Selvitys siirtymisestä lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin Hämeenlinnan seudulla

Raportti 28.11.2014 Selvitys siirtymisestä lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin Hämeenlinnan seudulla Hämeenlinnan kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Raatihuoneenkatu 9, 3.krs 13100 Hämeenlinna www.hameenlinna.fi etunimi.sukunimi@hameenlinnna.fi

ESIPUHE Hämeenlinnan kaupunki toimii joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Hattulassa. Tässä roolissa Hämeenlinnan kaupunki on teettänyt selvityksen, jonka tarkoitus on edistää lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin siirtymistä Hämeenlinnan seudulla. Työ on tehty konsulttityönä, jota on ohjannut Hämeenlinnan seudullinen joukkoliikenteen ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokousten osallistujajoukkoa on laajennettu tämän selvitystyön käsittelyä varten. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi tilaajajohtaja Päivi Saloranta Hämeenlinnan kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista. Selvitystyötä on valmisteltu työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi Hämeenlinnan seudullinen joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio. Konsulttityö on tehty Strafica Oy:ssä, jossa työstä vastasi Jyrki Rinta-Piirto. Lisäksi työhön osallistuivat Strafica Oy:stä Kari Hillo ja Heidi Saarinen. Selvitystyö alkoi kesäkuussa 2014 ja se päättyi marraskuussa 2014. 2

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 2 1 Lähtökohdat... 4 1.1 Työn tavoitteet ja lähtökohdat... 4 1.2 Nykyiset lipputuotteet ja vyöhykkeet... 4 1.3 Nykyinen matkustus ja kuntien kustannukset... 5 1.4 Waltti-järjestelmän tuomat muutokset... 8 2 Lippuvyöhykkeet ja lipputyypit... 9 2.1 Vyöhykkeiden rajat... 9 2.2 Päälipputyypit ja hinnoittelu sekä vaihto-oikeudet... 14 2.3 Nousukorvausten periaatteet... 15 2.4 Kausilippujen nousukorvausten laskenta... 16 2.5 Arvolippumatkojen nousukorvausten laskenta... 18 2.6 Vaihdollisten kertalippumatkojen nousukorvausten laskenta... 18 2.7 Peruskoululaisten liput... 18 2.8 Kelan koulumatkatukiliput... 19 2.9 Muut liput... 21 2.10 Yhteensopivuus ELY-liikenteeseen... 21 2.11 Markkinaehtoinen liikenne... 22 2.12 Yhteensopivuus muihin Waltti-järjestelmän seutuihin... 22 3 Asiakaspalvelu... 23 3.1 Waltti-järjestelmän palvelut... 23 3.2 Palvelupisteet... 24 4 Vaikutuksia... 25 4.1 Matkustaja... 25 4.2 Liikenteenharjoittajat... 26 4.3 Hämeenlinnan kaupunki... 27 4.4 Hattulan kunta... 29 4.5 Janakkalan kunta... 29 4.6 Muita vaikutuksia... 31 5 Aikataulutus... 32 5.1 Valtakunnallinen tilanne... 32 5.2 Aikataulutus Hämeenlinnan seudulla... 32 Liite 1. Kausilippujen nousukorvaukset... 34 Liite 2. Arvolippujen nousukorvaukset... 35 Liite 3. Kertalippuvaihtojen nousukorvaukset... 37 3

1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Työn tavoitteet ja lähtökohdat Liikenneviraston ja 22 toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen omistama TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy kehittää, hankkii ja jatkossa myös ylläpitää lippu- ja maksujärjestelmä Walttia. Hämeenlinnan kaupunki on TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n osakas. Hämeenlinnan kaupunki toimii joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Hattulassa. Tämän selvitystyön tavoitteena on edistää Waltin käyttöönoton valmistelua Hämeenlinnan seudulla. Työssä on määritelty joukkoliikenteen vyöhykerajat, lipputuotevalikoima Waltin lippurekisterin vaihtoehtojen puitteissa, lippujen hinnat ja asiakaspalvelun järjestäminen. Työn tavoitteena on määritellä asiakkaan kannalta selkeät ja ymmärrettävät vyöhykerajat sekä oikeudenmukaiseksi koettu hinnoittelu. Suunnittelun lähtökohtana ovat mm. tiedot nykyisestä matkustuksesta ja kuntien kustannuksista. Määrittelyssä tehtävät valinnat vaikuttavat joukkoliikenteen käyttöön, lipputuloihin ja kuntien kustannuksiin. 1.2 Nykyiset lipputuotteet ja vyöhykkeet Hämeenlinnan seudun nykyisessä lippujärjestelmässä on käytössä kausilippuja, sarjalippuja ja kertalippuja. Lipuista osa on kuntien tukemia, ja niiden osto-oikeus on ainoastaan kuntalaisilla. Näiden lisäksi on käytössä kaikkien ostettavissa olevia lippuja eli haltijakohtaisia lippuja. Kausiliput ovat kuntien tukemia henkilökohtaisia lippuja, joilla on kausilippualueella rajaton matkustusoikeus kausilipun voimassaoloaikana. Kausilippuja on Hämeenlinnan seudulla kahdella aluerajauksella: Kanta-Hämeenlinnan kattava 30 päivän Hämeenlinnan kaupunkilippu ja Hämeenlinnan seutulippu, joka kattaa koko Hämeenlinnan seudun (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) sekä Valkeakosken. Hämeenlinnan 30 päivän kaupunkilippu on ainoastaan hämeenlinnalaisten ostettavissa. Vastaavasti Hämeenlinnan seutulippu on alueeseen kuuluvien kuntien asukkaiden ostettavissa. Hämeenlinnan seutulipun hinta vaihtelee asuinkunnan mukaan. Sarjalippuja on sekä kuntien tukemia, jotka ovat henkilökohtaisia, sekä kaikkien ostettavissa olevia. Henkilökohtaisia sarjalippuja ovat Hämeenlinnan kaupunkilippu ja Hattulan kuntalippu. Kanta- Hämeenlinnan kattavalla 44 matkan Hämeenlinnan kaupunkilipulla voi tehdä 44 matkaa 92 päivän aikana. Hattulan kuntalippu on vastaava 44 matkan sarjalipputuote, jolla voi matkustaa Hattulan alueella ja Hattulasta Hämeenlinnan keskustaan. Kummassakin lipussa on maksuton vaihto 45 minuutin kuluessa matkan jatkamiseen, mutta ei paluumatkaan. Kaikkien ostettavissa olevia sarjalippuja ovat Matkahuollon vuosiliput. Nämä ovat 22 tai 44 matkan haltijakohtaisia sarjalippuja. Vuosilippujen hinnoittelu perustuu kilometriportaisiin. Kertalipuissa Kanta-Hämeenlinnan alueella on käytössä tasataksa. Lisäksi Kanta-Hämeenlinnan alueella myydään kertalippuun vaihtolippua, joka oikeuttaa bussin vaihtoon ja matkan jatkamiseen 45 minuutin sisällä ostohetkestä, mutta ei paluumatkaan. Kanta-Hämeenlinnan ulkopuoliseen matkustukseen liittyvillä matkoilla kertalipun hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. 4

Taulukossa 1 on esitetty lippujen hintoja Hämeenlinnan seudulla nykytilanteessa. Sarjalippujen hinnat on esitetty yhtä matkaa kohden. Kursiivilla esitetyt hinnat ovat kilometripohjaiseen hinnoitteluun perustuvia hintoja, ja ne ovat esimerkkejä hintatasosta kyseisellä alueella. Hämeenlinnan seutulipun hinta vaihtelee asuinkunnan mukaan. Lastenlippu tarjotaan 4 11-vuotiaille. Taulukko 1 Lippujen hintoja Hämeenlinnan seudulla nykytilanteessa (vuonna 2014). aikuiset kausi aikuiset sarja 4-11 v sarja aikuiset kerta 4-11 v kerta kelpoisuusalue euroa / 30 pv euroa / matka euroa / matka euroa / nousu euroa / nousu Kanta-Hämeenlinna 49 1.46-3.30 1.70 Hattula, Hattula-Hml - 1.63 0.93 n. 4.70-6.80 n. 2.40-3.40 koko seutu 67, 70 tai 79 n. 4.21-6.11 n. 2.81-4.07 n. 6.10-8.20 n. 3.10-4.10 Hämeenlinnan ja Hattulan kuntalaisilleen tarjoamat sarjaliput (Hämeenlinnan kaupunkilippu ja Hattulan kuntalippu) ovat yhtä matkaa kohden varsin edullisia suhteessa 30 päivän kausilippuun tai kertalippuun. Edullisuus korostuu verrattaessa hintatasoa valtakunnalliseen käytäntöön. Lisäksi käytössä on Hämeenlinnan ja Hattulan asiakkaille maksuttomat veteraaniliput sekä Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelulinjojen asiointimaksut. Janakkalalaisten käytössä on lisäksi Riihimäen seutulippu. Junaliikenteessä käytetään VR:n lipputuotteita. Helsingin ja Tampereen väliset taajamajunat tarjoavat Hämeenlinnan aseman lisäksi yhteyksiä Hämeenlinnan seudun sisällä Iittalaan, Parolaan ja Turenkiin. 1.3 Nykyinen matkustus ja kuntien kustannukset Kuvassa 1 on havainnollistettu nykyistä joukkoliikenteen käyttöä Hämeenlinnan seudulla lipputilastojen perusteella. Kuvassa on esitetty tuetuilla lipputyypeillä matkustus vuosina 2008 ja 2013. Yhteensä tuetuilla lipuilla tehtiin 775 000 matkaa vuonna 2008 ja 820 000 matkaa vuonna 2013. Tuettujen lippujen käyttö on tarkasteluaikana kasvanut 45 000 matkalla eli noin 6 %. Kuva 1 Matkustus tuetuilla lipputyypeillä vuosina 2008 ja 2013 [matkamäärä]. 5

Vuoden 2013 Hämeenlinnan matkaluvut on jaettu ennen vuotta 2009 tapahtunutta kuntaliitosta itsenäisinä olleiden kuntien alueille vuoden 2008 toteuman perusteella. Jaossa tulee virhettä esimerkiksi siitä, että hinnat ovat yhtenäistyneet, mikä on voinut vaikuttaa matkustamiseen. Opiskelijaseutulipun käyttö kattaa koko Hämeenlinnan seutulipun alueen, johon kuuluu Hämeenlinnan seudun lisäksi Valkeakoski. Kuvassa 2 ja 3 on esitetty kuntien maksaman lipputuen määrä lipputyypeittäin ja maksetun lipputuen määrä matkaa kohden vuosina 2008 ja 2013. Hämeenlinnan seutulipusta on esitetty vuoden 2008 tiedot kunnittain, sekä yhteensä vuonna 2009 Hämeenlinnaan liittyneiden kuntien osalta. Kuva 2 Lipputuki lipputyypeittäin vuosina 2008 ja 2013 [euroa/vuosi, verollinen]. Kuva 3 Lipputuki tehtyä matkaa kohden vuonna 2008 ja 2013 [euroa/matka, verollinen]. 6

Vuonna 2008 tukea on maksettu keskimäärin 1,14 euroa matkaa kohden, ja vuonna 2013 keskimäärin 1,35 euroa. Kuvassa 4 on esitetty lipputuki kunnittain vuosina 2008 ja 2013. Vuoden 2008 tilanteessa on esitetty erikseen Hämeenlinnaan vuonna 2009 liittyneiden kuntien tiedot, sekä nämä yhteenlaskettuina (Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos). Kuva 4 Lipputuki kunnittain vuonna 2008 ja 2013 [euroa/vuosi, verollinen]. Taulukossa 2 on esitetty Hämeenlinnan seudun kuntien joukkoliikenteen rahoitustilastoa vuodelta 2013. Lukuja on myös suhteutettu asukasmääriin. Hämeenlinnan kaupungin lipputuki oli noin 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vastaavasti Hattulan tuki oli noin 0,07 miljoonaa euroa ja Janakkalan noin 0,06 miljoonaa euroa vuonna 2013. Taulukko 2 Kunta Joukkoliikenteen tilastoa Hämeenlinnan seudulta vuodelta 2013, veroton. Väestö Lippusubventio (alv 0 %) 31.12.2013 Liikenteen hankinnat (alv 0 %) Yhteensä / asukas / asukas / asukas Hämeenlinna 67 806 902 380.49 13.31 1 003 195.46 14.80 1 905 575.95 28.10 Janakkala 16 842 56 349.04 3.35 442 549.38 26.28 498 898.41 29.62 Hattula 9 684 64 399.54 6.65 338 041.55 34.91 402 441.08 41.56 Yhteensä 94 332 1 023 129.06 10.85 1 783 786.39 18.91 2 806 915.45 29.76 Kaupunki-, kunta- ja seutulippujen lisäksi kunnat kustantavat peruskoululaisten matkalippuja. Kustannuksia korvataan sekä Matkahuollon kautta että Hämeenlinnassa Hauhon ja Rengon suunnilla myös suoraan liikenteenharjoittajille, sillä siellä on käytössä liikenteenharjoittajien omia koululaislippuja. Taulukossa 3 on esitetty kuntien maksamat peruskoululaisten liput kevään 2014 osalta sekä keskimääräiset kuntakohtaiset korvaukset matkaa kohden. Mikäli oletetaan, että syyskauden luvut 7

ovat suuruusluokaltaan samaa tasoa kuin kevätkauden luvut, niin vuositasolla Hämeenlinnan seudun kunnat maksavat korvauksia peruskoululaisten lipuista yhteensä noin 0,45 miljoonaa euroa. Taulukko 3 Peruskoululaisten liput 1.1. 30.6.2014 Hämeenlinnan seudulla, verollinen. 1.1.-30.6.2014 alle 12 v. 12 v. tai yli yhteensä keskimäärin matkaa korvaus (sis.alv 10 %) matkaa korvaus (sis.alv 10 %) matkaa korvaus (sis.alv 10 %) korvaus / matka (sis.alv 10 %) Hämeenlinna 10 505 19 000.00 48 075 128 000.00 58 580 147 000.00 2.51 Janakkala, arvio 12 039 20 000.00 13 272 35 000.00 25 311 55 000.00 2.17 Hattula 2 337 4 000.00 8 444 21 000.00 10 781 25 000.00 2.32 Yhteensä 24 881 43 000.00 69 791 184 000.00 94 672 227 000.00 1.4 Waltti-järjestelmän tuomat muutokset Waltti-järjestelmän käyttöönotto tuo merkittäviä muutoksia nykyiseen järjestelmään. Kausilipun voi jatkossa ostaa eri tavalla rajatulle alueelle kuin nykyään, ja yksi lippu korvaa kaupunki-, kunta- ja seutulippuja. Uutena tuotteena on joustava arvolippu, joka sisältää vaihto-oikeuden, eikä arvo lipulla vanhene toisin kuin nykyiset tuetut sarjaliput, jotka ovat voimassa 92 päivää. Lisäksi arvoa voi käyttää myös muilla Waltti-järjestelmässä olevilla seuduilla. Waltti-järjestelmän myötä merkittävin kustannuksiin vaikuttava muutos on lastenlipun ikärajan muuttuminen. Maksutta kulkevien lasten yläikäraja nousee alle 4-vuotiaista alle 7-vuotiaisiin, ja varsinaisen lastenlipun yläikäraja nousee 11 vuodesta 16 vuoteen. Liikenteenharjoittajien arvioiden mukaan 12 16-vuotiaiden ikäryhmään kuuluu noin 30 % matkustajista Hämeenlinnan seudun bussiliikenteessä. Waltti-järjestelmän myötä rahaliikenne siirtyy joukkoliikenteen toimivaltaiselle viranomaiselle. Lippuselvityksen (clearing) tekee TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy, mutta kuukausittainen tietojen tulkinta sekä laskutus ja maksatus liikenteenharjoittajien ja kuntien suuntiin jäävät viranomaiselle. Myös vastuu asiakaspalvelun järjestämisestä siirtyy viranomaiselle. Nykyisessä järjestelmässä Oy Matkahuolto Ab on hoitanut lippuselvityksen, laskutuksen, maksatuksen ja asiakaspalvelun. Waltti lisää viranomaisen työmäärää. Waltti-järjestelmä tuottaa kattavasti tilastotietoa matkustuksesta suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Tietoa saadaan esimerkiksi linjoista, lähdöistä, pysäkeistä ja reiteistä sekä nousijamääristä pysäkeittäin. Tietoa voidaan hyödyntää reittien ja aikataulujen suunnittelussa, jolloin tarjontaa voidaan nykyistä paremmin kohdistaa kysynnän mukaan. Waltti toimittaa tiedot viranomaiselle, jonka vastuulle jää niiden hyödyntäminen. Myös hyödyntäminen vaatii viranomaiselta työaikaa, mutta toisaalta juuri sen avulla on mahdollista löytää nykyistä tehokkaampia linjastoratkaisuja. Näiden muutosten myötä joukkoliikenteen toimivaltaisella viranomaisella on jatkossa parempi käsitys joukkoliikennejärjestelmän kokonaiskuvasta koko seudulla. Tämä mahdollistaa liikennepalveluiden tasapuolisen kilpailuttamisen ja helpottaa liikenteenharjoittajien alalle tulemista ja tarjouskilpailuihin osallistumista. 8

2 LIPPUVYÖHYKKEET JA LIPPUTYYPIT 2.1 Vyöhykkeiden rajat Waltti-järjestelmässä käyttöönotettavien vyöhykerajojen määrittelyn lähtökohtana toimivat aiemmin Hämeenlinnan toimivalta-alueelle luonnostellut maksuvyöhykkeet, joita on tässä selvityksessä tarkennettu yhdyskuntarakenteen ja maankäyttösuunnitelmien mukaisesti. Joukkoliikenteen valtakunnallisten taksavyöhykkeiden periaatteita määritelleessä Joukkoliikenteen valtakunnalliset taksavyöhykkeet -selvityksessä (Liikennevirasto 9/2014) ovat olleet esillä ns. yhden ja kahden kaaren vyöhykemallit. Näistä periaatteista kahden kaaren malli, jossa minimiostos on kaksi vyöhykettä, sopii parhaiten laajoille kaupunkialueille, joilla taajamarakenne on katkeamaton. Perinteinen kaarimalli, jossa ostetaan yksittäisiä kaaria, on selkeämpi ja yksinkertaisempi ja siten soveltuu Hämeenlinnan kaltaisille keskisuurille kaupunkialueille paremmin. Hämeenlinnan seudulle esitetään kolmen vyöhykkeen: A, B ja C perustamista. Vyöhyke A kattaa Kanta-Hämeenlinnan, vyöhyke B Kanta-Hämeenlinnan ympäristön Parola, Turenki, Renko ja Eteläinen mukaan lukien ja vyöhyke C muun Hämeenlinnan seudun. Vyöhykkeen B ulkorajaan liittyen on esitetty kahta eri vaihtoehtoa: Ve1 ja Ve2. Vaihtoehdossa Ve1 vyöhykkeen B ulkoraja ovat hieman etäämmällä Hämeenlinnan keskustassa kuin vaihtoehdossa Ve2. Kuvissa 5 9 on esitetty ehdotetut vyöhykkeiden A, B ja C rajat vaihtoehdoissa Ve1 ja Ve2. 9

Kuva 5 Vyöhykkeiden A, B ja C rajat vaihtoehdossa Ve1 sekä joukkoliikenteen palvelutarjonta. Kuva 6 Vyöhykkeiden A, B ja C rajat vaihtoehdossa Ve2 sekä joukkoliikenteen palvelutarjonta. 10

Kuva 7 Vyöhykkeiden A ja B rajat vaihtoehdossa Ve1 sekä joukkoliikenteen palvelutarjonta. Kuva 8 Vyöhykkeiden A ja B rajat vaihtoehdossa Ve2 sekä joukkoliikenteen palvelutarjonta. 11

Kuva 9 Vyöhykkeen A raja vaihtoehdoissa Ve1 ja Ve2 sekä joukkoliikenteen palvelutarjonta. Kuvissa 10 ja 11 on esitetty Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan väestön sijoittuminen ehdotetuille vyöhykkeille A, B ja C vaihtoehdoissa Ve1 ja Ve2. Hämeenlinnan kaupungin väestöstä noin 75 % asuu vyöhykkeellä A ja loput suurelta osin vyöhykkeellä C kummassakin vaihtoehdossa. Hattulalaisista lähes kaikki asuvat vyöhykkeellä B niin ikään kummassakin vaihtoehdossa. Janakkalan asukkaiden jakautumisessa on eroja vaihtoehtojen Ve1 ja Ve2 välillä. Vaihtoehdossa Ve1 yli puolet sijoittuu vyöhykkeelle B ja loput vyöhykkeelle C. Vaihtoehdossa Ve2 janakkalalaiset jakautuvat suunnilleen tasan vyöhykkeille B ja C. 12

Kuva 10 Hämeenlinnan seudun kuntien väestön jakautuminen eri vyöhykkeille vaihtoehdossa Ve1. Kuva 11 Hämeenlinnan seudun kuntien väestön jakautuminen eri vyöhykkeille vaihtoehdossa Ve2. 13

2.2 Päälipputyypit ja hinnoittelu sekä vaihto-oikeudet Joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on määritellä käyttöönotettava lipputuotevalikoima Waltin lippurekisterin vaihtoehtojen puitteissa. Lähtökohtana tuleville lipputyypeille toimivat Hämeenlinnan seudun nykyiset käytännöt. Waltin lippurekisteri mahdollistaa monenlaisia alennusryhmiä, mutta Waltti-järjestelmän käyttöönottovaiheessa on mielekästä pidättäytyä kokonaan uusien alennusryhmien perustamisesta. Mahdolliset uudet alennusryhmät (esimerkiksi nuorisolippu tai seniorilippu) on järkevä ottaa harkitusti vaiheittain käyttöön, kun on saatu kokemuksia mm. uusien vyöhykerajojen vaikutuksesta matkustukseen sekä toisaalta toteumatietoja eri-ikäisten matkustamisesta. Toteumatiedot tullaan saamaan Waltti-järjestelmästä. Lippujen hinnat voivat jatkossa olla yhtenäiset koko viranomaisen toimivalta-alueella, jolloin kuntakohtaista hinnoittelua ei enää olisi. Nykyisin seutulipuissa on kuntakohtaisia eroja hinnoittelussa. Junaliikenne ei ainakaan tässä vaiheessa tule sisältymään Waltti-lippujärjestelmään. Hinnoittelun kannalta uuteen järjestelmään siirryttäessä voidaan pitää tavoitteellisena, että liikenteenharjoittajien matkustamisesta saamat asiakastulot ja kuntien maksama joukkoliikennerahoitus eivät merkittävästi muuttuisi nykyisestä. Taulukossa 4 on esitetty periaatteellinen ehdotus Hämeenlinnan seudulla Waltti-järjestelmässä käyttöönotettavista päälipputyypeistä ja niiden asiakashinnoista. Päälipputyyppejä ovat kausiliput, arvoliput ja kertaliput, joita myydään sekä aikuisille että 7 16-vuotiaille lapsille. Taulukko 4 Ehdotus Hämeenlinnan seudulla käyttöönotettavista päälipputyypeistä ja asiakashinnoista. Kausiliput, henkilökohtainen Arvoliput, vaihto-oikeus Kertaliput, vaihto-oikeus yleiskausi aikuiset 7-16 v aikuiset 7-16 v aikuiset 7-16 v vaihtoaika, kelpoisuusalue / 30 pv / 30 pv / 30 pv / matka / matka / matka / matka min (Kanta-Hml) A 65 54 38 2.40 1.70 3.40 1.70 45 (Parola-Hml-Turenki) AB 84 70 49 3.50 2.50 5.00 2.50 45 (koko seutu) ABC 99 82 58 4.80 3.40 6.80 3.40 60 BC 84 70 49 3.50 2.50 5.00 2.50 45 C 2.40 1.70 3.40 1.70 45 B 2.40 1.70 3.40 1.70 45 Lippujen hinnoittelulla vaikutetaan eri lippujen käyttöön ja joukkoliikenteen matkustuksen kokonaismäärään. Esimerkiksi arvolipun hinta vaikuttaa kertalipun ja kausilipun myyntiin monelle liikkujalle arvolippu voi korvata kausilipun, jos arvolipun hinta on alhainen. Toisaalta edullinen arvolippu voi houkutella joukkoliikenteeseen aiempaa enemmän monipuolisesti eri kulkutapoja käyttäviä. Vaihtoehtoisesti kausilippujen edullinen hinta voi saada aikaan sen, että myös vapaa-ajan matkoja tehdään joukkoliikenteellä, kun niistä ei tule matkustajalle lisäkustannusta. Kausilipun matkamäärää ei ole rajoitettu. Nykytilanteessa sekä kausi- että tuetut sarjaliput ovat henkilökohtaisia ja vain kuntien asukkaiden ostettavissa. Jatkossa päälipputyypeistä ainoastaan kausilipuissa voi olla ostorajoituksia. Tässä ehdotuksessa kausiliput ovat henkilökohtaisia, ja kuntalaisuudesta riippumatta kaikkien ostettavissa oleva yleiskausilippu on 20 % kalliimpi kuin Hämeenlinnan seudun kuntalaisille (hämeenlinnalaiset, hattulalaiset ja janakkalalaiset) tarkoitettu aikuisten kausilippu. Haltijakohtaista kausilipputuotetta ei Hämeenlinnan seudulla olisi. 14

Kertalippujen ehdotettu hinnoittelu seurailee nykyisiä hinnoitteluperiaatteita. Lasten kertalippualennus aikuisten lipun hintaan nähden on 50 %, mikä on valtakunnallisesti tyypillinen käytäntö. Tärkeimmät muutokset kertalipuissa ovat ikärajojen muuttuminen ja vaihto-oikeuden sisältyminen hintaan. Ehdotuksessa yhden vyöhykkeen (A, B ja C) lipun hinta on kaikille vyöhykkeille sama, kuten myös kahden vyöhykkeen (AB ja BC) lipun hinta. Suurilla kaupunkiseuduilla, kuten Helsingissä, kertalippujen hintoja on korotettu, millä on pyritty kannustamaan ja ohjaamaan matkustajia matkakortin käyttöön ja ostamaan lippunsa ennakkoon. Hämeenlinnan tapauksessa kertalippujen hintoja ei ole järkevää merkittävästi korottaa, koska kertalippujen merkitys kaupunkiliikenteen taloudelle on keskeinen eikä satunnaisen joukkoliikenteen käytön hintaa ole perusteltua merkittävästi nostaa. Aikuisten arvolippujen hinnat saadaan ehdotuksessa kertoimella 0,7 aikuisten kertalippujen hinnoista. Valtakunnallisesti tarkasteluna arvolipun hintakerroin kertalippuun nähden on tyypillisesti välillä 0,65 0,75 tai jopa 0,8. Hämeenlinnan seudun kerroin asettuu tälle välille. Lasten arvolipun hinta saadaan ehdotuksessa kertoimella 0,7 aikuisten arvolipun hinnasta, joten lasten arvolippu on samanhintainen kuin lasten kertalippu. Näin lasten arvolippu on vaihtoehtoinen maksutapa lasten kertalipulle. Aikuisten kausilippujen hintoja on korotettu hieman, jotta uusista lipputyypeistä (lasten kausilipun käyttöönotto ja lastenlipun ikärajan muutos, arvolippu koko seudulle sekä arvo- ja kertalippujen vaihto-oikeudet) johtuvaa asiakastulojen vähenemää voitaisiin korvata. Vyöhykkeen BC, jolle esimerkiksi Janakkala jakaantuu, hinta on sama kuin AB-vyöhykkeen. Vyöhykkeille B ja C ei ole tarjolla yhden vyöhykkeen kausilippua. Aikuisten ja 7 16-vuotiaiden kausilippu on tarkoitettu vain Hämeenlinnan seudun kuntalaisille, ja yleiskausilippu muille. Lasten kausilipun hinta saadaan arvolipun tapaan kertoimella 0,7 aikuisten kausilipun hinnasta. Yleiskausilipun hinta saadaan kertoimella 1,2 aikuisten kausilipun hinnasta. Kerta- ja arvolipulle on määritelty voimassaoloaika, jonka puitteissa sillä voi tehdä vaihtonousun lipun oikeuttamalla matkustusalueella. Vaihtoaika vaihtelee vyöhykkeittäin ja on 45 minuuttia tai 60 minuuttia. 2.3 Nousukorvausten periaatteet Waltti-järjestelmän käyttö on yksinkertaisinta bruttomallin liikenteessä. Hämeenlinnan seudulla on kuitenkin voimassa siirtymäajan liikennöintisopimuksia (siso) ja uudet hankintasopimukset on tehty käyttöoikeussopimuksina (kos). Erilaisten sopimusten olemassaolo ei estä Waltti-järjestelmän käyttöönottoa, mutta se lisää viranomaisen kuukausittain tekemää selvitystyötä. Waltti-järjestelmään siirryttäessä on perusteltua varautua muuttamaan nousukorvausten jakamiseen sovittavaa menettelyä tiedon lisääntyessä. Matkustustietoa saadaan Waltti-järjestelmästä. Asiakastulo jaetaan liikenteenharjoittajille nousukorvausten perusteella. Käyttöoikeussopimuksissa nousukorvausten perusperiaatteena on, että kausilippujen käytöstä korvataan asiakastulo ja arvolipusta asiakastulo, joka on lähellä arvolipun hintaa vaihdot huomioiden. Kertalipputulot jäävät liikenteenharjoittajalle. Käyttöoikeussopimuksissa asiakastulot ovat osa liikenteenharjoittajan tuloa, joten asiakastulon jakamisperusteilla on merkitystä liikennöinnin kannattavuuteen liikenteenharjoittajan näkökulmasta. Siirtymäajan liikennöintisopimuksista varaudutaan maksamaan asiakastuloihin perustuvan nousukorvauksen lisäksi subventiota, etteivät liikenteenharjoittajien lipputulot järjestelmämuutosten takia 15

alene. Subvention määrittäminen vaatii liikenteenharjoittajalta avoimuutta myös nykyiseen järjestelmään kirjattujen lipputulojen todentamisessa viranomaiselle, jotta lipputulomuutosta voidaan arvioida. 2.4 Kausilippujen nousukorvausten laskenta Kausilippujen asiakastulon määrittelyyn tarvitaan keskimääräinen kausilipulla tehtävä nousujen määrä vyöhykkeittäin. Kaupunkialueella nousuja on tyypillisesti enemmän kuin maaseutumaisilla alueilla. Nousumäärien toteuma vyöhykkeittäin ja lippulajeittain saadaan jälkikäteen Waltin taustajärjestelmästä. Kausilippuja on suunniteltu olevan seuraavia tyyppejä: A, AB, BC ja ABC. Liitteessä 1 on esitetty kullakin lipputyypillä mahdolliset matkat. Kaikilla kolmella vyöhykkeellä voimassaolevalla kausilipulla ABC on mahdollista tehdä yhdeksän erityyppistä matkaa, kahdella vyöhykkeellä voimassaolevalla kausilipulla AB tai BC neljä erityyppistä matkaa ja yhdellä vyöhykkeellä voimassaolevalla kausilipulla A vain yhdentyyppisiä matkoja. Liikenteenharjoittajalle maksettavan nousukorvauksen määrittämistä hankaloittaa se, että kunkin lipputyypin kaikki leimaukset kirjautuvat keskenään samanlaisina. Tasakorvausmalli: kausilipputyyppi A Yksinkertaisinta nousukorvauksen määrittäminen on yhden vyöhykkeen kausilipulla. Tässä tätä mallia nimitetään tasakorvausmalliksi, jonka mukaan kausilipulla A tehdyistä nousuista maksettava korvaus H A voidaan laskea seuraavasti: H A = H Akk N Akk jossa H A = yksittäisestä noususta maksettava korvaus (matkat mahdollisia vain vyöhykkeellä A) H Akk = A-kausilippujen myynnistä saatu kokonaistulo tarkastelukuukautena N Akk = tarkastelukuukautena tehtyjen nousujen kokonaismäärä A-vyöhykkeen kausilipuilla. Porrastetun korvauksen malli: kausilipputyyppi ABC Kun kausilipun kelpoisuusvyöhykkeitä on enemmän kuin yksi, johtaisi tasakorvausmalli tilanteeseen, jossa vyöhykerajan ylittävistä matkoista korvaus olisi samansuuruinen kuin vyöhykkeen sisäisistä eli lyhyemmistä matkoista. Waltti-järjestelmästä ei saada ulos tietoa, mitkä AB-, BC- ja ABC-kausilipuilla tehdyistä matkoista ovat vyöhykerajan ylittäviä. Jokainen nousu kirjautuu kuitenkin tietylle pysäkille ja pysäkki on sidottu tiettyyn vyöhykkeeseen. Näin ollen Waltti-järjestelmästä saadaan ulos tieto, montako matkaa kunkin lipputyypin matkoista alkoi miltäkin vyöhykkeeltä. ABC-kausilipun nousukorvausten määrittämiseksi voidaan sopia, että B-vyöhykkeellä tehdystä noususta maksetaan 2-kertaisesti A-vyöhykkeellä tehtyyn nousuun verrattuna, ja että C- vyöhykkeellä tehdystä noususta maksetaan 3-kertaisesti A-vyöhykkeellä tehtyyn nousuun verrattuna. Tässä tätä mallia nimitetään porrastetun korvauksen malliksi. H B = 2 H A H C = 3 H A jossa H A = yksittäisestä A-vyöhykkeellä ABC-lipulla tehdystä noususta maksettava korvaus H B = yksittäisestä B-vyöhykkeellä ABC-lipulla tehdystä noususta maksettava korvaus H C = yksittäisestä C-vyöhykkeellä ABC-lipulla tehdystä noususta maksettava korvaus. 16

Kaikista tarkastelukuukauden aikana tehdyistä nousuista maksetaan siten yhteensä: H ABCkk = N Akk H A + N Bkk H B + N Ckk H C jossa H ABCkk = ABC-kausilippujen myynnistä saatu kokonaistulo tarkastelukuukautena N Akk = tarkastelukuukautena ABC-lipulla tehtyjen nousujen määrä A-vyöhykkeen pysäkeiltä N Bkk = tarkastelukuukautena ABC-lipulla tehtyjen nousujen määrä B-vyöhykkeen pysäkeiltä N Ckk = tarkastelukuukautena ABC-lipulla tehtyjen nousujen määrä C-vyöhykkeen pysäkeiltä H A, H B, H C = kuten yllä. Uusissa käyttöoikeussopimuksissa liikenne on kilpailutettaessa jaettu yhteysväleittäin, jolloin sama liikenteenharjoittaja ajaa yhteysväliä kumpaankin suuntaan. Seudulla poikkeusta aiheuttavat ainoastaan siirtymäajan liikennöintisopimukset, joiden voimassa ollessa yhteysvälillä saattaa olla useita liikenteenharjoittajia ja meno- ja paluumatkat saatetaan tehdä eri liikenteenharjoittajien vuoroilla. Liikenteenharjoittaja, joka ajaa vyöhykkeiden A ja C välillä matkoja A C ja C A saa toisen suunnan noususta korvauksen H A ja toisen suunnan noususta H C. Vastaavasti A B ja B A matkoja ajava saa toisen suunnan noususta korvauksen H A ja toisen suunnan noususta H B. Keskimääräiset korvaukset meno-paluumatkoista ovat siten: H A + H C 2 H A + H B 2 = H A + 3 H A 2 = H A + 2 H A 2 = 2 H A = 1,5 H A Suhde muodostuu samaksi kuin arvolippukorvausten suhde, eli pisimmistä edestakaisista matkoista korvaus on 2-kertainen A-vyöhykkeen korvaukseen nähden ja keskipitkillä matkoilla 1,5- kertainen A-vyöhykkeen korvaukseen nähden. Vääristymää aiheuttavat lähinnä B ja C sisäiset matkat, joita todennäköisesti tehdään ABC-kausilipuilla niukasti seudun rakenteesta ja vuorotarjonnasta johtuen. (B ja C sisäiset matkat saavat suhteettoman suuren korvauksen.) Kausilipputyypit AB ja BC Kahden vyöhykkeen alueella voimassaolevan lipun (AB tai BC) korvauksia määritettäessä on otettava huomioon seudun vuorotarjonta. A-vyöhykkeen suuren vuorotarjonnan takia AB-kausilippujen nousukorvaukset on perusteltua laskea porrastetun korvauksen mallilla, eli samalla periaatteella kuin ABC-kausilippujen (ilman C-vyöhykkeen nousuja). Sen sijaan vyöhykkeiden B ja C sisäinen tarjonta sekä niiden välinen tarjonta on vähäisempää. On todennäköistä, että mikään matkatyyppi ei korostu tarkastelukuukauden nousuissa, ja että sekä sisäiset että vyöhykerajan ylittävät matkat ovat samaa pituusluokkaa. Näin ollen on riittävää, että BC-kausilipuissa nousukorvaus lasketaan tasakorvausmallilla, eli samalla periaatteella kuin A- kausilipussa. Esimerkkilaskelma esitetyistä kausilippujen nousukorvausperiaatteista on liitteessä 1. 17

2.5 Arvolippumatkojen nousukorvausten laskenta Leimauttaessaan Waltti-kortilta arvolippua asiakas kertoo kuljettajalle määränpään tai minkä vyöhykkeen tai vyöhykkeiden lipun haluaa. Vaihtoaika määräytyy vyöhykkeen mukaan ja on joko 45 minuuttia tai 60 minuuttia. Vaihtaessaan bussista toiseen vaihtoaikana asiakas leimauttaa arvokortilta vaihdon matkakortinlukulaitteella. Arvolipun nousukorvaukset lasketaan samalla tavalla kuin kausilipun nousukorvaukset lipputyypeittäin aikuisten ja lasten liput erikseen joko tasakorvausmallilla (lipputyypit A, B, C ja BC) tai porrastetun korvauksen mallilla (lipputyypit AB ja ABC). Esimerkkilaskelma arvolipun nousukorvausperiaatteista on liitteessä 2. Poikkeuksena kausilippuun arvolipuille myydään tuotteita myös pelkästään vyöhykkeille B ja C. 2.6 Vaihdollisten kertalippumatkojen nousukorvausten laskenta Bruttomallin liikenteessä kertalippujen vaihtomatkojen rekisteröinnillä on merkitystä lähinnä tilastointiin. Käyttöoikeussopimusmallissa vaihtomatkat tulisi saada rekisteröityä siten, että kertalipputulot saadaan jaettua hyväksyttävällä tavalla liikenteenharjoittajille. Vaihtoehtoinen ratkaisu olisi, ettei kertalippuvaihdoista korvata mitään, vaan kertalipun matkustajalle myynyt liikenteenharjoittaja saisi pitää koko kertalipun asiakastulon. Ajatuksena on se, että pidemmällä aikavälillä matkoja tehdään molempiin suuntiin sama määrä, jolloin eri liikenteenharjoittajien saamat tulot tasaantuvat. Tämä ei pidä täysin paikkaansa sellaisilla matkoilla, joissa ensimmäinen matka ja vaihtomatka ovat hyvin eripituisia. Ostaessaan kertalippua asiakas kertoo kuljettajalle määränpään tai minkä vyöhykkeen tai vyöhykkeiden lipun haluaa ja maksaa lipun hinnan. Vaihtoaika määräytyy vyöhykkeen mukaan ja on joko 45 minuuttia tai 60 minuuttia. Vaihtaessaan bussista toiseen vaihtoaikana asiakas näyttää kertalippua kuljettajalle. Tässä yhteydessä kuljettaja kuittaa lukulaitteelle vaihtotapahtuman eriteltyinä aikuisiin ja lapsiin. Vaihtotapahtumista kirjautuu Waltti-järjestelmään siten alue, jolla vaihto tapahtui (A, B tai C) sekä tieto siitä, oliko kyseessä vaihto-aikuinen vai vaihto-lapsi -tapahtuma. Kertalippujen nousukohtaista asiakastuloa määriteltäessä otetaan huomioon alueittaiset (A, B ja C) vaihtotapahtumat siten, että alueelle A rekisteröityneet vaihtotapahtumat jyvitetään kertalipputyypeille A, AB ja ABC kappalekohtaisten myyntimäärien (ensinousujen) perusteella. Vastaavasti alueelle B rekisteröityneet vaihtotapahtumat jyvitetään kertalipputyypeille B, AB, BC ja ABC, ja alueelle C rekisteröityneet vaihtotapahtumat jyvitetään kertalipputyypeille C, BC ja ABC. Kullekin kertalipputyypille lasketaan lipputyyppikohtainen nousukorvaus, jossa on otettu huomioon ko. lipputyypille jyvitetyt vaihdot. Kertalippujen lipputulot tulevat jo myyntihetkellä liikenteenharjoittajalle, joten kertalippujen korvaukset eivät kulje toimivaltaisen viranomaisen kautta. Kertalippujen vaihtotapahtumia ei todennäköisesti ole perusteltua selvittää (clearata) kuukausittain, vaan esimerkiksi puolivuosittain. Viranomainen ilmoittaa liikenteenharjoittajien kanssa sovittavissa jaksoissa Waltti-järjestelmästä kertalippujen myynnin ja kertalippujen aluekohtaisten vaihtotapahtumien pohjalta määritellyt vaihtotapahtuminen korvaukset. Liikenteenharjoittajat hoitavat rahaliikenteen keskenään. 18

2.7 Peruskoululaisten liput Waltti-järjestelmä määrittelee peruskoululaisten lippujen periaatteet. Niiden mukaan koululaislippu on nollahintainen ja jälkikäteen käytön mukaan laskutettava tuote, joka on voimassa lukuvuoden ajan koulupäivien aikana. Voimassaolopäivät annetaan koulupäiväkalenterissa, ja lipun kelpoisuus voi rajoittua klo 6 17 väliselle ajalle ja kahdelle matkalle koulupäivän aikana. Koululaislipun myöntämisperiaatteet ovat kuntakohtaiset. Myös esikoululaiset käyttävät peruskoululaisten lippuja matkustaessaan avoimessa joukkoliikenteessä kunnan maksamina. Alle 7-vuotiaat matkustavat Walttiliikenteessä maksutta. Peruskoululaisten lipusta liikenteenharjoittajille maksettavien korvausten määrittely on tärkeää, jotta kuntien sivistystoimien kustannuksia ei siirry joukkoliikenteen hallinnonalan maksettavaksi. Eräs mahdollisuus koululaislippujen korvausmenettelyksi on määritellä tilastotietojen perusteella nykyisin koululaisten nousuista maksettavat keskimääräiset korvaukset vyöhykkeittäin ja kunnittain. Tämän perusteella voidaan määritellä uuden koululaislipun nousukorvaukset siten, että korvausten määrä ei kokonaisuudessaan muutu. Määriteltäviä nousukorvaushintoja tulisi Hämeenlinnan kaupungin kannalta vyöhykkeille A, AB, BC ja ABC, Hattulan kannalta BC-vyöhykkeelle ja Janakkalan kannalta BC-vyöhykkeelle. Eri kuntien nousukorvaushinnat samalle vyöhykkeelle voivat olla erilaiset. Luvun 1.3 taulukossa 3 on esitetty kuntakohtaiset keskimääräiset korvaukset matkaa kohden vuoden 2014 kevään perusteella. Taulukon perusteella Hattulan BC-vyöhykkeen nousukorvaukseksi tulisi 2,32 euroa (sis. alv) ja Janakkalan BC-vyöhykkeen nousukorvaukseksi 2,17 euroa (sis. alv). Hämeenlinnan nousukorvauksia voidaan määritellä neljälle eri vyöhykkeelle, joiden keskimääräiseksi korvaukseksi tulisi taulukon 3 perusteella 2,51 euroa (sis. alv). Edellä esitetyllä tavalla meneteltäessä kustannukset ja korvaukset pysyvät pääsääntöisesti entisellään, eikä peruskoululaisten lipuista maksettavissa korvauksissa tule näkymään Waltin päälipputyypeissä tapahtuva lastenlipun ikärajamuutos. Nousukorvaukset on myöhemmin tarkistettava vastaamaan Waltin käyttöönoton aikaista tilannetta. 2.8 Kelan koulumatkatukiliput Kela voi maksaa koulumatkatukea toisen asteen opiskelijoille, joita ovat ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevat. Koulumatkatuki korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia, mikäli ne ovat yli 10 kilometrin mittaisia. Nykyinen opiskelijan omavastuu on 43 euroa kuukaudessa, minkä ylittävän osan Kela korvaa. Nykyisin Kela korvaa koulumatkojen kustannuksia mm. Matkahuollon kautta. Hämeenlinnan seudulla Matkahuollon kautta liikenteenharjoittajille maksettu Kelan koulumatkatuki oli noin 0,7 miljoonaa euroa vuonna 2013. Tuki on suuruudeltaan merkittävä, mutta siinä on mukana myös Hämeenlinnan seudulta seudun ulkopuolelle suuntautuville matkoille maksettu tuki. Kuvassa 12 on esitetty maksettujen koulumatkatukien määrät vuonna 2013. Eräs koulumatkatuen muoto on Matkahuollon opiskelijaseutulippu. 19

Kuva 12 Hämeenlinnan seudulla maksetut koulumatkatuet vuonna 2013 [euroa/vuosi]. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta. Esityksen mukaan Kelan koulumatkatuki voisi jatkossa tulla suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle, mikä olisi merkittävä muutos nykytilanteeseen. Hallituksen esityksen perusteluissa lain muuttamisesta mainitaan: Opiskelijan käyttäessä toimivaltaisen viranomaisen joukkoliikennettä koulumatkakustannukset määräytyisivät koulumatkakustannusten laskentaperusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaisesti. Tällöin koulumatkatukea maksettaisiin näiden viranomaisten yhteisen lippu- ja maksujärjestelmän kautta liikenteen järjestäjille. (Hallituksen esitys laeiksi opintotukilain 1 ja 7 :n sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta). Koulumatkatuella tehtäviä matkoja varten on Waltti-järjestelmässä tarpeen perustaa erillinen "koulumatkatukilippu" kausilipputuotteena, jonka voi ostaa Kelan koulumatkatukeen oikeutettu opiskelija omavastuun hinnalla (nyt 43 euroa kuukaudessa). Koulumatkatukilippu perustetaan samoille vyöhykkeille (A, AB, BC, ABC) kuin muutkin kausiliput, mutta asiakashinta on riippumaton vyöhykkeestä. Opiskelija tekee hakemuksen koulumatkatuesta oppilaitokseen, jossa samalla määritetään, onko Waltti-järjestelmän lippu sopiva opiskelijan koulumatkoihin. TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kehittämässä oppilaitoksille sovellusta, johon opiskelijan ja koulumatkan tiedot voidaan syöttää. Nämä tiedot näkyvät myyntipisteessä, josta opiskelija voi lunastaa lippunsa omavastuuhinnalla. Ostetusta lipusta TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy laskuttaa Kelaa. Laskutusperuste on kilometripohjainen ja perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista. Waltti-liikenne on mukana asetuksessa 1.8.2015 alkaen. TVV lippu- ja 20

maksujärjestelmä Oy siirtää Kelan koulumatkatuen toimivaltaiselle viranomaiselle. Käytännössä Kelan Matkahuollon kautta maksamaa tukea siirtyy viranomaiselle. Kelan koulumatkatukilippujen käytöstä maksettavan nousukorvauksen määrittely on haastavaa ja vaatii tarkastelua, kun matkustustietoa kertyy Waltti-järjestelmästä. Järjestelmän käyttöönottovaiheessa liikenteenharjoittajalle maksetaan jokaisesta koulumatkatukilipulla tehdystä noususta aikuisen arvolipulla tehtyä matkaa vastaava nousukorvaus, joka vaihtelee lipputyypeittäin ja vyöhykkeittäin. Esimerkkilaskelma arvolipun nousukorvausperiaatteista on liitteessä 2. Viranomainen tekee seuraavat tarkistukset esimerkiksi ensimmäisen lukukauden jälkeen: laskee, paljonko kunkin vyöhykkeen (A, AB, BC, ABC) korteilla on yhteensä tehty matkoja, paljonko niistä on yhteensä maksettu nousukorvauksia ja paljonko korvaus on ollut keskimäärin matkaa kohden (kunkin vyöhykkeen kortit erikseen) laskee, paljonko Kela on kunkin vyöhykkeen (A, AB, BC, ABC) korteille yhteensä maksanut koulumatkatukea ja paljonko tämä on ollut matkaa kohden. Tässä matkamääränä käytetään Kelan kuukausikohtaista matkamaksimia eli 21,5 x 2. Selvityksen perusteella viranomainen tarkistaa, onko maksettu korvaus vastannut Kelan tukea ja tekee harkintansa mukaan muutoksia korvausperusteisiin. 2.9 Muut liput Edellä esitettyjen päälipputyyppien (kausi-, arvo- ja kertaliput), peruskoululaisten lippujen ja Kelan koulumatkatukilippujen lisäksi on muutamia erikoislippuja. Näitä ovat palvelulinjaliput ja veteraaniliput. Hämeenlinnan palvelulinja Seiskaa käsitellään lippujärjestelmässä kuten tavanomaista kaupunkiliikenteen autoa. Hämeenlinnan maaseutumaisilla alueilla (Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) liikennöi Kyläpussi, ja Janakkalassa Tassu-bussi, joiden molempien kertalippu on nykyisin 2,50 euroa suuntaansa. Kyläpussissa kelpuutetaan myös seutu- ja sarjaliput. Palvelulinjojen edulliset vaihto-oikeudettomat kertalipputuotteet säilyvät jatkossakin. Lisäksi palvelulinjoilla matkustus on mahdollista myös Waltti-lipuilla. Vyöhykkeiden ja niiden rajausten suhteen Hauhon ja Rengon Kyläpussit sekä Tassu-bussi liikennöivät vyöhykkeiden B ja C alueilla. Muut palvelulinjat liikennöivät kokonaan vyöhykkeellä C. Kertalippu on nykyisin veteraaneille maksuton Hämeenlinnassa ja Hattulassa sekä Janakkalan Tassu-bussissa. Jatkossa käytäntö voitaisiin yhdenmukaisuuden vuoksi laajentaa veteraanilippuna koko seudulle ja toteuttaa vapaalipputuotteena. 2.10 Yhteensopivuus ELY-liikenteeseen Waltti-järjestelmän ohjeistuksen mukaan maksuvyöhykerajojen suunnittelussa tulee sovittaa yhteen keskuskaupungin ja ympäröivän ELY-alueen vyöhykkeet niin, ettei niissä synny eroavaisuuksia. Hämeenlinnan tapauksessa keskuskaupunki ja seutu kuuluvat saman toimivallan alaisuuteen, mutta yhteensopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota muutamien suuntien kannalta. Näitä ELY-liikenteen yhteysvälejä ovat: Janakkala (Tervakoski) Riihimäen seutu, jossa on nykyisin käytössä Riihimäen seutulippu 21

Lammi Lahti, jossa on nykyisin käytössä Lammi Lahti -lippu Hämeenlinnan seutu Valkeakoski, jolla on nykyisin käytössä Hämeenlinnan seutulippu. Kaupunkiseudun ja ELY-alueen vyöhykkeiden rajojen lisäksi hinnoittelun tulisi olla tarkoituksenmukainen. Hinnoittelusta vastaavat ELY-keskukset, mutta periaatteet voisivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: Riihimäen seudun kannalta Tervakoski ja samalla koko Hämeenlinnan seudun C- vyöhyke voisi muodostaa Riihimäen seudun lisävyöhykkeen. Hämeenlinnan seutu esittää Uudenmaan ELY-keskukselle, että Tervakosken ja Riihimäen väliseen matkustamiseen tarvittavan aikuisten kuukausilipun hinta olisi 70 euroa. o Riihimäki ei ole toistaiseksi liittymässä Waltti-järjestelmään. On mahdollista, että nykytyyppinen Riihimäen seutulippu säilyy tervakoskelaisten ostettavissa olevana tuotteena. Lahden seudun kannalta Lammi ja koko Hämeenlinnan C-vyöhyke voisi muodostaa Lahden seudun lisävyöhykkeen. Lahden keskustan ja Lammin väliseen matkustamiseen tarvittaisiin siis kaikki Lahden vyöhykkeet ja lisäksi Hämeenlinnan C- vyöhyke. Hämeenlinnan seutu esittää Uudenmaan ELY-keskukselle, että Lammin ja Lahden väliseen matkustamiseen tarvittavan aikuisten kuukausilipun hinta olisi 115 euroa. Valkeakoskelle Hämeenlinnan keskustasta matkustettaessa tarvittaisiin Hämeenlinnan kaikki vyöhykkeet (ABC) ja yksi Pirkanmaan lisävyöhyke. Hämeenlinnan seutu esittää Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskuksille, että Hämeenlinnan keskustan ja Valkeakosken väliseen matkustamiseen tarvittavan aikuisten kuukausilipun hinta olisi 115 euroa. 2.11 Markkinaehtoinen liikenne Markkinaehtoinen liikenne voi hyväksyä Waltti-järjestelmän kausi- ja arvoliput liikenteessään, mikäli liikenteenharjoittaja hyväksyy korvauksena niistä saatavan asiakastulon ilman subventiota, ja viranomainen sekä liikenteenharjoittaja tekevät sopimuksen lipunkäytöstä. Ajoneuvolaitteiden tulee soveltua yhteiskäyttöön. Markkinaehtoisen liikenteen kannalta erikoistapauksia ovat peruskoululaisten liput ja Kelan koulumatkatukiliput, joista maksettavat korvaukset on määriteltävä. Lähtökohtana Hämeenlinnan seudulla voidaan pitää, että markkinaehtoisessa liikenteessä maksetaan samansuuruiset korvaukset kuin käyttöoikeussopimusliikenteessä. 2.12 Yhteensopivuus muihin Waltti-järjestelmän seutuihin Waltti-järjestelmässä matkakortin arvoa voi käyttää toisen Waltti-järjestelmään kuuluvan toimivaltaisen viranomaisen liikenteessä. Selvitys (clearing) lipun käytöstä ja asiakastulojen jakamisesta tehdään ns. taustajärjestelmässä. Waltti-matkakortille on mahdollista ladata kahden eri alueen kausilippu. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa lipputyyppi, joka mahdollistaisi kausimatkojen tekemisen kahden toimivaltaisen viranomaisen liikenteessä kyseisten viranomaisten näin halutessa. 22

3 ASIAKASPALVELU 3.1 Waltti-järjestelmän palvelut Waltti tarjoaa toimivaltaisille viranomaisille työkalut ja järjestelmät, joiden avulla voidaan toteuttaa mm. käyttäjien ja lippujen hallinta. Toimivaltainen viranomainen voi valita käyttöönotettavaksi joko oman ilmeen mukaisen matkakortin tai Waltti-matkakortin. Asiakas voi ladata matkakorttiaan internetissä, myyntipisteissä, palvelupisteissä sekä kulkuneuvossa. Matkakortin latauksesta veloitetaan asiakkaalta myyntikomissio, joka vaihtelee sen mukaan, missä korttia on ladattu. Myyntikomissioiden suuruutta ei vielä ole kaikilta osin päätetty, mutta esimerkiksi internet-myynnin myyntikomissio tulee olemaan noin 1 2 % ja myyntipisteiden myyntikomissiot vaihtelevat noin 3 4 % välillä myyntipisteestä riippuen. Matkakortin lataus kulkuneuvossa tulee olemaan lataustavoista asiakkaalle kallein. Internet-myynti Waltti tarjoaa asiakkaille kaksi internet-palvelua, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015. Matkakortin tilauspalvelussa voi tilata matkakortin, jolle on luotu asiakkuus sekä tehdä matkakortille ensimmäisen latauksen. Palvelun käyttö vaatii vahvan tunnistautumisen. Matkakortin latauspalvelussa voi ladata matkakortille kautta tai arvoa. Lipputuote siirtyy matkakortille taustajärjestelmästä esitettäessä kortti ajoneuvossa olevalle matkakortinlukijalle. Palvelussa on mahdollista ladata myös esimerkiksi Kelan toisen asteen koulumatkatukilippuja. Koululaisliput voidaan tilata suoraan massajakeluna koululle koulutoimen käyttöliittymän kautta. Koululaislippujen reklamaatiot tulee kuitenkin hoitaa paikallisessa asiakaspalvelupisteessä. Matkakortin latauspalveluun on tavoitteena toteuttaa työkalut myös työsuhdematkalippujen hallinnointia varten. Näin työnantaja voisi hallinnoida työntekijöidensä työmatkaetuuksia oman käyttöliittymän kautta. Työntekijä voisi käyttää internet-myyntipalvelussa tekemänsä matkakortin latauksen maksuna työnantajan hänelle merkitsemää työmatkaetuutta. Matkakortin tilaus- ja latauspalvelut toteutetaan selainpohjaisena järjestelmänä, joten se toimii myös mobiilipäätteillä. Toimivaltainen viranomainen voi valita, ottaako internet-myynnin käyttöön vai ei. Hämeenlinnan seudun kannalta internet-myynti kannattaa ottaa käyttöön. Myyntipisteet Waltin kilpailuttamia, järjestelmään kuuluvia myyntipisteitä ovat R-kioski, Suomen lähikauppa, Matkahuolto ja muutama Stockmann. Toimivaltainen viranomainen voi valita näistä mukaan otettavaksi kaikki tai vain osan. Toimivaltaiselle viranomaiselle ei aiheudu myyntipisteiden mukanaolosta kustannuksia, joten kaikki järjestelmään kuuluvat myyntipisteet kannattaa ottaa mukaan. Walttijärjestelmässä on oma käyttöliittymä myyntipisteissä käytettäväksi. Myyntipisteen toimintoja ovat matkakortin lataus, kertalipputyyppisten lippujen osto ja myyntitilanteessa tapahtuneiden pienten virheiden korjaus välittömästi myynnin jälkeen. Myyntipisteissä voidaan vastaanottaa myös työmatkaseteleitä. 23

Automaatit Waltti-järjestelmän lippuja käsitteleviä automaatteja on mahdollista hankkia, mikäli toimivaltainen viranomainen niin haluaa. Hämeenlinnan seudun tapauksessa automaatit eivät ainakaan ensi vaiheessa ole tarkoituksenmukaisia. Mobiililippu Waltti-järjestelmän mobiililippu on kehitteillä. Ensimmäisessä vaiheessa, mahdollisesti vuonna 2015 pyritään saamaan käyttöön mobiilikertalippu. On mahdollista, että myöhemmin tarjotaan myös mobiilikausilippu. 3.2 Palvelupisteet Waltti-järjestelmää varten tarvitaan palvelupiste, jonka perustaminen ja palvelujen järjestäminen on toimivaltaisen viranomaisen vastuulla. Waltti-järjestelmä tarjoaa työkalut palvelupisteissä käytettäväksi. Palvelupisteet voidaan toteuttaa yhden kunnan omana palveluna tai useiden kuntien ja myös ELY-keskuksen yhteisenä, tai tehtävä voidaan ulkoistaa. Palvelupisteen toimintoja ovat mm. matkakorttien lataus ja lippujen myynti, virheiden korjaus ja reklamaatioiden käsittely sekä erityisryhmien lippujen myöntäminen. Palvelupisteissä käytettävään järjestelmään kuuluvat myös mm. nettilatauksen ja koululaislippujen hallinnoinnin vaatimat työkalut. Palvelupisteessä on pystyttävä myös neuvomaan bussimatkustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskäyttöön eri Walttia käyttävien seutujen välillä liittyen periaatteellisena ratkaisuna on, että toisen alueen palvelu- ja myyntipisteissä voi ladata matkakorttia, mutta reklamaatioasiat on hoidettava sen liikennöintialueen palvelupisteessä, josta kortti on jaettu. Mahdollisia palvelupistevaihtoehtoja Hämeenlinnan seudulla ovat Palvelupiste Kastelli Palvelupiste Kastelli sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa ja tarjoaa palvelua mm. seuraavissa asioissa: neuvonta- ja maksupalvelut, aikuissosiaalityön palvelut, ikäihmisten palvelut, lasten ja nuorten palvelut, maahanmuuttoinfo, maankäytön ja ympäristön palvelut ja matkailuneuvonta. Palvelupiste on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9 16. Ulkopuolinen palvelu Palvelupisteen toiminnot voidaan hankkia myös ulkopuolisena palveluna. Siirtymäaikana käytössä olevan viiveajan lippu- ja maksujärjestelmän palvelupistetoimintoja on nykyisin Matkahuollolla Hämeenlinnan linja-autoasemalla ja Turengissa. Hämeenlinnan Matkahuolto tarjoaa nykyisin palveluita maanantaista perjantaihin klo 8 18. Palvelu kytkettynä henkilökuljetusten yhdistelyyn Hämeenlinnan seudulla on vireillä henkilökuljetusten yhdistäminen, jossa voitaisiin hyödyntää Waltin teknisiä ominaisuuksia. Jos henkilökuljetusten yhdistely käynnistyy, voi palvelupisteen toiminnot olla perusteltua yhdistää tähän. 24

4 VAIKUTUKSIA 4.1 Matkustaja Waltti-järjestelmä tuo merkittäviä muutoksia matkustajille. Suurimpia muutoksia ovat uusina tuotteina käyttöönotettavat arvoliput sekä 7 16-vuotiaiden kausiliput. Ikärajamuutosten myötä myös 12 16-vuotiaiden kertalippujen hinnat alenevat ja 4 6-vuotiaat voivat kulkea maksutta. Kerta- ja arvolippuihin sisältyy jatkossa vaihto-oikeus määritellyn vaihtoajan puitteissa. Nykyiset Hämeenlinnan ja Hattulan kuntalaisille tarkoitetut tuetut 44 matkan kaupunki- ja kuntaliput jäävät pois, mikä voi nostaa näiden lippujen käyttäjien lippumenoja, sillä korvaavat kaikille myytävät arvoliput ovat tuettuja sarjalippuja kalliimpia. Kokonaisuudessaan edellä mainitut muutokset alentavat matkustajien lippumenoja, ja siten myös matkustajilta kerättäviä asiakastuloja. Taulukossa 5 on esitetty aikuisten matkalipun hintojen muutoksia keskeisimmillä Hämeenlinnan seudun yhteysväleillä. Taulukossa on esitetty nykytilanteen kausilippujen hinnat ja kertalippujen hinnat, joiden rinnalla on ehdotetut Waltti-järjestelmän kausi-, kerta- ja arvolippujen hinnat. Hämeenlinnan seudun tapauksessa arvolippu voi saada merkittävän osuuden matkustuksesta sen joustavuuden vuoksi. Taulukko 5 Aikuisten lippujen hintojen muutosesimerkkejä. aikuiset kausi, euroa / 30 pv aikuiset kerta, euroa aikuiset arvo yhteysväli nykytila Waltti nykytila Waltti Waltti Kanta-Hml sisäinen 49 54 3.30 3.40 2.40 Renko - Hml 79 70 5.50 5.00 3.50 Eteläinen - Hml 79 70 5.50 5.00 3.50 Hauho - Hml 79 82 7.40 6.80 4.80 Tuulos - Hml 79 82 6.80 6.80 4.80 Lammi - Hml 79 82 8.20 6.80 4.80 Iittala - Hml 79 82 6.10 6.80 4.80 Parola - Hml 67 70 4.70 5.00 3.50 Turenki - Hml 70 70 5.50 5.00 3.50 Tervakoski - Hml 70 82 6.80 6.80 4.80 Tervakoski - Turenki 70 70 6.10 5.00 3.50 Aikuisten kertalippujen hinnat ovat Waltti-järjestelmässä lähellä nykyisiä kertalipun hintoja. Kertalippujen hinnat alenevat kuitenkin pitkillä matkoilla, kuten Hauholta tai Lammilta Hämeenlinnaan. Joillain yhteysväleillä, kuten Iittalasta tai Parolasta Hämeenlinnaan, kertalipun hinnat kasvavat jonkin verran. Uusi arvolippu on kaikilla yhteysväleillä merkittävästi edullisempi lipputuote kuin nykyinen kertalippu. Aikuisten kausilippujen hinnat pääsääntöisesti nousevat muutamia euroja kuukaudessa. Poikkeuksena ovat yhteysvälit Rengosta ja Eteläisistä Hämeenlinnaan, joilla hinta alenee merkittävästi. Turengista Hämeenlinnaan ja toisaalta Turengista Tervakoskelle kausilipun hinta pysyy ennallaan. 25