV-KUILURAKENNUS... 27 4.1 IV-kuilurakennuksen tarkoitus... 27

2 4.2 IV-kuilurakennuksen tärkeimmät toiminnot... 27 4.2.1 Tekniset toiminnot... 27 4.2.2 Kytkinlaitostilat... 27 4.2.3 Ilmastointikonetilat... 27 4.2.4 Käyttötoiminnot... 28 4.2.5 Huolto- ja palvelutoiminnot... 28 4.2.6 Varastot... 28 4.2.7 Laboratoriot... 28 4.3 IV-kuilurakennuksen kuvaus... 28 5 TUTKIMUSRAKENNUS... 29 5.1 Tutkimusrakennuksen tarkoitus... 29 5.2 Tutkijain rakennuksen tärkeimmät toiminnot... 29 6 TUNNELITEKNIIKKARAKENNUS... 31 6.1 Tunnelitekniikkarakennuksen tarkoitus... 31 6.2 Tunnelitekniikkarakennuksen tärkeimmät toiminnot.... 31 7 KORJAAMO... 33 7.1 Korjaamon tarkoitus... 33 7.2 Korjaamon tärkeimmät toiminnot... 33 7.3 Korjaamon kuvaus... 33 8 INFORMAATIORAKENNUS... 35 8.1 Informaatiorakennuksen tarkoitus... 35 8.2 Informaatiorakennuksen kuvaus... 35 8.3 Rakennuksen erikoispiirteet... 36 9 LOUHEKENTTÄ... 37 9.1 Louheauma... 37 9.2 Louheen murskausasema... 37 9.3 Murskeauma... 38 9.4 Täyteaineen sekoittamo... 38 10 VIITTEET... 39 11 LIITETAULUKOT... 41

3 1 LAITOSPAIKKAJÄRJESTELYJEN KUVAUS 1.1 Yleistä Seuraavassa kuvataan Olkiluodon loppusijoituslaitoksen laitospaikkajärjestelyjä vuonna 2020, kun loppusijoituslaitos aloittaa toimintansa. Raportti on päivitys suunnitelmasta (Kukkola, 1999), joka tehtiin Kuhmon Romuvaaran laitospaikalle. P-E Rönnqvist FNS:stä on tehnyt loppusijoituslaitoksen visualisointikuvat. Loppusijoituslaitos suunnitellaan 0 Ikiluodon laitospaikalle, jossa ydinvoimalaitoksia varten on rakennettu valmista infrastruktuuria. Laitosalue muodostaa itsenäisen toimivan kokonaisuuden, joka sijoittuu loppusijoitustilojen yläpuolelle. Lähtökohtana on loppusijoitustilojen vaiheitiainen rakentaminen ja polttoainekapseleiden samanaikainen loppusijoittaminen. Loppusijoitustiloja louhitaan sitä mukaan kuin loppusijoitus etenee. Polttoainekapseleita loppusijoitetaan ja loppusijoitustunneleita täytetään vuoron perään. Ennen varsinaisten loppusijoitustilojen rakentamista ja loppusijoitustoiminnan alkamista laitospaikalle on rakennettu tutkimustila ONKALO (Kalliomäki, 2003), joka käsittää spiraalinmuotoisen ajotunnelin, ilmanvaihto/henkilökuilun (IV -kuilu) sekä joukon teknisiä tiloja kuilun ja ajotunnelin alapäässä. ONKALOa varten maan päälle rakennetaan IV -kuilun yläpäähän IV -kuilurakennus, johon tulee teknisiä tiloja, toimisto- ja laboratoriotiloja. Ajotunnelin yläpäähän tulee ajoneuvojen pesutila, tankkausasema sekä rakennus ajotunnelin teknisiä tiloja varten. ONKALOn suunnitelmassa on esitetty myös tutkijoiden käyttöön tarkoitettu rakennus, jossa on tarpeelliset tutkimus- ja varastotilat kairausnäytteille. ONKALO tulee olemaan osana varsinaisia loppusijoitustiloja. Kapselointilaitoksessa tuotetaan vuosittain keksimäärin neljäkymmentä polttoainekapselia. MateriaaliviiToissa tuotantovauhtina käytetään 40 kapselia vuodessa. Olkiluodon ja Loviisan laitosten polttoainetta kapseloidaan samalla linjalla. Kapselointilaitoksen mitoituksessa on varauduttu kapseloimaan myös uuden viidennen ydinvoimalayksikön po 1 ttoainetta. 1.2 Laitospaikka Laitoksen sijainti on määritelty pääosin jo ONKALOn suunnittelun yhteydessä. Rakennukset sijoittuvat kokonaan Eurajoen Olkiluodon rakennuskaavan kortteliin 5, jonka omistaa TVO. Ajotunnelin suuaukko tulee lähelle Olkiluodon ydinvoimalaitokselle ja Olkiluodon satamaan menevän tien risteystä. IV -kuilu tulee ajotunnelin suuaukosta noin 300 m länteen, lähelle kairanreikä numero 4:ää. Kapselikuilu ja henkilökuilu tulevat IVkuilusta katsottuna noin 400 m pohjoiseen kairanreikien numero 10 ja 14 väliselle alueelle.

---------------------------------------------------------------- -~ 4 ONKALOn rakennusaikana alueelle rakennetaan uusia teitä, jotka tulevat palvelemaan loppusijoituslaitosta sen käyttövaiheessa. Lisäydinvoimayksikön OL3 :n louhintamassat läjitetään ja murskataan lähellä OL2:ta olevaa kenttää (tontti Vuojoki 428, tila n:o 2:217), jonne tulee myös betoniasema. Loppusijoituslaitoksen käyttövaiheen aikana louheet läjitetään ja murskataan 400 kv:n voimalinjan pohjoispuolella lähellä telakkaaluetta. ONKALOn rakentamisesta tulevat louheet läjitetään joko OL3:n louhekentälle tai käyttövaihetta varten rakennettavalle louheen läjitysalueelle. Kuvassa 1 on esitetty ehdotus Olkiluodon loppusijoituslaitospaikan rakennusjärjestelyistä. Kuvan keskellä Korvensuon altaan länsipuolella näkyvät kapselikuilun ympärille sijoittuvat rakennukset; kapselointilaitos ja käyttörakennus sekä tutkimusrakennus, IVkuilurakennus, ajotunnelin suuaukon läheisyyteen tulee tunnelitekniikkarakennus ja ajoneuvojen pesuhalli. Informaatiorakennus on Olkiluotoon tulevan tien varrella ennen satamatien risteystätien oikealla puolella. Informaatiorakennus on yhteinen Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden kanssa, jotka näkyvät kuvan vasemmassa yläkulmassa. Louhekenttä on 400 kv:n linjan pohjoispuolella rannan suunnassa. Louhekenttä käsittää louheauman, louheen murskausaseman, murskeauman sekä täyteaineen sekoittamon. Bentoniittikonttien varastokenttä on lähellä Olkiluodon satamaa, kontit näkyvät kuvassa s1msenä. Kuva 1. Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällinen laitosalue.

5 1.3 Tilajärjestelyjen periaatteet Olemassa olevaa, aikanaan OLl ja OL2:ta varten rakennettua sekä uutta OL3 yksikköä varten rakennettavaa infrastruktuuria hyödynnetään mahdollisimman paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi tiestö, vesi- ja viemärijohdot sekä sähkötehon syöttö. Kaikki ONKA LOa varten suunnitellut ja rakennettavat kohteet pyritään hyödyntämään osana loppusijoitustiloja. Varsinaisessa laitossuunnittelussa putki- ja kaapelipituudet sekä materiaalien kuljetusetäisyydet minimoidaan. Tuottajat ja kuluttajat sijoitetaan lähelle toisiaan. Esimerkiksi sähkön jakokeskukset ovat lähellä sähkön kuluttajia, murskausasema lähellä louheaumaa, täyteaineen sekoittamo lähellä murskeaumaa, konepajat ovat siellä, missä km:jaustarve on suurin, jne. Toimintoja integroidaan, jolloin säästetään etenkin apujätjestelmissä. Integroinnilla vältetään myös turhia kuljetuksia, kun esimerkiksi hentoniittilohkojen välivarasto sijoitetaan kapselointilaitoksen yhteyteen. Ajotunnelin yläpäähän ajoneuvojen pesutilan yhteyteen tehdään raskas konepaja, jossa huolletaan ja korjataan loppusijoitustiloissa käytettävät työkoneet ja aj oneuvot. Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa varaudutaan lähes jatkuvaan vierailijoiden virtaan. Vierailijoista osa on asiantuntijoita ja osa muuten loppusijoituksesta kiinnostuneita. Vierailijat haluavat nähdä periaatteessa mahdollisimman paljon. Tähän tarjotaan mahdollisuus ilman että työt loppusijoituslaitoksella häiriintyvät. Suurin yksittäisen vierailijaryhmän koko on bussilastillinen, eli noin 50 henkilöä. Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella on vierasmajoitukseen valmiit riittävät tilat, joten erillisiä vierasmajoitustiloja ei ole tarpeen rakentaa. 1.4 Loppusijoituslaitoksen sähkönsyöttö Loppusijoituslaitokselle sähköteho syötetään Olkiluodon laitoksen kytkinasemalta 20 kv:n maakaapeliyhteydellä. Varasyöttöyhteys tulee Paneliankosken Voima Oy:n 20 k V :n avoj ohtoverkosta. Kapselointilaitokseen, IV -kuilurakennukseen, tunnelitekniikkarakennukseen sekä loppusijoitustilan valvomatloman että valvonta-alueen eri syvyystasoille tulee 20 kv :n muuntamot jakokeskuksineen. Murskausaseman läheisyyteen tulee puistomuuntamo murskausasemaa varten. IV -kuilun hissille, kapselihissille, valvonta-alueen henkilökuilun hissille sekä loppusijoitustilan kuluttajille on omat kuivamuuntajat. Laitosalueella sähkö johdetaan maakaapeleilla jakokeskuksille. Kapselointilaitoksen keskuksesta sähkö syötetään kapselointilaitoksen lisäksi käyttörakennukseen sekä loppusijoitustilojen valvonta-alueelle. IV-kuilurakennuksen keskuksesta sähkö jaellaan IVkuilurakennuksen lisäksi loppusijoitustilojen valvomattomalle alueelle sekä tutkijoiden rakennukseen.

6 1.5 Loppusijoituslaitoksen lämmitys, veden syöttö ja viemäröinti ONKALOa varten IV-kuilurakennukseen hankitaan sähkökäyttöiset lämmityskattilat, kaksi 450 kw kattilaa maanalaisia tiloja varten ja yksi 450 kw:n kattila maanpäällisiä kuluttajia varten. Maanalaiset tilat lämmitetään tuloilmaa lämmittämällä. Maanpäälliset tilat lämmitetään kaukolämmön avulla. Loppusijoituslaitoksen käyttövaihetta varten lämmitystehoa lisätään rakentamalla kapselointilaitokseen kaksi 450 kw:n sähkökattilaa. Toista sähkökattilaa käytetään loppusijoitustilan valvonta-alueen lämmitykseen tuloilmaa lämmittämällä. Kapselointilaitos, käyttörakennus ja ajotunnelin yläpäässä olevat rakennukset lämmitetään kaukolämmöllä toisen sähkökattilan avulla. Sisääntulotien varressa oleva informaatiorakennus lämmitetään suoralla sähkölämmityksellä. Kaukolämpöjohdot upotetaan tien varteen tehtyyn kaivantoon, joka yhdistää IVkuilurakennuksen ja kapselointilaitoksen ja muut maanpäälliset rakennukset. Suurin lämmitysteho on noin 2 MW. Juomavesi otetaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vesilaitokselta. Muu tarvittava käyttövesi otetaan Korvensuon altaasta humussuodatuksen jälkeen. Vedenpuhdistamon tarkoitus on estää, että ympäristöön ei pääse vesiä, jotka ovat ympäristön vesiä likaisempia. ONKALO-vaiheessa vuotovesiä varten rakennetaan ajotunnelin yläpäähän vuotovesien selkeytysallas, josta vuotovedet pumpataan lähelle pohjoispuolen rantaaja lasketaan avo-ojassa mereen. Öljy erotaan ennen selkeytysallasta. Talousviemärivedet johdetaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksen viemäriverkkoon, jossa orgaaniset aineet poistetaan biologisessa puhdistamossa. Loppusijoitustiloista jätevedet tuodaan biologiseen puhdistukseen loka-autolla. Loppusijoituslaitoksen käyttövaiheessa vain ajotunnelin vuotovedet pumpataan vaiheittain ylös ajotunnelia pitkin. Muut vuotovedet pumpataan yhdessä vaiheessa IV-kuilun kautta ylös. Loppusijoitustiloista kertyvät vuotovedet selkeytetään loppusijoitustilan selkeytysaltaassa, joten vuotovedet voidaan johtaa suoraan mereen ilman selkeytystä. Rakennusten perusvesiviemäröinti sekä sadevesiviemäröinti voidaan johtaa suoraan mereen. 1.6 Liikennejärjestelyt 1.6.1 Liikennejärjestelyjen periaatteet Raskaaseen tavaraliikenteeseen kuuluvat käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset, loppusijoituskapseleitten kuljetukset, raakabentoniitin tuonti, hentoniittilohkojen tuonti, dieselpolttoainekuljetukset, raskaiden työkoneiden tuonti sekä rakennustarvikkeiden tuonti. Raskasta tavaraliikennettä laitospaikalla ovat louheen ylöskuljetus, louheen siirto murskaukseen ja murskeen siirto täyteainesekoittamaan sekä täyteaineen kuljetukset loppusijoi tustiloihin. Kevyttä tavaraliikennettä ovat kappaletavaran ja erilaisten tarvikkeiden tuonti laitokselle

7 sekä jätteiden vienti laitokselta. Henkilöliikenne on kolmas liikennemuoto. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisen osan henkilöliikenne perustuu pääosin yksityisautojen käyttöön. Raskas tavaraliikenne, kevyt tavaraliikenne ja henkilöliikenne erotetaan toisistaan siinä määrin kuin mahdollista. Samoin louheen kuljetus, louheenja murskeen siirrot sekä täyteaineen kuljetukset erotetaan muusta laitosalueen liikenteestä. 1.6.2 Raskas tavaraliikenne Olkiluodon laitospaikalle raskaat tavarat tulevat pääosin maanteitse, osa raskaasta liikenteestä hoituu meritse Olkiluodon sataman kautta. Olkiluodon KP A-varastosta käytetty ydinpolttoaine tuodaan kapselointilaitokselle julkisesta liikenteestä erotettua reittiä pitkin, joka on TVO:n omaa tonttia. Kyseessä on siis käytetyn polttoaineen siirto eikä ydinpolttoaineen kuljetus, joten siirrossa voidaan käyttää samaa kalustoa kuin Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella käytetään. Jos kapselointitehokkuus on 40 kapselia vuodessa, niin Olkiluodon KP A-varastosta polttoainetta tuodaan nykyisellä kuljetussäiliöllä keskimäärin kerran kahdessa viikossa. Kun polttoainetta tuodaan Loviisan ydinvoimalaitokselta Castor VVER 440/84 kuljetussäiliöillä ja kun kuljetuskalannassa on kaksi säiliötä, niin polttoainetta kuljetetaan joka kolmas kuukau SI. Uusia loppusijoituskapseleita tuodaan loppusijoituslaitokselle joka toinen viikko. Loppusijoituslaitokselle tuotavasta materiaalimäärästä hentoniitti edustaa suurinta yksittäistä materiaaliryhmää. Irtohentoniitti tuodaan meritse konteissa, jotka varastoidaan hentoniittikanttien varastokentälle. Puristetut hentoniittilohkot varastoidaan kapselointilaitoksen välivarastoon ennen kuljetusta loppusijoitustilaan. Dieselpolttoaineita tuodaan säiliöautolla kaksi kertaa kuukaudessa. Raskaita työkoneita tuodaan kerran viikossa. Rakennustarvikkeita tuodaan rakennusvaiheen aikana joka päivä, käyttövaiheen aikana kerran viikossa. Laitosalueella raskasta tavaraliikennettä on louheen ylöstuonti, louheen siirto murskattavaksi, murskeen siirto täyteainesekoittamaan ja täyteaineen kuljetukset loppusijoitustilaan. Louhetta nostetaan keskimäärin noin 15000 tonnia vuodessa, kun vuodessa loppusijoitetaan 40 polttoainekapselia. Kaikki louhe läjitetään ensin louheaumaan. Mursketta siirretään täyteaineeksi noin 9000 tonnia vuodessa. Erotus, noin 6000 tonnia, joko läjitetään louheena tai sitten myydään murskeena. Jos kaikki ylimääräinen kiviaines murskataan ja myydään, niin murskeen kuljetus on samaa suuruusluokkaa, kuin loppusijoituslaitokselle tuotava tavaramäärä tonneina. 1.6.3 Kevyt tavaraliikenne Kappaletavaraa, ruokatavaroita, postia tuodaan päivittäin, mahdollisesti useamman kerran päivässä.

-----------------------------------------------------~ - 8 Loppusijoituslaitokselle järjestetään oma läjitysalue rakennusjätteille sekä veden selkeytyksestä ja pölynpoistosta tulevalle kiviainekselle. Ruokala- ja muut orgaaniset jätteet toimitetaan Eurajoen kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätekuljetukset Eurajoen kunnan jätehuoltoon hoidetaan kerran viikossa. 1.6.4 Henkilöliikenne Henkilöliikenne loppusijoituslaitokselle hoituu pääosin yksityisautoilla. Loppusijoituslaitoksen henkilöstö tulee työpaikalle omilla henkilöautoillaan tai vuorobussilla. Olkiluotoon on päätetty rakentaa uusi kevyen liikenteen väylä. Kapselointilaitoksessa, käyttörakennuksessa ja IV-kuilurakennuksessa työskentelevälle henkilöstölle on varattu pysäköintialueet työpisteiden lähelle. Suuremmat vierailijaryhmät saapuvat busseilla. Normaalisti vierailijat vastaanotetaan informaatiorakennuksessa, jonka pysäköintialue on rakennuksen vieressä. 1.7 Henkilöstö Henkilöstön työpisteet sijoitetaan siten, että henkilöstön ei tarvitse tarpeettomasti kulkea laitospaikalla paikasta toiseen eikä ylittää tarpeettomasti valvontarajoja. Ydinpolttoainetta käsittelevän ryhmän tukipiste on käyttörakennuksessa, jossa on myös kulunvalvontapiste valvonta-alueelle meneville henkilöille. Käyttörakennuksesta lähtee henkilöhissi loppusijoitustilojen valvonta-alueelle. Loppusijoitustilojen rakentaminen ja tunneleiden täyttäminen muodostavat oman toiminnallisen kokonaisuuden, jonka painopiste keskittyy IV -kuilun ja ajotunnelin käyttöön. Louheen murskauksen hoitaa ulkopuolinen urakoitsija, jolle on varattu oma alue parakkeja varten. Murskaustyö onjaksottaista kesäaikana tehtävää työtä. 1.8 Loppusijoitusalueen rakennukset ja rakenteet Loppusijoitusalueen rakennukset on esitetty kuvassa 2. Ylhäällä keskellä kuvaa on kapselointilaitos ja käyttörakennus, alempana tutkimusrakennus ja IV -kuilurakennus, alimpana tunnelitekniikkarakennus ja ajoneuvojen pesupaikka, jossa on myös raskas konepaja. Informaatiorakennus sijoittuu sisääntulotien varteen (ei näy kuvassa).

9 Kuva 2. Loppusijoitusalueen rakennukset. Kapselikuilun yhteyteen tulevat rakennukset on esitetty kuvassa 3, jossa kapselointilaitos on vasemmalla, ja loppusijoituslaitoksen käyttörakennus oikealla. Kapselointilaitos sisältää hentoniittilohkojen välivaraston.

10 Kuva 3. Rakennukset kapselikuilun yhteydessä. IV -kuilun yhteyteen tulevat rakennukset ja varaukset on esitetty kuvassa 4, jossa vasemmalla IV-kuilurakennus ja oikealla tutkimusrakennus. Kuva 4. IV-kuilurakennus ja tutkimusrakennus. Ajotunnelin suuaukon lähellä tulevat rakennukset on esitetty kuvassa 5, jossa ylimpänä näkyy ajotunnelin suuaukon vieressä tunnelitekniikkarakennus ja kuvassa keskellä ajoneuvojen pesuhalli, jossa on myös raskas konepaja, loppusijoitustilojen käyttövaiheessa

11 rakennusta voidaan kutsua korjaamoksi. Vuotovesien selkeytysallas näkyy kuvassa vasemmalla. Kuva 5. Ajotunnelin suuaukon rakennukset. Kuvassa 6 on näkymä 400 kv:n voimalinjan pohjoispuolella olevista rakennelmista, jota dominoi louheauma. Louheen murskausasema ja murskevarasto ovat louheauman vieressä. Täyteaineen sekoittamo tulee murskevaraston lähelle. Hentoniittikanttien varastokenttä näkyy kuvassa oikealla ylhäällä sinisenä.

12 Kuva 6. Näkymä 400 kv:n sähkölinjan pohjoispuolen alueesta. Laitosalueelle tarvitaan vielä ainakin seuraavat varaukset: - polttoaineen tankkauspaikka - rakennustarvikevarasto - rakennusjätteen läjitysalue sekä - laajennusvaraukset 1.8.1 Kapselointilaitos Käytetty ydinpolttoaine vastaanotetaan kapselointilaitoksella jatkokäsiteltäväksi loppusijoitusta varten. Polttoaineniput puretaan kuljetussäiliöistä ja sijoitetaan loppusijoituskapseleihin. Loppusijoituskapselin kaasuatmosfåäri vaihdetaan, kapselin sisäkansi suljetaan ja kuparisen ulkokapselin kansi hitsataan kiinni elektonisuihkuhitsauksella. Hitsin pinnan koneistuksen ja tarkistuksen jälkeen kapseli puhdistetaan ja siirretään puskurivarastoon odottamaan siirtoa kapselihissillä loppusijoitustilaan. Kaikki edellä esitetyt työvaiheet tulee voida tehdä turvallisesti ilman merkittäviä päästöjä ja henkilöstöannoksia. Kapselointilaitos on loppusijoituslaitoksen keskeisin rakennus. Kapselointilaitos erotetaan turva-aidalla muusta loppusijoituslaitoksesta, koska kapselointilaitoksella käsitellään käytettyä ydinpolttoainetta. Kapselointilaitoksen yhteyteen tehdään hentoniittilohkojen välivarasto, lohkot viedään loppusijoitustilaan kapselihissillä. Hentoniittilohkot ostetaan valmiina ulkopuoliselta toimittajalta tarjouskilpailun perusteella.

13 Kapselointilaitoksen suunnittelussa varaudutaan vierailijoiden vastaanottoon. 1.8.2 Käyttörakennus Loppusijoituslaitoksen hallinto on keskitetty käyttörakennukseen, jossa ovat myös kapselointilaitoksen henkilöstön sosiaalitilat. Käyttörakennuksessa on henkilöstöravintola, joka on yhteinen koko loppusijoituslaitoksen maanpäälliselle henkilöstölle. Loppusijoituslaitokselle ei rakenneta omaa paloasemaa, vaan turvaudutaan Porin aluehälytyskeskuksen palo- ja pelastustoimeen. Laitoksen vartijat koulutetaan kuitenkin palomiehiksi hoitamaan ensisammutuksen. 1.8.3 IV-kuilurakennus Loppusijoitustilojen valvomatloman alueen ilmanvaihto, vuotovesien poisto sekä sähkötehon syöttö hoidetaan IV-kuilun kautta. IV-kuiluun tulee myös henkilöhissi valvomattoman alueen henkilöliikennettä varten. IV-kuilurakennus sijaitsee ilmanvaihtokuilun yläpuolella. Maan alla työskentelevien tutkijoitten sosiaalitilat ovat tässä rakennuksessa. Loppusijoituslaitoksen käyttövaiheessa kalliomekaaninen laboratorio ja kemian laboratorio tutkimusrakennuksesta on siirretty IV-kuilurakennukseen. Samoin toimistotiloja on siirretty IV -kuilurakennukseen. IV-kuilurakennus varustetaan väestösuojalla. 1.8.4 Tutkimusrakennus Tutkimusrakennus palvelee IV-kuilurakennuksessa ja loppusijoitustilojen valvomattomalla alueella työskenteleviä henkilöitä. Tässä rakennuksessa tutkitaan ja varastoidaan laitospaikkatutkimuksien kairaus- ja vesinäytteet 1.8.5 Tunnelitekniikkarakennus Tunnelitekniikkarakennus rakennetaan jo ONKALO-vaiheessa. Rakennukseen tulee muuntamo ja 20 kv:n jakokeskus ajotunnelia pitkin vietävää sähkönsyöttöyhteyttä varten. Rakennukseen tulee myös ajotunnelin ylimmän osuuden poistoilmapuhallin sekä savunpoistopuhallin. Tunnelitekniikkarakennukseen sisällytetään myös erilaisia kulunvalvontaan ja viestintätekniikkaan liittyviä tiloja. 1.8.6 Korjaamo ONKALO-vaiheessa rakennetaan ajoneuvojen pesupaikka, jota viimeistään käyttövaiheessa laajennetaan korjaamolla. Loppusijoitustilat rakennetaan ajotunnelin kautta. Loppusijoitustilojen rakentamisessa käytettävä kalusto kuljetetaan maan alle ajotunnelin kautta, samoin louhe nostetaan ylös ja täyteaine viedään alas ajotunnelin kautta. Ajoneuvojen ja työkoneiden korjausta ja

14 huoltoa varten tarvitaan raskas konepaja ja ajoneuvojen huoltotilat sekä tarpeelliset varastotilat. 1.8.7 Informaatiorakennus Informaatiorakennus toimii Olkiluodon tiedotuskeskuksena sekä vierailijoitten vastaanottokeskuksena. Informaatiorakennuksessa on sekä pysyvät että muuttuvat näyttelytilat. Informaatiorakennuksessa on riittävä määrä neuvotteluhuoneita, seminaaritiloja, auditoria noin 130 hengelle sekä ravintola. Informaatiorakennuksen ravintolalla ja käyttörakennuksen henkilöstöravintolalla on yhteinen keittiöhenkilökunta. Informaatiorakennukseen tehdään sauna terassitiloineen. Informaatiorakennus sijaitsee sisääntuloväylän varrella tien vasemmalla puolella tai sitten vasten käyttörakennusta pysäköintialueen toisella puolella. 1.8.8 Louhekenttä Louhekentällä on louheauma, louheen murskausasema, murskeauma ja täyteaineen sekoittamo. Ylöstuotu louhe varastoidaan louheaumaan. Murskausasemalla louhe murskataan siten, että sen raekokojakauma on sopiva loppusijoitustunneleiden täyteaineeksi. Täyteaineen sekoittamo tehdään murskausaseman läheisyyteen. Sekoittamon yhteyteen tarvitaan loppusijoitustunneleiden täyteaineen lastausasema sekä bentoniitin lämmin välivarasto vähintään viidelle bentoniittikontille. 1.8.9 Tankkausasema ja öljysäiliöt Laitosalueen dieselajoneuvot tankkaavat tankkausasemalla. Suurimmat dieselpolttoaineen kuluttajat keskittyvät louheauman ympärille louheen ja murskeen käsittelyyn sekä louheen ylösajoon ja täyteaineen vientiin alas loppusijoitustiloihin. Sopiva paikka tankkauspisteelle voisi olla louheaumalle vievän tien varressa lähellä täyteaineen sekoittamoa. Dieselpolttoaine on maanalaisessa säiliössä. 1.8.1 0 Laitosalueen muut rakenteet ja varaukset Kaukolämpöjohdot sekä putkiverkko talousvedelle kulkevat kaivannoissa laitosalueella pääasiassa tielinjoja pitkin. Muita putkiverkkoja ovat perusvesiviemäröinnin putkiverkko sekä sadevesiviemäröintiverkko. Kaapeleille tulee omat kaivannot. Pääkaapelireitti kulkee tuotantorakennusten editse kulkevaa tielinjaa pitkin. Myös dataverkko vedetään kaapelitunneliin. Bentoniittikonteille tehdään varastokenttä Olkiluodon satamasta tulevan tien varteen. Varastoalueella tulee olla tilaa 100:lle 20 jalan kontille. Bentoniittikontit varastoidaan taivasalla asfaltoidulla pihalla. Bentoniittikontteja siirrellään laitosalueella lukkinosturilla.

15 Urakaitsijoille on varattu alue murskausaseman läheisyydestä. Loppusijoituslaitoksen käytön aikana murskausurakoitsij a järjestää omat parakkinsa alueelle. Samoin aj otunnelin yläpäässä on tunneliurakaitsijoille varattu alue, joka on perustettu jo ONKALOvaiheessa. Rakennustarvikkeille on varattu tila kylmälle varastohallille läheltä hentoniittikenttien varastokenttää. Loppusijoituslaitoksen käytön aikana rakennustarvikkeiden tarve on vähäinen. Läjitysalueelle katsotaan sopiva paikka laitosalueen ulkopuolelta. Loppusijoitusreikien porauksessa syntynyt jauhe kuljetetaan läjitysalueelle tai sitten jauhe sekoitetaan loppusijoitustunneleiden täytteeksi. Loppusijoitustunneleista poistettavat rakenteet viedään läjitysalueelle. Jätteet pyritään lajittelemaan ja kierrättämään mahdollisuuksien mukaan.

16

17 2 KAPSELOINTILAITOS Kapselointilaitos on kuvattu tarkemmin viitteessä (Kukkola, 2002). 2.1 Kapselointilaitoksen tarkoitus Käytetty ydinpolttoaine vastaanotetaan ja käsitellään loppusijoitusta varten kapselointilaitoksella. Polttoaineniput puretaan kuljetussäiliöistä ja sijoitetaan loppusijoituskapseleihin. Loppusijoituskapselin kaasuatmosfåäri vaihdetaan, kapselin sisäkansi suljetaan ja kuparisen ulkokapselin kansi hitsataan kiinni elektonisuihkuhitsauksella. Hitsin koneistuksen ja tarkistuksen jälkeen kapseli puhdistetaan ja siirretään puskuri varastoon odottamaan siirtoa kapselihissillä loppusijoitustilaan. Kaikki edellä esitetyt työvaiheet tulee voida tehdä turvallisesti ilman merkittäviä päästöjä ja henkilöstöannoksia. Kapselointilaitoksen yhteyteen tehdään hentoniittilohkojen välivarasto, jonne tuodaan loppusijoitusreikien eristemateriaalina käytettävät hentoniittilohkot Kapselointilaitoksen suunnittelussa varaudutaan vierailijoiden vastaanottoon. Periaatteena on, että vierailijat liikkuvat valvomattomalla alueella, mutta voivat silti seurata työskentelyä ja kapselointiprosessin edistymistä valvotulla alueella joko suoraan säteilysuojaikkunoista tai monitori en välityksellä. 2.2 Kapselointilaitoksen tärkeimmät toiminnot 2.2.1 Käytetyn polttoaineen vastaanotto Käytetty polttoaine tuodaan maantiekuljetuksena kuljetussäiliöiden vastaanottotilaan. Loviisan laitoksen polttoaine tuodaan säiliössä, johon sopii joko 30 tai 84 polttoainenippua. Olkiluodon laitoksen polttoaineen kuljetussäiliön vetoisuus on 48 ntppua. Polttoaine tuodaan kapselointilaitokselle märkäkuljetuksena. Kuljetussäiliöiden kuljetusajoneuvon sääsuoja pestään ulkona, ajoneuvo ajetaan vastaanottotilaan, kulj etussäiliöstä poistetaan iskunvaimentimet, kulj etussäiliö nostetaan pystyasentoon ja siirretäänjoko vastaanottotilan varastointipaikalle tai sitten kuljetussäiliö voidaan laskea suoraan kulj etussäiliön siirtokäytävään. Kuljetussäiliöiden vastaanottotila on läpiajettava, vaikka varastointipaikoilla olisikin kulj etussäiliöitä. 2.2.2 Polttoaineen kapselointi Uusi loppusijoituskapseli lasketaan kapselin siirtokäytävän vaunuun uusien loppusijoituskapselin varaston lattialuukun kautta. Loppusijoituskapselin sisäkansi on paikoillaan, ulomman kuparikapselin kansi asetetaan siirtovaunun telineeseen. Kapselin siirtovaunu ajetaan kuumakammion alapuolelle ja loppusijoituskapseli nostetaan kuumakammion telakointiasemaan. Läpivienti tiivistetään ja kuumakammion sulkukansi avataan.