Vuosisatamme kuvissa Ke klo 16.50 18.20 18.9.-11.12.2013 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen
Aineisto Aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina jokin aika kunkin luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla esitetty, mutta joskus luennolla käydyn keskustelun ja/tai mahdollisesti ilmenneen korjaus- ja tarkennustarpeen vuoksi se voi olla myös hiukan eri muodossa Osoite on: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/
Ohjelma 2/2 13.11. 1500-luku: Kopernikuksen, Lutherin ja Shakespearen vuosisata 20.11. 1600-luku: Galilein, Descartesin ja Ludvig XIV:n vuosisata 27.11. 1700-luku: Mozartin, Voltairen, Washingtonin ja James Wattin vuosisata 4.12. 1800-luku: Napoleonin, Marxin ja Darwinin vuosisata 11.12. 1900-luku: Einsteinin, Leninin, Hitlerin, John Fordin ja Bill Gatesin vuosisata
1. kohtaus
Napoleon Napoléon Bonaparte (1769-1821), alkujaan Napoleone Buonaparte Ranskan ensimmäinen konsuli vuodesta 1799 alkaen ja Ranskan keisari Napoleon I 18. toukokuuta 1804 6. toukokuuta 1814 välisen ajan Uransa huipulla hän valloitti ja hallitsi laajoja osia Länsija Keski-Eurooppaa Tällöin hänen valtakuntansa oli kooltaan, armeijaltaan ja väkiluvultaan Euroopan suurin sitten Rooman valtakunnan Hänet vangittiin hävityn Waterloon taistelun jälkeen vuonna 1815 ja karkotettiin Saint Helenan saarelle
Napoleonin sodat Lähes koko valtakautensa ajan Napoleon kävi sotia Vallankumoussodat mukaan lukien kaikkiaan seitsemän liittokuntaa Ranskaa vastaan, joista viisi viimeistä Napoleonia vastaan Kokoonpanot vaihtelivat, mutta Britannia aina vastapuolella Kosketti käytännöllisesti katsoen koko Eurooppaa ja laajoja alueita sen ulkopuolellakin Sekä loistavia voittoja että kirveleviä tappioita Euroopan kartta uusiksi moneen kertaan; sukulaisten ja suosikkiupseerien asettaminen vasallivaltioiden johtoon
Horatio Nelson ja Trafalgar
Napoleonin Venäjänretki 1812
Leipzigin kansaintaistelu 16.- 19.10.1813
Völkerschlachtdenkmal 1913
Waterloo 18.6.1815
Wienin tanssiva kongressi 1814-15
Napoleonin jälkivaikutus Vaikka Wienin kongressissa pyrittiin perumaan Napoleonin aiheuttamat muutokset mahdollisimman tarkoin palauttamalla vanhat rajat ja hallitsijahuoneet, ei muutosten täysi nollaaminen ollut enää mahdollista, mikä näkyi lukuisina tulevina vallankumouspyrkimyksinä Kansallisuusaatteiden nousu yhdessä kansallisromantiikan kanssa Lainsäädännön uusiutuminen; Code Civil eli Code Napoléon jäi voimaan Ranskassa ja toimi esikuvana monien muiden maiden lainsäädännölle Pitkän sotakauden aiheuttama väsymys ja voimakas kulttuurin elpyminen; vaurastumisen myötä myös yhä enemmän yksityistä ja porvarillista taideharrastusta
2. kohtaus
Taantumus ja vallankumous Sekä USA:n itsenäistyminen, Ranskan vallankumous että Espanjan ja Portugalin heikentyminen Napoleonin valloitussodissa mahdollisti Latinalaisen Amerikan vallankumoukset ja suurimman osan itsenäistymisen 1820-luvulla Vallankumouksia Ranskassa 1830, 1848 ja 1871 Levisivät myös moniin muihin Euroopan maihin Kansallisuusaatteen nousu; huomattavasti aiempaa suurempien kansanosien tulo mukaan poliittiseen keskusteluun Vaatimukset äänioikeuden laajentamisesta Toisaalta valtioiden välinen valtataistelu kiihtyi ja sotilaskunnia levisi koko kansan asiaksi
Vallankumousromantiikka
3. kohtaus
Valistuksesta romantiikkaan Romantiikka on jo 1700-luvun puolella syntynyt mutta erityisesti 1800-luvun puolivälissä kaikille taiteen ja kulttuurin aloille levinnyt henkinen suuntaus, joka painotti tunteita, mielikuvitusta, vapautta ja luonnon merkitystä Romantiikan ajalla oltiin erityisen kiinnostuneita henkimaailmasta, unikuvista, ihmissielun pimeästä puolesta ja muusta epätavallisesta, myös sankarillisia yksilösaavutuksia ihailtiin Nähty usein vastavaikutuksena valistuksen järjen ylivallalle, usein myös uskonnollisia painotuksia Ranskan vallankumousta ja sen aiheuttamia kauheuksia pidettiin jopa Jumalan rangaistuksena jumalattomille
Romantiikasta realismiin Romantiikan vastapainoksi kehittyi 1800-luvun lopulla realismi Realismi, toisin kuin romantiikka, kuvasi kansan todellista elämää sellaisenaan Jumalien ja sankarien sijaan ihannoitiin tavallista talonpoikaa Realismi herätti kiinnostusta kansan elinoloihin Siinä missä romantiikkaan yhdistyi usein nationalismi, realismiin yhdistyi usein sosialismi ja muu yhteiskunnallinen kritiikki
4. kohtaus
Teollinen vallankumous, osa II Teollinen vallankumous jaetaan usein kahteen osaan, jossa katsotaan, että ensimmäinen jo 1700-luvun puolivälissä alkanut teollinen vallankumous kiihtyi olennaisesti 1850-luvulta eteenpäin liittyen erityisesti uusiin teräksenvalmistustekniikkoihin (ns. Bessemermenetelmä ym.) sekä rautateiden ja höyrylaivaliikenteen voimakkaan kehityksen ja kasvun ansiosta Johti voimakkaaseen teollistumiseen ja kaupungistumiseen erityisesti Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta vuosisadan loppuun mennessä myös muualla, mm. Venäjällä, Japanissa ja Kiinassa Tuloerot ja sosiaalinen eriarvoisuus korostuivat
Maailmannäyttelyt
Sankari-insinöörien aika
Brunel, Eiffel ja de Lesseps Isambard Kingdom Brunel (1806 1859) oli englantilainen insinööri, joka tunnetaan parhaiten Great Western Railway -yhtiön luomisesta, kuuluisista höyrylaivoista ja lukuisista tärkeistä silloista ja tunneleista Hänen arvostustaan kuvaa, että BBC:n järjestämässä 100 Greatest Britons -äänestyksessä vuonna 2002 hänet valittiin kaikkien aikojen toiseksi suurimmaksi britiksi heti Winston Churchillin jälkeen Alexandre Gustave Eiffel (1832-1923) oli ranskalainen sillanrakennusinsinööri, joka tunnetaan parhaiten Eiffeltornin ja New Yorkin Vapaudenpatsaan rakentajana Ferdinand de Lesseps (1805-1891) oli ranskalainen diplomaatti ja insinööri, joka suunnitteli Suezin ja Panaman kanavat
Brunelin Clifton Bridge 1864
Forthin terässilta 1890
5. kohtaus
Jules Verne ja tiederomantiikka Jules Gabriel Verne (1828-1905) oli ranskalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti tieteiskirjallisuuden edelläkävijänä Verne kirjoitti mm. avaruusaluksista, lentolaitteista ja sukellusveneistä ennen kuin niitä oli olemassa UNESCOn tilastojen mukaan Verne on maailman eniten käännetty kirjailija 148:lle kielelle käännettynä Tarinoille tyypillistä edistysusko, optimismi ja luottamus tekniikan mahdollisuuksiin sekä avoin kritiikki konservatiivisuutta ja vanhoillisuutta kohtaan
Steampunk ja koneromantiikka
Koneromantiikka Koska 1800-luvun loppupuolella tekniikka kehittyi huimaa vauhtia ja aikakauteen liittyy yleinen edistysusko ja koneromantiikka, ko. aikakautta on mielellään käytetty myöhemminkin manifestoimaan ko. teemoja Modernina ilmiönä voi mainita esim. ns. steam- eli höyrypunk-muodin ja kulttuurin, jossa kehitellään mielikuvituksellisia keksintöjä muka 1800-luvun tekniikalla ja tyylillä toteutettuina Muut vastaavat aikakaudet ovat autoilun ja lentämisen luonnehtivat 1920-30-luvut sekä suihkumatkustamisen ja avaruuslentojen 1950-60-luvut Ei liene sattumaa, että kaikki ko. ajanjaksot ovat sattuneet suurien sotien jälkeisille vilkkaille jälleenrakennuskausille
6. kohtaus
Yhdysvaltain sisällissota 1861-65 Pohjois-ja etelävaltiot eli unioni ja konfederaatti Syinä orjuus, taloudelliset ja kulttuuriset erot sekä asenne osavaltioiden ja liittovaltion väliseen suhteeseen Pohjoisvalloilla koko ajan selvä väestöllinen ja taloudellinen yliote, mutta sen mobilisaatio oli hidasta ja siksi etelävaltiot ehtivät menestyä varsin hyvin sodan alkuvaiheessa, mutta joutuivat vähitellen yhä heikompaan asemaan Sota oli hyvin verinen, mutta monista sisällissodista poiketen ei johtanut laajoihin rankaisu- ja kostotoimiin, ja niinpä hävinnyt etelä sai varsin pian muotoutua paljolti ennalleen, ja vaikkei orjuus palannut, niin vahvat rotuennakkoluulot ja rajoitukset jäivät elämään
Sisällissodan jälkimaine
Veikö tuuli? USA:n sisällissota oli merkittävä kansakunnan yhtenäisyyttä ja tulevaa kehitystä kohti suur- ja supervaltaa konstituoinut tekijä Toisaalta varsinkin etelässä monet vanhat arvot, asenteet ja valtarakenteet säilyivät Siinä mielessä tuuli ei kaikkea vienyt kuten aihetta kuvanneessa menestyskirjassa ja elokuvassa väitettiin Menneen haikailussa mukana runsaasti myös yleistä nostalgiaa ja muutosnopeuden aiheuttamaa pelkoa, mikä oli yleistä aikakaudelle muuallakin Myös poliittiset ulottuvuudet liittyen rotuennakkoluuloihin ja etnisiin valta-asemiin
7. kohtaus
Viktoriaaninen aika ja Belle Epoque 1800-luvun jälkipuoliskolle oli teollisen kehityksen ohella tunnusomaista voimakas taloudellinen ja kulttuurinen kehitys Englannissa se sai osin arvokonservatiivisen kuningatar Victorian nimeen ja henkilöön samastuvan sävyn, Ranskassa iloisen ja huolettoman kauniin ajan eli La Belle Epoque tunnelman vapautuvine moraaleineen ja kulttuurin ja taiteen kultakausineen, jotka varsinkin Pariisissa muodostuivat esimerkillisiksi koko maanosaa ja maailmaakin ajatellen Yhdysvalloissa aikakausi korostui erittäin voimakkaana suuryhtiöiden ja kapitalistien nousukautena äärimmäisen liberaaleissa oloissa ( The Gilded Age eli kultainen aika )
Ismien aika taiteessa
8. kohtaus
Menestyksen kääntöpuoli Taloudellisella menestyksellä oli myös kääntöpuolensa eli nopea ja usein hallitsematon kaupungistuminen, tehdastyöläisten huonot elinolosuhteet, taloudellinen eriarvoisuus, kehittymättömät terveysolot jne. Toisaalta lehdistön ja viriävän poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun myötä mainitut epäkohdat alkoivat tulla myös enemmän julkiseen keskusteluun ja alkoivat vaikuttaa toisissa maissa rauhallisemman kehityksen, toisissa taas väkivaltaisempien ja jyrkempien vaiheiden kautta Myös kirjailijoiden (esim. Victor Hugo, Charles Dickens jne.) ja taiteilijoiden kautta sosiaaliset epäkohdat nousivat esille ja legitiimeiksi puheenaiheiksi
Radikaalimpia vaihtoehtoja
Hegel, Marx ja Engels Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770-1831) oli saksalainen kollektivistinen filosofi, joka näki valtion historiallisen kehityksen päämääränä, jota voidaan pitää vastakohtana kantilaiselle ajattelulle, jossa ihmisillä on itseisarvo ja valtio palvelee heidän asiaansa Karl Heinrich Marx (1818-1883) oli preussilaissyntyinen hegeliläinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko, joka tunnetaan erityisesti teoriastaan, joka käsittelee työtätekevän ja omistavan luokan luokkaristiriitaa ja taistelua Friedrich Engels (1820-1895) oli sosialistinen filosofi ja toimi yhteistyössä Karl Marxin kanssa modernin kommunistisen teorian luomisessa.
Viiltäjä-Jack ja Sherlock Holmes
Rikollisuudesta suosikkiaihe Eräs viktoriaanisen aikakauden ikonisimpia ilmiöitä ovat vuoden 1888 ratkaisemattomat murhat Lontoon itäisissä kaupunginosissa, jotka nostivat niiden ilmeisen tekijän Viiltäjä-Jackin ( Jack the Ripper ) kansainväliseksi ja yhä erittäin suosituksi hahmoksi ja teemaksi Myös rikostenratkaisuun keskittyvä kirjallisuusalatyyppi eli dekkarit syntyivät erityisesti Arthur Conan Doylen luoman Sherlock Holmes hahmon myötä ja ovat siitä eteenpäin säilyttäneet suosionsa Erityisesti sosiaalisten epäkohtien esittäminen dekkarien kautta suosittu ja toimivaksi ja kestäväksi osoittautunut kirjallisuustyyppi (esim. Stieg Larssonin Millenniumtrilogia)
9. kohtaus
Saksan ja Italian yhdistyminen Sekä saksalainen että italialainen kulttuuripiiri olivat toisin kuin useimmat muut Euroopan valtioiksi muodostuneet kansakunnat jääneet eri syistä hajanaisiksi aina 1800-luvulle asti Syitä oli useita, mutta erityisesti paavin kirkkovaltio Italiassa sekä osin uskonnollisesti jakautunut Saksan jako etelään ja pohjoiseen Kansallisuusaatteen myötä tilanne alkoi purkautua useampien sotien ja konfliktien kautta Molempien maiden yhdistyminen oli pitkä prosessi, mutta kulminoitui erityisesti vuoteen 1871 ja Ranskan keisari Napoleon III:n tappioon Ranskan-Preussin sodassa 1870-71
Yhdistymisten seurauksia Kumpikaan yhdistyminen ei ollut varsinaisesti demokraattinen, mikä on johtanut sittemmin alueellisiin jännityksiin erityisesti Italiassa Molemmille tuli kiire ottaa menetetty aika takaisin niin taloudellisessa, poliittisessa, sotilaallisessa kuin varsinkin siirtomaakilpailussa, mikä johti molemmat törmäyskurssille vanhojen siirtomaavaltojen kanssa ja osaltaan auttoi perinteisten vihollisten Englannin ja Ranskan uuteen ystävyyteen uuden uhan edessä, millä oli sitten erityinen merkitys 1900-luvun valta-asetelmia ja sotia ajatellen Erityisesti Saksan aggressiivinen lähtö laivastokilpailuun vieraannutti sen entisen ystävämaan Englannin
10. kohtaus
Taide ja politiikka 1800-luvun loppupuolella taide ja kulttuuri kietoutuivat yhä voimakkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan Erityisesti ooppera nousi aikakauden keskeiseksi taidemuodoksi ennen 1900-luvun elokuvaa ja sähköisiä tallennus- ja esityskeinoja Kiinnostavasti juuri Saksan ja Italian yhdistymisprosesseihin liittyvät kummankin maan keskeisimmät ja sattumoisin samana vuonna syntyneet oopperavaikuttajat Giuseppe Fortunino Francesco Verdi (1813-1901) ja Wilhelm Richard Wagner (1813-1883)
11. kohtaus
Kolonisaation toinen aalto Pohjois- ja Etelä-Amerikan maiden pääosin itsenäistyttyä 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun lopussa siirtomaiden määrä oli suhteellisen vähäinen, mutta alkoi kiihtyä jälleen 1800-luvun jälkipuoliskolla niin, että vuosisadan vaihteessa suuri osa Afrikasta ja Aasiasta oli eurooppalaisten siirtomaavaltojen hallinnassa, minkä lisäksi myös vahvistuneet USA ja Japani pyrkivät osille Teollinen vallankumous kulutti ja tarvitsi yhä suurempia määriä ja erityyppisiä raaka-aineita (kumi, metallit, jalokivet jne.) ja myös yleinen kulutus kasvoi voimakkaasti Siirtomaat toimivat myös valmiiden tuotteiden markkinaalueena
Maailman valtapiirit 1898
12. kohtaus
Tiede ottaa ihmisen haltuunsa Kaikista 1800-luvun merkittävistä kehitysprosesseista myöhempää kehitystä ajatellen ehkä kaikkein merkittävin on sittenkin se, miten tiede ottaa erittäin vahvasti paitsi luonnon niin nyt myös ihmisen itsensä tutkimuksen kohteeksi ja siten haltuunsa synnyttäen vastakkainasettelun uskontojen syvimmän olemuksen kanssa ja millä on merkitystä vielä tänäkin päivänä Erityisesti Charles Robert Darwinin (1809-1882) kehittämä kehitys- eli evoluutio-oppi sekä Sigmund Freudin (1856-1939) kehittämä psykoanalyysi ovat olleet keskeisiä ihmiskuvan muokkaajia, mutta samaan suuntaan on vaikuttanut koko tehostuva ja organisoituva tiede uusine ihmistä ja ihmisyyttä tutkivine alalajeineen