LUOTTAMUSMIESTEN ASEMA VALTAKUNNALLISISSA RAKENNUSLIIKKEISSÄ

LUOTTAMUSMIESTEN ASEMA VALTAKUNNALLISISSA RAKENNUSLIIKKEISSÄ * Tuula Eriksson Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntijat 10 maaliskuu 2008

Sisältö 1. Johdantoa 1 1.1. Luottamusmieshistoriaa 1 1.2. Millainen luottamusmiesorganisaatio tutkittavissa yrityksissä on 6 2. Luottamusmiesjärjestelmien säännöstyslähteet 7 3. Tutkimusoletus 15 4. Mitkä ovat luottamusmiesten toimintaedellytykset 16 4.1. Ajankäyttö ja ajankäytön kontrollointi 16 4.2. Edustettavien maantieteellinen tavoitettavuus 16 4.3. Luottamusmiesten kouluttautumismahdollisuudet 17 4.4. Yhteydenpitovälineet ja -keinot 18 5. Luottamusmiesjärjestelmien eroavaisuuksien vertailu 20 6. Tutkimustulos / yhteenveto 21 7. Liitteet 21 7.1. Haastattelukysymykset 21 7.2. Haastattelu 1 22 7.3. Haastattelu 2 23 7.4. Haastattelu 3 24 7.5. haastettelu 4 26 7.6. Haastattelu 5 27 7.7. TED 28 Sopimus NCC RAKENNUS OY.n työntekijöiden edustusjärjestelmästä/ luottamusmiesjärjestelmästä Liitteet

1. Johdantoa 1.1. Luottamusmieshistoriaa Luottamusmiehet vakiintuivat v.1947 osaksi työelämää. Varhempaan historiaan en puutu tässä kirjoituksessa, mutta asiasta löytyy enemmän tietoa mm. Jyrki Helinin kirjassa RAKENTAJIEN LIITTO. YIT Rakennus/Talonrakennuksen alueellisen työsuojeluvaltuutetun Jorma Säynäväjärven kirjoitus; Luottamusmiestehtävän muuttumisesta Luottamusmiestehtävä on aikana, jona olen seurannut asiaa joko sivusta tai tehtävää hoitaneena, muuttunut ympäröivän yhteiskunnan ja rakentamisen kehityksen myötä monessa suhteessa. Luottamusmiestehtävä-nimike kattaa tässä kaikki työmaan työntekijäedustukset. Jäljempänä käsittelen ainoastaan sitä muutosta rakennustyömaiden työtekijäedustusjärjestelmässä, joka on tullut siirtymisestä yhteen edustajaan so. työsuojeluvaltuutettu/yhteysmieheen. Työsuojeluvaltuutetusta käytän useasti valtuutettu-nimitystä. Toimin YIT Rakennus Oy:n alueellisena työsuojeluvaltuutettuna. Kyseisen yrityksen solmimassa yrityskohtaisessa sopimuksessa on tehtäviini määritelty myös paljon pelkästään työsuhteen ehtoihin liittyviä asioita ja yhteydenpitoa ammattiosastoihin ja liiton aluejärjestöön. Tärkein muutos luottamusmiestoiminnassa on talonrakennuksen työehtosopimuksen alueella ollut yhteysmies/työsuojeluvaltuutettu- järjestelmän omaksuminen. Työmaalla (osin myös yrityksessä tai alueyksikössä) työntekijöitä edustaa sama henkilö sekä työsuojelu- että työsuhdeasioissa. Samalla hän edustaa myös yhteisen työpaikan kaikkia työntekijöitä molemmissa asioissa. 70-luvulla, jolloin nykyiset työsuojelusäännökset tulivat voimaan ja 80- luvulla ts- valtuutetun ja luottamusmiehen tehtävät olivat selkeästi erillään. Työntekijäedustajuus painottui selkeästi luottamusmieheen ja ts-valtuutettu oli vain 1

lain määräämä työntekijäedustaja, lukuun ottamatta suurten- ja keskisuurten yritysten (joita silloin vielä oli runsaasti) yrityskohtaisia valtuutettuja ja silloisia työsuojelun yhteisasiamiehiä. Molempien osapuolten, sekä työnantajien että työntekijöiden kanta työsuojeluasioihin erityisesti työmailla tuntui olevan: herrat säätäköön, me jatkamme entisin tavoin. Oletettiin siis turvallisuustason surkeuden olevan jokin luonnonvoiman omainen tekijä. Rakennusalan huippusuhdanne 80-luvun lopulla toi niin paljon uutta, alalla ennen työskentelemätöntä väkeä, että entinen luottamusmiesperinne heikentyi selvästi. Sidonnaisuus liittoon tai omaan ammattiryhmään höltyi. Myöskin luulo, että kullan vuolenta jatkuu ikuisesti, alensi järjestäytymisastetta ja sen myötä halua ryhtyä työntekijäedustajaksi. Ainoastaan luottamusmiehen työsuhdeturva ja tehtävään liittyvä taulukkoon nähden korotettu palkka takasi jonkinlaisen työntekijäedustajaverkoston olemassaolon. Edustajat valittiin toki kattavasti, mutta viimeisen kieltäytyjän periaatetta noudattaen isossa osassa työmaita. Tässä vaiheessa liiton toimesta valittiin toimintamalliksi pyrkimys yrityskohtaisiin luottamusmiehiin. Niiden saavuttaminen toikin monia, jo menetetyiksi oletettuja piirteitä työntekijäedustukseen. Saatiin lisää ajankäyttöä ja tietyllä tavoin ammattimainen ote asioiden hoitamiseen. Toiminta yritysten tasolla varmasti tehostui, mutta päivittäinen yhteydenpito alan perusyksikköön, työmaahan, oheni merkittävästi. Kerran kuukaudessa käynti, pätevimmänkään tekemänä,ei ole samaa kuin jatkuva läsnäolo 90-luvun alun lama, jonka syvyistä ei meidän alallamme ollut edes 30-luvun pahimpina pulavuosina, opetti suuren osan rakentajajoukosta pelkäämään. Pelkäämään lopputiliä tai lomautusta. Tämä pelko oli myös aiheellinen. Tilanne oli sama kuin rekan ja polkupyöräilijän törmäyksessä: pyöräilijä oli oikeassa, mutta kuoli. Työmailla vallitsi kaikkinainen mielivalta ja tärkeimmät (lukumäärältään) työnantajat olivat pitkälle ketjutettuja aliurakoitsijoita. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut valittiin vain niiden suurimpien yritysten työmaille, joissa edustuskulttuuri oli aiemmin vakiintunut. Tilanteen alkaessa normalisoitua valittiin jälleen työsuojeluvaltuutetut, koska ne useimmille työmaille oli valittava sekä silloisen työehtosopimuksen liitteenä olevan työsuojelusopimuksen ja työsuojelun valvontalain (16.2.1973/131) pakottamina. Samanaikaisesti myös työnantajat suurimpien yritysten johdolla alkoivat kantaa huolta työturvallisuustason nostamisesta laadun merkkinä. Olosuhteiden so. työehtosopimusten määräysten pakosta yrityskohtaiset 2

luottamusmiehet vastustustivat työmaiden luottamusmiesten valintaa. Jokaisella työmaakohtaisella voitiin vähentää heidän ajankäyttöään. Työsuhdeasioiden osuus työntekijäedustuksessa jäi entistäänkin vähäisemmäksi. Rakennusliiton sai aikaan sen, että 1.10.1999 työehtosopimuksen liitteeksi solmittiin sopimus työntekijöiden edustajista sekä työtekijöiden ja työnantajan yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä. Tässä tavallaan tehtiin välttämättömyydestä hyve. Todettiin, että tärkeintä on saada liiton käsivarsi (1999 RL:n liittokokouksen päätökset esim.) jokaiselle työmaalle. Tällä hetkellä valtaosalla niistä työmaista, joille on valittu jonkinlainen työntekijäedustus, on nimenomaan ts valtuutettu/ yhteysmies. Myöskin on syytä todeta, että lähes jokainen valtuutettu on myös yhteysmies. Tämä ilmenee esimerkiksi liiton Tampereen toimiston järjestämien toisaalta valtuutettuja ja toisaalta valtuutettu/yhteysmiehiä koskevien tiedotustilaisuuksien osanottajista. 1.4.2003 voimaan astuneen talonrakennuksen työehtosopimuksen mukaan alettiin maksaa yhteysmies/ts-valtuutetulle erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan. Sopimuksen mukaan yhteysmiehen pitää olla Rakennusliiton jäsen ollessaan liiton edustajana työkohteessa (3 ). Ts-valtuutetulta tätä ei edellytetä. Tässä vaiheessa myös nähtiin työnantajan todellinen kanta työntekijäedustukseen, koska monissa yrityksissä jouduttiin jokainen ts-valtuutettu erikseen nimeämään myös yhteysmieheksi. Valtaosassa yrityksiä jäi voimaan myös yrityskohtaisten luottamusmiesten järjestelmä. Lisäksi ovat tulleet myös alueelliset lm:t/valtuutetut (yhteysmiehet) Liiton tulivoima näin mitattuna on kasvanut. Tarkasteltaessa, mihin järjestelmässä tapahtunut muutos on johtanut, voidaan ensimmäisenä todeta työntekijäedustajien muodollinen väheneminen lähes puolella. Vastaavasti voidaan todeta edustuksen aitouden lisääntyminen. Kukaan ei ole luottamusmies tai valtuutettu vain siksi, että sellainen sopimuksen ja perinteen vuoksi valitaan vaan oikeasti porukkansa valitsema edustaja. Aitouden rinnalle on nostettava myös tehtävien yhtenevyys ja päällekkäisyys. Parhaana esimerkkinä voidaan pitää sosiaalitiloja koskevat ongelmat. Ne ovat sekä 3

TES tulkintoja (luottamusmies) että työsuojeluasioita (valtuutettu). Samoin on turvallisuustöiden (kaiteet, aukkosuojaukset jne.) hinnoittelu urakoissa. Vaikka luokkataistelu on terminä tuomittu (lähinnä uuden vasemmiston toimesta) menneisyyteen kuuluvaksi, ei sen perinteisiä osa-alueita voi erottaa toisistaan. Kaikki työntekijöiden olosuhteiden parantamiseksi tehtävä työ on yhtä kokonaisuutta. Vuoden 1999 liittokokouksen tavoitteenasettelu työmaakäsivarsien lisäämisestä on toteutunut, ei kuitenkaan toivotussa laajuudessa. Edellä mainittujen yhteyksien lisääntyminen koskee vain vakiintuneita alan yrityksiä. Tärkeänä tavoitteena on saada työntekijäedustajisto syntymään myös liiton kannalta pimeisiin yrityksiin. Lakisääteisyys, tuntien suomalaisen lainkuuliaisuuden, tekee kuitenkin valtuutetusta ylivertaisen edustajan silloin, kun työnantaja on nihkeä asialle. Vähimmälle huomiolle on varmaan jäänyt, että nykyinen TED-sopimus tuottaa kaikille työmaan eri työehtosopimusten piiriin kuuluville (yhteisen työpaikan käsite, esim. Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738) yhteisen työpistekohtaisen työpaikkaedustajan TED 2 ja 6 ). Vaikka esim. putkimiehillä ja maalareilla onkin omat yrityskohtaiset luottamushenkilönsä, on tärkeää, että kullakin työmaalla on nimenomaan sen työmaan edustaja kaikille työntekijöille Uudistus toi myös kielteisiä puolia. Sekä suuri osa työnantajan edustajista että tehokkaasti valtuutettuina (työsuojeluasioissa) toimivista työntekijäedustajista osa on vankasti sitä mieltä, että vain turvallisuuskysymykset kuuluvat em. edustajan toimivaltapiiriin. Mitä sulle kuuluu karmin hinta? tai Mitä mun täytyy vuokramiehiä vahtia? ovat tuttuja kysymyksiä molemmilta tahoilta. Työnantajan tehtävänrajauksen vain turvallisuustasosta huolehtimiseen on sisäistänyt myös moni työntekijä ja muun edunvalvonnan rooli on hämärtynyt. Koulutusjärjestelmä ei myöskään ole pystynyt vastaamaan uuteen haasteeseen. Valtuutettu koulutetaan työsuojelutehtäviin ja luottamusmies työsuhdeasioihin liittojen ja keskusjärjestöjen solmimien sopimusten mukaan. Valtuutettujen koulutukseen ohjaamisessa ei ole merkittäviä vaikeuksia, koska työnantajan on jo juhlapuheidensakin takia suhtauduttava asiaan myönteisesti. Yhteysmiestä ja hänen tehtäviensä sisältöä nämä sopimukset eivät tunne. Hän saa työsuojelun peruskurssin, muttei mitään luottamusmiestehtävään liittyvää valmennusta. On tunnustettava ja tunnistettava talonrakennuksen erityispiirteet tässä asiassa ja otettava yhteysmies myös luottamusmieskoulutuksen piiriin. 4

Työpaikan luottamusmiehellä on useiden tutkimusten perusteella selkeästi kansalaisten tuki ja heitä pidetään em. syistä arvossa. Myöskin nimitys on omaan kenttäämme vakiintunut, nimenomaan koko edustusta käsittävänä henkilönä. Tavoitteena onkin, että tehtävän sisältö olisi nykyinen valtuutettu/yhteysmies, mutta nimike olisi perinteinen luottamusmies. Tällainen ratkaisu on mahdollinen nykyistenkin sopimusten ja säädösten puitteissa. Valitaan valtuutettu/yhteysmies kaikkine oikeuksineen ja valitaan hänet heti myös luottamusmieheksi. Näin päästään muotoilemaan seuraavia sopimuksia niin, että tuloksena on luottamusmies, joka hoitaa myös työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Jukka Asikaisen,RL, täsmennys luottamusmiesjärjestelmien muuttumisesta viime vuosikymmeninä: Yritys ja työmaatason luottamusmiesverkosto on Rakennusliiton edunvalvonnallinen selkäranka. Rakennusalan työehtosopimuksen liitesopimuksena tällähetkellä olevaa Työntekijöiden edustajien valintaa ja toimintaoikeuksia koskevaa TEDsopimusta edelsivät erilliset LMS-, RYTS- ja TSV- sopimukset. Käytännössä yhdistäminen TED: ksi tapahtui vasta vuosituhannen vaihteessa helmikuussa 2000 allekirjoitetun TES:n kautta. Samassa sopimuksessa puhuttiin myös ensimmäistä kertaa työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmies käsitteestä ja määriteltiin tsv/ yhteysmiehen toimenkuvaa työntekijöiden edustajana työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Yrityskohtainen luottamusmiesjärjestelmä rakennusalan työehtosopimuksiin tuli 1990- luvun alussa (1992) työnantajapuolen vahvasta asenteellisesta vastarinnasta huolimatta. Ennen järjestelmän kirjaamista TES: een sitä edelsi liittojen välillä sovittu seitsemässä suuressa ( HAKA, YIT, POLAR, RUOLA, HARTELA, Rakennusliike J. Koskinen ja KUMMOLA ) valtakunnallisessa yrityksessä suoritettu kaksivuotinen kokeilu. Tätä ennen oli jo HAKA- konsernin sisällä yrityskohtaisen sopimuksen perusteella oma järjestelmänsä. Kaikista näistä kokeiluista oli sekä työntekijöiltä että työnantajapuolelta vastapuolisesti myönteistä kokemusta. Yrityskohtaisen luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus ei ollut hävittää työmaatason luottamusmies järjestelmää, vaan luoda yritystason yhteistoimintarakenne. Lama seurauksineen vaikutti varmasti siihen, että työkohdetasolla luottamusmiesvalinnat jäivät tekemättä, kun vain pääurakoitsijan yrityskohtainen luottamusmies oli nimetty. TSS:n puolella työsuojeluvaltuutettu/ työsuojelun yhteysasiamies työnjako/ tehtävänkuvat olivat paremmin sisäistetty ja valinnat tehtiin paremmin. 5

Nykyinenkään TED ei estä yritystason luottamusmies valintoja, mutta työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmies omaa monessa mielessä vahvemman roolin työpaikkatason toimijana kuin työkohteen luottamusmies, joka edustaa työsuhdeasioissa vain pääurakoitsijan työntekijöitä. 1.2. Millainen luottamusmiesorganisaatio tutkittavissa yrityksissä on NCC Rakennus OYn. luottamusmiesorganisaatio Yrityksellä on pääluottamusmies, sekä alueelliset työsuojeluvaltuutetut/ yhteyshenkilöt sekä toistensa varamiehet. Rakennustoimisto Palmberg Oy/ Tampere luottamusmiesorganisaatio; Kyseessä on itsenäinen yritys, joka on osa Lemminkäinen yhtiöiden konsernia. Yrityksessä on pääluottamusmies, joka on samalla työsuojeluvaltuutettu, hänellä varamies, sekä työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmies kaikilla työmailla. Peab Seiconin luottamusmiesorganisaatio; Yrityksessä on alueellinen pääluottamusmies/ työsuojeluvaltuutettu, sekä työmaiden yhteysmiehiä, jotka ovat samalla luottamusmies/työsuojeluvaltuutettuja SKANSKA OY:n luottamusmiesorganisaatio; Tutkittavana SKANSKA OY Pirkanmaa, joka toimii itsenäisenä yrityksenä konsernin sisällä. Yrityksessä on alueellinen pääluottamusmies, sekä työmaiden yhteysmiehiä, jotka ovat samalla luottamusmiehiä/työsuojeluvaltuutettuja YIT luottamusmiesorganisaatio; Kyseessä on monialayritys, jossa on useita pääluottamusmiehiä. 6

Heidän toimintansa koordinaattorina toimii luottamusmiesten vanhin. YIT Rakentamispalvelut jakaantuu talonrakennukseen ja infrapalveluun jolla kummallakin on oma pääluottamusmiehensä. YIT Talonrakennus koostuu alueyksiköistä, joista kuhunkin on valittu työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmies. Kullakin työmaalla tai työosastolla valitaan pääsääntöisesti työsuojeluvaltuutettu joka toimii myös yhteysmiehenä. 2. Luottamusmiesjärjestelmien säännöstyslähteet Laki työsuojelun valvonnasta Rakennusalan työehtosopimus Työsopimuslaki Työturvallisuuslaki Yhteistoimintalaki Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2001 Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 10 ja 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 16 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (131/1973) 10 :n 4 momentti ja 11 :n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 10 :n 4 momentti laissa 768/1994, seuraavasti: 10 7

Jos työpaikalle on valittu työehtosopimuksen perusteella luottamusmies tai yhdysmies tai työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 :ssä tarkoitettu luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa, jollei samaa henkilöä ole valittu toimimaan molemmissa tehtävissä. 11 Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 :ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (69/2001) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 30 Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut on valittava työntekijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi, jonka pituus on kaksi kalenterivuotta, jollei toimikaudesta 23 :ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Kahta kalenterivuotta pidemmästä toimikaudesta voidaan sopia 23 :n 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella. Toimikausi voidaan sopia myös työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä neljäksi kalenterivuodeksi. Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle. Työnantajan on tarvittaessa annettava työpaikalla tietoa työntekijöiden oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu. Vaalin järjestämistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luettelo työpaikan työntekijöistä ja tarvittaessa erikseen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä ja luovutettava maksutta työntekijöiden käyttöön hallinnassaan olevia tiloja. Työnantaja ei saa estää tai vaikeuttaa vaalin järjestämistä. 8

Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle. Jos työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestämisessä ilmenee työpaikalla epätietoisuutta, tarkastajan tulee antaa työntekijöille tarvittavat ohjeet. Jollei työpaikalla, jolla 29 :n mukaan on valittava työsuojeluvaltuutettu, ole toimitettu vaalia, tarkastajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaalin aikaansaamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin ajankohdasta, vaalikelpoisuudesta, ehdokasasettelusta, äänestysmenettelystä ja muusta vaalin järjestämisestä. 31 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä 26 :ssä tarkoitettuja asioita yhteistoiminnassa työnantajan kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Samoin hänen tulee osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos tämä tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimukseen osallistumisen tarpeelliseksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. 32 Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten. Työsuojeluvaltuutetulla on niin ikään oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse 9

järjestämästään työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työsuojeluvaltuutetun lausunnon antamisesta työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevasta hakemuksesta säädetään erikseen. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada jäljennöksiä 1 ja 2 momentissa mainituista asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä laajuudessa. 33 Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada koulutusta Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja aikaisemmin saamansa koulutus työsuojeluasioissa. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle. Kouluttamisen on tapahduttava työaikana, jollei 23 :ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. 34 Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu 31 :ssä säädettyjen tehtävien hoitamista varten säännöllisistä työtehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä on otettava huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät. Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole 23 :n 1 momentissa säädetyn mukaisesti muuta sovittu, työnantajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, vapautettava työsuojeluvaltuutettu 1 momentin tarkoittamat tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään 10

työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee sen työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmän valitsemaa työsuojeluvaltuutettua, jonka ryhmän työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle työstä aiheutuva haitta tai vaara on suurempi kuin toisen ryhmän työntekijöille aiheutuva haitta tai vaara. Työsuojeluvaltuutetun 1 momentissa tarkoitettu vapautus on hänen säännöllisten työtehtäviensä niin edellyttäessä otettava töiden järjestelyssä huomioon. Työsuojeluvaltuutetun on muutoin huolehdittava työ- tai virkasuhteesta tai muusta palvelussuhteesta johtuvista velvollisuuksistaan. 35 Työsuojeluvaltuutetun ansion menetyksen korvaaminen Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle työsuojeluvaltuutetun tehtävien työaikana hoitamisesta aiheutuva ansion menetys. Korvaus lasketaan sen mukaan, mitä työsuojeluvaltuutettu olisi säännöllisessä työssään ansainnut sinä aikana, jona hän hoiti työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Työnantajan on suoritettava kohtuullinen korvaus työsuojeluvaltuutetun työajan ulkopuolella suorittamista välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joista työsuojeluvaltuutettu on ilmoittanut työnantajalle. 36 Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä säädetyin rajoituksin keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta. Työsuojeluvaltuutetun on, milloin se vaaran laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden on mahdollista, ilmoitettava työn keskeyttämisestä työnantajalle ennakolta ja joka tapauksessa heti, kun se voi vaaratta tapahtua. Työnantaja voi varmistuttuaan, ettei 1 momentissa tarkoitettua vaaraa ole, määrätä työn jatkettavaksi. 11

Työn keskeyttäminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työtä keskeytettäessä on huolehdittava siitä, että keskeytyksestä mahdollisesti aiheutuva haitta ja vaara on mahdollisimman vähäinen. Jos työsuojeluvaltuutettu on tämän pykälän mukaisesti keskeyttänyt työn, hän ei ole velvollinen korvaamaan työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. 37 Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 :ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta. Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 3 luku Yhteistoiminta 17 Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita 2 momentissa tarkoitettuja asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. 12

Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 8 Sopimus yhteistoiminnasta Yritysryhmän tai yrityksen johto ja työntekijöiden edustajat saavat 9?12 :ssä säädetyn estämättä sopia yhteistoiminnan sisällöstä ja menettelytavoista sekä työntekijöiden edustajien määrästä ja jakautumisesta henkilöstöryhmittäin. Yritysryhmän taikka yrityksen kullakin henkilöstöryhmällä on oikeus valita keskuudestaan yksi edustaja työntekijöiden neuvotteluryhmään. Henkilöstöryhmät saavat ennen edustajien valintaa sopia keskenään, että työntekijöiden neuvotteluryhmään valitaan enintään kolme lisäjäsentä. Samalla on sovittava, mitkä henkilöstöryhmät ovat oikeutetut valitsemaan lisäjäseniä. Sopimus yhteistoiminnasta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voivat irtisanoa yritysryhmän tai yrityksen johto ja kunkin henkilöstöryhmän sopimusperusteisessa yhteistoiminnassa tarkoitettu edustaja. Jos henkilöstöryhmällä on enemmän kuin yksi edustaja, tulee heidän olla yksimieliset sopimuksen irtisanomisesta. Sopimuksella yhteistoiminnasta voidaan rajoittaa henkilöstöryhmien edustajien oikeutta irtisanoa tämä sopimus. Irtisanomisaika on kahdeksan kuukautta, jollei muuta ole sovittu. Yhteistoiminnasta tehdyn sopimuksen lakattua olemasta voimassa, on noudatettava, mitä 9?12 :ssä säädetään. 10 Työntekijöiden edustajat Yritysryhmän kunkin suomalaisen yrityksen työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yritysryhmän johdon ja työntekijöiden yhteistoimintaa varten yksi edustaja. Työntekijöiden edustajat tulee valita niin, että yritysryhmän kaikilla henkilöstöryhmillä on ainakin yksi edustaja. 40 Työntekijöiden edustajien oikeudet 13

Tässä laissa tarkoitetuilla työntekijöiden edustajilla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi samoin kuin erikseen sovittavaa yhteistoimintakoulutusta varten riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen työntekijöiden edustajan ja työnantajan välillä. Jos työntekijöiden edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella tämän lain mukaiseen yhteistoimintamenettelyyn tai suorittaa muun työnantajan kanssa sovitun tehtävän, työnantajan on suoritettava hänelle tehtävään käytetyltä ajalta korvaus, joka vastaa edustajan säännöllisen työajan palkkaa. 41 Työntekijöiden edustajien irtisanomissuoja Tässä laissa tarkoitettujen työntekijöiden edustajien irtisanomissuojasta on voimassa, mitä työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 :ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta. Muussa Euroopan talousalueen jäsenvaltiossa valitun työntekijöiden edustajan irtisanomissuoja määräytyy kyseisen valtion kansallisen lain mukaan. Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2001 Työsopimuslaki (55/2001) 2 Lomauttamisen perusteet Työnantaja saa lomauttaa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 :ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun vain 7 luvun 10 :n 2 momentissa säädetyillä perusteilla. 7 luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet 1 Yleissäännös irtisanomisperusteista 14

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. 10 Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 :ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun työsopimuksen tämän luvun 2 :ssä tarkoitetulla perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7 :ssä taikka 8 :n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 :ssä tarkoitetulla tavalla. 3. Tutkimusoletus Onko "monikerroksinen" luottamusmiesjärjestelmä parempi kuin pienempimuotoinen järjestelmä? Millätavalla? Tässät tutkimuksessa käytettyjen yritysten luottamusmiesjärjestelmät eroavat toisistaan jonkin verran, toisissa yrityksissä on luottamusmiehiä monessa portaassa, aina luottamusmieskunnan vanhimmasta - työmaan/ oman erityisen yksikön luottamusmieheen sekä pienempimuotoisia järjestelmiä, jossa on aluepääluottamusmies/ valtuutettu sekä yhteysmiehiä työmailla. 15

4. Mitkä ovat luottamusmiesten toimintaedellytykset 4.1. Ajankäyttö ja ajankäytön kontrollointi Yrityksen pääluottamusmies on kokonaan työstään vapautettu, jos edustettavien työntekijöiden määrä on 500 henkilöä tai enemmän. Alueellisilla luottamusmiehillä käytettävissä oleva aika määräytyy edustettavien henkilöiden mukaan kertoimella 0,35/ henkilö. Luottamusmiesten haastatteluissa käy ilmi, miten he käyttävät heille määräytyneen ajan asioiden hoitoon, kuinka tavoittavat alueelisesti suuren, mutta edustettavien vähäisen määrän vuoksi pienen työstä vapauttavan ajan puitteissa edustettavat työlntekijät. Kuinka työnantajat seuraavat ajankäyttöä ja sekä suhtautuvat kouluttautumiseen? 1.a. Yleisesti sopimuksissa määräytyvä aika menee asioiden hoitoon sekä puhelimitse, että työmaakäynneillä. Jos asia ei ole vaatinut työmaakäyntiä, on luottamusmies voinut laittaa s - postia työmaan mestarille, joka on hoitanut tiedotteen edelleen työmaan työntekijöille. 1.b. Ajankäytön kontrollointi: Yrityksissä ei olla kovin tiukasti seurattu luottamusmiehen ajankäyttöä, jotkut yritykset eivät kontrolloi sitä mitekään, toisissa halutaan ilmoitus työmaakäynneistä etukäteen ja osassa yrityksiä riittää kun ilmoittaa jälkikäteen missä on ollut ja milloin. 4.2. Edustettavien maantieteellinen tavoitettavuus Pääluottamusmies joka on kokonaan työstään vapautettu hoitamaan yrityksen työtekijöiden etuja, on työtekijöiden tavoitettavuus huomattavasti helpompaa, kuin alueellisella valtuutetulla, jonka edustettavat saattavat olla "hajallaan" ympäri kaupunkia tai lähikuntia. 16

Alueellisen valtuutetun on mahdotonta käydä henkilökohtaisesti tapaamassa edustettaviaan, joten yhteydenpito on järjestettävä puhelimitse, kirjeitse tai mahdollisesti järjestettävä työmaakohtainen kokous, jossa voidaan yhteisesti käsitellä hoidettavia asioita. Pääsääntöisesti alueellisten luottamusmiesten edustettavat työntekijät sijaitsevat Tampereella ja kehyskunnissa, kuten Lempäälä - Ylöjärvi - Kangasala - Viiala - Valkeakoski - Pirkkala, yleisesti Pirkanmaalla. Aiemmin alueet ovat olleet monessakin yrityksessä huomattavasti laajemmat ja edellämainittujen kuntien lisänä on ollut esim. NCC:llä Jyväskylä - Seinäjoki ja Vaasa. Ongelman tuo se, ettei sopimuksissa määritelty aika riitä tapaamaan kaikkia edustettavia, kuten aiemmin mainitsin, mutta haastatteluissa on käynyt ilmi, etteivät työnantajat ole kovin voimakkaasti vastustaneet, vaikka aikaa on kulunut enemmän tehtävien hoitoon. Lisäksi työnantajat ovat korvanneet asioiden hoidosta aiheutuneet kulut, kuten esim. matkustuskulut kiistatta. 4.3. Luottamusmiesten kouluttautumismahdollisuudet Panostaessaan työntekijöiden pätevöitymiseen ja jatkuvaan työssäoppimiseen, työnantaja haluaa edistää työsuhteiden jatkuvuutta ja työmaatoiminnan kehittymistä. Luottamusmieskoulutusta järjestetään toisinaan paikallisesti aluejärjestöjen tiloissa, mutta pääasiallinen koulutus tapahtuu Rakennusliiton koulutuskeskuksessa Siikaranta - opistossa. Luottamusmies- kursseja ovat perus- ja jatkokurssit,sekä lisänä täydennyskurssit ja työsuojeluvaltuutetuille perus- ja jatkokurssit. Luottamusmies- koulutukseen tulee hakeutua kirjallisesti vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Jos työnantaja on evännyt kouluttautumismahdollisuuden kerran, seuraavaa samanlaista tilaisuutta hän ei voi luottamusmieheltä evätä. NCC Rakennus OY:n alueellisen luottamusmiehen haastettelussa kävi ilmi, että yritys on antanut luottamusmiehelle mahdollisuuden käydä luottamusmies kurssien lisäksi myös Työelämän asiantuntija- koulutus, johon kuuluu luottamusmies/ työsuojelukurssien lisäksi työ - oikeus, atk.n peruskurssi pakollisina sekä valinnaisia kursseja, jotka eivät kuulu työnantajan korvattaviksi, mutta nämäkin kur ssit on yritys korvannut luottamusmiehelle. 17

Rakennustoimisto Palmberg OY:n alueellisen pääluottamusmiehen haastattelussa myös kävi ilmi, että yrityksessä on annettu luottamusmiehelle mahdollisuus käydä kaikki tehtävän hoitamiseen tarvittavat kurssit. Mahdollista olisi enempiinkin koulutuksiin kuten atk- taitojen kartuttemiseen, mutta haastateltu luottamusmies on jo eläkeiän kynnyksellä, eikä ole katsonut tarpeelliseksi enää lisä kouluttautumisen. Peab Seicon OY:n luottamusmies kertoi omassa yrityksessään olleen myös hyvät kouluttautumismahdollisuudet; kaikki tehtävän hoitamiseen liittyvät kurssit on ollut mahdollista käydä ja yritys on maksanut näistä palkan, sekä Työelämän asiantuntijatutkintoon liittyvistä kursseista yritys on maksanut palkan, vaikkakin osa kursseista on ollut valinnaisia, joista ei olisi ollut pakko maksaa palkkaa. Skanska Talonrakennus OY:n alueelisen pääluottamusmiehen haastattelussa kävi myös ilmi, että yrityksessä on annettu luottamusmiehelle mahdollisuus käydä kaikki tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat kurssit ja työaikaan sisältyneistä kursseista on maksettu palkka. Keväällä -08 järjestetään yrityksen paikallinen työsuojelun peruskurssi johon osallistuu yrityksen uusia työsuojeluvaltuutettuja sekä yrityksen mestareita. YIT Rakennus Oy myös panostaa luottamushenkilöidensä kouluttautumiseen. Mahdollisuus käydä luottamusmieskursseilla ja seminaareissa on annettu tehtävää hoitavalle henkilölle lähes poikkeuksetta, jollei työmaan sen hetkinen tilanne ole vaatinut luottamusmiehen välitöntä läsnäoloa.yrityksessä on sovittu, että varatyösuojeluvaltuutetulla on mahdollista käydä työsuojelun peruskurssi. Aluevaltuutetun haastattelussa kävi ilmi, ettei hänen kouluttautumismahdollisuuksiaan ole rajoitettu, myös Työelämän asiantuntijatutkinnon kurssit on ollut mahdollista käydä ja yritys on maksanut niistä palkan. Kuitenkin yrityksessä on seurattu koulutussopimusta sekä Siikaranta- opasta, josta ko. kurssit ajankohtineen käyvät ilmi. 4.4. Yhteydenpitovälineet ja -keinot Yhteydenpitovälineet ja keinot ovat jokaisella vertailtavalla yrityksellä lähes samanlaiset. Työntekijät on mahdollista tavoittaa henkilökohtaisesti työmaakäynneillä, työmaalla olevalla ilmoitustauluun laitettavalla tiedoitteella, sähköpostitse tai puhelimitse. Kaikissa tutkittavissa yrityksissä järjestetään 18