Maatilan biokaasu- ja energiansäästöpäivä 22.11.2011 Kalajoki, Kylpylähotelli Sani Esko Viitala, ProAgria Oulu
Tiloilla erilaisia vaihtoehtoja energiatalouden tehostamiseen Suuret energiaratkaisut Lämmitysjärjestelmän valinta (rakennukset / kuivaamot) Koneketjun valinta Uuden rakennuksen energiankulutus Pienet energiansäästöinvestoinnit Maidon lämmön talteenotto Ovien lämmöneristyksen lisäys Työrutiinit Traktorin ajotapa / koneiden säädöt Valaisutarpeen määritys Kattilan nuohouksen riittävyys Yksinkertaiset ratkaisut Ajastimet, liiketunnistimet Uusien rakennusten tekniikka
Peltotöiden energiankulutukseen vaikuttavat tekijät Käytettävät työmenetelmät Tavanomainen viljely Kevennetty muokkaus (40 %) Suorakylvö (70 %) Olosuhteet Maalajit, sää Työkoneiden kunto ja säädöt Kulutusosien kunto, oikea työsyvyys ym. Kuljettajan ajotapa Käytettävä teknologia Koneiden automatiikka
Peltoviljelyn energiansäästöt Traktoriin nähden sopivat työkoneet Kaukaisimmat lohkot esim. hoidettu viljelemätön pelto Lohkojen muoto tarkoituksenmukaiseksi / salaojitus Tilusjärjestelyt Viljelysteiden kunto Maan kasvukunnon ylläpito Mm. toimiva ojitus vähentää tiivistymistä Oikea ajotapa traktorilla (5-10 %) Ajotapa ja ajonopeus (70-80 % maksimitehosta) Kuljettaja vaikuttaa eniten polttoaineen kulutukseen Traktori ei ole optimaalinen kuljetusväline Korkea satotaso lisää energiatehokkuutta Energiatehokkuus on olennainen asia Litraa / ha kwh/kg Hehtaarikulutuksella voi verrata eri työtapoja tai työkoneita
Viljan kuivaus Viljan kuivaus kuluttaa jopa 60 l/ha Kuivaussiilon ja tuloilmaputkiston eristäminen säästää n. 10 % energiaa Yökuivaus lisää öljynkulutusta 5-10 % Rehuviljan itävyys- ja leipoutumisominaisuuksilla ei ole väliä, joten energiakulutuksen minimoimiseksi ja kuivurin kapasiteetin lisäämiseksi kannattaisi käyttää mahd. korkeaa kuivausilman lämpötilaa (n. 80-90 jopa 100 C) Säästö n. 10-15 % Huomioi paloturvallisuus Ilman esikuivauksen haasteena suuret ilmamäärät
Viljan kuivaus Onko tarvetta kuivata kaikkea viljaa Ilmatiivis- tai murskesäilöntä Puskurikuivurit Korjuutyön aikaistuminen korjuu hyvillä keleillä voi tuoda säästöä jopa 20-30 % Investointikustannuksia ja lisätyötä Alipainekuivauksessa kuivausilman lämpötila 80-120 ºC Säästö 15-20- jopa 25 % Uusiutuva energia polttoaineena Tilan omat lämpökeskukset (vesikiertojärjestelmä) radiaattoriratkaisut Kuivuriuunijärjestelmät laitetoimittajilta (ilmauunit) kaukolämpö
Viljan liikakuivaus Rehuviljan liikakuivauksen välttämisellä säästää n. 10-20 % 4000 kg/ha, kost. 14 % -> vettä 560 kg 4000 kg/ha, kost. 12 % -> vettä 480 kg Vettä pois 80 kg/ha * 0,141 kg pö/vesikilo = 11,28 kg/pö 11,28 kg pö* 11,8 kwh/kg pö = 133 kwh/2 %-yks./ha 50 ha * 133 kwh/ha = 6 650 kwh / uunin hyötysuhde? 4 %-yksikön ylikuivaus 13 300 kwh/50 ha Polttoöljyä 1 330 litraa / 0,87 = n. 1500 litraa/v Haketta 19 i-m³ / 0,80 = n. 24 i-m³ Kun alitetaan 15 %:n viljankosteus, kosteuden poistamiseen tarvittava energiamäärä kasvaa huomattavasti Loppukosteus on sitoutunut hyvin tiukasti jyviin
Säteilylämmittimet Säteilylämmittimissä ei termostaattia 1,5 kw/kpl*2 kpl * 24 h/vrk * 120 vrk/v = 8 640 kwh/v vaihtoehtoisesti 0,6 kw/kpl* 1 kpl * 24 h/vrk * 70 vrk/v = 1008 kwh/v Onko tarpeen olla molemmat lämmittimet päällä koko ajan? Varmista, että karsinat vedottomassa paikassa Karsinat riittävän tiiviiksi Voiko käyttää ajastinta? Sopiva korkeus Lisälämmittimet huomaamattomia energiasyöppöjä
Vasikkapesä
Sähköpuhaltimet 4,5 (9,0) kw * 24 h/vrk * 100 vrk = n. 10 800 kwh Suuri määrä energiaa! Tarkoittaa n. 900 /v Voidaanko kylmäsillat eliminoida järkevällä kustannustasolla? Ongelmaa tuottaa kosteuden tiivistyminen rakenteisiin, mahdollisesti vesiputkien jäätyminen ja vetoisuus nuorkarjatilassa
Tuotantorakennuksen tiiviys Ovet ja ikkunat usein pahoja vuotokohtia Tarvitseeko kaikkia ovia käyttää talven aikana Ovien lisäeristys Tuplaovien soveltuvuus Aiheuttaako lisälämmitystarvetta
Eristyksen taso Välipohjan lisäeristys nostaa rakenteiden pintalämpötilaa ja vähentää kosteuden tiivistymistä rakenteisiin Tutki rakennusten eristystaso Muista toimiva kosteussulku Vältytään lisälämmön antamiselta
Sähköllä toimivat koneet Sähkötyökoneissa hyötysuhde on hyvä (jopa 97 %) Sähköllä kwh:n hinta on n. 0,09 : 0,9 = 0,10 /kwh Polttomoottorilla kwh:n hinta on n. 0,27 1 litra pö n. 0,85 0,85 /l : 10,02 kwh/l =0,08 /kwh 0,08 /kwh:0,30 =0,27 /kwh Traktoridieselin hyötysuhteet ovat 30-35 % Parhaiden moottoreiden hyötysuhteet ovat 50 %:n luokkaa Sähkö on hyvä renki olettaen että työt saadaan tehtyä tehokkaasti
Lämmön talteenotto Maatiloilla lämmön talteenotto haasteellista Pölyt, syövyttävät kaasut Vaatii yleensä kanavarakennetta ilmastointiin Lämmönsiirtimenä toimii 200 metriä muoviputkea (kuparikennosto ei kestänyt) Painepesurilla pestään muutaman kerran vuodessa Asunnon lämmitykseen Hyötysuhteeksi laskettu parhaimmillan jopa 3,9
Maidon lämmön talteenotto Maidon jäähdyttämisestä saadaan talteen energiaa 0,030 kwh/litra, Energia käytetään veden lämmittämiseen
Lämmön talteenotto maidosta Kustannus n. 2000-3 000 9000 litran tuotoksella energiaa 30 lehmän karjasta n. 8 000 kwh 0,09 /kwh:n hinnalla vuosituotto 720 Kuoletusaika ilman korkokustannuksia n. 3,0 4,0 vuotta Maitohuone ei lämpiä kesäaikana Käyttötunteja vähemmän, kylmäkoneisto kestää paremmin Kannattavaa varsinkin jos vesi lämmitetään sähköllä
Lämpökeskukset Valmiin rakennuskannan hyödyntäminen Kattiloiden hyötysuhde Ei pitkiä lämpökanaaleja Hake, pelletti, briketti, turve, vilja, olki, ruokohelpi Hyvälaatuinen polttoaine (kosteus 20 35 %) paloturvallisuus Putkien eristys Automatiikka Vähäinen käyttöveden lämmitys kesällä sähköllä(n. 600-1000 kwh/henkilö/vuosi) Avustus 15 %, ktl 70 %
Maatilan energiasuunnitelma Valtion tuki suunnitelmalle 85 % Tukikelpoisten kust. enimmäismäärä 1100 Max. 935 Tilalta laskutetaan vain omarahoitusosuus 242 ja ALV koko summasta 270 (Yht. 512 ) Tilan liityttävä Maatilojen energiaohjelmaan Kulutuksen vuosittainen seuraaminen ja tarvittaessa kulutuslukujen raportointi Tuetun suunnitelman laatija koulutettu energia-alan asiantuntija Mavin hyväksyntä henkilölle Mavi ylläpitää luetteloa hyväksytyistä suunnittelijoista (http://snadi.mmm.fi/energianeuvonta/)