Talouden näkymät Heinäkuu 2016 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Britannian kansanäänestys EU:sta 23. kesäkuuta päättyi EU-eron kannalle äänisuhteella 51,9 %-48,1 %. Äänestystuloksen seurauksena punta heikkeni, osakekurssit ja markkinakorot laskivat aluksi. Suunta kääntyi kuitenkin nousuksi parin päivän jälkeen. Epäselvä poliittinen tilanne pitää kuitenkin edelleen yllä epävarmuutta. Ison-Britannian äänestystulos EU-erosta lisää epävarmuutta maailmantalouteen lyhyellä aikavälillä ja leikkaa hieman kasvua. Vaikutukset talouskasvuun jäävät kuitenkin rajallisiksi. Globaalit ostopäällikköindeksit viittaavat kasvun jatkuvan vaimeana. Kasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Yhdysvalloista on saatu vaihtelevaa dataa toisella neljänneksellä. Toukokuun heikko lukema uusista työpaikoista ja Brexit-äänestystulos vähensivät markkinoiden odotuksia Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskoron nostosta tämän vuoden osalta. Kevään ja kesän luottamusindikaattorit viittaavat euroalueen talouskasvun jatkumiseen toisella neljänneksellä, tosin hieman hitaampana kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Brexitin luoma epävarmuus todennäköisesti hidastaa euroalueen talouskasvua hieman. EKP ilmoitti seuraavansa markkinoita valppaasti, mutta erityistoimia markkinoiden vakauttamiseksi ei ole tarvittu. Kesäkuussa käynnistettiin maaliskuun elvytyspaketin loput toimet eli euroalueen yritysten joukkolainojen ostot aloitettiin ja toteutettiin ensimmäinen kohdennetuista pitempiaikaisista rahoitusoperaatiosta (TLTRO). Brexitin vaikutukset Suomen talouteen jäänevät rajallisiksi. Toukokuun 1,1 %:n BKT-ennuste tälle vuodelle on edelleen kohdallaan. Ilman Brexitiä sitä olisi ollut tarvetta nostaa. Riskit ovat kuitenkin lisääntyneet ja tarkempi arvio on mahdollista tehdä vasta, kun markkinaepävarmuudesta on muodostunut selkeämpi kuva. Kilpailukykypaketti hyväksyttiin kesäkuun alussa. Kattavuus ylittää 85 % tällä hetkellä. Kattavuutta on mahdollista kasvattaa elokuuhun asti. Mikäli kattavuus ylittää 90 %, niin hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys on 515 milj. euroa vuonna 2017.
Maailmantalouden kasvu jatkuu verkkaisena indeksi 53 52 51 50 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % 5 12 13 14 15 16 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) 4 3 2 1 0-1 Maailmankaupan kasvu vahvistui huhtikuussa. Viime vuonna maailmankauppa kasvoi keskimäärin 1,6 %. Globaali teollisuuden luottamus vaimeni aavistuksen verran toukokuussa. Taso viittaa verkkaiseen kasvuun. Vuonna 2016 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Globaalitalouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Ison-Britannian äänestystulos EU-erosta lisää epävarmuutta maailmantalouteen lyhyellä aikavälillä ja leikkaa hieman kasvua. Vaikutukset talouskasvuun jäävät pikaarvioiden perusteella kuitenkin rajallisiksi. Maailmantalouden muut lyhyen aikavälin riskit liittyvät kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan.
Brexit lisää epävarmuutta ja vaimentaa talouskasvua Britanniassa GBP 0,85 0,80 0,75 0,70 0,65 Englannin punnan arvon ja FTSE 100 - osakeindeksin kehitys EUR/GBP FTSE 100 -osakeindeksi 2015 2016 indeksi 1.1.2015=100 110 105 100 95 90 85 80 Britannian kansanäänestys EU:sta 23. kesäkuuta päättyi EU-eron kannalle äänisuhteella 51,9 %-48,1 %. Äänestystuloksen seurauksena punta heikkeni, osakekurssit ja markkinakorot laskivat aluksi. Suunta kääntyi kuitenkin nousuksi parin päivän jälkeen. Epäselvä poliittinen tilanne pitää kuitenkin edelleen yllä epävarmuutta. Ainakin lyhytaikaista taantumaan pidetään todennäköisenä, mutta Britannian talous kasvanee silti keskimäärin myös vuonna 2017. Tänä vuonna BKT:n kasvu yltää 1,5-2,0 %:iin. EU-erosta seuraa pitkä prosessi, jossa neuvotellaan uusiksi Britannian EU-suhde ja kauppasopimukset. Arviot pitkän aikavälin vaikutuksista vaihtelevat eri skenaarioiden perusteella hyvin lievästä noin 10 %:n menetykseen kansantuotteessa.
Brexit-äänestystulos siirsi koronnostoodotuksia eteenpäin Yhdysvalloissa 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Tarkistettujen tilastojen mukaan BKT kasvoi 1,1 % kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus ja vienti pitivät yllä talouskasvua investointien supistuessa. Teollisuuden luottamus koheni kevään mittaan. Teollisuustuotanto näyttää ohittaneen pohjankosketuksensa kevään aikana. Kuluttajien luottamus on heilahdellut historiallisen keskiarvon tuntumassa viime kuukausina. Vähittäiskauppa kasvoi varsin hyvin toukokuussa. Toukokuussa uusien työpaikkojen kasvu hidastui 38 000 henkeen ja työttömyysaste laski 4,7 %:iin. Toukokuun heikko lukema uusista työpaikoista ja Brexit-äänestystulos vähensivät markkinoiden odotuksia Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskoron nostosta tämän vuoden osalta.
Euroalueen BKT jatkaa kohtalaisessa kasvussa 4 2 0-2 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi 10 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) 55 50 45 40 Kesäkuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi vahvistui. Kotitalouksien luottamus oli käytännössä ennallaan, kuten myös taloustunnelmia kuvaava indikaattori. Huhtikuussa teollisuustuotannon kasvu nopeutui. Vähittäiskaupan kasvuvauhti hidastui 1,4 %:iin huhtikuussa edellisvuodesta. Ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT kasvoi 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,7 % vuoden takaa. Kasvu oli kotimaisen kysynnän varassa. Toisella neljänneksellä kasvu jää ensimmäistä vaisummaksi, mutta pohjimmiltaan kasvu jatkuu varsin vakaana, vaikka Brexitin luoma epävarmuus leikkaakin hieman (0,1-0,2 %- yksikköä) kasvuvauhdista. Työttömyysaste oli 10,2 % huhtikuussa. Lukema oli matalin sitten elokuun 2011. Työttömyys laskee asteittain tänä vuonna.
Eriävää kehitystä kehittyvissä talouksissa 60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 16 Intia Kiina Kiinan BKT kasvoi 6,7 % tammi-maaliskuussa vuoden takaa. Investoinnit tukivat erityisesti talouskasvua. Kiinan teollisuuden luottamus (Caixin) vaimeni hieman lisää kesäkuussa. Tänä vuonna Kiinan talouskasvu vaimenee 6,5 %:iin, mikä on virallisen tavoitteen alalaidalla. Venäjän talouden syvin taantuma jää taakse tänä vuonna. Ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui 1,2 % vuoden takaa ja toukokuussa 0,8 %. Intian BKT kasvoi tammi-maaliskuussa 8 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus vauhditti talouskasvua. BKT kasvaa 7,5 % tänä vuonna. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. BKT supistui 5,4 % ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuodesta.
Brexit-huolet heiluttivat raaka-aineiden hintoja indeksi 2010=100 140 120 100 80 60 10 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 140 120 100 80 60 40 20 Brexit-huolet heiluttivat niin raakaöljyn kuin raaka-aineiden hintoja kesäkuussa. Öljyn barrelihinta oli kesäkuun lopulla hieman päälle 45 dollarin. Kevään mittaan tuotantohäiriöt ja lisääntynyt kysyntä nostivat öljyn hintaa. Futuurihinnat ennakoivat 52 dollarin barrelihintaa tämän vuoden lopulle. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta rajoittaa öljyn hinnan voimakkaampaa nousua jatkossa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden (pl. energia) hintakehityksen maltillisena.
Euroalueen inflaatio pinnisti plussalle kesäkuussa 4 3 2 1 0 % Kuluttajahintojen vuosimuutos Yhdysvallat Euroalue Euroalueen inflaatio oli kesäkuussa kokonaisuutena 0,1 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,8 %. Energian hintojen edellisiä kuukausia vähäisempi lasku käänsi inflaation plussalle. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 0,0 %. Inflaatio nousee 0,3 %:iin tänä vuonna. Yhdysvalloissa inflaatio laski 1,0 %:iin toukokuussa. Energian hintojen lasku painoi inflaatiota alas. Ydininflaatio oli 2,2 %. -1 10 11 12 13 14 15 16
EKP:n keväällä ilmoittamat toimet nyt kaikilta osin vauhdissa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor EKP ilmoitti seuraavansa markkinoita Brexitin vuoksi valppaasti, mutta erityistoimia markkinoiden vakauttamiseksi ei ole toistaiseksi tarvittu. Kesäkuun korkokokouksessa eurojärjestelmän BKT- ja inflaatioennusteita nostettiin tälle vuodelle. Kesäkuussa käynnistettiin maaliskuun elvytyspaketin loput toimet. EKP alkoi ostaa euroalueen yritysten investointiluokan joukkolainoja. Toteutettiin ensimmäinen operaatio uudesta 4-vuotisesta TLTRO-ohjelmasta, jossa korko voi olla alimmillaan talletuskorko. EKP:n elvytyspaketti tukee markkinoiden likviditeettiä ja on myönteistä yritysten luotonsaantimahdollisuuksien kannalta erityisesti eteläisellä euroalueella.
Brexit-äänestystulos laski markkinoiden korko-odotuksia 6 5 4 3 2 1 0-1 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 ja OP 3 kk euribor 6.6.2016 30.6.2016 Brexit-äänestystulos laski markkinoiden korko-odotuksia kesäkuun lopulla. Markkinoilla odotetaan korkojen pysyvän aiempaa pidempään hyvin matalalla. Myös euribor-korot notkahtivat alaspäin Ison-Britannian äänestystuloksen jälkeen. Kaikki euribor-korot ovat tällä hetkellä negatiivisia.
EKP aloitti yritysten joukkolainojen ostot kesäkuussa 1800 1600 EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa Uusi tavoite (ostoja 80 mrd./kk) 1400 Vanha tavoite 1200 (ostoja 60 mrd./kk) 1000 800 Julkisen sektorin arvopaperit 600 Katetut joukkolainat 400 Omaisuusvakuudelliset 200 arvopaperit 0 3-2015 9-2015 3-2016 9-2016 3-2017 Osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen. Ostojen koko pysyy tavoitetasolla (viivan vaakasuora osuus). ja OP EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (60 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa 2015. Ostojen määrä nostettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa 2016. Osto-ohjelma jatkuu maaliskuuhun 2017 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 2016 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja. Osto-ohjelman keston pidennyksen ja kuukausiostojen kasvattamisen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1740 mrd. euron edestä maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 320 mrd. eurolla vuoteen 2019 asti.
Pitkät korot laskussa 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % Euroalue (20 v) Korkokehitys Swap (10 v) 2013 2014 2015 2016 Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Brexit-äänestystulos lisäsi turvasatamakysyntää ja käänsi keskeisten maiden valtionlainojen pitkät korot laskuun. Viime vuosina keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja vaimeat inflaatio-odotukset ovat laskeneet pitkiä korkoja.
Brexit-äänestystulos näkyi vähän reunamaiden valtionlainakoroissa 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Portugali 2015 2016 Espanja Italia Suomi Saksa Brexit-äänestystulos nosti vain hieman euroalueen reunamaiden valtionlainojen korkoja. Vaikutukset jäivät myös lyhytaikaisiksi. Espanjan kesäkuun lopun parlamenttivaalien tulos mahdollistaa ainakin vähemmistöhallituksen muodostamisen. Markkinoilla vaalitulos otettiin rauhallisesti vastaan. Sopeutusohjelman ensimmäisen väliarvion hyväksymisen jälkeen Kreikka saa 10,3 mrd. euron lainaerän tukipaketistaan. Kesällä Euroopan vakausmekanismi myöntää Kreikalle7,5 mrd. euron lainaerän. Loput lainaerät (2,8 mrd. euroa) maksetaan kesän jälkeen. Lainaerällä Kreikka maksaa velanhoitomenoja ja rästimaksuja. Euromaat ja IMF näyttävät löytäneen väliaikaisen ratkaisun Kreikan tilanteeseen, vaikka velkakestävyydestä on eriäviä näkemyksiä.
Euro heikkeni Ison-Britannian äänestystuloksen jälkeen USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2014 2015 2016 SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Brexit-äänestystulos heikensi euroa suhteessa dollariin. Yleisesti dollaria on vahvistanut turvasatamakysyntä epävarmuuden kasvettua. Englannin punta heikkeni merkittävästi suhteessa muihin valuuttoihin. Epävarmuuden säilyminen heiluttaa valuuttoja. Markkinoiden fokus kohdistuu erityisesti Englannin puntaan. Suurimmat kurssimuutokset nähtiin kuitenkin heti äänestystuloksen jälkeen. Vuoden mittaan euro heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella EKP:n rahapolitiikka pysyy kevyenä. Ruotsin talouskasvu on ollut vahvaa, mutta keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt kruunun heikkona.
Brexit heilutti kursseja Keskeisiä osakeindeksejä indeksi 1.1.2013=100 170 OMX Helsinki Cap 160 150 140 S&P 500 130 120 110 Euro Stoxx 50 100 90 13 14 15 16 Globaalit osakemarkkinat laskivat aluksi selvästi Ison-Britannian äänestystuloksen jälkeen. Kurssilasku oli voimakkainta Isossa- Britanniassa. Osakemarkkinoiden Brexit-stressi lieveni nopeasti ja markkinat kääntyivät nousuun. Epävarmuus kuitenkin säilyy tavanomaista korkeampana. Markkinoita tukevat kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät.
Brexitin vaikutukset Suomen talouteen jäänevät rajallisiksi 6 4 2 0-2 -4 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta 11 12 13 14 15 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Yksityinen kulutus ja investoinnit kasvoivat. Vienti supistui. Toukokuun 1,1 %:n BKT-ennuste tälle vuodelle on edelleen kohdallaan. Ilman Brexitiä sitä olisi ollut tarvetta nostaa. Tässä vaiheessa myöskään vuoden 2017 1,4 %:n kasvuennustetta ei ole tarpeen laskea, mutta riskit ovat kasvaneet selvästi. Tarkemmin talouden näkymiä voi arvioida, kun Britannian äänestystä seuranneesta markkinaepävarmuudesta saadaan selkeä kuva.
Vähittäiskauppa kasvaa ja kuluttajat ovat luottavaisia saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kesäkuussa kotitalouksien luottamus vahvistui lisää. Kuluttajien odotukset Suomen taloudesta, työttömyydestä ja omasta taloudesta paranivat kesäkuussa. Arviot omista säästämismahdollisuuksista pysyivät ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 3,2 % toukokuussa. Myynnin määrä kasvoi tammitoukokuussa 1,7 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus kasvoi 1,7 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kestävien kulutustavaroiden kasvu oli vahvaa. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta.
Yritysten luottamus pysyi ennallaan Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20 Rakentaminen -30-40 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus oli ennallaan kesäkuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan lievästi lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus ei muuttunut kesäkuussa. Luottamusindikaattori on hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tilauskanta on hieman keskimääräistä heikompi. Henkilöstön odotetaan hivenen lisääntyvän kesällä. Palveluyritysten luottamus oli ennallaan ja oli pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus koheni ja on pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi. Myynnin odotetaan kasvavan hieman lähikuukausina.
Viennillä heikko alkuvuosi indeksi 2011=100 120 110 100 90 80 70 60 50 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski 11 % huhtikuussa edellisvuodesta. Tammi-huhtikuussa viennin arvo laski 8 % vuoden takaa. Vienti euroalueelle väheni 5 % tammihuhtikuussa. Vienti EU:n ulkopuolelle supistui 11 %. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät huhtikuussa 10,1 % vuoden takaa. Tammihuhtikuussa uusia tilauksia saatiin 6,6 % edellisvuotta vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä viennin määrä laski 2,6 % edellisvuodesta. Tavaravienti väheni selvästi, mutta palveluiden vienti oli pienessä kasvussa. Kuluvana vuonna viennin kehitys jää heikoksi, mutta ensi vuonna se elpyy hieman.
Vaihtotase alijäämäinen huhtikuussa mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli 0,7 mrd. euroa alijäämäinen huhtikuussa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 1,0 mrd. euroa ylijäämäinen. Tammi-huhtikuussa vaihtotase oli 0,9 mrd. euroa alijäämäinen. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana alijäämää oli 1,6 mrd. euroa. Vaihtotase on ylijäämäinen tänä ja ensi vuonna. Viime vuonna vaihtotase oli 0,3 mrd. euroa ylijäämäinen. Vuonna 2014 alijäämää kertyi 1,9 mrd. euroa. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen.
Investointien myönteinen kehitys jatkunut 30 20 10 0-10 -20-30 % 11 12 13 14 15 16 Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Helmi-huhtikuussa rakennusaloitukset ja - luvat olivat selvässä kasvussa. EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat kymmenyksen verran tänä vuonna. Investoinneista 2/3 on kone- ja laiteinvestointeja. Ensimmäisellä neljänneksellä investoinnit kasvoivat 0,2 % vuoden takaa. Rakennusinvestoinnit olivat 7,0 %:n kasvussa. Kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 3,5 % ja ensi vuonna 3,3 %. Kasvua tulee monelta rintamalta, niin rakentamisesta kuin kone- ja laiteinvestoinneista. Yrityksillä on käynnissä isoja investointikohteita. Uudisrakentaminen näyttää keskittyvän yhä enemmän kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen.
mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 Valtiontalouden rahoitusasema koheni alkuvuonna 10 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden ylijäämä oli 0,3 mrd. euroa tammi-toukokuussa, vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 0,3 mrd. euroa. Verotulojen kasvu on kohentanut valtiontalouden rahoitusasemaa. Ensimmäisellä neljänneksellä julkisen talouden velka kasvoi 2,8 mrd. euroa ja oli neljänneksen lopulla 133,8 mrd. euroa. Julkisen talouden velka oli viime vuonna 63,1 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä oli 2,7 %. Valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna 3,1 % suhteessa BKT:hen ja kuntasektorin 0,7 %. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,5 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65,5 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä laskee 2,0 %:iin. Velkasuhde kasvaa edelleen ja on 67 % suhteessa kokonaistuotantoon.
Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun 0,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Kilpailukykysopimus maalissa: toimet parantavat talouskasvua Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 2021) 1,5 0,5 0,7 1,0 0,5 Yhteensä 4,2 % Kilpailukykypaketti hyväksyttiin kesäkuun alussa. Kattavuus ylittää 85 % tällä hetkellä. Kattavuutta on mahdollista kasvattaa elokuuhun asti. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys (415 milj. euroa) kompensoi kiky-paketin maksukorotukset palkansaajille vuonna 2017. Verotusta voidaan keventää edelleen vuosina 2018-2019, jos hallituksen asettamat ehdot täyttyvät. Kilpailukykysopimus parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä 0,5 % eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina 2017-2018. Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä 35 000.
Työttömyys laskussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Toukokuussa työttömyysaste oli 10,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 1,0 %-yksikköä korkeampi. Työllisiä oli 16 000 enemmän ja työttömiä 27 000 vähemmän. Työttömyysasteen trendi laski 8,9 %:iin. Avoimien työpaikkojen määrä kuukauden lopussa laski hieman toukokuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä väheni vuoden takaa. Toisaalta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä nousi tuntuvasti. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli 0,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työllisyys kasvaa hieman vuosina 2016-2017. Työttömyysaste laskee 9,2 %:iin tänä vuonna ja ensi vuonna 9,0 %:iin.
Inflaatio pysyi ennallaan toukokuussa 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta 10 11 12 13 14 15 16 Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio pysyi 0,3 % toukokuussa. Inflaation nopeutumiseen vaikuttivat eniten ajoneuvoveron, hoitovastikkeen, sairaalamaksun ja korvattavien reseptilääkkeiden kuluttajahintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden hinnoissa ja asuntolainan keskikorossa. Toukokuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,1 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli -0,2 % viime vuonna. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on 0,1 %.
Asuntojen hinnat nousussa koko maassa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 16 Toukokuussa asuntojen hinnat nousivat 0,6 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,4 %, mutta muualla Suomessa nousivat 1,6 %. Verrattuna edellisvuoden toukokuuhun hinnat nousivat 0,8 % koko maassa. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 0,8 % koko maassa. Asuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,1 % ja muualla Suomessa 1,5 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet laskivat kesäkuussa pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina ja työllisyys kohenee hieman. Kuluvan vuoden aikana markkinoiden odotetaan hieman piristyvän.
OPn suhdanne-ennuste Toukokuu 2016 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2014 2015 2016e 2017e Bruttokansantuote -0,7 0,5 1,1 1,4 Tuonti 0,0-0,4 1,0 2,8 Vienti -0,9 0,6 0,3 3,1 Kulutus 0,3 0,7 0,9 0,8 - yksityinen 0,6 1,4 1,2 1,1 - julkinen -0,3-0,9 0,2 0,2 Investoinnit -2,6-1,1 3,5 3,3 Muita keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,1 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,2 9,0 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,4 0,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,7-2,5-2,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 63,1 65,5 67,0
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit